Näytetään tekstit, joissa on tunniste Psykohistoria. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Psykohistoria. Näytä kaikki tekstit

keskiviikkona, syyskuuta 09, 2020

Sosiopaatin huoneentaulu - Arhi Kuittinen

Nosto 2008  - päivitetty - Arhi Kuittinen terapeutti kirjoittaja -
 

 Pahan ongelmasta.

 Psykopatian olemuksesta.


Onko paha vain tapa ja tilanteen luomaa hyötytoimintaa vai tuhoavaa hekumaa? Tahatonta, tahallista, järjestelmällistä? Mikä paha on inhimillistä, mikä tautiluokitusta, mikä ahdistuksen painetta? Ymmärrettävää?


Antiikin Kreikan Olympos-vuoren häiriintyneet jumalolennot ovat loistava psykopatiagalleria, narsistisesti häiriintyneiden perustyyppien kipeä pantheon.

Sosiopaatti-sanaa eivät suomalaiset psyyken ammatilaiset suostu enää käyttämään ja ovat ruoskineet sen pois toimittajien sanavarastostakin.

He puhuvat mieluummin tautiluokituksista, joissa kätevästi pahan ongelmaa ei semanttisesti ole. Narsistisesti häiriintyneistä psykopaateista sentään puhutaan, mutta tulkintakirjo on hämmentävä.

Naistenlehdissäkin vaihtelee asian käsittely sadistisen narsistin kohtelusta kertovista tarinoista kognitiivisen psykoevankeliumin julistajiin, joiden mukaan persoonallisuushäiriö on vain jonkinlainen käsityshäiriö, käytöshäiriö, kognitiovirus, joka voidaan huomioimalla muokata ja korjailla ymmärryksellä ja tahdolla. 

Itse näen asian vähän rankemmin psykoanalyyttisesti.



Persoonallisushäiriötä voi lieventää ja hallita ulkoisten auktoriteettien (kuten kognitiivisen terapeutin, vaimon/miehen, papin tai pomon jatkuvasta painostuksesta ja houkuttelusta) ja sosiaalisen paineen (hyvä maine ja menestyksen moraaliseet statusehdot) mutta se on aika peruuttamaton hajonneen persoonallisuuden tila.

Kysymys ei voi olla pohjoismaisen demokraattisen tasa-arvoisesta ja suoraan verrattavasta ihmiskuvasta, toivon teologisesta näkökulmasta tai rohkaisevasta myötätunnosta, kun puhutaan psyyken fundamentaaleista vauriomalleista ja psykoottisen käyttäytymisen määrittelytavoista.


Sosiopaatit eli sensitiiviset psykopaatit eli dynaamiset narsistit tuntevat oman huoneentaulunsa ja käskynsä sosiaalisen kelpaavuuden hallinnasta ja säädellystä itsehallinnasta.

Sosiopaatti kykenee ylikorostuneen narsistisesti kontrolloimaan omaa persoonallista epätasapainoaan ja hajonneisuuttaan ulkoapäin, ulkokohtaisesti hajottamalla ja kontrolloimalla vaikkapa muiden ihmisten sosiaalisia ja psyykkisiä tasapainopyrkimyksiä. Hajota ja hallitse. Sota on psykopaattien sosiaalisesti kontrolloitu aggressiorituaali, ei väistämätön ihmisen osa ja elämänhallinnan tapa.

Epävakaat aggressiopsykopaatit taas tuntevat pakottavaa halua ulkoistaa suoraan sisäisen kaaoksensa avoimen aggressiivisilla voimannäytöksillä.

Albert Speer
on loistava esimerkki täydellisen sopeutuvasta ja miellyttävästä sosiopaatista. Hän huolehti niin arkitehtuurista kuin massamurhien teollistamisesta ja osasi vaihtaa väriä kuin kameleontti, vedoten vuosisadan suurimpaan myyttiin, virkamiesvelvollisuuteen ja poikamaiseen uskollisuuteen.

Kunhan saavutti valtaa. Kykenevä mihin tahansa, sopeutuva milloin vain. Velvollisuus ja ideologia ilman vastuuta mutta silti äärimmäisen tietoisesti kaikkia tekojaan peitelläkseen tuottaa mahdollisimman sivistyneitä ja harkittuja valheita.

Tässä havaintojani narsistisesti painottuneen persoonallisuuden itseymmärryksestä


Sosiopaatin huoneentaulu

1 ) Ihaile julkisesti sitä, mitä luontaisesti halveksit.

2 ) Vetoa tunteenomaisesti ja vaativasti ihanteisiin tai ideologiaan, sillä ihmiset tuntevat voimattomuutta elämää suurempien ihanteiden äärellä.

3 ) Toimi niin, että kelpaat parhaiten niille, joille sinun täytyy kelvata ja joista sosiaalinen olemassaolosi ja julkinen profiilisi on riippuvainen.

4 ) Toimi ihailtavasti, sillä ihailevat ihmiset sokeutuvat roolien tavoitteista - kätke se, kuinka paljon nautit muiden ihmisten riittämättömyden tunteista.

5 ) Pyri osoittamaan, että ihmiset ovat sinusta riippuvaisia, sinun tarkkailevan nyppivistä ja vertailevista mielipiteistäsi ja varmuudestasi riippuvaisia - lupaile aina liikoja ja vetoa myöhemmin muiden ymmärrykseen ja joustavuuteen.

Korosta aina erehtymättömyyttäsi, mitä "oikeastaan tarkoitit"
ja toisten valintojen vääryyttä ja epäonnistumista joltakin katsantokannalta.


6 ) Jos inhoat myötätunnon osoittamista edes laskelmoivasti ja strategisesti annosteltuna, tukeudu kovaäänisen painokkaasti jokaisen mahdollisen moraalisesti tulkittavan asetelman kohdalla suuriin ajattelijoihin ja ajattomiin viisauksiin itsestäänselvänä ja ylilyövänä auktoriteettina niin että muut tuntisivat pahaa oloa ja riittämättömyyttä normaalin elämänsä talonpoikaisjärjellä normaalisti sujuvasta vuorovaikutuksesta.

7 ) Halveksi avuttomuutta ja etsivää herkkyyttä aina kun mahdollista, mutta vain silloin kun tällä toiminnalla ei ole itsellesi haittaa - statukseltaan mitättömien suhteen tai niiden seurassa, jotka ihailevat tunteetonta voimaa tai joihin pelko on tehokkain keino vaikuttaa - toimi silloin vapaasti kokeaksesi aggressioittesi voimaa ja niiden purkamista ulospäin nautinnon sanelemana, ettet halveksisi omaa epäpersoonallista hajonneisuuttasi ja ettet hajoaisi omien kaoottisten aggressioiden voimasta.

8 ) Jos heikkona hetkenä tunnet olosi tyhjäksi ja tunnet kateellisuuden paineen nousevan mieleesi ajatellessasi tavallisista tunteista tyytyväiseksi tulevia ihmisiä, katso, kuinka hekin käyttävät tavallista vuorovaikutusta ja yleistä hyvinvointia pehmentämään tavallisia valkoisia valheita ja mielistelevät kaikkia ihmisiä ympäripyöreän varovaisesti ja mukavuudenhaluisesti ilman mitään raudanlujaa päämäärää; katso kuinka pieniä he ovat ja kuinka suureksi voit tuntea itsesi ohjaillessasi muita ihmisiä laskelmoidusti, katso kuinka heikkoja ohjailtavat ihmiset ja ns. ystäväsi ovat.




ii

Tiedostaa vai eikö tiedostaa?
Mitä sadisti tiedostaa?

Voiko sadisti olla tiedostamatta toisen kärsimystä?
Ei.

Miksi sadisti nauttii toisen kärsimyksestä?
Koska hän nauttii siitä. Psykopaatti nauttii omasta arvaamattomuudestaan vikka kuinka sitten antamaansa vaikutelmaansa korjataksen vinkuu anteeksiantoa. Oikukas ihminen luo näkymätöntä pelon ilmapiirin suojaa itselleen ja varpailla oloa ympärilleen.

Koska hän hakee sitä. Ei kaikkien kanssa mutta esim työpaikalla alistuvimpien ihmisten tai lasten kanssa.

Kuinka sadistinen psykopaatti tulisi tiedostaa?
Humanistisesti? Tasa-arvoisesti?

Suomessa on vieläkin kognitiiviseen psykologiaan nojaavia "kasvatustieteilijöitä" ja koulupedagogeja, joiden mukaan joukkokiusaaminen on vain ryhmässä "tapahtuva" lumipalloefekti, "prosessi". Homma vain pääsee käsistä. Vahinko. Oho.

Mikä pääsee miten irti, noin vain?

Ruotsissa oli laaja ja pitkäaikainen tutkimus aktiivisista koulukiusaajista, kiusaamistapahtuman generoijista (en nyt löydä tutkimuksen nimeä 2008/2009). Lähes kaikki tutkittavat diagnostisoitiin sitten aikuisina persoonallisuushäiriöisiksi. Persoona oli  murskattu jo lapsena. Kiusaaminen oli tapahtunut kotona ja lapsi toteutti oppi koulussa.

Sadismi on pahan olon projektio. Toisen ilmaisema paha olo on kuin vapahtaja sadistille, joka ei halua/osaa käsitellä omaa pahaa oloaan. Sadisti torjuu omaa pahaa oloaan eikä halua samaistua itseensä. Samalla osoittaa samaa epäempaattisesti kyvytöntä perusinhoa määrittelemiään "heikompia" ihmisiä kohtaan.

"Radikaali armo", fanaattisen toiveikas ja epärealistinen armo, institutionaalinen automaattiarmo, on yhtä tuhoava ilmiö kuin radikaali paha -ilmiönä.

Kumpikin ovat yhteisöä halvaannuttavia. Ymmärystä rajoittavia.

Natsien nationalistinen ja rotukeskeinen "radikaali armo" perustui ajatukselle, että Saksan kansaa on suojeltava  kaikelta "pahalta" ja laajennettava keinolla millä hyvällä. Amokin armoa: sijoita paha johonkin mielikuvaan niin tiedetään miltä hyvää on suojeltava.

Jokainen yhteisö tai yksilö, joka luulee omistavansa absluuttisen hyvän, on jo astunut piirtämään absoluuttisen pahan rajalinjaa. Radikaalin armon eli pelastuksen omistaja tarvitsee radikaalin pahan, Demiurgin, jonka luomistyö tuottaa varjoja ja tuulimyllyjä Don Quijotelle.

Radikaalin armon yksi versio, utooppinen tasapäistämisajatus ja pseudohumaani tasa-arvon absoluuttisen ihmiskäsitys, on hyvin vaarallinen ilmiö mm. nykyisessä suomalaisessa KIVA KOULU-koulukiusaamisen torjuntaprojektissa.

