Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alkuseurakunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alkuseurakunta. Näytä kaikki tekstit

torstaina, toukokuuta 21, 2020

Helatorstai, leijuva Jeesus ja suggestion metafysiikka

* päivitetty iii

Uskonto ei ole perinnettä vaan eliitin vallan metodeja.

 Valtionkirkolla eli ns eliitin hegemonian keskususkonnolla oli valtava valta - nostaa Sipilän kaltainen lahkomafian johtaja pääministeriksi, kirkkoruhtinaaksi kirkkovaltiossa jossa valtio suojelee lailla valtionkirkon valtaa. Kyllä, niin nyt on, vapaamuurarien ja iloisten CIA-aktiivien Suomessa valtionkirkon tukemana kirkkovaltiossa.

  Koska:

a) ihmiset eivät tunne Ruotsin&Vatikaanin kolonisaation historiaa Suomessa

b) koska ihmiset eivät tunne pappiskulttien historiaa ja varsinkin

c) "kristinuskon" muokattua historiaa eliitin aseeksi. Tässä yhden historian hyvän ammattilaisen nettisivusto - kts:

http://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.fi/2015/01/astro-teologia-osa-7-tahdisto-kultti.html

Helatorstai
on maallisesti sopivan sumennettu nimike valtiokirkon Kristuksen taivaaseen astumisesta.

Helatorstai ei ole päällekäyvän uskonnollinen termi mutta silti kirkolle niin tärkeä, että kirkko ajoi sen takaisin keskelle viikkoa työtätekeviä ärsyttämään (eikä pitkän viikonlopun liitteeksi).

Mitä tämä tarkoittaa uskontohistorian ja metafysiikan kannalta?

Miksi kuollut alkoi herätä opetuslasten hurmosunelmissa ja elävä muuntui pois leijuvaksi kristukseksi pilvissä?

"Vanhan kirkollisen sanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva."
Helahyppy vie hapin ruoholtakin
Suggestio vie aina hapen ja varastaa tietoisuutesi hallinnan.

Kuninkaan kolonisaatiota tukeva kirkko, mielenmuokkausvirasto, alamaistehdas, ilmoitti kirkkojärjestyksensä määräävän luomakuntaa ja kumoavan siis kaikki vanhat suomalaiset uskomukset, jotta vanha kulttuuri voitasiin tuhota. Vatikaanin usko on aina ollut systeemin voimaa eikä sillä ole mitään tekemistä henkilökohtaisen uskon kanssa; Vatikaanin teologia ilmoittaa, että se ei tarvitse edes jäsentensä uskoa vaan on totalitäärisesti vain pakotettavissa absoluuttisena todellisuuden määreenä. Vastakohtana Jeesuksen äärimmäisen yksilökeskeisen eettisen tiedostamisen uskolle. 


Tämän helatorstai-opin taustan mukaan Jeesus heilui maan päällä opettaen vielä opetulapsia 40 päivää. 40 päivää on kuitenkin muunnettu symbolisesti Mooseksen 40 vuoden sotaretkestä, jonka aikana kenraali  Mooses (luultavasti egyptiläinen kenraali joukkotuhosi natiiveja ja asutti faaraolle mieleisiä joukkoja siinaille yms)  joukkoineen suoritti monta etnistä puhdistusta Siinanin seutuvilla ja valloitti fastistisen etnisesti puhtaan "pyhän maan".

"Jeesuksen"/Johannes kastajan tms opetuslapset joutuivat psykoosiin, kun heidän unelmansa uudesta sotilaallisesta ja voittamattomasta messias-Mooseksesta vaihtui häväistyn ja kidutetun nasaretin Jeesuksen kaootiseen kuolemaan - tai ainakin poistumiseen.
 

Ensimmäinen Ylösnoussut tapettiin vuonna 0.

