sunnuntaina, elokuuta 31, 2008

Asynchronous Browsing Experience



Chrome Experiments
at Google I/O



* Olin jo pistänyt tämän vinkkiblogiviipaleen offlinelle kun suutuin Googlen lakimiesten röyhkeydestä ja selaimen juridisesta julkeudesta. Mutta Google on jälleen syönyt sanansa, tällä kertaa positiivisesti eikä vain negatiivisesti kuten siinä kuuluisassa "emme vahingoita ketään koskaan ikinä"-julistuksessa jonka tumppasivat tehdessään yhteistyötä Kiinan salaisen kidutuspoliisin kanssa...

Chrome antaa oikeudet takaisin 4.9.2008
Google muutti Chrome-selaimensa ristiriitoja herättäneen käyttöoikeussopimuksensa ehtoja käytännössä pyyhkien kokonaan pois kiistanalaisen kohdan. - DT



Visual Guide Google Chrome

Windows version


Inside Chrome:

The Secret Project to Crush IE

and Remake the Web



KEYWORDS:: selain selaimet googlen selain browser net java fast optimazed flash asynkroninen pluginit testissä arvio ohje opas oppaat vertailu fi

lauantaina, elokuuta 30, 2008

Helsingin Sanomien tuomio


Maailmanpolitiikan suuri käänne
Olli Kivinen - HS



Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla 19.8. uskalletaan uhmata poliittisen historiamme perinteitä ja puhutaan suoraan reaaliaikaisesti Eurooppalaisen poliitiikan jänniteiden ja tulkintojen ilmastomuutoksesta.

Mutta.

Miksi tätä samaa paatosta ei löytynyt silloin kun USA hyökkäsi Irakiin YK:n selvitysten vastaisesti vaan sanankäänteet olivat sullottu täyteen terrorisminvastaisen sodan käsitteitä ja diktatuurinvastaisen moralismin limboilmauksia? Onko Helsingin Sanomien päätoimittajien ja Erkon maailmankuvassa mitään muuttunut tämänkään kirjoituksen myötä? Tuskin. Amerikanisaatio ja sen innokas imperialismi on ristiretki huomennakin mm. Afganistanissa Hesarin toimittajille länsimaisten arvojen puolesta.



Afganistanin hallituksen ja eräiden avustusjärjestöjen laskelmien mukaan yli 500 siviiliä on kuollut tänä vuonna kansainvälisten ja afgaanijoukkojen sotilasoperaatioissa ääri-islamilaista Taliban-liikettä vastaan. - YLE fi


.

torstaina, elokuuta 28, 2008

Suomalainen seksuaali-identiteetti



"Kaverit luovat
teinityttöjen ulkonäköpaineet"


-Iltalehti



Miksi Suomen seksuaalitendenssit kulkevat eri suuntaan kuin muun läntisen Euroopan?

Nuorten naisten seksuaalisuudesta on mielenkiintoisia tuloksia suomalaisilla tehdyssä kyselytutkimuksessa (Halu & intohimo Otava) Osmo Kontulan mukaan (Aamulehti.fi). Miksi nuoret naiset eivät halua seksiä - tai eivät nauti siitä?


Naisten haluttomuus lisääntyy. Kiihottuminen vaikeutuu. Onko aiheena kyvyttömyys vai haluttomuus? Bode och?

Onko naisten tuntemuksiin tai epätuntemuksiin syy median huomioarvoa metsästävässä ylierotisoitumisessa vai suomalaisen kulttuurin seksuaalisissa umpisolmuissa, lyijynraskaassa syntikulttuurin perinnössä, joka yhä runnoo ihmisten omakuvaa uusien asenneongelmien kautta?

Eroottisuuden pyhä mediamerkitys on yhä enemmän vain koskemattomassa visuaalisuudessa, toisen huomion varastamisessa, media-ajan kaappaamisessa, katseiden suuntaamisessa, jetset-etäisyyden hallinnassa, halujen herättämisessä.

Mediaeroottisuus on mediaviihdetodellisuudessamme tavallaan jatkoa visuaalisen evoluution (esim rintojen kasvava koko vain visuaaliseen tarkoitukseen), seksuaalisen kulttuurin eteenpäin kehittävää kulttuurievoluutiolle. Mutta siinä on itsetuhoinen meemitwist, jonka alkukoti on uskonto ja yksilön kategorisoiminen.

Mikä merkitys seksuaalisuudella on suomalaisessa kulttuurissa nuoren naisen identiteetille? Ja mitä naiset pyrkivät omaehtoisen epäerotisoitumisen kautta tavoittamaan?

Kontulan haastattelututkimus ja sen yllättävät tulokset eivät ole sattumaa eivätkä lyhyen aikavälin yllättävä ongelma jonkin ulkopuolisen mainoskulttuurin naiskuvan paineessa. Mediaeroottisuudenkin keskipisteenä on kontrolli kuten kaikilla muilla ideologioilla, joiden kohteena on yksilön seksuaalisuuden kontrollointi ja kanavointi. Tutkimuksessa selvisi myös se että eniten seksiä harrastavat parit, jotka eivät asu yhdessä. He ovat tutkimus kyselyssä onnellisimpia.

Viime vuonna useissa aikakauslehtihaastatteluissa nuoret naiset toivoivat olevansa mahdollisimman pian vanhoja viisaita naisia, kuin oma ikäkausi olisi kirous tai tauti. Nämä vanhuutta idealisoivat nuoret eivät vain taida tajuta että juuri nämä esikuvansa, vanhat viisaat naiset ovat nuoruuden seksuaalisuutta väheksyvällä ja kornilla vaihdevuosiviisaudella korruptoineet ja miinoittaneet tyttöjen nuoruusmielikuvia.

Nuorten naisten seksuaalisuus mielletään perhekeskeisessä diskurssissa yhä uhkana perheen maineelle. Mehukkaampaa ja iljettävämpä juorustelua ei naapurusto voi saada kuin naapurin tytön toilailuista. Joten mitä tapahtuu tytön pään sisällä, jos oma seksuaalinen olemus pitää käsittää ensisijaisesti uhkana ja riskinä "perheen emotionaaliselle turvallisuudelle"?


Suomalaiset uitettiin kristinuskoon vahvalla neitsytkultilla ja
äitijumaluus-ajatuksella, jolla naisten huomio ja jäsenyys rasvattiin
hyvin laskelmoidusti. Tässä on kristinuskon syvimmät juuret Suomessa.

Päinvastoin kuin vanhassa hedelmällisyyskulttuurissamme kirkoissa korostettiin naisen jumalallisuutta epäruumiillisena ja epäseksuaalisena olentona. Rukouskulttuuri painotti raskaasti samaistumista katoliseen "Neitsyt Mariaan", joka ei halunnut lainkaan seksiä eikä muka saanut muuten lapsia kuin Pyhän Hengen raiskaamana.

Neitsytfantasia on kullattu kirkon naisvihan arkkityyppi, ylentämällä alennettu (anti)seksuaalisuus, naisen seksuaalisuus alistumisena ja passiivisuutena. Seksuaalisen väkivallan kultaamista ja metaforista oikeuttamista, kätkemistä Pyhän Hengen kliinisesti suorittamaan raiskaukseen joulukuvaelmassa. 

Suomalainen kirkon kontrollissa ollut moraalikulttuuri ei ole ollut vain passiivisen aseksuaalista vaan aktiivisen antiseksuaalista. Häpäisevää ja osoittelevaa.