Tämä ajatus, että kuka tahansa voi ruveta koulukiusaajaksi, on sontaa, pseudopsykologiaa.

Helpoin tie vaimentaa kiusaamisilmiö hoitamatta ja piilottaa vaikein psykologinen hahmotusongelma kiusaajalapsen perhessä vaikuttavasta psykopatiasta on vaatia oppilaita näkemään kiusaaja aivan tavallisena ihmisenä ja siis luovuttaa kiusaajalle spesiaalistatus opettajan silmissä - jota muiden lasten täytyy varoa ärsyttämästä.

Kiusaaja saakin opettajan empatian osakseen, kiusattu ärsyttää opettajaa ja "uhkaa koulurauhaa".

Psykopatia, persoonallisuushäiriö, täytyy uskoa todelliseksi ilmiöksi ja aktiiviseksi roolitoiminnaksi, ennen kuin sadismia voidaan ymmärtää. 

Toki nuoria pikku sadisteja on terapeutin ja kouluterveyshoitajan taholta ymmärrettävä kognitiivisesti elämäntilanten hahmottamisksi ja autettava/painostettava heille jonkinlaista sosiaalista tietoisuutta syntymään mutta se, että yhteisöä ja ennen kaikkea kiusattuja vaaditaan "tajuamaan" se, että kuka tahansa voi huvikseen kiusata toista ja siksi ei saisi "syyllistää" kiusaajaa "erilaisena".

Mutta ymmärräys sadistien kanssa vaatii aina ehtoja ja rajoja avun kohteelle. Muiden ei tarvitse taipua sadistin edessä empatian takia vaan sadisti on laitettava taipumaan muiden ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edessä.

Jos kiusaaja vapautetaan syyllisyydestä jonkinlaisen "yhteisesti jaetun perisynti" -ajatuksen kognitiivisena versiona, tälle pikku sadistille annetaan suorastaan kehoitus että kiusaaminen oli vain itsensä ilmaisua ja luontenpiirre. Normaalia. Vastuusta vapautettava lipsahdus.


Rahamarkkinoiden romahdus ei ollut sattuma tai laskennallinen vahinko.

Eikä jää viimeiseksi, sillä koko maailman poliittinen johto on ollut heti lohduttamassa ja pelastamassa ahneuden julistajia. Rahan arvoa ilmestyy taas kuin tyhjästä veronmaksajilta rahan painajille ja pelaajille. Täydellinen puhallus.

Maailma ei luo markkinoita vaan markkinat luovat nyt mieleisen maailman.

Pörssimaailma on sosiopaattien hautomo, narsistinen lastentarha. Samaistumiskyvyttömyys on korvaamaton etu peliluolassa. Putsattu vain heitetään aamunkoitteessa mäkeä alas Pörssi-Pantheonista.

Voitto on ainoa ilo, toisilta pois otettu suurin tyydytys.

Pörssispekulaatioon ei kuulu seuraamusten humanistinen arviointi. Houkuttelu, maanittelu, yhteinen arvon nousun odottelu, toisten odotusten varan laskenta.

Voiton kasvattaminen hypellä ja osakkeiden arvonnousun vedättäminen matemaattisesti mahdottomilla pyramidihuijauksilla ei välitä seuraamuksista. Seuraamukset ovat vain kirous hyvien fibojen odotusmarkkinoilla. Kaikella on vain välinearvo, ihmisten hyvinvointi ei kiinnosta markkinalordeja. Itsekkyys on ennakkoehto edun saalistajille, joille ansio ei tule työstä vaan arvon siirtämisestä vedonlyöntinä ja systeemin kaappaamisena muilta itselle.

Lehmää lypsetään vain yhä tehokkaimmilla lypsykoneilla, kunnes lypsetäänkin jo lehmän verta. Sosiopaatteja ei huoleta tappaa lypsettävää lehmää tai keksiä aina uusia paroni von Münchausenin tarinoita rahan neitseellisestä sikiämisestä vapaassa kapitalismissa. Köyhien määrä on vain vitsi varallisuuden haalijoille. Sosiopaatti samaistuu vain Jumalaan ja ylemmyyden turvaan.


Miten psykopaatteihin tulee suhtautua?

Selkein esimerkki: työpaikalla tai jopa poliittisissa kuvioissa vallanhimoista psykopaattia ei saa ymmärtää "humanismin" takia, jonkin sokean velvoittavan empatiaperiaatteen velvoittamana.

Aikuiset psykopaatit eivät ole keskustelun ja normaalin empatian tavoitettavissa.

Periksi antaminen ei ole ymmärtämistä. Tasa-arvo ja kunnioittaminen on tietysti must sosiaalisen reiluna pelinä mutta psykoottista peliä pelaavalle ei voi antaa milliäkään myöten, kun peli tulee selväksi normaalille yksilölle.

Työpaikallakaan psykopaattia kohtaan "joustava" empatia ei auta vaan vain reilujen rajojen vetäminen ja ehdottomasti niistä pitäminen.

Psykopaatti vetoaa jatkuvasti toisten ihmisten perusempatiaan - vain jotta voisi kinuamalla vedättää ja ylittää toisten ihmisten rajoja, vääristääkseen tulkintoja ja luodakseen hämmennystä, ihan vain vaikka siirtämällä omaa työtään muiden tehtäväksi mutta siis myös itsetarkoituksellisesti alistaakseen toiset vetoamalla, hämäämällä, väärinkäsityksillä, ruikuttamalla ja uhkailemalla.

Siinä mielessä psykopaatti lähimmäisenä ei ole normaali ihmissuhde normaalille ihmiselle.

Vaan sotatilan oivaltaminen, toisen tuottaman vääristymän tiedostaminen, jotta ei itse joudu halveksimaan itseään ja voimattomuuttaan järjettömien myönnytysten ja näkymättömien häpäisyjen kautta, joihin on siis suostunut itse. Psykopaatti tuottaa toiseutta sekoittamalla ymmärryksen rajoja.

Psykopaatin vastustaminen ei tuota sitä kaaosta ja toiseutta, mutta konfrontaatiossa sosiaalista vuorovaikutusta kulissien takana hallitseva toiseuden inferno  pääsee esille ja paljastuu aiheuttaen hämmennystä ja torjuntaa. Kaaosta ei synny, se vain paljastetaan.

Mikä on pelottavaa ihmisille, jotka hallitsevat rooliaan sopeutumalla ja kerjäämällä kitosta kontrollihaluisilta ihmisiltä. 

Toiseuden musta aukko on psykopatiassa sisäänrakennettuna. Siksi ihmiset eivät halua vastustaa psykopaattia vaan haluavat myötäillä häntä, koska normaali vuorovaikutus ja tulkintakategoria omasta roolista ja hyväksynän ehdoista on vastustuksen hetkellä lähes mahdotonta.


Psykopaatti ei muutu normaaliksi vuorovaikutteiseksi ihmisolennoksi pohjattoman empatian ja myötäilyn avustuksella.

Psykopaatit ovat toki samalla ihmisiä - tarpeissaan. He haluavat elämänpiirinsä ihmisiltä hyväksyntää, partneriltaan hellyyttä, kokea suuria tunteita elokuvissa ja kokea olevansa valitsemilleen ihmisille turvallisia, ehkä usein liioitellun suuria pelastajahahmoja (kuten natsit "arjalaisille"). Mutta joitakin kohtaan taas koston ruumiillistumia ja maanpäällinen jumalhahmo ilman mitään estoja. Vaikka pskopaatin useimmat tarpeet ovat normaaleja, hänen keinonsa eivät ole sitä.

Täyteen vauhtiin päässyt psykopaatti on suoraan verrannollinen vallantuntoisiin natseihin. Tavallaan he ovat demonisia omissa tavoitteissaan, kuuntelevat omia demonejaan, narsistisia tavoitteita ilman vuorovaikutusta ihmisten kanssa. Heidän sisäinen motivaationsa toimii sadismin ja vahingonilon voimalla, he saavat voimaa sadistisista toimenpiteistä, toisten heikentämisestä ja hämmennyksestä, toisen kärsimyksestä. Vallasta. Miellyttävästä käytöksestä ja ihailtavasta maineesta sosiaalisena valuuttana.

Hitlerin natsijohtajat olivat banaalin naurettavia kliseitä jo epäarjalaisessa ulkomuodossaan, lapsuudessaan ja elämänhallinnassaan voimattomia hiiriä kunnes saivat mahdollisuuden toteuttaa puhtaan ja estottoman vallan politiikkaa edustaessaan täydellisiä ihanteita.

Kaikki toiminta, mikä antoi voimaa, innosti heitä. Jopa neuroottinen järjestelmällisyys voiman sairaalloisena analogiana, voimattomana määrän todisteluna ilman tulevaisuutta ja jatkuvuutta. Toisten heikkous ja sotavoiman tuhoisa voima kiihotti heitä. Mitä vähemmän tuhlaavaa empatiaa ja etäisyttä haavoittuvaan ihmisyyteen, sitä parempi roolisuoritus natsilta, joka ei ikinä tappanut itse omin käsin ketään.

Määritelmä demoniselle mielenlaadulle.
Tuhoamisesta elämänvoimaa; toisen tuho tai toisen muokkaus, minulle voima.

Vaikka joka natsin sisällä onkin nyyhkivä ja halveksittu pikkupoika, he valitsivat toisen heikkouden omaksi voimakseen.

Kysymys ei ollut ymmärtämättömyydestä vaan askeleesta, jolla oma luhistuminen ja voimattomuus siirretään toiseen ihmiseen. Aktiivinen fasisti tarvitsee aina täydellisen vihan kohteen, puhtaan uhrin, jota kohtaan saa projisoida empatian vastatunteen, tuhoavan vihan.

Eichmann oli täydellinen psykopaatti. Hän ihastui ideologiaan, jossa julmuus palkitaan ja hän oli täysin tietoinen siitä. Ei hän ollut tunteeton vaan tavoitteli omaa onnen olotilaa täysin siemauksin. Halveksien menneen elämänsä heikkouttaan ja siis torjuen sekä korvatakseen omia lapsuuden kokemuksiaan estottomalla voimalla.

Eichamann ei toiminut totellakseen vaan nauttiakseen. Hän oli tietoinen seuraamuksista ja maksimoi toimintansa vaikutuksia. Hän ei ollut systeemin osa vaan loi systeemin.