Simon Ylösnoussut on jeesusliikkeen eli uuden messiaskäsityksen alku. Roomalaiset antoivat eläinten syödä kalliolla kapinallisen ruumiin jotta ennustus ylösnousemuksesta ei toteudu.
  • Da Vinci Koodi -kirja ei ole ytimeltään turha. Vatikaanilla on aidosti suuria salaisuuksia ja huijauksia, jotka musertavat sen vaatimukset pappien auktoriteetista. Suurin salaisuus on Markuksen evankeliumin loppu. Sitä ei ole julkisesti ihmisille kerrottu. Aito alkuperäinen vanhin kertomus Markuksessa Jeesuksen opetuksista päättyy siihen kun opetuslapset juoksevat pakoon. Sekin on kesken lauseen revitty sivu pois historian hämäriin.  Vatikaanin inkvisition kirjastossa voi olla alkuperäinen loppu. Ja se on luultavasti dynamiittia siitä, kuinka alkuseurakunta kehitti uskon ilman ylösnoussutta kodin, työn ja isänmaan kieltäjähippiä. 

Helluntai-hallusinaatio on rehellisempi kuvaus kristinuskon ensimmäisestä teologisesta post-Jeesus ekstaattisesta-inspiraatiopsykoosista kuin helatorstain kuiva ja keinotekoisen teologisesti pönkitetty kuvaelma leijailevasta, kvasiruumillisesta uudeleensyntyneestä Elias-Kristuksesta.  Helluntai on luultavasti tapahtunut vuosia vastareaktiona muistijäkien haalentumiselle.

Kvasiruumiillisen Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsille reikäisine käsineen voidaan nähdä selkeästi juutalaisuuden korostaman ehdottoman ruumillisen elämännäkemyksen ja elämänfilosofian kautta. Uskon ylösnousemus veljeytenä ja alkuseurakunnan sosialismina ei riittänyt kumoamaan maailmanloppuodotusta, vain ruummiillinen Jeesus oli todiste "uuden ajan" alkamisesta.

Tai sitten Jeesus todella selviytyi kovakuntoisena kivenhakkaajana ajallisesti puolitetusta (puolitoistapäiväisestä) kidutussessiosta ristillä seisten ja tapasi ohimennen piilottelevia opetuslapsiaan majatalossa pakoretkellään Galileasta.

  • Jeesus, vahva kivenhakkaaja kivenhakkaajien kylästä, oli ristillä vain n. 6 tuntia. Mainintoja löytyy, että ristiinnaulitut kestivät elävänä 3-4 päivää.  

Johanneksen evankeliumissa puhutaan lääkeyrteistä, joita Nikodeemus tuo haudalle valtavat määrät. Hän ei siis tule tapamaan kuollutta Jeesusta.

Ne eivät ole lainkaan hautajaisyrttejä vaan roomalaisten sotilaslääkäreiden lääkinnällisiä yrttejä ja antibakteerisia öljyjä (mm Aloe) suoraan parantajan hyllyltä viileään hoitavaan hautaluolaan Jeesukselle. Sen ajan Roomalaiset sotilaslääkärit kietoivat varakkaat haavoittuneet käärinliinoihin hoitotapana ja laittoivat viileisiin luoliin.


          Johanneksen evankeliumi 19
39 "Tuli myös Joosef Nikodeemus, joka ensi kerran oli yöllä tullut Jeesuksen tykö, ja toi mirhan ja aloen seosta noin sata naulaa...


Leijuvan Jeesuksen etäännyttäminen opetuslapsista taivaaseenastumisen visioissa oli kuitenkin tärkeää historiallisen Jeesuksen etäännyttämiseksi kirkkoisien teologiassa. 

Jeesuksen seuraajien uskonto muuttui muistelevasta, salailevasta ja surevasta lahkosta  hurmosliikkeeksi heidän etsiessään Jeesuksen läsnäoloa, rakkaudellista yhteishenkeä, inspiraatiota - jonka Jeesus oli luvannut perintönä: opetuksensa, henkensä, asenteensa, rakkautensa seuraavan seuraajiaan missä vain.