Ruotsalaisilta aatelisilta haluttiin matkia aatelisten tyyli osoittaa jumalallista ylemmyyttä julkisella ja juhlallisella, aseksuaalisella käyttäytymisellä alempiarvoisia kohtaan. Kuitenkaan Ruotsin aatelisten keskinäinen ja armollisesti myös alamaisile osoitettu seksuaalinen aktiivisuus ei siitä mitenkään kärsinyt tai ollut "kristillisen" seksuaalietiikan tavoitettavissa. Suomalaisten kopiokulttuurissa tapahtui valtava "väärinkäsitys" kirkonmiesten soveltaessa ruotsalaisten aatelisten aseksuaalisesta rituaalikäyttäytymisestä antiseksuaaliseksi statementiksi suomalaisen ihannekristityn moraaliprofiilista.


Kulttuuriamme on ajettu 700 vuotta kristilliseen neuroosiin ruumiillisen seksuaalisuuden häpäisevällä vähättelyllä ja kasvatusmanipulaatiolla.

Kontrollipakkomielteitä kutsutaan psykologiassa ja psykoanalyysissä ns neurooseiksi.

Neuroottinen kulttuuri-ilmapiiri ilmenee yksilön tosielämän neurooseina.

Neuroosit ovat yksinkertaistettuna selityksenä torjutun ja epäjäsentyneen, "kimpoilevan" seksuaalisuuden kompensaatioyrityksiä ja sen pohjaenergian, "libido-energian" kontrolloimis-"tapoja". Neuroottinen ihminen hakee kontrollin kautta korviketta seksuaalisen eheyden, omakuvan puutteille tai traumoille. Seksuaalisuus on aina kokonaiskuva, koko ihmisen psyykettä ilmaiseva tai oireileva libido, elämänhalu ja päinvastoin: "tietoinen" minä-kuva, identiteetti on aina osa seksuaalisuutta, yritettiin sitä eristää tai puhdistaa uskonnolla, neuroosilla, roolilla tai ideologialla.

Lapsuudessa opetettu seksuaalisuuden suora torjunta ja kieltäminen puhkeaa (aikuisella) traumatilanteiden jälkeen usein neurooseiksi, koska ihmisen ristiriitainen minäkuva ja todellisuuspakoiset jännitteet paljastuvat nimenomaan traumaattisissa tilanteissa.

Katri Manninen eroaa kolmannen kerran "kontrollifriikkiyden" takia
Ihminen pyrkii korjaamaan kontrollineurooseilla paljastunutta ristiriitaa ja torjuttuja tarpeita olla kokonainen ihminen, henkisesti ja fyysisesti. Kulttuuri tarjoaa myös valmiita neurooseja vääristyneen minäkuvan paineventtiileiksi. Statusmaterialismi ja muoti ovat selkeimmät esimerkit.

Katolisen kirkon seksuaalikielteinen ihmiskuva jännitteineen on ollut loistava pohja seksuaalisuuden kaupallistamiselle.

Luonnottomaksi lanseerattu seksuaalisuus on uhkana saanut niin suuren latauksen että seksin saavuttamiselle torjuttujen mielikuvien kautta on olemassa suuria kaupallisia, välineellisiä latauksia.

Aina armeijaa myöten mahdollisimman suurten sisäisten konfliktien ja seksuaali-identiteetin jännitteessä elävät nuoret miehet ovat mitä parhaimpia tappajia kompensoidessaan kulttuurin neuroottisia velvoitteita. Suomalaisten nuorten miesten perso kaipaus väkivaltaviihteen huomaan on myös oma ilmiönsä. Jenkkityyliin Suomen sensuuriosasto eli elokuvatarkastamo antaa nuorten huoletta katsoa hyvin väkivaltaista viihdettä mutta eroottiset filkat ovat aika ankarasti ikärajalätkäistyjä.

Oidipaalisilta konnotaatioiltakaan ei ole tämän hetken naisten kulttuurissa vältytty:
Torstaina Helsingissä julkaistuun tutkimukseen vastasi yli 3000 tytärtä, joiden mielestä maailman kaunein ihminen on äiti, toisella sijalla tulee amerikkalainen näyttelijä Eva Longoria. - Kaleva

"Taivaallista seksiä"-kirjassa (kts arvio Helsingin Sanomat) osa kulttuuritutkijoista väittää kristinuskon tabuseksuaalisuuden lisäävän ihmisten halua itse seksiin. Itse en tulkitse kristinuskon muhivaa merkitystä näin suoraan.

Tämän yksiulotteisen johtopäätöksen kristinuskon seksuaalisuutta lannoittavalle vaikutukselle voi tehdä jos vain katselee kateellisena Etelä-Euroopan latinokulttuureja. Näissä kulttuureissa kirkko ei onnistunut yleisesti ottaen läpäisemään luonnonkulttuurin ihmiskuvaa kuten Pohjoismaissa, joissa kristinusko tuotin ulkoapäin tarkasti sotilaallisen organisoituna, strategisesti suunniteltuna ja murskaavana pakettina päämäärätietoisen lähetystyön imperialistisena projektina. Vatikaanin inkvisition kirjastossa on Irlantilaisten ja Tanskalaisten lähetysmunkkien raportteja Finnojen maasta, jotka eivät ole julkisia edes tutkijoiden käytetäväksi.


Seksuaalisuus on totaalisen ihmiskuvan aidoimpia ja holistisimpia määreitä, identiteetin perustavalaatuisin perustekijä - ja sen alistaminen moraaliselle ja tukahdutetulle kulttuurivallalle epäseksuaalisen ihmiskuvan vaatimuksena tuottaa hirvittäviä jännitteitä.

Sublimaatiomekanismeilla seksuaalisuudesta muokataan yhteisön arvoja ja poliittisia päämääriä palvelevia latauksia.

Kolmannen valtakunnan natsijohtajat ovat yksilöhistoriassaan äärimmäinen esimerkki häpeäkonfliktista ja lapsen roolista eroon pyrkivistä yksilöistä, jotka loppuelämänsä kompensoivat hirvittävillä minäkuvan paisutteluilla ja tuhoavalla pätemisellä oman lapsuutensa minäkuvan ristiriitaista vajavaisuutta moralistisen, superneuroottisen ja häpeäntäyteisen kasvatuksen uhreina. Kuinka rumat, hiiren näköiset miehet saivat kansakunnan palvomaan pellavapäisiä idolimielikuvia ja kauneuden blondi-ideoloigaa, jotta saisivat hallita rauhassa ilman kritiikkiä.

Moraalihygienia on liitetty kristillisessä kasvatuksessa aseksuaalisuuden vaatimukseen lapsen ihanteena.

Lapsen rooli
on ollut olla enkelilapsi, aikuisten aseksuaalisen, uuden ihmisyyden fantasia, joka on antanut syyn hyvin väkivaltaiseen ja antiseksuaalisen kasvatukseen ihanneihmisen muokkaaiseksi. Aikuisten oma syyllisyys ja häpeäkompleksi kristillisen kulttuurin ihannekasvatuksen seurauksena tuottaa taas uuden kompleksisen sukupolven, jonka on perusteltava oma ahdistuksensa lapsen seksuaalisella uhkalla. Ankara rangaistuskulttuuri kaikessa antiseksuaalisuudessa on noussut esiin niiden lapsien kohdalla, jotka ovat halunneet kokea olevansa itsenäisiä seksuaalisia olentoja, tutkia ja ilmaista kehitysvaihettaan ilman estoja.


Mutta taas tutkimuksen herättämään peruskysymykseen.
Vastareaktio ylilyövälle mediaeroottisuudelle vai syvä neuroottinen perintö?
Toisenkin tytkimuksen saldoa:


Jopa neljäsosa tytöistä antaa
ulkonäölleen arvosanan 10
- Aamulehti


Korostunut mediaeroottisuus ja esteettisyys naistenlehdissä opettaa naisille korostetusti etäisyyden, hallinnan, kontrollin ja houkuttelun tyydyttävyyttä sinänsä, mielikuvana mediakelpoinen seksuaalisuus ilman seksiä luo statusonnea ja masturbatoorista hedonismia "olla naisellinen nainen". Haluttu - muiden naisten silmissä. Minä, kaunis, rakastettu, voi kun niin rakastan itseäni kun olen haluttu, mutta en kaluttu.