Herra Fritzl koki velvollisuudekseen alistaa ja nöyryyttää "tottelematonta", epäkristillisesti käyttäytyvää, julkean itsenäistyvää, seksuaalisuutensa löytänyttä tytärtään ja sai siitä suunnatonta tyydytystä. Isällistä nautintoa ehdottomasta auktoriteetistaan. Hän toimi ihanteittensa mukaan tuhotakseen tyttärensä elämän ja vapauden. Fritzl ei nauttinut elämästään ja kauhistui, kun tytär alkoi nauttia elämästä.

Mutta. Hän näki insestijälkeläistensä kärsimykset, sillä hän pelasti osan insestilapsistaan todelliseen sosiaaliseen maailmaan, ylpeänä omast roolistaan pelastajanakauhukellaristaan, oman mielensä umpikujasta. Fritzl oli kunnioitettu vanhojen perinteiden mukainen alfauros kotikulmillaan. Kunnioitettu ja pelätty.

Radikaalia pahaa ei ole.

Siitä olen samaa mieltä.

Mutta nauttivaa ja hedonistista sadismia löytyy, joka osaa ulvoen vikistä ja vedoten vaatia empatiaa, toisten sokeutta, kuin pieni lapsi, jos ei saa ehdotonta mielivaltaa yhteisössään.

Kysymys ilmiön ymmärtämisessä tosielämässä on näkökyvystä rajojen suhteen.

Empatia ja joustavuus ei valitettavasti auta psykopaatin kanssa, siinä mielessä demoninen vuorovaikutus on kyseessä. Olen tässä elämänkokemukseltani "freudilainen", tukeudun teoriaan ja kokemukseeni enkä näe mitään järkeä nähdä jokaista vuorovaikutusta skandinaavisen inhimillisenä, "olemme samanlaisia-periaatteen" mukaisena ilmiönä, kaikkien ihmisolentojen kanssa.

Psykopatologia on aika demoninen tila. Virkamies- tai isälliset patriarkkavelvoitteet ovat urbaani legenda todellisen pimeyden kiertämiseksi.

Asian ymmärtämisessä ei ole kysymys humanismista luopumisesta vaan tärkeimmästä realismista ihmismielen äärirajan reunalla.

Jos psykopaatti ei näe tasa-arvoa, niin humanistin on turha uhrautumalla kuvitella luovansa tasa-arvoa paratiisilliseksi ennalleensaattajaksi.   Empatian tuhlaileva ja toiveikas tunteminen sadistisen periaatteen mukaan toimivia ihmisiä kohtaan ei vain toimi. Kysymys on todellakin eri lainalaisuuksista ja systeemipelistä.

Ei psykopaattia tarvitse vihata ja vainota vaan psykopaatin jatkuva valtapeliskenaario on vain tiedostettava.

Kaoottisen vaiheen jälkeen psykopaatti voi jonkin verran tiedostaa omaa patologista tilaansa ja pelokkaana sopeutua tarkkailun alle mutta vain täydellisen umpikujan, tekojen julkisen paljastumisen ja häpeäromahduksen kautta.

Useimmat sosiaalisesti sopeutuvat psykopaatit vain tiedostavat sosiaalisen paineen ja aseman menetyksen uhan moraalin korvikkeena ja niin painajaismaisesta kansalaisesta voi tulla näennäisesti unelmaisovanhempi lapsenlapsilleen - koska hänellä ei ole enää mitään valtaa, vain menetettävää lastenlasten suoman uuden mahdollisuuden roolin kautta.


Kannattaa muuten näissä kirkkoisien radikaali paha-ajatuksissa ja transsendenttisen kadotuksen moraaliontologiaongelmissa lukea Markuksen evankeliumia.

Jeesus on tosi vittumaisen aggressiivinen narsistisille ja tekopyhille, yliuskonnollisille ihmisille, jotka halusivat loistaa huomion herättämisellä ja show-luonteisella nöyristelyllä kuuluisan opettajan edessä.

Jeesukselle radikaali paha ei ollut uskonnollisessa epäpuhtaudessa ja erilaisuudessa, kuten sen ajan juutalaisille oli, vaan korruptoitunutta sielua edustivat valtaa metsästävät fariseukset, kehuja kerjäävät uskonnolliset elostelijat ja ylimieliset fundamentalistimoralistit, joille tavallinen oli alempiarvoista ja saastaista. Jeesus ei säästellyt sanojaan näiden hyypiöiden kanssa.


iii

Sadismi on etupäässä fantasia.

Vahingonilo on fantasia.

Jos joku näkisi suoraan vahingonilonsa seurauksena, että joku tekee itsemurhan ilkeyden ja juorujen seurauksena, hän voisi hyvinkin oksentaa. Mutta ilman oksennusta ja seuraamuksia, vahingonilo on sinänsä täydellisen häiryyntymätön fantasia ja motivaattori.

Sadisti on hyvin motivoitunut ihminen. Hänellä voi olla hyvin monimutkaisia ja yhteisöön sopeutuneita strategioita, joista yhteisökin hyötyy, ulkoisesti. Psykopaatin teot eivät kuitenkaan määritä psykopaatin ongelmien syvyyttä ja traumojen määräävyyttä. Harva säntillinen psykopaatti tietä olevansa psykopaatti.

Sadismin ei tarvitse olla hardcore fyysistä kontaktia ja veren loiskumista, vaan jo fantasian tunne saa useimmat sadistit tekemään valintoja, suunnittelemaan statuksensa hallintaa, valehtelemaan äidille veljestä, halveksimaan erilaisia ja valitsemaan kokonaisvaltaisia ideologioita.

Stalin oli ensin ominkäsin ahkera hardcore hitman mutta heti kun oli mahdollista, hän eristi veren erittymisen ulkoistamisen kautta muille gangstereille - ja nautti yhtä paljon jatkotoimenpiteistä ja niiden raporttien lukemisesta vain paperilta.

Stalinista on muuten julkaistu uusi kirja. Nuori Stalin. http://www.amazon.co.uk/Young-Stalin-Simon-Sebag-Montefiore/ Stalin pukeutui kuin kerjäläinen ja kulki yksin tunnistamattomana kuin haamu päästyään ison rikollisorganisaation johtajaksi, jotta hänen vihollisensa eivät tunnistaisi häntä. Hän ohjasi varjoista ja oli jokaisen alaisensa varjo.


Radikaali armo voisi käsitteenä määritellä ilmiötä, jossa esimerkiksi opettajat samaistuvat nimenomaan uhmakkaaseen ja itsenäiseen kiusaajaan ja näin opettajat haluavat antaa armoa ja empatiaa juri "suurimmalle synnintekijälle" eli vahvuutta huokuvalle estottomalle kiusaajalle.

Kiusattu voi inhottaa opettajaa voimattomudessaan ja avuntarpeessaan.

Radikaali armo, sokea armo, liittyy freudilaiseen ilmiöön, jossa mm. perhe tuntee suurta empatiaa ja rakkautta hakkaavaa isää kohtaan ja pienikin isän hyväntuulisuus koetaan elämää suurempana, lähes jumalallisena ilotapahtumana.

Isään projisoidaan toiveita, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Fantasia ja toive isästä konstituoi tällöin kokonaan isäkuvan.

Radikaali armo on uskonnollisesti tyydyttävän alistumistunteen alkuperäisenä ilmiönä ns ihmisen psyyken jäänne, alistumismekanismi ja "emootioautomaatti" psykoottiselta alfauros-laumakaudelta, jolloin vahvin oli automaattisesti kaunein ja kiihottavin uros - ja samalla alistuminen oli muille ainoa hengissäsäilymisen keino. Alistuminen koettiin kiihottavaksi, koska se soi hengissäsäilymisen ja uhkatilanteelta jännittävän selviämisokemuksen.

Vanhassa testamentissa Jumala kuvaillaan juuri tälläisena psykopaatti-alfauroksena, jota valittu kansa ihailee kaikkivaltiaan brutaalina massamurhaajana ja kostajana.

Eichmann ja Stalin unelmoivat alfauroksen tavoin tasapäisestä laumasta, jossa jokainen on harmaan säikkyvä, nimetön alainen - ja jossa johtavat aateliset saavat kaikki herkkupalat ensin, ehdoitta ja vaivatta.

  • Churchill nautti 5 miljoonan intialaisen näännyttämisestä nälkään jotta nämä olisivat yhtä tottelevaisia kuin hän isänsä ja sadistisen elitistikoulun uhrina. 

Sadismin tärkein fantasia on nimenomaan alistamisessa, voiman säteilyssä, ei fyysisessä väkivallassa vaan puhtaassa vallassa, jossa alfauros kävelee ja muut vapisevat.

Ultranatsi Eichmann oksensi ja myös samalla pyörtyi keskitysleirin brutaalin todellisuuden äärellä, koska oli rakentanut sadistista valta- ja erilaisuusfantasiaansa vain fantasian kautta.

Mutta se todellisuuden nolo kohtaaminen ei suinkaan hänen fantasioitaan murskannut tai sadistista toimintaansa jatkossa lainkaan lamauttanut.

iv

David Lynch Eat My Fear



Narsistisen ja sosiaalisesti etevän persoonallisuushäiriön, ns sosiopaatin
voi ehkä tunnistaa seuraavista piirteistä:

Sosiopaatti osaa vain matkia ulkoisesti empatiaa ja tekee omasta empatiastaan suuren shown mm. hyväntekeväisyysjärjestöissä.