Kuin äidin rakkaus lapselle koko elämän mitassa. Julkisesti opettanut Jeesus-muisto aiheutti valtavan psyykkisen paineen maanalaisessa opetuslasten muisteluliikkeessä.

Näkökulmamme Jeesuksen toimintaan ja imagoon on vakavasti vääristynyt kirkkohistoriassa - keisarin valtioon liitetyn kirkkopolitiikan luomissa opetuksissa.

Jeesuksen veljen Jaakobin kaappaaman seurakunnan hurmoskausi muuntui nopeasti marttyyriuskonnoksi Jerusalemin tuhon jälkeen Roomassa vainotun seurakunnan identiteettimäärittelyssä. Maailmanlopusta tuli kristittyjen toivo rasituksesta ja umpikujasta muokkaantuneen psykoottisen mielen perusmallin mukaan. Rakasta niitä muita raskautetuja, jotka maailmanloppua odottavat.



   Alkuperäinen hela


Helajuhlan eli toukojuhlan 
aikana läntisessä Suomessa sytytettiin pelloille ja muille avoimille paikoille kokkoja, helavalkeita eli toukovalkeita. Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita pahojen henkien pois ajamiseksi. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.[10] Karja on usein päästetty ensi kerran laitumelle ja ajettu tulien läpi sairauksien ehkäisemiseksi.[11] Tapa tunnetaan Hämeestä, Satakunnasta ja Uudeltamaalta.[12] Tapaa pidetään yllä paikoin nykyisinkin.

FI.WIKIPEDIA.ORG
Suomen pakanallinen juhlaperinne tarkoittaa suomalaisen muinaisuskon juhlaperinteitä. 






Jeesus-hahmo oli alunperin vain yksi kymmenistä messiasprofeetoista,

jotka ulvoivat erämaassa ja Jerusalemissa aikakauden vaihtumista, syntien vaikutusta juutalaisten historiaan ja juutalaisten profeettojen ennustuksien toteutumista.

  Ja tottelemattomuutta eliitin verokäskyille, kolonisaatiolle.

Katolisen teologian mukaan historialla ei ole mitään tekemistä teologisen "perinnön" ja opin muodostuksen kanssa. Kaikki on vain "Hengen" johdatusta - jopa ristiretkiä myöten. Luther yritti rimpuilla tästä katolisesta kvasiteologiasta pois mutta hänen moderni idea teologiasta oli niin rohkeaa kuin vain kykeni siihen aikaan ja sen "kaikkivaltiaan" keisari-jumalakuvaan sidottuna. Luther uskalsi kuitenkin hetken nuorena nähdä, kuinka teologia oli perversoitunut valtapolitiikaksi. Perintö ja kirkko ei voinut jumalakuvaa luoda historiallisen Jeesuksen etsijälle.

Jeesus oli nähtävästi realistisin opettaja kaikista aikansa messiasehdokkaista, joita useita hän itsekin kuunteli.

Jeesuksen opetukset ja evankeliumitekstit ovat kaikkien messiasehdokkaiden synergian tulosta eli hyvin luultavasti jo messiasehdokkaatkin lainailivat ja muokkasivat toistensa opetuksia, varsinkin vangittujen ja ristiinaulittujen messiasehdokkaiden opetuksista tuli vapaata riistaa kunnianosoituksena marttyyritoiminnasta.

Kriittisellä hetkellä Jeesus huomasi, että messiasliikehdinnän odotukset fokusoituivat poliittisesti juuri häneen pääsiäisjuhlan aikana ja tulossa olisikin mellakoita lähimäisenrakkauden sijaan.

Ihmisillä oli valtavia myyttisiä odotuksia messiaan voitokkaasta roomalaisten nujertamisesta. Jeesuksen ironisista opetuksista näemme, että hän halveksi opetuslastensa poliittisia ja lapsellisia unelmia omnipotentista ja sotilaallisesta Jumalasta - mutta ei arvannut, kuinka poliittinen hahmo hänestä tuli laajalle kansanosalle. Jeesus otti dramaattisen muutoksen omaan toimintaansa ja antautui roomalaisille kumotakseen sotilasmessiashysterian juutalaisten joukossa.