Seksi ja orgasmi olisi tässä imagomallissa ikään kuin uhkana tämän elegisen koskemattomuuden ja neitsytmyytin, tavoittamattomuuden puhkaisuna. Siksi tämä kyselytkimuksenkin perusaihe eli kärjistettynä orgasmifobia (omasta orgasmista miehen kanssa ja miehen orgasmista) sen kun leviää Suomessa. Ihminen voi pelätä hyvää orgasmia, edellistä parempaa orgasmia myös siksi, että sillä silloin hänen täytyy kysyä itseltään: tämäkö on elämäni huippuhetki? Tässäkö se oli?


Eheä seksuaalisuus on luottamusta ja luontevuutta oman seksuaalisuuden suhteen. Silloin nauttii niin paljon kuin vain hetki antaa ilman pidäkkeitä. Jotain aivan muuta kuin näytelmä omasta arvosta muihin vertailtuna, jota yrittää etukäteen kirjoittaa ja tarkkailla.

Jos Kontulan tutkimustuloksien keskeistä ilmiötä kutsutaan vaikkapa orgasmifobiaksi, niin taustalla on usein ylieroottinen näkemys omasta ihmisarvosta, kelpavuudesta ja tarkasta sosiaalisesta merkityksestä seksuaalisena/epäseksuaalisena olentona. Kyllä, paradoksi. Ylieroottinen neuroottisuus on samaa sukua orgasmifobian kanssa.


Tutkimus: Kävelytyyli paljastaa
naisen orgasmiherkkyyden -
HS fi


Suomalaisten aikuisten perinteinen läheisyysfobia lastensa suhteen ja siis omat kokemukset lapsuudesta ovat ehkä suurin eroottisen läheisyyden ongelmalähteistä.

Orgasmi voi olla neuroottiselle ihmiselle kokemus kuilun reunalta, kontrollin menettämisestä. Pelon aihe, torjunnan tärkein kohde. Itsensä kadottamista lähes psykoottisessa mielessä.

Jos minäkuva on ulkonäön tai seksuaalis-/uskonnollismoraalisen maineen varassa, niin kaikesta seksuaalisesta tulee laskelmoitua imagoprojektia. Silloin seksi ei voi olla vain seksiä vaan mielikuvaprojektin välineellinen rakennuspalikka.


Naiset valitsevat isänsä näköisiä
miehiä puolisokseen -
MTV3


Esteettiseroottinen nainen haluaa olla mediaeroottisesti mahdollisimman monen haluttu, "laatutietoisuudessaan" hyväksytty, luokiteltu ja korkeassa profiilissaan kuitenkin siis ei-kenenkään tyydytettävissä ja ei-ketään tyydyttämässä, esteettistä moraalihygieniaa toteuttamassa tavoittamattoman ideaalin kautta.

Jo keskiaikaisen paranoidisen seksuaalikielteisyyden perinteiden mukaan nainen (jopa äitivaimo) on pyhimys, kun hän on ihailtu epäruumiillisuudessaan, tyydytysneutri, "puhdas esikuva" eli media-aikanamme vain esteettisesti arvioitava "seksisymboli", pyhä julkkis, tavoittamaton.

On kovin huolestuttavaa, että Suomessa on viimeiset 15 vuotta on Santa Lucia-palvontarituaali noussut vuosi vuodelta laajemmaksi ja ihanteellisemmaksi ilmiöksi eroottisuskonnollisessa mielessä. Tässä siirtogeenisessä rituaalijuhlassa kulminoituu suomalainen neitsytkultti äärimmilleen. Neitsyttoteemi loimuaa pimeydessä.

Neitsytneuroosin luonut kontrollikulttuurin moraalihygienia ei ole poistunut minnekään.

Aseksuaalisen kiltin tytön kulttuuri on naamioitu versio tästä perverssistä ja todellisuuspakoisesta kulttuurifasismista. Yksilön seksuaalisuudesta on näissä kontrolli-ihmiskuvissa luotu yhteisön ja heimon tarpeiden heijastumia, eikä yksilön tarpeilla ole ollut mitään merkitystä.

Jos nainen mieltää seksuaalisuutensa vain osaksi sosiaalisen kelpaamisen rituaalia (ihannenaisen muotin täyttämistä, viiteryhmää miellyttävää pariutumisrituaalia, muotinaisen pukeutumista etc), niin silloin nainen ei omista omaa seksuaalisuuttaan eikä miellä sitä intiimiksi seksuaalisuudeksi. Seksuaalisuuden tärkeimmäksi ominaisuudeksi muodostuu ulkoisten tavoitteiden täyttäminen.

Seksuaalisuus on varsinkin Suomessa konversoitunut sosiaalisen pätemisen sublimaatioksi.

Moralistisessa elämänhallinnassa kaikesta tehdään äärimmäisen päämäärähakuista. Päämäärien (moraalisia) esteitä pyritään myös demonisoimaan. Missään muussa länsi-Eurooan maassa (tai oikeastaan missään maassa) ei ole "yleinen" moraalikäsitys sidottu niin kiinteästi "seksuaalimoraaliin" kuin Suomessa.

Vaikka nuorten naisten lehdissä puhutaankin seksikikoista ja vertailtavasta estottomuudesta niin usein otsikkona on "Kuinka pidän mieheni talutushihnassa", "Kuinka pidän miehen kuin miehen näpeissä", "Kuinka jokainen kerta on kuin eka kerta", "Kuinka saan miehen pysymään varpaisillaan" tms.

Kysymys on pohjimmiltaan samasta kontrollikulttuurista, jossa katolisen ihmiskuvan tavoin seksi on vain väline (esim lasten hankkimiseen tai imagon hallitsemiseen).

Vaikka nuorten naisten tietoisuudessa ei olekaan enää suoraan kristillistä fantasma-ainesta kristillisillä nimikkeillä niin nuorten naisten omakuvassa vaikuttaa silti tämä seksuaalikielteinen katolinen ihmiskuva.

Neitsytkulteissa (mm katolinen kirkkokulttuuri ja amerikkalaisen kalvinismi eli evankeliset kristityt) naisen korkein arvo on juuri ollut tavoittamattomuudessa ja naisen "itsenäisessä sensuurikyvyssä" eli ihannoidussa autoeroottisessa aseksuaalisuudessa, seksuaalisuuden kontrollissa. Vain neitsyt, joka on pystynyt osoittamaan tätä kontrollikykyä "puhtaimmillaan", kelpaa seksuaaliseksi idoliksi.

Kontrollia on kuvailtu ja palvottu naiseuden täyttymykseksi ja juuri sitä julkkiskultti ja mainonnan naiskuva korostaa uusin keinoin. Orgasmin edellyttämää taantumiskykyä ei promotoida kovinkaan ahkerasti neuroottisen hallinnan kulttuurissa.


Italiassa ihmiset ovat sentään itsesuojeluvaistonsa varassa oppineet kaksinaismoralismin kulttuurin käsitellessään/torjuessaan kirkon mustavalkoisia oppeja, mutta Suomessa kirkon hysterinen oppi on runtattu kunnon kansalaisen imagoon ja syvälle. Suomalaisilta puuttuu yksilöinä itsesuojeluvaisto instituutioita kohtaan, tämä on yhden totuuden maa, suhteellisuudentajua ja ironiaa ei korosteta totuuskeskeisen semantiikan vyörytyksessä.

Seksuaalihegemoniat sukupuolirooleissa ja seksuaalisuuden mieltämisessä ovat vieläkin vahvasti polarisoituneet. Suomalaiset miehet voivat huoletta mennä naimisiin "alemman" yhteiskuntaluokan naisen kanssa. Insinööri tai professori voi huoletta ottaa vaimokseen siivoojan ja kuitata kavereilleen vaimon olevan hyvä sängyssä ja keittiössä ja hänen valintansa kuitataan hymyillen. Naiset voivat pitää sitä jopa romanttisena, jos isähahmo hyväksyy vaatimattoman aseman omaavan naisen.