Mitä sallii itselleen mutta ei muille; miten narsisti sallii itselleen erilaisen logiikan ja epäjohdonmukaisuuden mitä hän ei salli toiselle

Miten narsistinen persoona elää muiden kautta ilman todellista vastuuta; kasvattaa omaa vapauttaan vaatien muiden muokattavuutta hänen toiveittensa mukaisiksi

Narsistilla ei ole luontevaa persoonallisuuden vakautta ja jatkuvuutta, on vain vaiheita ja jännitystiloja, kiihkoa, odotusta, epätoivoa tai vihaa, (jotka vaikuttavat aluksi vain mielenkiintoisiksi kiihkeän ihmisen piirteiksi mutta osoittautuvat jatkuvan epävakauden tasapainottelu-prosesseiksi)

Miten vaikeaa ja mahdotonta on narsistin oma luonteva anteeksipyyntö tai miten sitten se on vain suuri ja vaativa teatteriesitys, mahtipontisuutta ilman vuorovaikutuksen intimiteettiä ja vastavuoroisuutta

Miten vaativaa ja hekumallista narsistin loukkaantuminen on

Kuinka vaatii muutosta mutta ei itse muutu

Kuinka ohjaa toisia ihmisiä rajattuihin rooleihin

Kuinka valta ja vain valta tuottaa mielihyvää - väheksymisen valta, vaatimusten suunnaton valta, osallisuuden valta, luottamuksellisen tiedon valta, todisteiden valta,

Miten kaiken täytyy olla mitattavaa, verrattavaa, laskettavaa; kuinka tärkeää on statusasema työssä tai varallisuudessa

Kuinka hän vääristelee tapahtumia, kuinka muisti muuttuu, "kirkastuu", kuinka hän unohtaa vihakohtaustensa äärimmäisen hysterisyyden tai psykoottisuuden

Kuinka hän luo vihastaan pelokkeen, vaikka käyttäisi sitä säästeliäästi ja harvoin; kuinka toisen pelko luo hänelle voitonriemua, vahvuudentunnetta, "psykoottista empatiaa"sillä psykopaatit haluavat muokata ja hajottaa toisen ihmisen kaltaisekseen epävakaaksi ja traumatisoiduksi olennoksi

Kuinka hän luo suhteen, joka ei luo luottamusta vaan vaatimuksia ja tavoitteita

Kuinka hän romantisoi ja ihailee lapsuutensa alistajaa, julmaa ja tavoittamatonta vanhempaansa, turvallisuuden alkuperäistä rikkojaa ja raiskaajaa

Kuinka hän kerjää sääliä ajoittain itseinholla esittäen teatteriesityksenä kuinka muka osaa olla julman itsekriittinen itseään kohtaan ja kaipaa siksi vastapainoksi "kehua" ja liehittelyä

Kuinka hän voi ihailla ja ylistää sinun empatiakykyäsi mutta itse kokee empatiaa oudosti, vain kirjan, eläinmaailman tai TV-ohjelman hahmoja kohtaan

Kuinka hän on jäänyt emotionaalisesti kiinni ex-seurustelukumppaneihinsa, kuinka exät ovat usein ikään kuin aina osa häntä, suuria todisteita hänen kyvykkyydestään, päänahkoja vyöllä

Kuinka hän ei tunnista masokistisia tai sadistisia tunnetilojaan, ei tunnusta aiheuttamaansa mielipahaa jos on "vahingossa" aiheuttanut vaaratilanteen tai sekaannuksia valheista

Kuinka hän korostaa omaa ymmärrystään ja halveksii muiden ymmärrystä (vaikka olisi ennen ihaillut tätä toisen ymmärrystä), kuinka ylistämisen ja halveksunnan ilmaisut voivat vaihtua ilman logiikkaa - hajota ja hallitse

Kuinka kokee omat kaoottiset ja selittämättömät avuttomuuden romahdus-/taantumistilanteensa syviksi todisteiksi "inhimillisyydestä", kun taas toisen avuttomuudenhetket ja hyvästä syystä ilmenevän surun syvästi vastenmielisinä, kyynisesti halveksittavina ilmiöinä

Pyrkii todistamaan maanisella mielenkiinnolla toisen ihmisen haavoittuvuuden ja säälittävyyden, anelee luottamusta mutta riidoissa käyttää luottamuksellisia asioita pilkkana ja kiilana

Miten osaa olla vastuuton ja helposti teoistaan poisselittävä: "En tiedä mitä se oli", "Se on jo mennyttä, älä takerru menneisiin", "Ei se mitään ollut"

Miten narsisti vaatii absoluutteja ja mustavalkoisuutta epävarmuuden torjunnassaan

Kuinka ehyen seksuaalifantasman hän luo itselleen painotettuna mielikuvana vaikka läpi tihkuu valtavaa ahdistusta, seksuaalista epävarmuutta ja kimpoilevaa epätietoisuutta

Kuinka narsisti korostaa kiihkeästi "me"-olemusta mutta vain omasta näkökulmastaan

Miten nopeita psykoottiset vihakohtaukset ovat ja kuinka nopesti ne voivat mennä ohi, kuinka hän voi nauraa niille lähes välittömästi ja hilpeästi

Kuinka "persoonallisuus" muuttuu tunnetilojen mukaan, kuinka silmät muuttuvat elottomiksi ilman inhimillistä tunteita, kuinka narsisti ei tunnu olevan lainkaan sama ihminen ristiriidan kuin hyvän olon hetkellä; Kuinka vaikkapa unet ovat toistuvan masokistisia tai psykoottisia: kiduttaa itse itseään, katselee itseään kidutettavana, näkee itsensä vauvana, antautuu mystisille olennoille, toimii suurinkvisiittorina. (unista yksin nyt ei voi määritellä sinänsä mitään eksaktia eikä selkeää profiilia)

Kuinka narsisti puhuu vimmaisesti vain tulevaisuudesta kun nykyhetken emotionaalinen käsittely on täysin hajalla - nyt-hetki puuttuu, kuten persoonallisuus keinotekoisesta identiteetistä

Narsistin identiteetti on kasassa vain pakkomielteisten rooli-ajatusten kautta

Tarkastele, kuinka narsisti käyttää toisia ihmisiä omien puutteittensa täydentämiseen, antaa toisille ahtaita rooleja oman olotilansa laajentamiseksi, käyttää toisia ihmisiä apuminän kaltaisina olentoina koska ei itse ole kokonainen ihminen eikä itseään koostava voima








Käymälä-blogin kirjoituksissa (1 ja 2) ja Olemisen portailla-blogissa on ollut pohdintaa pahasta joihin kirjoittamista kommenteistani tämä teksti on laajennettu. Pahan selkeästä määrittelystä. Sivistyneen ihmisen asennoitumisesta pahaan. 








Pekka-Eric Auvisen kohtaama aatelinen nettivelho
- HS.fi
 

Fasistinen lapsuus
 

















Suurin valhe








 

  Juha Seppälän Finlandia-ehdokaskirja:
Paholaisen haarukka



.

KEYWORDS:: psykopatologia psykologia psykoanalyysi sigmund freud kasvatus väkivalta psykoosilääke psykoosilääkitys terapia psykodynaaminen mielen teoria psykoottinen toiminta väkivalta bipolaarinen koulukiusaaminen työyhteisö työpaikkakiusaaja kiusaamisen käsittely työyhteisössä kiusaaminen koulussa kouluissa psykoosi mikropsykoosi ohimenevä persoonallisuden muutokset dualistinen ihmiskuva humanismi realismi eksistentialismi ontologia todistus kosmologinen järjestys lahjakkaan lapsen tragedia

maanantaina, kesäkuuta 01, 2020

Turun tauti ja Saatanan ensimmäinen koti


päivitetty - orig  2014 nosto - Arhi Kuittinen



 





Turun taudin seuraamukset? 






Sivistymättömyys. 


Ahdasmielisyys. 

Pelon sisäpiirikulttuuri.

Elitismi. Kirkkokulttuuri politiikan kulttuuriksi.
Väärennetty historia; Jumalan kunniaksi ja eliitin valtaistuimeksi.

Koko Suomen kirjallisuusviennin arvo oli vuonna 2012 vain kaksi miljoonaa euroa. Hajotkaa, kirjakustantamot ja kulttuurin sabotoijat. Eliitin Oopperalle annetaan tukiaisia 105 miljoonaa euroa vuosittain. Ei kirjallisuudelle. Kumpihan on tärkeämpi taidemuoto?


Turku oli oopperaa

Vatikaanin pedofiiliseurojen Turku, rapparipedofiilien Turku.
 

Salaisuuksien Turku. 
Kulttuurin luoja, kolonisaatiorerroin kulttuuria.

Turku oli keskiajalla Kuoleman kaupunki.

Korkein kuolleisuus koko Euroopassa. 

Saastan ja hyväksikäytön likainen Euro-Gomorra täynnä maaseudulta nälkää pakenevia, maaseutujen veroja ja identiteetin tuhoa pakenevia, Vatikaanin huoruudesta ja sodomiasta tuomitsemien, vain Suomeen karkoitettuja epäkelpojen  pappien äpärälapsia, äpäräpappeja, lähetystyötä Vatikaanin avovankilassa, Suomenmaalla vihtahousujen, metsästettävien shamaaninoitien ja näkkien rajamaassa."

Aatelisten luontovihan ja vieraannuttamispolitiikan kiirastulessa, Ruotsin terva-aitassa, omassa maassaan pakolaisina vaeltavien sykkivä Styx, Turku, kiroamalla kastettujen pellavapäiden täinen umpikuja, kultainen kaupunki mätänevin kaduin.
 



Kuolema oli levoton mies 

eikä halunnut asettua paikoilleen Europassa maata kiertämästä vaikka ruhtinaat häntä yrittivät lahjoa neitsyein ja sametein.

Paitsi kun itse hänen armollinen ylhäisyytensä Kuolema eksyi Turkuun etsiessään tietään Ortodoksi-igumeenien Siperian ensimmäisiin juutalaisvainoihin, hän tunsi olevansa kotonaan; Ensimmmäistä kertaa pitkästä aikaa kuohuttavaa inhoa ja värisyttävää kammoa sitten  karkoitetuksi joutumisensa Jahven vihan ja koston suloisesta kristallitemppelistä.



Miksi Turun keskiaikaisissa kellarituristikohteissa ei vieläkään kerrota keskiajan kuolleisuuden ennätyksistä kauhun ennätyskaupungissa,
cityhorrorista, porvareita huvittavasta köyhien puutostautien bakkanaalista, superhalvasta työvoimasta, helpottuneet vaimot miehilleen aviovelvollisuuksista vapauttavista imevistä piioista ja kirkkojen viinamyymälöistä?

Olemme niin kaukana historiasta kuin olemme Turun tuomiokirkon joulukirkossa viattomasti iloitsemassa Jumalan raiskaaman Neitsyen ilosanomasta. Si deus si dea. Joulurauhaa koko Suomen kansalle. Rauhaa. Kuolemaa ja nälänhätää Suomen kansan sivistämiseksi, koettelemus siunauksena, jolta on kiellettävä luonnon rakastaminen ja oma kulttuuri ja taloyhteisöt.

Turun tauti; vieras kulttuuri, loiseläinten eläintarha, virus, violetti ja kuhiseva sianraato kujalla, orgastinen kuoleman porttola piispan viinivarastossa, joka oli Euroopan suurin ja kallein.


Tukholmassa juotiin paljon halvempaa viinin litkua kuin Turun porvariston ilon päivinä ja raadollisuuden orgioissa, kun itse Kuolema antoi arvostuksensa ja hyvän tuulensa Turulle Jumalan korkeimman hovin tyyliin, Mooseksen mitalla ja ranskalaisella viinillä. Hän heitti volttia kirkossa eikä saarnaa tarvittu hihittävän papin tuntiessa kiitollisuutta ja rahvaan kansan tullessa huvitetuksi itse Jumalan Narrin lepopaikassa.
Turun tuomiokirkon katto oli kultalevyistä, reilun paksuisista, ihan vain juhlistaakseen eliitin biletystä Turussa suomalaisten alamaisten kuollessa nälkään jatauteihin julman verotuksen  ja maavarkauksien alla. Ns Ruotsin kuninkaan “uskonpuhdistus” oli tätä turun kattokullan kaappamista varten keksitty.
  • Vatikaani käy joka sadas vuosi Turussa manaamassa Suomen “Neitsy Marialle”, viimeksi v 2012. Turkulaisen anarkistinuoret vihkivät samaan aikaan Turun saatanalle.