Johannes Kastaja oli juutalaisen temppelisysteemin raivoikkaimpia vastustajia ja Jeesuksen oppi-isä, ehkä itse juuri se originaali jeesushahmo.
 
Jeesus toteutti oman opetuksensa kuitenkin hyvin elämänläheisesti kompromissina. Hän ei vaatinut ihmisiä Johanneksen tapaan erämaahan tomuun ja katumukseen vaan toimi ihmisten keskellä sosiaalisesti sisäiseen uudistukseen ja valaistumiseeen ihmisen tärkeimmistä tarpeista ja eettisestä sensitiivisyydestä.

Mikään ulkopuolinen statussysteemi ei saanut määritellä yksilön totuuden, elämänhallinnan, ihmisyyden ja puhtauden etsintää.  Ihmisen tuli etsiä puhtautta omista teoistaan ja valinostaan eikä pukeutumisesta, uskonnollisista rituaaleista, uhreista tai rodusta.


  • Jeesuksien, shamaanikapinallisten opetus ja toiminta oli etsintää, prosessi. Hän opetti etsinnän metafysiikkaa ja shamanistista luonnonvoimien mysteerioppia, ei kirjauskontoa, ei pappiskulttia.


Kirkon kailottama kolminaisuusoppi on esimerkki poliittisesta uskonnollisuudesta. Mm. Paavalilla (kirkkojen oppien oppi-isällä) ei ollut kolminaisuusoppia. Paavali uskoi alkuseurakunnan yleisen tavan mukaan, että Jeesus korotettiin Jumalan pojaksi, koska oli niin kova jätkä. Paavalin mukaan Jeesuksen "sovitustyö" olisi ollut turha, jos Jeesus ei olisi ollut täysi ihminen ja ansainnut synnittömyydellään asemaansa messiaana. Eli Jeesus ei ollut Paavalille Jumala eikä missään nimessa neitseestä syntynyt, valmiiksi ohjelmoitu friikkizombie.

Valtiouskonnoksi muuttuneet kirkolliskokoukset taas eivät pitäneet ajatuksesta, että syntisestä perheestä noussut yhteisönsä kapinallinen olisi yksilönä Messias tai opettajaprofeetta. Näin keksittiin kolminaisuusoppi ja neitsyen raiskaava siittäjähenki jumalan kylmänä johdatuksena.

Jeesuksen viimeiset hetket voi tulkita toisin: Getsemane oli viinipuristamo ja -varasto, jossa Jesse ja seuraajat piileskelivät ja temppelipapiston oma gestapo tuli sinne viemään Jessen. Jeesus siis piileskeli sillä hetkellä kun hänet otettiin kiinni eikä välttämättä ollenkaan ollut "uhrimielellä" vaikka jeesusliike on myöhemmin iskenyt suuhun uhrautujan puhetta.





Miehinen kolminaisuusoppi pystytettiin juuri miehisten kirkolliskokousten symboliksi: kolme miestä pitää jumalallista neuvonpitoa ylhäisessä majesteettisuudessaan kolminaisuusopin mielikuvassa ja symboliikassa.

Ensimmäinen seurakunnan johtaja Magdalan Maria syrjäytettiin pois myös tällä mielikuvalla teologisesta prosessista.

Kolminaisuusoppi tehtiin kirkolliskokousten valtakoneiston, keskushallinnnon, omaksi kuvaksi.

Kun kirkkoisät halusivat keskittää itselleen valtaa, Jeesuksesta tehtiin uskonnolinen Rambo, Christus Pantokrator, kärsijöiden puolesta kostava keisarihahmo, marttyyrien esikuva.

Tämä tapahtui marttyyriuskonnon oltua tärkein kristittyjen kauppaväline uskontojen markkinoilla.