Jos bisnesnainen taas perustelee samalla tavalla miehenvalintansa, häntä pidetään vähintäänkin vajaaälyisenä ja halveksittavana varsinkin saman yhteiskuntaluokan naisten keskuudessa.

Entisajan ihanteena pyhimysäiti ei uskonnollisia oppeja noudattaen saanut orgasmia suvunjatkotouhuissa ja siten saattoi uskoa pelastuvansa, kun ei nauttinut "välttämättömästä" seksistä. "Ekstaattisen Rukouksen" aikana saadut valaistumiset ja orgasmit oli sitten toinen juttu.

Mediakulttuurissa tämä "pelastuminen" lihallisuudesta, puhtaus on juuri tyydyttymättömyydessä mutta silti houkuttelevuudessa. Media-esteettisessä arvossa.

Nainen, jolla on varaa olla tyytymätön, voi aina kokea olevansa jotakin muuta ja muiden yläpuolella, parempien resurssien ja tarjokkaiden arvoinen. Esteettisesti, moraalisesti, seksuaalisesti. Suomalaisilla naisilla on vakavia kontrolliongelmia, ylilyöviä kontrollipyrkimyksiä omaksutun naiskuvan ylläpitämiseksi.

Lähes jokainen nainen opetetaan julkkikseksi suomalaisäitien junttaavassa pseudokristillisen kulttuurin opetuksessa: Älä anna pojalle ellet tiedä mitä poika antaisi sinulle. Halpa nainen antaa muuten vain ilosta ja tuhoaa elämänsä.

Seksi on vakava asia. Suomalaisille. Kunnon naisille.

Lähes jokainen keskustelu, jonka olen käynyt ulkomaisen miehen kanssa, siirtyy jossakin vaiheessa tämän miehen ihmettelyyn, kuinka kovia jätkiä suomalaiset naiset ovat. Ylilyövä suomalaisen naiseuden takaisinotto alkuseurustelun kiihkon jälkeen on järkyttänyt monia miehiä ja herättänyt vakavia kysymyksiä suomalaisen naisen todellisesta itsetunnosta. Onko julistava itsetunto itsetuntoa lainkaan?

70-luvun ylikäynyt keskustelu tasa-arvosta muuttui Suomessa naisten koskemattoman omakuvan puolustusmuuriksi ja naisen seksuaalisen olemuksen erilaisuuden ja elämää yläpitävän "asenteen" ylistysvirreksi. Naisen tuli kokea seksuaalinen objektivisointi uhkana ylivalistuneelle naiskuvalle. Kaikki, kuten kiihottuminen oli naisia alistavaa. Tämä feministinen piikkisikareaktio on nähtävissä vastareoktiona aikakauden miesten lobbaamalla vapaalle seksille ja naisten painostamiselle miesten fantasioiden mukaiseksi.


"Kuluttajaekonomian yliopistonlehtori Minna Autio Helsingin yliopistosta näkee, että tyttöjen tyytymättömyys omaan vartaloon vaikuttaa huolestuttavan suurelta." - IL 1

"Suomalaisilla, parisuhteessa elävillä ihmisillä on varsin ankea seksielämä." Osmo Kontula - IL.fi 2



Suosittelen seuraavia DVD-elokuvia skeemaan liittyen,
jotka saa varattua Helsingin kirjastosysteemistäkin:


Dina

Nina Frisk

Black Snake Moan







maanantaina, elokuuta 18, 2008

Espoo Cine 2008 elokuvafestivaali


Taas on kohta vuoden parhaat leffat nähtävissä Espoossa. Espoo Ciné - festivaalilla kannattaa tankata elämyksiä hartiavoimin ja verensokeria eväspaketein - sillä parhaimmat elokuvat eivät ikinä tule Funkinon levitykseen.


Tässä suositukseni mielekkyysjärjestyksessä:

Den man älskar


Rakkautta, joka elää vihasta

Giorni e nuvole


Valhe on kaunein asia maan päällä

Til døden os skiller


Viha vaatii lannoitetta

Vikaren


Kansakunnan kynttilä sijaisena ja noitana

Ystävät hämärän jälkeen


Ystävyys on vastalääke yksinäisyyteen

Restless


Elämykset voivat vain lisätä sammuttamatonta elämänjanoa

Elegy


Himo on ensiapua merkityksettömyyteen


Cecilie


Miksi Punahilkka on lasten mielestä saduista kiehtovin
- ja aikuisista pelottavin?

Strangers


Seksiä, seksiä ja ahdistuksen voimaa sodan selvässä maailmassa

Pudor


Kääriydy, häviä, hymyile

Ladrones - Thieves


Ota rahat ja pysy nahoissasi

Winter Soldier


Sadistisen riemun hinta

3 días


Maailmanloppu hikoiluttaa



Ja nämä mainiot tulevat Finnkinon levitykseen,
joten ei ehkä kannata arvokasta festariaikaa tuhlata:

Happy-Go-Lucky


Trailer video

Elämän raskautta ei voi kompensoida kuin elämisen keveydellä
( :: must komedia)

Ben X


Hän on kiusattu meidän syntiemme tähden
- Jokelan skenaario belgialaisena elokuvana


Vicky Christina Barcelona Woody Allen


Vakava komedia





KEYWORDS:: international film festival Cultural Centre .fi city espoo net esbo arvio arvostelu parhaat elokuvat Méliès d’Or winner competition

lauantaina, elokuuta 16, 2008

Pan Sonic Video Live


Youtube:a laadukkaammassa nettisivustossa useita live-konsertteja: fabchannel - Elektroninen musiikki, pop, rock, alternaitve, soul yms. Tässä Pan Sonic keikalla (tämä bändi on livenä aika eri kokemus kuin tietokonekaijutimien surinan kautta - koeta liittää tietokoneesi audio out stereoihin miniplugi/RCA-piuhalla)


torstaina, elokuuta 14, 2008

Takeltuva Nokia


Nokian 5800-kosketusnäyttöpuhelin

Analyytikko Richard Windsor arvioi että koko paketti jää kuitenkin jälkeen Applen tuotteista. Laitteen näyttö ja kaiuttimet ovat ensiluokkaiset, mutta esimerkiksi käyttöliittymä vaatii kehittelyä. - itviikko.fi


Nokia romahti pörssissä -HS



Nokian uusin, epätoivoisen nuorekas mainoskampanja - Youtube


arvoitukset: openatownrisk.com


Nokia vajoaa USA:n kännykkäkisassa

-Kauppalehti


Näin nokialaisista katosi helppous ja hauskuus
- Applen App Store on kipeällä tavalla kiinnittänyt huomiota Nokian softakoneen yskimiseen. Apple sai sisältökaupalleen yhdessä kuukaudessa enemmän mediahuomiota kuin Nokia on puolessa vuosikymmenessä kerännyt omille projekteilleen, sanoo Tero Kuittinen - KL

Nokia on ilmiönä olemassa vielä ensimmäisen 10 vuoden markkinointiajan ansiosta, mieskeskeisenä ja mormonityylisenä, oikeastaan siis tuotantokoneistobrändinä, kliinisen siistinä puhelimena ja saanut sen takia asiallisuuden tuottamaa menestystä - mutta sillä ei nyt tuoteta seksikkäitä, toimintavarmoja ja inhimillisiä kännyköitä monimediaympäristöön. Nokian imago ja uudet markkinointiyritykset ovat vanhan valkokaulus-Nokia-imagon vankina.