  • Maan tapa.

    Ile. "Meidän Kanerva" ja tekstiviestiorgasmit - vaaransivat eliitin pappismaista epäseksuaalsita valtastatusta. Turku mielentilana. Saatanan omat ja palavat korttelit gryndereiden riemuksi.

    Tabu Turkuensis, Pax Bellum Continuo Turku. Nahkurin orsilla työrauha. Sauli Niinistö, Turun ikoni, tuhatvuotisen roomalais-katolilaisen kolonisaation apex Suomessa. 

Deus irae Turkuensis

Olipa kerran maailman kestävin hamppu, josta saatiin maailman kestävimmät purjeet, köydet ja vaatteet ympäri maailman sekä kylän viisaimmalle parantajalle hilpeää polteltavaa pitkiin talviöihin uskomattomien tarinoiden lähteeksi.
Sitten turkulainen aavikkokansan mustasukkaista Jahvea palvova aatelisten ajatuspoliisi ja Jheesaun Satanan Guden viinanmyyjäin lahko tuli kateelliseksi hampusta ja käytti vuosisatoja sen tuhoamiseksi.
Lopulta Jahven miehet saivat kuninkaiden voutien avulla tuhottua viimeisen suomalaisen hamppukasvin AD 1978. Sukupuuttoon viimeisen päälle.
Tämä tarina on tosi Herran Sebatothin nimessä eik älköön kukain ottakho siithä sanaakaa tai pilgua poies Herran ikipalawan wihan tähen. Amen. Amen. 





Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali






Sinetti Turku


Kirje

Paavi lähettää äpärät Suomeen papeiksi & marttyyreiksi noin AD 1080: klikkaa kuvaa




II kirje

Suomalaiset olivat tunnettuja pappien ja munkkien tappajia vastustaessaan ruotsalaista kolonisaatiota ja pakkokäännyttämistä. Alla paavin 1172 kirje, joka on säilynyt Ruotsissa. Tämä on seikka, josta historiantutkijat "jostain syystä" (suomenruotsalaisten painostuksesta) aina vaikenevat toimittajien kanssa. Tarkemmat tiedot ja luvut käännyttämisen vaiheista ovat suljetussa inkvisition kirjastossa eikä Vatikaanin ulkopuolisia tutkijoita sinne päästetä ellei osaa kertoa dokumentin nimeä, kirjoittajaa ja päivämäärää.
klikkaa kuvaa suuremmaksi












Turkulainen kello


CIA-ystävällinen Turku  
"Yhdysvaltojen tutkimuksen instituutti perusteilla Turkuun" 

 " Turun yliopiston yhteyteen valmistellaan perustettavaksi keskus, joka paneutuu Yhdysvaltojen tutkimukseen. Valtakunnallisen instituutin tehtävänä on edistää sekä uutta tutkimusta että Suomen ja Yhdysvaltojen keskinäistä vuorovaikutusta. Rahoitusta hankkeelle haetaan sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta Suomesta ja Yhdysvalloista. Turun yliopiston koordinoima valtakunnallinen instituutti kehittää ja toteuttaa tutkimushankkeita yhteistyössä suomalaisten yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Keskuksessa tehdään yhteistyötä myös vastaavien kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.
- Keskus koordinoi alan monitieteistä tutkimusta sekä vahvistaa opetuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin transatlanttista asiantuntemusta, keskuksen perustamista valmistelevan työryhmän puheenjohtaja, professori emeritus Keijo Virtanen sanoo. "



















Perinnön ja perspektiivin ongelmakonservatiivisessa kontrollikulttuurissa


" Varsinainen ongelma on kuitenkin siinä, että tämä kääntäisi länsimaissa kelloa taaksepäin muutaman sata vuotta. Länsimaiden historia ja länsimaisen tieteen historia on varsin monelta osin myös maallistumisen historia. Tieteissä valtikka siirtyi kristitylle maailmalle tuhat vuotta sitten ja uskonpuhdistuksen jälkeen protestanttinen maailma on loistanut katoliseen maailmaan verrattuna. Kun maailmaa ei enää tarvinnut katsoa uskontojen ja herkimmin hermostuvien uskovaisten perspektiivin huomioon ottaen, alkoi syntyä aatteita ja keksintöjä huomattavan rivakasti. Onko joku syy luopua tästä ja tehdä uskonnoista eräänlainen epävirallinen ylähuone loukkaantumaan milloin mistäkin? Lakimiehille se toisi työtä mutta hyötyisivätkö muut?



















A-studiossa  ensimmäiset 11 minuuttia Turusta. Aiheena on joidenkin turkulaisten valtuutettujen (KOK ja SDP) sidonnaisuuksia Toriparkki Oy:n osakkaisiin. Haastatellut henkilöt eivät näe sidonnaisuuksissaan mitään poliittista ongelmaa tai ristiriitaa, pääasia on että "lakia ei rikota". Hyvä reportaasi Suomen poliittisesta kulttuurista.



Järjen yrityksiä Turussa, vain hetken verran:
 

  • "Turun tauti paranee vain poliittisen toimintakulttuurin muutoksella..." 
-  Li Andersson http://www.liandersson.net/2012/10/turun-tauti-paranee-vain-poliittisen-toimintakulttuurin-muutoksella/












Kolmas kuva :: Turun mudasta löydetty minipatsas. 4s kuva :: Vaakuna arkelogisesta mudasta 5s :: turkulainen aurinkokello . Corona Korona Koronavirus virus koronavirusfi eristys media journalismi valtamedia operaatio propaganda elitismi eliitti politiikka oikeisto rkp kokoomus demarit vasemmistoliitto vihreät keskusta epidemia flunssaepidemia Åbo academi suomenruotsalainen kolonisaatio Rooma käännytys ev-lut kirkko seurakunta uskonto hegemonia kontrolli neuroosi.


--  kuu kuva © by Arhi Kuittinen Hellas Helsinki --    












Lue ajankohtaiset analyysit














.

torstaina, toukokuuta 21, 2020

Helatorstai, leijuva Jeesus ja suggestion metafysiikka

* päivitetty iii

Uskonto ei ole perinnettä vaan eliitin vallan metodeja.

 Valtionkirkolla eli ns eliitin hegemonian keskususkonnolla oli valtava valta - nostaa Sipilän kaltainen lahkomafian johtaja pääministeriksi, kirkkoruhtinaaksi kirkkovaltiossa jossa valtio suojelee lailla valtionkirkon valtaa. Kyllä, niin nyt on, vapaamuurarien ja iloisten CIA-aktiivien Suomessa valtionkirkon tukemana kirkkovaltiossa.

  Koska:

a) ihmiset eivät tunne Ruotsin&Vatikaanin kolonisaation historiaa Suomessa

b) koska ihmiset eivät tunne pappiskulttien historiaa ja varsinkin

c) "kristinuskon" muokattua historiaa eliitin aseeksi. Tässä yhden historian hyvän ammattilaisen nettisivusto - kts:

http://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.fi/2015/01/astro-teologia-osa-7-tahdisto-kultti.html

Helatorstai
on maallisesti sopivan sumennettu nimike valtiokirkon Kristuksen taivaaseen astumisesta.

Helatorstai ei ole päällekäyvän uskonnollinen termi mutta silti kirkolle niin tärkeä, että kirkko ajoi sen takaisin keskelle viikkoa työtätekeviä ärsyttämään (eikä pitkän viikonlopun liitteeksi).

Mitä tämä tarkoittaa uskontohistorian ja metafysiikan kannalta?

Miksi kuollut alkoi herätä opetuslasten hurmosunelmissa ja elävä muuntui pois leijuvaksi kristukseksi pilvissä?

"Vanhan kirkollisen sanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva."
Helahyppy vie hapin ruoholtakin
Suggestio vie aina hapen ja varastaa tietoisuutesi hallinnan.

Kuninkaan kolonisaatiota tukeva kirkko, mielenmuokkausvirasto, alamaistehdas, ilmoitti kirkkojärjestyksensä määräävän luomakuntaa ja kumoavan siis kaikki vanhat suomalaiset uskomukset, jotta vanha kulttuuri voitasiin tuhota. Vatikaanin usko on aina ollut systeemin voimaa eikä sillä ole mitään tekemistä henkilökohtaisen uskon kanssa; Vatikaanin teologia ilmoittaa, että se ei tarvitse edes jäsentensä uskoa vaan on totalitäärisesti vain pakotettavissa absoluuttisena todellisuuden määreenä. Vastakohtana Jeesuksen äärimmäisen yksilökeskeisen eettisen tiedostamisen uskolle. 


Tämän helatorstai-opin taustan mukaan Jeesus heilui maan päällä opettaen vielä opetulapsia 40 päivää. 40 päivää on kuitenkin muunnettu symbolisesti Mooseksen 40 vuoden sotaretkestä, jonka aikana kenraali  Mooses (luultavasti egyptiläinen kenraali joukkotuhosi natiiveja ja asutti faaraolle mieleisiä joukkoja siinaille yms)  joukkoineen suoritti monta etnistä puhdistusta Siinanin seutuvilla ja valloitti fastistisen etnisesti puhtaan "pyhän maan".

"Jeesuksen"/Johannes kastajan tms opetuslapset joutuivat psykoosiin, kun heidän unelmansa uudesta sotilaallisesta ja voittamattomasta messias-Mooseksesta vaihtui häväistyn ja kidutetun nasaretin Jeesuksen kaootiseen kuolemaan - tai ainakin poistumiseen.
 

Ensimmäinen Ylösnoussut tapettiin vuonna 0.

Simon Ylösnoussut on jeesusliikkeen eli uuden messiaskäsityksen alku. Roomalaiset antoivat eläinten syödä kalliolla kapinallisen ruumiin jotta ennustus ylösnousemuksesta ei toteudu.
  • Da Vinci Koodi -kirja ei ole ytimeltään turha. Vatikaanilla on aidosti suuria salaisuuksia ja huijauksia, jotka musertavat sen vaatimukset pappien auktoriteetista. Suurin salaisuus on Markuksen evankeliumin loppu. Sitä ei ole julkisesti ihmisille kerrottu. Aito alkuperäinen vanhin kertomus Markuksessa Jeesuksen opetuksista päättyy siihen kun opetuslapset juoksevat pakoon. Sekin on kesken lauseen revitty sivu pois historian hämäriin.  Vatikaanin inkvisition kirjastossa voi olla alkuperäinen loppu. Ja se on luultavasti dynamiittia siitä, kuinka alkuseurakunta kehitti uskon ilman ylösnoussutta kodin, työn ja isänmaan kieltäjähippiä. 