Tarinat marttyyrien ja Jeesuksen ihmeellisestä kuolemaa uhmaavasta uhrautumishalusta oli Rooman valtakunnassa suuri todiste ja maukkaidne kertomusten kohde kristinuskon ihmeellisestä ja salaisesta voimasta mm. sotilaille. Jeesus yhdistettiin täten  mm. uhrautuvan Mithran sotilasmysteerioppiin täydellisesti. Mithra-kulttuuri sulautuikin totaalisesti kristilliseen Mithra-Jeesukseen.


Sen jälkeen valtiouskonnon valtakeskeisen profiilin mukaan oli kansalle opetettava, ettei kukaan voi sooloilla vaan että kaikki on Jumalan, kirkolliskokouksen ja keisarin keskitetysti suunnittelemaa ja että vain alistumalla voi saavuttaa Jumalan "johdatuksen" ja keisarin kiitoksen.

Ei ole lainkaan sattumaa, että alistumista korostava valtiouskonto Suomessa riiputtaa vieläkin kidutettua ja ylösnousematonta lihaa kirkkokansan nenän edessä - vastoin alkukirkon Jeesuskuvaa: heille Jeesus oli ennen kaikkea elämästä nauttiva gnostilainen elämäntapavertausten opettaja eikä kärsijä.

"Moralismi" - moraalin harha, moraali vallankäytön takeena vain alamaisille.

Moralismi.
Suggestio.
Väline.

Kristuskuvan ristillä liittyy monta konnotaatiota ja pelotetta:
"Jos ei Jumalan poika selviä ilman kidutusta niin miten te luulette selviävänne.
"Katsokaa, Jumalankin täytyi nöyrtyä esivallan edessä ja joutua kidutetuksi. Ette tekään muutakaan voi tehdä"."

"Katsokaa, kuinka Jumala rakasti poikaansa. Hän rakastaa teitä samalla mitalla, jos nousette valtion hyväksymää uskontoa ja oppeja vastaan"

"Parempi pelätä, totella ja tyytyä nöyrästi vain ehtoolliseen kuin seurata sananmukaisesti kapinallisen Jeesuksen jalanjäljissä."

"Älkää luulko ansaitsevanne parempaa kohtaloa kuin Jumalan poika. Suojeluskunta pistää teidät kuoppaan, jos seuraatte Jeesuksen vasemmistolaisen kapinallista rohkeutta. Kirkko on nyt Kristus ja Jumala, kaikki on valmiiksi teille saneltu. Muutoksesta puhuminen on tyytymättömyyden synti. "
"Nöyrtykää avuttomuuden ja väkivallan edessä, Jumalannekin vain uhrautui, ettekä tekään muuta voi tehdä."


Krusifiksi on vaihe kirkkohistoriasta, jolloin Jeesuksen ei enää nähty leijuvan.

Jolloin sana ei ollut enää vapaa henki, joka phaltaa, missä tahtoo vaan sana oli kirkkopoliittinen ase ja tuomio.

Krusifiksissa kiteytyy valta. Ja alistuminen. Historian vaihe, keisarin palvontakultin ja kirkon sulauttaminen yhdeksi kontrollikoneistoksi.

Krusifiksi on fasistisen uskon kirkkain ilmenemismuoto. Sillä kumotaan täydellisesti kapinallisen jeesuksen todellinen elämäntehtävä ja identiteetti.

Olen monta kertaa katsellut lasten ilmeitä, jotka tuijottavat kirkossa kidutettua krisifiksia ja sillä riippuvaa lihaa kun samalla pappi saarnaa siitä, kuinka Jeesus on lasten ystävä. Lasten hämmennyksen syvyyttä ei voi oikeastaan kuvailla.

Korkeakirkollinen uskonnollisuus korostaa pysyvyyttä, muuttumattomuutta, rauhaan uppoamista, flegmaattista tyytyväisyyttä passiiviseen vastaanottavaisuuteen, nöyrää epäaktiivisuutta ja byrokratiaa - mutta tämä on aikamoinen harhaoppi, jos katsellaan rehellisiä käännöksiä Jeesuksen puheista, uusiutumisesta ja yksilön muutoksen evankeliumista. Jatkuvasta etsimisestä olemisen uskonnossa.