On eri asia olla nuorekas kuin yrittää olla nuorekas äkkiväärillä imagokamppanjoilla.

iPhone noudattaa Macin jykevää konseptia: käytä, älä säädä. App Store:sta puhumattakaan. WYSIWYG on ollut Applen konekonseptin softi siunaus ihmiskunnalle. Kuka muistaa 1989 Windows-ohjelmat? Horror.
Entäs silloiset helppokäyttöiset pönttö-Mac:it?
Smile.

Miten on nykyinen Nokian Symbian systeemi? Kysy ohjelmoijalta, haluaako hän koskea hitaisiin Symbian-projekteihin, jossa täytyy erikseen testata toimivuutta 30n eri kännykän kanssa koko ohjelmoinnin ajan.

Nokian markkinoinnissakin on ollut monta mielenkiintoista semanttista fiksaatiota ja asenneongelmaa: esimerkiksi naiset ovat huumorintajuttomissa mainoskuvissa nauraneet aina voimakkaammin (ja antautuvammin), usein taustalla, kuin coolit etualalla kännykkää hivelevät hillityt alfaurosmiehet.

Nokian tuotekehittelyssä muutosvastaiset hardware-insinöörit ovat saaneet pitää software-tyylivaltaa ilman perusteita ja niin se human touch on jäänyt vakavasti puuttumaan. Käytettävyyden kehittäjät, käyttöliittymäsuunnittelijat, ovat olleet alinta kastia nokialandiassa. Käytettävyydessä on kunnioitettu Nokian omia nippelisäätöperinteitä ja outoja tottumuksia vanhojen kännykköjen muistoksi asiakkaiden kustannuksella.

-Nokian juuri julkistamat "uudet" N-sarjan puhelimet ovat niin tylsiä, tavanomaisia ja edellisten puhelinten kaltaisia, että se panee miettimään, onko Nokia menettänyt kykynsä kehittää uutta. - MD, HS Keskustelu


Käyttöliittymäajattelussa aikaisempien tuotoksien ja vanhojen tyylivalintojen obsessiivinen kunnioittaminen estää kaiken kehityksen - ja sen käyttäjäkeskeisyyden. Insinöörit ovat tehneet itselleen puhelimia ja tuotekeittely on kilpailua paperispeksien kautta toisten puhelimien ominaisuuksia vastaan - eli kaiken fokuksen kohde on speksilukemat kännykän teknisistä vimputtimista. Kuin kännykän eksistenssi olisi taistelu olisi vain kännyköiden välisessä teknisesti mitattavassa tilastovertailussa.

"Maailman suurin matkapuhelinvalmistaja Nokia on edelleen menettänyt asemiaan USA:n kännykkämarkkinoilla. Se oli toisella neljänneksellä vasta viidenneksi suurin matkaviestinvalmistaja.

Kanadalainen Research In Motion RIM on ohittanut Nokian markkinaosuusvertailussa. Strategy Analyticsin maanantaina julkaisemien tilastojen mukaan Nokian edellä ovat myös Motorola, LG ja Samsung." Kauppalehti


Apple on Googlea arvokkaampi

arvopaperi.fi


Tutkija: valtava määrä
nokialaisia murrettavissa
digitoday.fi

KEYWORDS:: tuotekehittely käyttöliittymä gadgets vertailu laatu sisällöntuottaja nokialainen kulttuuri teknokulttuuri teknologia software medianäkyvyys, estetiikka esteettinen puhelin 3g kuuluvuus laatutarkkailu markkinointi design foorumi suomi mainonta suomalainen musiikkipalvelu nettimusiikki nettivideo mobile video finland fi selaimet selain kännyvideo webbi viihde web standardit kuluttajakokemus käyttäjäkokemus Global Crown Capital sisällöntuotanto tuottaja projekti puhelinvertailu facebook nettipuhelut wlan käytettävyys content henkilökohtainen media multimedia taskutietokone pörssi pörssitulos pörssiarvo tutkimus

Astro Can Caravan


Astro Can Caravan

Hippie soul funk music



listen MySpace

Independent Finnish Music by Astro Can Caravan



tiistaina, elokuuta 12, 2008

Kevyttä uskontotiedettä sunnuntaisin ja uusinta lauantaisin


Elämisen haasteet


Yhteiskunnallinen ohjelma uskonnosta

- osa 1/6: Miksi kristityt eivät häpeä? -

FST Sunnuntaisin 20.20
ja uusinta lauantaisin

Ohjelmassa ovat mukana muun muassa arkkipiispa Anders Wejryd
ja filosofian professori Torbjörn Tännsjö. Juontaja: Anna Lindman Barsk.
Ruotsin televisio.


Guardian Sacred Earth

kuvagalleria




“We are all meant to be mothers of God,
for God is always needing to be born.”
- Meister Eckhart


KEYWORDS :: sosiologia kirkkohistoria teologia teologinen tiedekunta uskonto uskonnottomat valtiokirkko valtionkirkko kirkko seurakunta pelastushistoria psykologia psykoanalysi historia historian tulkinta dogmatiikka ihmiskuva maailmankuva subjektiivinen objektiivinen

perjantaina, elokuuta 08, 2008

Jumala heittää noppaa

Einsteinin mukaan Jumala ei heitä noppaa.

Tällä hän tarkoitti, että koko universumissa ja joka mittasuhteessa olisi aivan samat säännönmukaiset luonnonlait. Einstain oli väärässä.

Kvanttimekaniikassa kaikki luonnonlait heittävät häränpyllyä ihmisen havaintotodellisuuden suhteen. Mitattavuuden sattumanvarainen arvaamattomuus, ajan poukkoileva huojunta, kaoottiset järjestäytymisprosessit, sekoittuneet luonnonilmiöt (aaltosäteily ja hiukkasmuoto), eri ulottuvuuksien mahdolliset leikkauspisteet ja oudot sidossuhteet eivät noudata Newtonin väistämättömän syy-seuraussuhteen ja tila-aikahavaintojen loogista holismia.

Maapallon elämä on ihmissuvun tiedemiehille loogiskausaalinen ja itsestäänselvä kovan tieteen tutkimuskohde.

Itse olen aina suhtautunut hyvin skeptisesti elämän pursuiluun maailmankaikkeuden joka kulmassa. Arvelisin että maapallon elämän miljardin vuoden jatkumo on käsittämätön onnenkantamoinen. Nyt sen todennäköisyyden vähäisyydestä on ensimmäisen kerran selkeää tieteellistä hypoteesia.
" Aurinkokunnan ulkopuolisten eksoplaneettojen tarkempi analysointi on nyt kääntänyt käsitykset päälaelleen siitä, miten tähdelle syntyy planeettakunta.

Eksoplaneettoja on löydetty viimeisimpien 15 vuoden aikana yli 300. Niiden tutkiminen on osoittanut, että oma aurinkokuntamme on monessa suhteessa hyvin poikkeuksellinen."

Myöskin maapallon akselin sopivan vino asento on aikamoista sattumaa, joka mahdollistaa elämän suotuisimman kiertokulun ja vuodenajat valtavan törmäyksen seurauksena. Kuu on myös tämän toisen planeetan törmäyksen tulos ja vaikuttaa myös elämän kiertokulkuun jatkuvasti.

SETI-ohjelman, avaruudessa älykäiden olentojen radioaaltojen kuunteluohjelman täydellinen tuloksettomuus on myös merkki siitä, että elämää ei ole kovin lähellä ja helpolla näkyvissä. Tarve UFO-kokemuksille ja helppo värisyttävän tarinan muodostuminen kertoo jotakin post-modernin ihmisen perususkonnollisesta tarpeesta nähdä universumi elollisena.

Voisiko nykyihmisen ekologinen tietoisuus jopa kohota, jos tietäisimme olevamme todennäköisesti ainoa monimuotoisen elämän kehto maailmankaikkeudessa? Mitä monimuotoisuutta ei enää kohta ole.

torstaina, elokuuta 07, 2008

Maailmanlopun komiikkaa

Tämä artikkeli on julkaistu myös teologien makasiinilehdessä Vartijassa 3 / 2009




Espoo Cine-elokuvafestivaalilla moni elokuva käsitteli eksistentiaalista umpikujaa tai suorastaan jopa maailmanloppua. Koomisesti.