Helluntai-hallusinaatio on rehellisempi kuvaus kristinuskon ensimmäisestä teologisesta post-Jeesus ekstaattisesta-inspiraatiopsykoosista kuin helatorstain kuiva ja keinotekoisen teologisesti pönkitetty kuvaelma leijailevasta, kvasiruumillisesta uudeleensyntyneestä Elias-Kristuksesta.  Helluntai on luultavasti tapahtunut vuosia vastareaktiona muistijäkien haalentumiselle.

Kvasiruumiillisen Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsille reikäisine käsineen voidaan nähdä selkeästi juutalaisuuden korostaman ehdottoman ruumillisen elämännäkemyksen ja elämänfilosofian kautta. Uskon ylösnousemus veljeytenä ja alkuseurakunnan sosialismina ei riittänyt kumoamaan maailmanloppuodotusta, vain ruummiillinen Jeesus oli todiste "uuden ajan" alkamisesta.

Tai sitten Jeesus todella selviytyi kovakuntoisena kivenhakkaajana ajallisesti puolitetusta (puolitoistapäiväisestä) kidutussessiosta ristillä seisten ja tapasi ohimennen piilottelevia opetuslapsiaan majatalossa pakoretkellään Galileasta.

  • Jeesus, vahva kivenhakkaaja kivenhakkaajien kylästä, oli ristillä vain n. 6 tuntia. Mainintoja löytyy, että ristiinnaulitut kestivät elävänä 3-4 päivää.  

Johanneksen evankeliumissa puhutaan lääkeyrteistä, joita Nikodeemus tuo haudalle valtavat määrät. Hän ei siis tule tapamaan kuollutta Jeesusta.

Ne eivät ole lainkaan hautajaisyrttejä vaan roomalaisten sotilaslääkäreiden lääkinnällisiä yrttejä ja antibakteerisia öljyjä (mm Aloe) suoraan parantajan hyllyltä viileään hoitavaan hautaluolaan Jeesukselle. Sen ajan Roomalaiset sotilaslääkärit kietoivat varakkaat haavoittuneet käärinliinoihin hoitotapana ja laittoivat viileisiin luoliin.


          Johanneksen evankeliumi 19
39 "Tuli myös Joosef Nikodeemus, joka ensi kerran oli yöllä tullut Jeesuksen tykö, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa...


Leijuvan Jeesuksen etäännyttäminen opetuslapsista taivaaseenastumisen visioissa oli kuitenkin tärkeää historiallisen Jeesuksen etäännyttämiseksi kirkkoisien teologiassa. 

Jeesuksen seuraajien uskonto muuttui muistelevasta, salailevasta ja surevasta lahkosta  hurmosliikkeeksi heidän etsiessään Jeesuksen läsnäoloa, rakkaudellista yhteishenkeä, inspiraatiota - jonka Jeesus oli luvannut perintönä: opetuksensa, henkensä, asenteensa, rakkautensa seuraavan seuraajiaan missä vain.

Kuin äidin rakkaus lapselle koko elämän mitassa. Julkisesti opettanut Jeesus-muisto aiheutti valtavan psyykkisen paineen maanalaisessa opetuslasten muisteluliikkeessä.

Näkökulmamme Jeesuksen toimintaan ja imagoon on vakavasti vääristynyt kirkkohistoriassa - keisarin valtioon liitetyn kirkkopolitiikan luomissa opetuksissa.

Jeesuksen veljen Jaakobin kaappaaman seurakunnan hurmoskausi muuntui nopeasti marttyyriuskonnoksi Jerusalemin tuhon jälkeen Roomassa vainotun seurakunnan identiteettimäärittelyssä. Maailmanlopusta tuli kristittyjen toivo rasituksesta ja umpikujasta muokkaantuneen psykoottisen mielen perusmallin mukaan. Rakasta niitä muita raskautetuja, jotka maailmanloppua odottavat.



   Alkuperäinen hela


Helajuhlan eli toukojuhlan 
aikana läntisessä Suomessa sytytettiin pelloille ja muille avoimille paikoille kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[10] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[11] Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.[12] Tapaa pidetään yllä paikoin nykyisinkin.

FI.WIKIPEDIA.ORG
Suomen pakanallinen juhlaperinne tarkoittaa suomalaisen muinaisuskon juhlaperinteitä. 






Jeesus-hahmo oli alunperin vain yksi kymmenistä messiasprofeetoista,

jotka ulvoivat erämaassa ja Jerusalemissa aikakauden vaihtumista, syntien vaikutusta juutalaisten historiaan ja juutalaisten profeettojen ennustuksien toteutumista.

  Ja tottelemattomuutta eliitin verokäskyille, kolonisaatiolle.

Katolisen teologian mukaan historialla ei ole mitään tekemistä teologisen "perinnön" ja opin muodostuksen kanssa. Kaikki on vain "Hengen" johdatusta - jopa ristiretkiä myöten. Luther yritti rimpuilla tästä katolisesta kvasiteologiasta pois mutta hänen moderni idea teologiasta oli niin rohkeaa kuin vain kykeni siihen aikaan ja sen "kaikkivaltiaan" keisari-jumalakuvaan sidottuna. Luther uskalsi kuitenkin hetken nuorena nähdä, kuinka teologia oli perversoitunut valtapolitiikaksi. Perintö ja kirkko ei voinut jumalakuvaa luoda historiallisen Jeesuksen etsijälle.

Jeesus oli nähtävästi realistisin opettaja kaikista aikansa messiasehdokkaista, joita useita hän itsekin kuunteli.

Jeesuksen opetukset ja evankeliumitekstit ovat kaikkien messiasehdokkaiden synergian tulosta eli hyvin luultavasti jo messiasehdokkaatkin lainailivat ja muokkasivat toistensa opetuksia, varsinkin vangittujen ja ristiinaulittujen messiasehdokkaiden opetuksista tuli vapaata riistaa kunnianosoituksena marttyyritoiminnasta.

Kriittisellä hetkellä Jeesus huomasi, että messiasliikehdinnän odotukset fokusoituivat poliittisesti juuri häneen pääsiäisjuhlan aikana ja tulossa olisikin mellakoita lähimäisenrakkauden sijaan.

Ihmisillä oli valtavia myyttisiä odotuksia messiaan voitokkaasta roomalaisten nujertamisesta. Jeesuksen ironisista opetuksista näemme, että hän halveksi opetuslastensa poliittisia ja lapsellisia unelmia omnipotentista ja sotilaallisesta Jumalasta - mutta ei arvannut, kuinka poliittinen hahmo hänestä tuli laajalle kansanosalle. Jeesus otti dramaattisen muutoksen omaan toimintaansa ja antautui roomalaisille kumotakseen sotilasmessiashysterian juutalaisten joukossa.

Johannes Kastaja oli juutalaisen temppelisysteemin raivoikkaimpia vastustajia ja Jeesuksen oppi-isä, ehkä itse juuri se originaali jeesushahmo.
 
Jeesus toteutti oman opetuksensa kuitenkin hyvin elämänläheisesti kompromissina. Hän ei vaatinut ihmisiä Johanneksen tapaan erämaahan tomuun ja katumukseen vaan toimi ihmisten keskellä sosiaalisesti sisäiseen uudistukseen ja valaistumiseeen ihmisen tärkeimmistä tarpeista ja eettisestä sensitiivisyydestä.

Mikään ulkopuolinen statussysteemi ei saanut määritellä yksilön totuuden, elämänhallinnan, ihmisyyden ja puhtauden etsintää.  Ihmisen tuli etsiä puhtautta omista teoistaan ja valinostaan eikä pukeutumisesta, uskonnollisista rituaaleista, uhreista tai rodusta.


  • Jeesuksien, shamaanikapinallisten opetus ja toiminta oli etsintää, prosessi. Hän opetti etsinnän metafysiikkaa ja shamanistista luonnonvoimien mysteerioppia, ei kirjauskontoa, ei pappiskulttia.


Kirkon kailottama kolminaisuusoppi on esimerkki poliittisesta uskonnollisuudesta. Mm. Paavalilla (kirkkojen oppien oppi-isällä) ei ollut kolminaisuusoppia. Paavali uskoi alkuseurakunnan yleisen tavan mukaan, että Jeesus korotettiin Jumalan pojaksi, koska oli niin kova jätkä. Paavalin mukaan Jeesuksen "sovitustyö" olisi ollut turha, jos Jeesus ei olisi ollut täysi ihminen ja ansainnut synnittömyydellään asemaansa messiaana. Eli Jeesus ei ollut Paavalille Jumala eikä missään nimessa neitseestä syntynyt, valmiiksi ohjelmoitu friikkizombie.

Valtiouskonnoksi muuttuneet kirkolliskokoukset taas eivät pitäneet ajatuksesta, että syntisestä perheestä noussut yhteisönsä kapinallinen olisi yksilönä Messias tai opettajaprofeetta. Näin keksittiin kolminaisuusoppi ja neitsyen raiskaava siittäjähenki jumalan kylmänä johdatuksena.

Jeesuksen viimeiset hetket voi tulkita toisin: Getsemane oli viinipuristamo ja -varasto, jossa Jesse ja seuraajat piileskelivät ja temppelipapiston oma gestapo tuli sinne viemään Jessen. Jeesus siis piileskeli sillä hetkellä kun hänet otettiin kiinni eikä välttämättä ollenkaan ollut "uhrimielellä" vaikka jeesusliike on myöhemmin iskenyt suuhun uhrautujan puhetta.





Miehinen kolminaisuusoppi pystytettiin juuri miehisten kirkolliskokousten symboliksi: kolme miestä pitää jumalallista neuvonpitoa ylhäisessä majesteettisuudessaan kolminaisuusopin mielikuvassa ja symboliikassa.

Ensimmäinen seurakunnan johtaja Magdalan Maria syrjäytettiin pois myös tällä mielikuvalla teologisesta prosessista.

Kolminaisuusoppi tehtiin kirkolliskokousten valtakoneiston, keskushallinnnon, omaksi kuvaksi.

Kun kirkkoisät halusivat keskittää itselleen valtaa, Jeesuksesta tehtiin uskonnolinen Rambo, Christus Pantokrator, kärsijöiden puolesta kostava keisarihahmo, marttyyrien esikuva.