 II

Metafysiikkaa ja uskontoa.

Voiko Jumala-käsitettä pohtia järjellisesti?


(Olemisen portailla-blogi).       



Olemisen portailla-blogissa pohdittiin negatiivista teologiaa, negatiivisen ontologian metafysiikkaa, Jumalan hahmottamisen filosofiaa "mitä Jumala ei ole". 

Prosessiteologia on juuri tätä samaa Jumalan itsereaalisaatio-spekulaatiota.

Jumalan määrittäminen ei ole tärkeää mutta hyvän ja tiedostavan ihmisen määrittäminen on tärkeää realistisessa prosessiteologiassa ja negatiivisten attribuuttien teologiassa. Jeesuksen ironisten ja uskontokriittisten opetusten hengessä.

Muuttumattoman totuuden ja jumalatodistuksen dogmaattinen stressi, jumalakuvan teologinen muodostaminen ja kiillottaminen, on todellinen uskonnollisuuden "perisynti". Kultainen vasikka ja taikauskoinen ehtoollinen, jota hierotaan maagisesti varmuuden saavuttamiseksi ja kysymysten sekä tiedostavan kehityksen ohittamiseksi.

Yhteinen todellisuus (ja samaistumiskyky erilaisiin yksilöihin) löytyy vain yhteisen todellisuuden rekonstruktiosta, kästiysten ja ennakkoehtojen purkamisesta.


Prosessiteologia nousee paljolti keskiaikaisen  ja katolisen kirkon pannaan julistaman mestari Eckhartin opetuksista ja paradoksien metaforista, "buddhalaisesta kristinopista".

Ihminen voi löytää jumalallisen luovan ja sensitiivisen olemuksen vain itsestään negaation kautta - kaipuuna, mahdollisuutena, puutteena.

Vain itselleen vastuullinen ihminen voi saavuttaa jotakin jumalallista, epärituaalista, eksistentiaalista. 

 Jos ihminen etsii ja vaatii Jumalaa toisista ihmisistä tai ihanneihmisistä ("seksuaalisuudesta vapaat katoliset papit"), kuten pieni lapsi etsii totaalista jumaluutta äidistään, ihmisistä tulee vain katkeria olentoja, jotka haluavat taantua tarpeittensa vaativina orjina.

Psykoanalyyttisesti lapsen ja äidin symbioosisuhde on välttämätön vaihe mutta vajaan kokemuksen aiheuttama tuska ja identiteetin etsimisen raivo synnyttää sitten aikuisena ikuisen symbioosikaipuun, lapsen massiivisia ja obsessiivisia uskonnollisia rakennelmia täydellisyydestä ja ikuisuudesta - jotta voivat paeta tätä hetkeä.

Kun ihmisen ehtona ei ole enää oma itseys ritualisoidun varmuuden tunteen kautta, anomalinen statushierarkia ja sen ritualistiset tarpeet maagisina ohjekäskyinä jumalille, löytyy yhteinen todellisuus ja samaistumiskyky toisiin ihmisiin.



  III

Julkkisten etsimä/saama idolipalvonta on neuroottisena ilmiönä juuri tätä jumaluustodistelun yleisintä muotoa.

  • Roomassa kansalaiset pakotettiin palvomaan keisaria ja Suomessakin media pakottaa ihmiset palvomaan mm. Sauli Niinistöä ja U Kekkosta sekä Mannerheimia aivan suorana uskonnollisin suggestiovaatimuksin. 


Ihmiset toivovat saavansa idolin ominaisuuksia, joita he itse tähän hahmoon projisoivat. "Vain idoli voi saada todistettua rakkautta" - ja valtaa.

Kysymys on aika perverssistä transferenssista - ihminen halveksuu itseään oman ideaalihahmon kautta.


Luther huomasi tämän transferenssisysteemin saatanallisuuden ja luopui mm. katolisen kirkon epäseksuaalisuuden epärealistisesta ihanteesta ja siihen systeeminä toimivan lamauttavasta valtastatus-käytännöstä.