Kun eläinlajien ja ihmisapiniden joukkotuho lähestyy on lehdistö uutisoinut jo pari kuukautta "dogging"-ilmiöstä, jossa ihmiset pyrkivät ulkosalla harrastamaan sukupuoliyhteyttä. Puolisalaa ja puolijulkisesti.

Uusi hippikausi? Maailmanlopun meininkiä?

Saako ihmisten käyttäytyminen yhä lisää hedonistisempia muotoja kaiken tuhon ja uhkan uutisoinnin paineen alla?


Maailmanloppu ei ole kovinkaan kevyt aihe - ellei se ole mestarillista komiikkaa. Ja taas vain harvat taide-entusiastit saivat nauttia superajankohtaisesta aivojen päivittymisestä taidefestivaaleilla.

"Platform"-esitys Tampereella 2007 käytiin harvinaisen syvällä. Ihmismielessä ja ihmiskunnan sosiologisessa arkkityyppitajunnassa. "Platform"-esitys Tampereella (NTGent Belgia, Michel Houellebecqin romaanin "Oikeus nautintoon" pohjalta sovittanut Tom Blokdijk; Ohjaus Johan Simonsoli) on virkistävän eksistentiaalista teatteria paratiisin epätoivoisesta kaipuusta. Tanskalainen Euroopan sotatilasta spekuloiva How to Get Rid of the Others-elokuva taas on eksistentiaalista komediaa sotaisesta ja näkymättömästä filosofiasta, jonka länsimaat ovat omaksuneet USA:n kintereillä.

Juutalaisten kabbala-viisauskirjoitusten mukaan Jumala ei karkoittanut ihmistä paratiisista vaan ihminen karkoitti Jumalan. Ja mitä on paratiisi? Paratiisin lupaus kiehtoo ihmisiä valtavasti. Uskonto, teknologia, ideologia, taiteellinen ryhmä, tupakka ja muut huumeet, esteettisen bulimian muotinäytökset, alastomana seksin harrastaminen luonnossa - kaikki on sitä paratiisin etsintää.

"Sinä olet tuhonnut onnemme.
Sinä et antanut mitä tahdoimme."
Tuota voisi kutsua lankeemuksen tiivistelmäksi.
Tyytymättömys ja kyltymättömyys.
Voidaan sanoa, että kertomusperinnössä "paratiisin lankeemus" on tragedian arkkityyppi.

Kaikki on hyvin mutta tyypit alkavat säätämään ja ahnehtimaan ja kaikki menee päin helvettiä. Ensimmäinen tragediatarina (jo Gilgameshin originaalissa tarinaversiossa), mikä on säilynyt kirjauskontojen mukana.

Ihminen ei jaksa olla ihminen vaan haluaa luoda Jumalasta oman kuvansa. Niin ateisti kuin fundamentalistikin tukeutuu Jumalaan, joka mahdollistaa väittämät ehdottomasta todellisuudesta ja varmuuden suomasta vapaudesta.


Buddhalaisuutta kutsutaan uskonnoksi mutta tavallaan se on kuitenkin epäuskonto. Buddhalaisuuden mukaan ihmisen täytyy riisuutua turhasta itseydestä ja kaipauksesta. Rajoittavista ja vammauttavista haaveista.

Jos on kristinusko valjastettu omahyväisyyden ja vastuuttomuuden magiaksi niin voi buddhalaisen tarvenihilismin kääntää hedonismiksi. Kun vain keinot keksitään. "Platformissa" päähenkilöt ovat kuin uusi Aatami ja uusi Eeva, jotka riisuutuvat kaikista kulttuurisista hyvän kansalaisen määritelmistä ja puraisevat mielihyvän omenaa ilman huonoa omatuntoa.

Buddhalaista ontologiaa materialismin kautta - ja ja orgasmin ylistämistä nirvanan sijaan. Koska heidän elämänsä alkupuoli on mennyt pelkästään huonon omantunnon tuottamaan elämänhallintaan muiden kiitoksen saavuttamiseksi. Aatami ja Eeva kohtaavat toisensa. Kohtaavat pelkonsa. Kohtaavat nautintonsa. Kohtaavat vapahduksen kuolemanpelosta kaiken merkityksettömyydessä - ja nautinnossa.

"Platformia" voisi kutsua teatterikappaleeksi, jonka shokeeraavuutta voi sanoa itsetarkoitukselliseksi. Hyvä taide on aina itsetarkoituksellista ja subjektiivista. Koko todellisuuden itseensä kätkevää, koko todellisuuden tulkinnan kaappaavaa.

Puhdas tietoisuus. Puhdas varmuus. Puhdas terroristi.

Onko hedonistisella vapautumisella ja fundamentalismilla sittenkään mitään eroa? Vihainen ja puhtautta vaativa fundamentalisti päättää "Platform"-kirjassa/teatteriesityksessä päähenkilöiden riemullisen ideologian, seksuaalisen kuluttamisen hedonismin, puhtaimman länsimaisen uskonnon.

Länsimaisen kulttuurin selkeimpänä tunnusmerkkinä on pidetty omasta itsestään vieraantumista. Omaa ruumista kohtaan koettu inho on yksi vieraantumisen maratontaipaleita. Itsehillintä ja sivistyneisyys pornoteollisuuden ehtona. Kun paettava ja painostava valtakulttuuri toimii arvojensa vastaisesti mutta silti esittää vaativasti olevansa arvojensa kantaja, voidaan puhua syvästä vieraantuneisuuden tilasta.

"Platform":issa päähenkilöt vieraantuvat täydellisesti ja omaehtoisesti itsestään suorituskulttuurin jäseninä ja kokevat sen riemullisen itseoivalluksen huipentumana. Moraali onkin oiva käyttöväline, hyvä renki hedonistisille isännille.

"Platform":in seksuaalisanarkistisen ihmiskuvan esikuvana on ollut todellinen ekstaattis-sekstaattinen ilmiö Venäjällä ennen vallankumousta, Hlystiläisyys. Heille kävi samoin kuin näytelmän hahmoille. Ortodoksinen kirkko kidutti, hukutti ja repi lahkolaisia kappaleiksi verisessä ajojahdissa. Todellisuuden omistajat olivat raivoissaan todellisuuden purkajille.

"Platform" on länsimaisen vieraantuneisuuden päätepysäkin karnevaalia. Yksilön hedonismista saadaan viimeinen ismi, jolla voisi pelastaa koko mailman.

"Platform":ssa päähenkilöt keksivät "ekologisen" ja rehellisen seksiturismin merkityksen koko maailman pelastukseksi. Rahat kolmansiin maihin ja köyhien viaton ja kaunis ruumis kuluttajien kuninkaille käytettäväksi. Uusi seksikolonialismi, joka vapauttaa kulttuurien seksuaalisista rajoista, antaa alistumiselle intiimin arvon ja luo aineellista hyvinvointia nautinnon hinnalla.

Seksiturismi on todellisuutta hämärissä dokumenttielokuvissa mutta jossakin niin kaukana, että se ei tunnu uhkaavan eurooppalaisten kulttuurien perusarvoja. Irakin sota ei periaatteessa ole hyvä asia mutta länsimainen media on lanseerannut väistämättömien tilanteiden mediatodellisuuden ja pitää sotaa itsestään selvänä. Afganistaniin täytyy lähettää suomalaisia
sotilaita, silla muutkin lähettävät. Seksiturismia täytyy kokeilla koska... sitä ei voi pysättää.

Mieluummin maailmanloppu kuin linnottautuva pysyvien arvojen paratiisi.

