maanantaina, joulukuuta 14, 2015

Psykoanalyyttinen näkökulma - Peaches Geldof ja kuoleman vetovoima -

Peaches Geldof ja kuoleman vetovoima  


 Äärimmäistä ja kompulsiivista itsetuhoisuutta, kuolemalle omistautumista, fantasiana ja acting outtina ei voi selittää kognitiivisella psykologialla. Saavutetulla kaikkien ihaileman kognitiivisen elämänhallinnan pinnan taustalla voi olla kuolemanvietti-mekanismeja, joita vain freudilainen psykodynaaminen malli voi selittää. Acting out -toiminta voi olla äärimmäistä, jopa tahdonvoimalla oman terveyden romahduttamista.

Elämäntahto tuntuu petokselta kuolemalle "omistautuneita" lähimmäisiä kohtaan. Ihminen toistaa silloin läheisten ihmisten psykodynamiikkaa viedäkseen samaistumisen eli "rakkauden" äärimmäisyyksiin: suoraviivaisin adcting out on esim. oksentaa perjantaisin samaan aikaan kuin alkoholistivanhemmat oksensivat. Kuten tässä uutisen surullisessa tapauksessa voi aavistella olevan tapahtunut riittämättömyttä ruokkiva ja samalla sitä koteloituneena torjuva acting out eli ihminen samaistuu äitinsä äkilliseen kuolemaan koska siitä on tullut koko (suvun) identiteettiä leimaava tekijä kaiken muun yli thanatos-efektinä.

Trauman aiheuttama tuska "libidolle" tuottaa kuolemasta elämästä vapauttavan fantasian. Äidin kuolemaan ikuistettu/ylennetty pyhimysrooli voi tuntua elämänhallintaa ja itsenäisyyttä parempana "toteutumana" jos kuollutta rakastetaan "puhtaimmin"/hartaimmin suvussa. Sotatilanteen aiheuttama nopea into/uhma voi olla suvun väkivaltaisuuden trauman vastailmiö, lapsen hämmennys ja häpeä suuntautuukin viholliseen, jonka vihaamsiesta saa kiitosta suvulta - samalla kun torjuu omaa vihaansa sukua kohtaan.

Kuolemanvietti voi tulla helpotuksen ja traumatoistamisesta vapautumisen suurimmaksi fantasiaksi ja jos vaikkapa äidin kuolemasta tulee elämää suurempi tarina, voi lapsi ihmisenä sitoa koko omakuvansa kuoleman romantisointiin ja riittämättömyyden tuottamiseen. Riittämättömyys kietoutuu acting out -toimintaan mm. alkoholistin lapsilla, jotka haluavat vaikeita ihmisiä todistaakseen olevansa tarpeellisia kun lapsena olivat tarpeettomia kaoottisen aikuisen jaloissa. Kuolleen ihmisen palvonta voi olla (suvussa) kuin pyhimyksen palvontaa, kuolleesta tulee elävää todellisempaa ja ihanteellisempaa.
 
Kuolemisesta tulee näin (monia eri näkymättönmän korostumisen muotojen kautta) korostuneesti elämän kruunu ja ristiriitojen, libidoa (elämäntahtoa) vääristävien traumajännitteiden poistaja. Uskontojen "puhdistava" uhrikulttuuri vetoaa tähän samaan "freudilaiseen" thanatos-psykodynamiikkaan.



     Arhi Kuittinen, kouluttaja, terapeutti






http://www.dailymail.co.uk/news/article-2599052/Bob-Geldof-tribute-daughter-Peaches-dead.html

http://www.dailymail.co.uk/tvshowbiz/article-2599306/How-wild-child-turned-earth-mother-Peaches-never-got-losing-Paula-11.html




::



  1. Kirjallisuus ym:



Pentti Ikonen & Eero Rechardt:

  • THANATOS, HÄPEÄ ja muita tutkielmia

  • Kieslowski Sininen ja Valkoinen - tragedia ei pääty kysymysmerkkiin

    Kriitikkojen vaikea suhtautuminen elämän äärimmäisiin ilmiöihin

    http://www.film-o-holic.com/blogi/nymphomaniac-ja-kritiikin-kriteerit/

    • " Henri Waltter Rehnströmin kirjoittama käyttöohje (TS 7.2.) Lars von Trierin elokuvaan Nymphomaniac ei tarjoa teoksen käyttöä helpottavia huomioita. Tämä on erityisen harmillista siksi, että seksuaalisuuden kautta ihmisen raadollista luonnetta ruotiva Nymphomaniac on sekä temaattisesti että tulkinnallisesti poikkeuksellisen vaativa kokemus. Vastaavan tuotteen kohdalla kriitikon opastava rooli on korvaamaton.Opastuksen sijaan Rehnströmin teksti tarjoaa arvolausuntoja, jotka pohjaavat kirjoittajan henkilökohtaiseen maailmankatsomukseen.
    – Seksin pitäisi olla yksi maailman kauneimmista asioista. Trier tekee siitä kuitenkin rumaa, likaista ja inhottavaa...










1 kommentti:

turrican kirjoitti...

http://aanirfan.blogspot.co.uk/2014/04/peaches-geldof-phaedra-and-thomas.html?m=0

http://aanirfan.blogspot.co.uk/2014/04/peaches-geldof-and-friends.html?m=0