Tämä tapahtui marttyyriuskonnon oltua tärkein kristittyjen kauppaväline uskontojen markkinoilla.

Tarinat marttyyrien ja Jeesuksen ihmeellisestä kuolemaa uhmaavasta uhrautumishalusta oli Rooman valtakunnassa suuri todiste ja maukkaidne kertomusten kohde kristinuskon ihmeellisestä ja salaisesta voimasta mm. sotilaille. Jeesus yhdistettiin täten  mm. uhrautuvan Mithran sotilasmysteerioppiin täydellisesti. Mithra-kulttuuri sulautuikin totaalisesti kristilliseen Mithra-Jeesukseen.


Sen jälkeen valtiouskonnon valtakeskeisen profiilin mukaan oli kansalle opetettava, ettei kukaan voi sooloilla vaan että kaikki on Jumalan, kirkolliskokouksen ja keisarin keskitetysti suunnittelemaa ja että vain alistumalla voi saavuttaa Jumalan "johdatuksen" ja keisarin kiitoksen.

Ei ole lainkaan sattumaa, että alistumista korostava valtiouskonto Suomessa riiputtaa vieläkin kidutettua ja ylösnousematonta lihaa kirkkokansan nenän edessä - vastoin alkukirkon Jeesuskuvaa: heille Jeesus oli ennen kaikkea elämästä nauttiva gnostilainen elämäntapavertausten opettaja eikä kärsijä.

"Moralismi" - moraalin harha, moraali vallankäytön takeena vain alamaisille.

Moralismi.
Suggestio.
Väline.

Kristuskuvan ristillä liittyy monta konnotaatiota ja pelotetta:
"Jos ei Jumalan poika selviä ilman kidutusta niin miten te luulette selviävänne.
"Katsokaa, Jumalankin täytyi nöyrtyä esivallan edessä ja joutua kidutetuksi. Ette tekään muutakaan voi tehdä"."

"Katsokaa, kuinka Jumala rakasti poikaansa. Hän rakastaa teitä samalla mitalla, jos nousette valtion hyväksymää uskontoa ja oppeja vastaan"

"Parempi pelätä, totella ja tyytyä nöyrästi vain ehtoolliseen kuin seurata sananmukaisesti kapinallisen Jeesuksen jalanjäljissä."

"Älkää luulko ansaitsevanne parempaa kohtaloa kuin Jumalan poika. Suojeluskunta pistää teidät kuoppaan, jos seuraatte Jeesuksen vasemmistolaisen kapinallista rohkeutta. Kirkko on nyt Kristus ja Jumala, kaikki on valmiiksi teille saneltu. Muutoksesta puhuminen on tyytymättömyyden synti. "
"Nöyrtykää avuttomuuden ja väkivallan edessä, Jumalannekin vain uhrautui, ettekä tekään muuta voi tehdä."


Krusifiksi on vaihe kirkkohistoriasta, jolloin Jeesuksen ei enää nähty leijuvan.

Jolloin sana ei ollut enää vapaa henki, joka phaltaa, missä tahtoo vaan sana oli kirkkopoliittinen ase ja tuomio.

Krusifiksissa kiteytyy valta. Ja alistuminen. Historian vaihe, keisarin palvontakultin ja kirkon sulauttaminen yhdeksi kontrollikoneistoksi.

Krusifiksi on fasistisen uskon kirkkain ilmenemismuoto. Sillä kumotaan täydellisesti kapinallisen jeesuksen todellinen elämäntehtävä ja identiteetti.

Olen monta kertaa katsellut lasten ilmeitä, jotka tuijottavat kirkossa kidutettua krisifiksia ja sillä riippuvaa lihaa kun samalla pappi saarnaa siitä, kuinka Jeesus on lasten ystävä. Lasten hämmennyksen syvyyttä ei voi oikeastaan kuvailla.

Korkeakirkollinen uskonnollisuus korostaa pysyvyyttä, muuttumattomuutta, rauhaan uppoamista, flegmaattista tyytyväisyyttä passiiviseen vastaanottavaisuuteen, nöyrää epäaktiivisuutta ja byrokratiaa - mutta tämä on aikamoinen harhaoppi, jos katsellaan rehellisiä käännöksiä Jeesuksen puheista, uusiutumisesta ja yksilön muutoksen evankeliumista. Jatkuvasta etsimisestä olemisen uskonnossa.



 II

Metafysiikkaa ja uskontoa.

Voiko Jumala-käsitettä pohtia järjellisesti?


(Olemisen portailla-blogi).       



Olemisen portailla-blogissa pohdittiin negatiivista teologiaa, negatiivisen ontologian metafysiikkaa, Jumalan hahmottamisen filosofiaa "mitä Jumala ei ole". 

Prosessiteologia on juuri tätä samaa Jumalan itsereaalisaatio-spekulaatiota.

Jumalan määrittäminen ei ole tärkeää mutta hyvän ja tiedostavan ihmisen määrittäminen on tärkeää realistisessa prosessiteologiassa ja negatiivisten attribuuttien teologiassa. Jeesuksen ironisten ja uskontokriittisten opetusten hengessä.

Muuttumattoman totuuden ja jumalatodistuksen dogmaattinen stressi, jumalakuvan teologinen muodostaminen ja kiillottaminen, on todellinen uskonnollisuuden "perisynti". Kultainen vasikka ja taikauskoinen ehtoollinen, jota hierotaan maagisesti varmuuden saavuttamiseksi ja kysymysten sekä tiedostavan kehityksen ohittamiseksi.

Yhteinen todellisuus (ja samaistumiskyky erilaisiin yksilöihin) löytyy vain yhteisen todellisuuden rekonstruktiosta, kästiysten ja ennakkoehtojen purkamisesta.


Prosessiteologia nousee paljolti keskiaikaisen  ja katolisen kirkon pannaan julistaman mestari Eckhartin opetuksista ja paradoksien metaforista, "buddhalaisesta kristinopista".

Ihminen voi löytää jumalallisen luovan ja sensitiivisen olemuksen vain itsestään negaation kautta - kaipuuna, mahdollisuutena, puutteena.

Vain itselleen vastuullinen ihminen voi saavuttaa jotakin jumalallista, epärituaalista, eksistentiaalista. 

 Jos ihminen etsii ja vaatii Jumalaa toisista ihmisistä tai ihanneihmisistä ("seksuaalisuudesta vapaat katoliset papit"), kuten pieni lapsi etsii totaalista jumaluutta äidistään, ihmisistä tulee vain katkeria olentoja, jotka haluavat taantua tarpeittensa vaativina orjina.

Psykoanalyyttisesti lapsen ja äidin symbioosisuhde on välttämätön vaihe mutta vajaan kokemuksen aiheuttama tuska ja identiteetin etsimisen raivo synnyttää sitten aikuisena ikuisen symbioosikaipuun, lapsen massiivisia ja obsessiivisia uskonnollisia rakennelmia täydellisyydestä ja ikuisuudesta - jotta voivat paeta tätä hetkeä.

Kun ihmisen ehtona ei ole enää oma itseys ritualisoidun varmuuden tunteen kautta, anomalinen statushierarkia ja sen ritualistiset tarpeet maagisina ohjekäskyinä jumalille, löytyy yhteinen todellisuus ja samaistumiskyky toisiin ihmisiin.



  III

Julkkisten etsimä/saama idolipalvonta on neuroottisena ilmiönä juuri tätä jumaluustodistelun yleisintä muotoa.

  • Roomassa kansalaiset pakotettiin palvomaan keisaria ja Suomessakin media pakottaa ihmiset palvomaan mm. Sauli Niinistöä ja U Kekkosta sekä Mannerheimia aivan suorana uskonnollisin suggestiovaatimuksin. 


Ihmiset toivovat saavansa idolin ominaisuuksia, joita he itse tähän hahmoon projisoivat. "Vain idoli voi saada todistettua rakkautta" - ja valtaa.

Kysymys on aika perverssistä transferenssista - ihminen halveksuu itseään oman ideaalihahmon kautta.


Luther huomasi tämän transferenssisysteemin saatanallisuuden ja luopui mm. katolisen kirkon epäseksuaalisuuden epärealistisesta ihanteesta ja siihen systeeminä toimivan lamauttavasta valtastatus-käytännöstä.

Lutherille (ja minulle) paavimaisen olennon herättämä kiihottuminen "uskovien/toivovien" katteettomissa toiveissa on uskonnollisen kulttuurin selkeimpiä idolatrian ilmentymismuotoja.

Juutalaisten profeettojen kehitelmä Akhnatonin ja Zarasthustran abstraktista monoteismista oli elastisimman uskonnollisuuden ja immateriaalisen kulttuurievoluution alkuydin. Ihmisen oma hyvän eettisyyden tavoittelu on ainoa todiste Jumalan luovasta voimasta, ei idolin olemuksen ja magian varaan heittäytyminen.

Mooseksen sotilaallinen kostava, nälkäinen Molok-jahve, heimo-Jahve, ei ollut vielä tätä.

Profeetaallinen pappiskulttuuri kirjoitti myöhemmin Mooses-hahmolle vuorosanoja juutalaisten protestanttien uusia oppeja ja filosofiaa.

  • Juutalaisten luomiskertomus sumerilaisten perinteen uudelleentulkintana, muunnettuna redaktiona eli sumerilaisten metodit kaapattiin uudelle pappiskultille,  on metaforistinen kuvaelma mahdottomasta jumalakuvasta: paratiisi-Jumala, joka antaa ihmisen nimetä eläimiä luomistyön huipentumaksi, ei olekaan pysyvä tila vaan pysyvä paratiisi on mahdoton konstruktio jumalasuhteena tiedostavalla Homo Sapiensille.

    Juutalaiset yrittivät muokata sumerilaista avaruudesta tullutta ihmisten kulttuurikehityksen perustajan insinöörijumala-mytologiaa abstraktiksi metaforamytologiaksi kohtuullisen kiitettävästi mutta ei siis sananmukaiseksi kuvelmaksi  


Mitä pysyvämpää todellisuutta Aatami toivoo, sitä tulisemmalla miekalla enkeli hänet karkoittaa.

Juutalaisten teksteissä Aatami esitetään alunperin hyvin tyytymättömänä ihmisenä, jolle hyvät olosuhteet eivät merkitse mitään: Aatami ei hyvksy Jumalan tarjoamaa ekaa vaimoaan Lilithiä - vaan haluaa itse luoda itsestään, sananmukaisesti kylkiluustaan uuden vaimon omaksi kuvakseen luomisen perversiona. Oidipaalisen insestin originaali perisynti.