Eihän Guantamo bay ole tuunattua natsien keskitysleiriestetiikkaa? Voimattomuuden rituaali voimantunnon fundamentalisteille? Eihän?

Tanskalainen How to Get Rid of the Others on hurja raina...

kts kirjoitus



-Michel Houellebecqin romaani "Oikeus nautintoon" (Wsoy)
::
How to Get Rid of the Others (DVD 2008)

TAGS:: eskatologia filosofia ontologia käyttäytymistiede psykoanalyysi freud ju

ng thanatos vietti itsetuho aggrssio apokalypsis apokalyptinen lopunajat nietzsche
Arhi Kuittinen

keskiviikkona, elokuuta 06, 2008

McCain Girl Not

Politically and comically correct fun. “McCain Girl and the Enchanted Republican Forest”



I am voting republicans


tiistaina, elokuuta 05, 2008

Pelastava sensuuri


Kulttuurin ja politiikan vaikuttaja Jörn Donner katsoi maanantaina IS:n verkkosivuilla, ettei suomettumisen aikakautta ole vielä setvitty kunnolla. - IS


" Suomen Pietarin-pääkonsulaatti ei halua kirjailija Sofi Oksasta joulukuussa Pietarissa järjestettävän runotilaisuuden esiintyjäksi. Tilaisuutta järjestävän Suomen PENin puheenjohtaja Jukka Mallinen sanoo kuulleensa maanantaina pääkonsulaatista, ettei Oksanen sovi tilaisuuteen, koska hänen tulonsa voisi aiheuttaa Venäjällä levottomuutta. - Helsingin Sanomat

Kun Solzhenitsyn laitetaan hautaan, suomettumisen jalo itsesensuuri nostetaan kuopasta.

Konsulaatin ahdistus keskustelusta ja taiteesta. Joku voisi siis taiteella ja näkemyksellä pilata "puhtaan politiikan"?

Helsingin Sanomien keskustelusivulla on sitten mielenkiintoisena asenteena kirjoittajien pelko runoillan politisoimisesta. Aivan kuin taide ja kulttuuri ei olisi aina poliittista, kantaaottavaa? Jotakin myötäilevää, jotakin esiintuovaa, jotakin poisjättävää.

Aivan kuin valtaeliitin hyväksymä/valikoima taide ei olisi poliittinen statement?

Suomalaiset byrokraatit ovat aina kuvitelleet kyvykkäästi olevansa taiteen suurimpia tuomareita. Aleksis Kiven kirjan julkaisukin ensin estettiin kulttuurijetsetin toimesta, koska se nähtiin uhkana kansalaisten oikeaoppiselle sivistystoiminnalle. Aleksis tuhosi siksi kaksi kertaa laajemman version Seitsemästä veljeksestä. Kiitos eliitille.

Viimeisin räikeä esimerkki oli Kiasma, joka taipui ideologisen ryhmän painostuksesta ja poisti kokoelmavarastostaan Teemu Mäen taideteoksia. Taiteellinen päätös taidelaitokselta?

Suomettuminen ei ole mitään muuta kuin pelkoa ja kulttuuripakoa.

Mutta varmasti sensuuri tekee konsulaatin elämästä aurinkoisemman. Mutta mitä arvoja suomalainen teoria diplomatiasta puolustaa?

MUTTA...

Sofi Oksanen saa sittenkin kutsun Pietariin - Helsingin Sanomat




Teemu Mäki web

: Kuolevainen

WSOY, 2008, runokokoelma (poetry)




Ilmaiset HD-kanavat

HD Nelonen näkyy Welhon kaapelissa.

KDL-32W4000 taulutelevisio

- mpeg4 dekooderi normaalin digiboksin lisäksi toimii niin antenni+kaapeli

- Musta pörssi myös 40 tuumaisena


Fuj:tech
'DTV PRO USB digi-tv
vain 20 e

- XP Tietokoneen digiboxi USB, Verkkokauppa
- tietokoneen näytönohjaimen tulisi ehkä tukea mpeg4-videota eli amd X1300-malli tai nopeampi
- jos näytönohjaimessa hdmi ulos niin kuva tulee puhtaana taulutelkariinkin


TAGS:: DIGI TV HD KOELÄHETYKSET DIGITA teräväpiirto vastaanotto

sunnuntaina, elokuuta 03, 2008

Suloinen valta ja ihana mukautuvuus


Sivukujan Vallattomuus-kirjoituksen kommenttina:


Valta sulostuttaa.
Yhteinen ajattelu luo harmoniaa.
Samankaltaisuus turvallisuutta.

Valta on tosiasioiden hyväksymistä - Kekkosen valtaretoriikan pohja-ajatus ja suomalaisuuden tragedian ydin.

TV1:llä oli Lindfors Levengoodin haastattelemana.

Hän kertoi, kuinka taideteollinen valtakompleksi oli aikoinaan suhtautunut hänen hyönteisastiaansa. Ei tarpeeksi suomalainen. Kunnes oli saanut ulkomailta kiitosta ja gloriaa.

Toinen esimerkki. Lehdistö riemuitsi jokin aika sitten avoimesti siitä, kuinka Smedsin Tuntematon-esitys "ei ole rienaava". Hurraa. Mediakin oli kiitollinen. Tämä on sangen yleinen taidekäsitys Suomessa. Mitä se ei saa olla. Taide on oltava talutusnuorassa. Taiteellekin on yhä selvä paikka kansallistunteen ja yhteisten arkkityyppien pönkittäjänä.

Valtaa ei pääse pakoon.
Mutta sitä yritetään jokapäiväisillä keinoilla.

On kumma kuinka suomalaiset aikuiset itsenäiset ihmiset pelkäävät valtaa, konventioita ja vallan käsittelyä sosiaalisena ilmiönä ja aktiviteettina - vaan liu'utaan kitkan minimoimiseksi julkispoliittiseen puolueiden taustahyminään, työpaikkapaniikista ja horroksesta puhumattakaan, tai ainakin suorana esimerkkinä vaikkapa bileissä yksilöiden "nopeaälyinen" sopeutumishinku, maastoutumishalu kunkin tilanteen luomaa tulkintahegemoniaa eli ns yleistä mielipidettä tukevaksi muminaksi ja hihittelyksi.

Kohteliaisuutta?
Pelkoa?
Sosiaalisutta?

Jos suomalainen huomaa olevansa selvästi ryhmätilanteessa minoriteetissa erilaisena, on suomalaisen yleisin ratkaisu "harmonia" ja hissuttelu, jopa toisten komppaaminen yhteisen fiiliksen pönkittämiseksi, sopivan profiilin pelastamiseksi, pupu vaan pöksyyn ja sovittelevia lausahduksia kulloisenkin piirin maailmankuvan tilkkeeksi. Ja kaikilla oli niin mukavaa.

Politiikka on aina valtaa maailmankuvan tulkintaan.

Kerro minulle paradoksi?
Juuri tuo.
Suomalainen, olematon keskustelukulttuuri bileissä.

Se ei ole minusta inhimillistä vaan halveksittavaa. Pelokkuuden harmoniaa. Suomalaisten pelokas lauma-asenne. Itsetuhoisaa. Me. Olemmehan.

Suomalaisten maastoutumishalukkuus, "oikeastaan mehän ajattelemme samalla tavalla", muka sovittelevuus osoittaa selvästi miten on mahdollista että meillä on niin kirkkaan kova oikeistolainen sosiaalidemokraattinen puolue. (Joka nyt epätoivoisesti koettaa kannatuslukujen laskiessa hinkata takaisin punertavaa sävyä pintaansa).

Suomalaisten uusien mediatuotantojen ja elokuvatuotantojen tylsyys on perusteltu saman linjan uusiosynnillä, genre-ajattelulla. Teoksen matalaotsaisuutta ja persoonattomuutta perustellaan kirkkain silmin genre-ajattelulla: turha arvostella tätä tuotanto koska se on tämänjatämän genren mukainen tuotanto. Kiva kopio.

Suomalaiset ovat pelkureita, jotka on koulutettu kinkereillä näpeille lyömällä kirkkoherroille, normien tarkkailijoille, kilteiksi ja säikyiksi vekaroiksi.

Aleksis Kivi "Seitsemän veljestä"- lopun yhteisösopeutumisen antikliimaksi, pikasopeutuminen muiden ihmisten hyväksynnän mukaiseksi ja oman elämäntyylin raiskaaminen on surullinen kertomus suomalaisen kulttuurin selkärangattomuudesta.

Suomalaiset rakastavat itsepetosta ja hyssyttelyä kunhan vain valtahegemoniaa, turva-ajatuksia ja "yhteistä toivoa" hoitavat isähahmot ja pomot jätetään rauhaan, etteivät lapset sitten saa tukkapöllyä muiden ihmisten puolesta ajattelevilta puolueboilereilta tai despooteilta.

Työpaikoilla varsinkin puolen valitseminen nähdään viimeisen tuomion kaltaisena kysymyksenä. Eritavalla ajatteleva on vihulainen. Tupajumi. Terroristi. Joka puhuu vain mielipiteistä eikä suostu näkemään totista valtataistelua ja ryhmähenkeä, sitä pidetään idioottina.



Väkivalta ja mielenterveysongelmat näkyvät
uusissa lasten- ja nuortenkirjoissa
- Helsingin Sanomat

TAGS: Kulttuurikritiikki, sosiologia, taidemaailma, taidekritiikki, kritiikit, kulttuurintutkimus,

lauantaina, elokuuta 02, 2008

Maria Full of Grace


Kannabiksen käryinen Pineapple Express-elokuva on tehnyt kaikkien aikojen parhaan keskiviikon avauksen Yhdysvalloissa.


Aikaisempi vakavampi elokuva
Maria, diilerin nöyrä muuli
Maria Full of Grace - DVD


Mikään ei tuota niin paljon rikollisuutta kuin huumelainsäädäntö. Huumekauppa ja järjestäytynyt huumerikollisuus loppuisi uhreineen jos huumeet laillistettaisiin. Puhtaat aineet apteekista ja alkoholia turvallisempi marihuana vähentäisivät edullisina huumekuolemia ratkaisevasti. Käyttäjien määrä ei kasvaisi mm Amsterdamin kokeilun mukaan. Työnantajilla saisi tietysti olla lupa testata työntekijänsä.



Dokumenttifilmit netissä


Nyt alkaa netti potkia.

Snagfilms-sivulla ilmaiseksi kansainvälisiä dokumenttifilmejä.

Stream on you.

Director Markie Hancock's evangelical upbringing
and her 20-year struggle to get out

A voyage of ideas about life, writing, sex,
spirituality, nightmares, and New York

Is it possible to shed light on the states
of grace experienced by mystics and meditators?

Reverend Billy and the Church of Stop Shopping


Dreams on Spec
Every year tens of thousands of scripts are finished,
but only a few hundred are made into movies.

Maria Finitzo follows five strong young women
between the ages of 13 and 17

The world's first dramatic-documentary-musical satire
explores our country's most taboo topic: class

Explore the miraculous potential and frightening
possibilities behind genetic cloning.






perjantaina, elokuuta 01, 2008

Vapaan maailman riskiretki - Commando

MTV3 perjantaisin: Commando

"Support the troops and their mission".

Uusi sarja "Commando" nojaa amerikkalaiseen hybrikseen empatiasta sotilaita kohtaan. Kaikki poliittinen pohdinta on turhaa, kun kansalaisten huomio kohdennetaan empatian osoittamiseen kärsiviä sotilaita kohtaan siellä jossain.

Sotilaiden kärsimys pyhittää poliittiset keinot. Kansalaiset velvoitetaan näkemään sotilaat yksityishenkilöinä, inhimillisen kamppailu esikuvina, ja siksi sodan, siis heidän toimintansa kyseenalaistaminen poliittisena kritiikkinä vulgarisoidaan "epäempaattisena" toimintana. Hehän ovat vain ihmisiä suuren tehtävätaakan alla. Isänmaa tarvitsee sankareita. Syystä tai toisesta.

Kasvoton ja moraaliton valtapolitiikka lavastetaan yksilöiden moraaliseksi kamppailuksi. Tietysti dramaturgiaa korostaa miesten korruptoituminen ja sodan vääjäämättömys sadistisissa ratkaisuissa, kreikkalaisten sankarien hamartiana.


MTV3 perjantaisin

Commando

(Commando: On The Front Line) - Alkujärkytys

" Merijalkaväen sotilaat ovat Britannian kuninkaallisen laivaston eliittijoukko, joka taistelee tälläkin hetkellä Afganistanissa. Kahdeksanosaisessa dokumentaarisessa sarjassa seurataan uusien sotilaiden taivalta alkaen äärimmäisen raskaasta koulutusjaksosta aina etulinjaan asti. Kahdeksan kuukautta kestävästä koulutuksesta suoriutuneet hyväksytään sotilaaksi tähän arvostettuun ja pelättyyn iskujoukkoon. Millaisia ponnistuksia ja uhrauksia vaaditaan, että noviiseista kouliintuu fyysisesti ja henkisesti valmiita taistelijoita? Kuinka miehet selviävät todellisen vihollisen kohtaamisesta Afganistanissa ja kuinka vaikeaa on hyväksyä se, että vaara haavoittua tai kuolla taistelussa on osa työtä? Ensimmäisessä jaksossa uudet alokkaat saapuvat koulutukseen. - MTV3


Ja poliittisessa todellisuudessamme:

CIA-veteraani Ray McGovern: Israel Planning a September/October Surprise?

Irakin pääministerin viimeaikaiset puheet siitä, että sopimusta USAn joukkojen läsnäolosta ei jatketa ilman vetäytymisaikataulua on tehnyt Lähi-idän tilanteesta Israelin kannalta vaarallisen. Tämä voi saada Israelin provosoimaan vihollisuuksia Iranin kanssa ennen USAn vaaleja, arvioi McGovern.
- 911

State-Sponsored Terror: British and American Black Ops in Iraq. Artikkeli kokoaa todisteita liittouman false flag -iskuista Irakissa. Taktiikka on monilta osin saman tapainen kuin Pohjois-Irlannissa, mutta huomattavasti häikäilemättömämpi ja mittakaava laajempi.

Losing the war

against Islamic extremism

One of the US's early clients was allegedly a former "mentor to Osama bin Laden" who rejected the Taliban, According to Rashid, he was paid $100,000 by a CIA agent to help in the hunt for al-Qa'eda suspects. He continues to have a strong influence in the Afghan judiciary, reports Rashid, while his militia "regularly appears in the western suburbs of Kabul to rob homes and rape women".

Such warlords were funded by the burgeoning poppy harvest. In 2003, after two years of US occupation, 4,200 tons of opium were produced (up from 3,600 tons the previous year); and the drug economy was worth $2.8?billion, more than half the value of the legal economy.




John McCain has a new TV ad out in three swing states blasting Barack Obama for not visiting wounded soldiers while in Germany. But the spot is drawing incoming fire from both sides of the aisle.


Sotilastarkkailuryhmän yhteyshenkilön Ilkka
Virkkusen päiväkirja Pohjois-Afganistanista
:

"Vartiomiehet ottivat paikkansa lääkintämiehen nostaessa lounaan esille, kuumaa vettä termospulloissa ja Norjalaista taistelumuonaa. Kyseisen taistelumuonan paras puoli on, että kuumaa vettä lisäämällä saat lämpimän aterian muutamassa minuutissa. "

( - Huomatkaa tarkkailijan tarkkailuväline käden ulottuvilla)