Eeva on Aatamin projekti omien tarpeitten täydellisenä toteuttajana; toinen omien tarpeiden symbioottisena vastikkeena logiikalla yhden ihmisen maailmankaikkeudessa. Toisen omistaminen itsetoteutumisen irvikuvana.

Tämä on juutalaisen tarinankerronnan ensimmäinen perisynti, Jumalan käskyttäminen ja Jumalana olemisen hybriksen välitön omaksuminen pikkulapsen symbiootisena fantasiana.

Täytyy taas viitata teologiseen käännösjippoon.

Jumalan ilmestyksen vastaus uteliaalle, vallanhimoiselle ja määrittelyhaluiselle israelilaiselle voidaan kääntää muotoon "minä olen oleva se, mikä minä olen oleva".

Jumala on oleva sellainen, kuin on oleva.

Eläimet tulevat olemaan sellaisia, kuin ympäristö antaa mahdollisuuden. Jos katsotaan eläinten käyttäytymistä ihmisen muodostamissa paratiiseissa lemmikkieläiminä, eläimistä tulee profeettojen ennustamia "leijonia, jotka lepäävät rauhassa karitsain vieressä".

Jos katsotaan vain stressihormonien määrän vähäisyyttä ihmisten humanistisissa villieläinten koulutussessioissa, niin on häkellyttävää, kuinka leppoisia ja epäaggressiivisia mm. tiikereistäkin voi tulla. Oliko se nyt Sumatralla vai missä turistit voivat ratsastaa tiikereillä buddhalaisten munkkien luostarissa.

Uskontokuntien halu määrittää totuus ja hyvyys vaatii aina ehdottoman pahan ja uhkan määrittelyä ja samalla "pelastuksen" määrittelyä pappien vallan takeeksi. Oma tarve määrittelee koko universumin.

Natsit omivatkin kenraali Mooseksen suuruudenhullun valitun kansan opin ja hybriksen - siksi juutalaiset olivat natsien vihan erityisenä kohteena. Ei voi olla kahta valittua kansaa.

Vihan tärkein polttoaine onkin oman erikoisuuden korostaminen. Kun ei arvosta itseään, on ulkoisesti todistettava oma rituaalinen ainutlaatuisuus historiassa, hinnalla millä hyvänsä.


Varmuuden hakeminen on realisoitumisen torjuntaa.
  • Olenhan muotin mukainen, olenhan toiminut sanelun mukaisesti, olenhan papiston valta kasvattava?  

Moralisoiminen on vastuusta luopumista, rituaalisen todellisuuden kaltereiden kultaamista. Illuusionesittämistä todellisuuden tulkinnaksi ja lähes aina pappiskultin valta esitetään "varmuuden ehtona"

Uskontokunnasta riippumatta kaikkea olemisen kysymyksiä käsittelevää uskonnollista mystiikkaa  määrittää se, että luovutaan määrittelystä. Ei ole muuttumatonta eikä olevaista Jumala vaan tuleva, käsityksen rajoista vapaa oleva Oleminen.

Kun yksilö ymmärtää, että ei voi koskaan saavuttaa olemustaan ulkoisten sääntöjen ohjattuna ideaalina  vaan voi tulla itsekseen, hän ei turvaudu idolatriaan.

Idolatriassa, politiikassa ja idolipalvonnassa kaikki hyvä ja realisoitunut on ulkopuolella. Vain samaistumalla toisen elämään voi häivyttää oman eksistentiaalisen elämänsä - ja pohdinnan tarpeen.

Romanttisesti katolilaisesta magiasta ja goottikoristelusta ihastuneesti puhuvat eivät ymmärrä sitä taikauskon määrää, mikä katolilaisilla liittyy kuviin ja pyhimyksiin (en puhu nyt Suomen ja Saksan luterilaisen kulttuurin katolilaisista).

Rituaali on aina eriytymistä.

Rajojen vahvistamista. Positivistisen fantasian vahvistamista.

Negaatioiden tarkan määrittelyn sulkemista oman yhteisön ja kokemuspiirin ulkopuolelle. Kirkkoteologialle on ollut äärimmäisen tärkeää luoda tuomittavien tulkintojen tarkka määrittely, jotta keisarin valtionkirkko olisi ainoa totuuden omistaja.  Todella eksistoiva yksilön täytyy taas sulkea itsensä negaatioiden ilmiömaailmaan ja spekulaatioihin.

Se, joka on myös ei-oleva, voi olla todella tuleva. Iankaikkinen nyt-hetki, johon ei saa jäädä - mutta jota täytyy tavoitella. Lukekaa Markuksen evankeliumia ilman valtiokirkon opetuksia. Vain siihen saakka, kun opetuslapset lähtevät käpälämäkeen. Sillä usko ja totuus ihmisydestä ei ole kirkkoon uskomista. 

















Kanadan ja Englannin henkisen kehityksen kannattajat uskontoa hylkäämässä
  • buffet view of religion

    and, as her research suggests, Canadians are still hungry, even when they deny it. It shows “nones,” whose numbers grew in Canada from 10% in 1985 to around 25% today, are a diverse group, spanning militant atheists and freelance spiritualists, onetime Catholics, non-observant Jews, secular Muslims, and others.  Surveys indicate a fifth of them attend religious services annually, not just weddings and funerals. More than one in seven practice “personal religiosity” at least weekly, and a third consider their religious and spiritual beliefs important to the way they lead their lives.

    Two out of five believe in God, one in five have experienced God’s presence, more than third believe in a life after death, and more than one in 10 pray weekly.

    http://ww2.nationalpost.com/m/wp/blog.html?b=news.nationalpost.com%...








Extra-assosiaatio

Muinaisuskontomme pyhin eläin, 
Olisiko yhteiskunnallemme hyvä stressinpoistotapa ja elämänlaatua nostavaa luontokosketusta, kun joka korttelin jollakin sisäpihalla olisi lemmikkikarhu, joka on oppinut elämään harmoniassa, sovussa, hellyydessä ja ilman pelkoa?


   IV



Teologinen kokonaiskuva, jota valtionuskonto torjuu vihaisesti juutalaisen, roomalaisen ja sumerilaisen eliitti-temppelikultin kopiona.

Jeesus-tarina

Jeesus-tarina on kudottu useammasta saarnaajasta, jeesusliike oli usean roomalaisten ja temppelin tappaman 100 opettajan kramppimainen jälkiliike, lopulta henkisestä vapautumisesta ja antiuskonnollisuudesta degeneroitunut taantunut uskonnollinen kramppi.

Tekstiperinteen ja ritualismin kieltäneet jeesukset liitettiin takaisin pappiskultin näkemykseen ritualistisesta alistumisesta ja taikauskosta. Sokrates, Zarathustra, Osiris, Mithras ja 20 muuta uhrattua messiasta. Zarathustra oli ensimmäinen myytti, jonka oppilaansa tappoivat ja hylkäsivät.

KOKO kristuskultti voi olla erittäin todennäköisesti natiivi-eurooppalaisten kulttuurista, ikivanhasta suomalaisesta/eurooppalaisesta shamanismista orfilaisuuden kautta, uhrautuva shamaani, joka laskeutuu aliseen ja nousee ylös parantavan tiedon kanssa.

"Joshua"-nimike oli ensin koosteprojektio, voimaannuttaja, Pelastaja, todellisen identiteetin eli vastaidentiteetin muodostumisen hurmos eliitin tarjoamaa alamaisidentiteettiä vastaan, juutalaisten sisäisen korruption paljastaja, jossa temppeli toimi roomalaisia palvelemassa, ilmiantamassa instituution suojaksi paikallisen vanhan "ala"kulttuurin shamaaneja, identiteetin ja tiedostamisen liikkeen opettajia. "Jeesus"-linja, temppelinvastainen rintama, "buddhalaisuudestakin" (buddhalaisuuden historia on hämärä) vaikutteita korostaa omaa identiteettiä eli uskoa, omaa kognitiivista hahmotustapaa ilman perinnetulkintaa ja rituaalialamaisuutta vastoin sumerilaista temppelikulttia, eliittijuutalaisuutta vastaan.

Markuksen horinoissa näkyy selvä jälkikuva ei-moosesjuutalaisesta, mylvivästä, suggestiivisesta mutta vapaan assosiaation vastakulttuuri-shamaanista, joka puhuu totuudesta ja meditatiivisesta, psykedeelisestä itsensä tuntemisesta, mystisestä totuusidentiteetistä, uskosta ohi pappien ja eliitin hegemonian epäjuutalaisesti, antijuutalaisen identiteetin universaalina luojana kapinoivilla kalastajille, jotka lopettivat kalastuksen kun roomalaiset nostivat veroasteen 80%. Jeesukset käyttivät puheissaan kansanmystiikkaa, temppelin ulkopuolista legendateologiaa, joten mitään fundamentalistista otetta ei retorisessa tekstien uudelleentulkinnassa ole nähtävissä.

Evankeliumi oli yläkäsitteiden kumoamisen vallankumousta, temppelikultin ja eliitin pappiskultin tuhoamista intuitiivisen vapauden ja ihmisyyden protestanttinen ja shamanistinen löytöretki pappiskultin magiaa vastaan. Markuksen evankeliumin shamanistista parantaja- ja luonnonyhteys-ydintä ei tulkinoissa haluta nähdä.

Jeesuksen heitot suggestioparantumisissa sienien ja hallusinogenien avulla korostavatkin uskoa ilmen magiaa ja Johanneksen tekstiin jäänyt uskontofilosofia "Te olette jumalia" rikkoo totaalisesti moosespsykopatian Molokin mukaisesta ihmisten syöjästä ja magiaritualismista.


Traumoista vapautuminen ja parantuminen oli jeesus-shamaanien selvä tietoinen projekti. Ruumiin parantavat systeemit tunnettiin tuhansien vuosien shamanistisella perinteellä.

Ihmisiä eivät pelasta tottelevaisuuden ja alistumisen loitsukoodit vaan tietoisuuden shamanistinen vapautuminen, ruumiin omat parantumismekanismit, biospiritualismi irti stressistä, ahneen temppelin kylvämästä riittämättömyyden suggestiosta ja pappien häpeäansasta.

Teologit ja jopa eksegeetit haluavat jostain syystä ohittaa jeesus-kudoksen ja vallankumouksen temppelisivistyksen ulkopuoliset layerit, tasot, antijuutalaisuuden, antihegemonian, antitottelevaisuuden. Antiehierarkian.






If you talk to any preacher or scholar of biblical studies, they will tell you that the Bible contains no contradictions. They say really dumb things...
CHURCHANDSTATE.ORG.UK













Arhi Kuittinen