Lutherille (ja minulle) paavimaisen olennon herättämä kiihottuminen "uskovien/toivovien" katteettomissa toiveissa on uskonnollisen kulttuurin selkeimpiä idolatrian ilmentymismuotoja.

Juutalaisten profeettojen kehitelmä Akhnatonin ja Zarasthustran abstraktista monoteismista oli elastisimman uskonnollisuuden ja immateriaalisen kulttuurievoluution alkuydin. Ihmisen oma hyvän eettisyyden tavoittelu on ainoa todiste Jumalan luovasta voimasta, ei idolin olemuksen ja magian varaan heittäytyminen.

Mooseksen sotilaallinen kostava, nälkäinen Molok-jahve, heimo-Jahve, ei ollut vielä tätä.

Profeetaallinen pappiskulttuuri kirjoitti myöhemmin Mooses-hahmolle vuorosanoja juutalaisten protestanttien uusia oppeja ja filosofiaa.

  • Juutalaisten luomiskertomus sumerilaisten perinteen uudelleentulkintana, muunnettuna redaktiona eli sumerilaisten metodit kaapattiin uudelle pappiskultille,  on metaforistinen kuvaelma mahdottomasta jumalakuvasta: paratiisi-Jumala, joka antaa ihmisen nimetä eläimiä luomistyön huipentumaksi, ei olekaan pysyvä tila vaan pysyvä paratiisi on mahdoton konstruktio jumalasuhteena tiedostavalla Homo Sapiensille.

    Juutalaiset yrittivät muokata sumerilaista avaruudesta tullutta ihmisten kulttuurikehityksen perustajan insinöörijumala-mytologiaa abstraktiksi metaforamytologiaksi kohtuullisen kiitettävästi mutta ei siis sananmukaiseksi kuvelmaksi  


Mitä pysyvämpää todellisuutta Aatami toivoo, sitä tulisemmalla miekalla enkeli hänet karkoittaa.

Juutalaisten teksteissä Aatami esitetään alunperin hyvin tyytymättömänä ihmisenä, jolle hyvät olosuhteet eivät merkitse mitään: Aatami ei hyvksy Jumalan tarjoamaa ekaa vaimoaan Lilithiä - vaan haluaa itse luoda itsestään, sananmukaisesti kylkiluustaan uuden vaimon omaksi kuvakseen luomisen perversiona. Oidipaalisen insestin originaali perisynti.

Eeva on Aatamin projekti omien tarpeitten täydellisenä toteuttajana; toinen omien tarpeiden symbioottisena vastikkeena logiikalla yhden ihmisen maailmankaikkeudessa. Toisen omistaminen itsetoteutumisen irvikuvana.

Tämä on juutalaisen tarinankerronnan ensimmäinen perisynti, Jumalan käskyttäminen ja Jumalana olemisen hybriksen välitön omaksuminen pikkulapsen symbiootisena fantasiana.

Täytyy taas viitata teologiseen käännösjippoon.

Jumalan ilmestyksen vastaus uteliaalle, vallanhimoiselle ja määrittelyhaluiselle israelilaiselle voidaan kääntää muotoon "minä olen oleva se, mikä minä olen oleva".

Jumala on oleva sellainen, kuin on oleva.

Eläimet tulevat olemaan sellaisia, kuin ympäristö antaa mahdollisuuden. Jos katsotaan eläinten käyttäytymistä ihmisen muodostamissa paratiiseissa lemmikkieläiminä, eläimistä tulee profeettojen ennustamia "leijonia, jotka lepäävät rauhassa karitsain vieressä".

Jos katsotaan vain stressihormonien määrän vähäisyyttä ihmisten humanistisissa villieläinten koulutussessioissa, niin on häkellyttävää, kuinka leppoisia ja epäaggressiivisia mm. tiikereistäkin voi tulla. Oliko se nyt Sumatralla vai missä turistit voivat ratsastaa tiikereillä buddhalaisten munkkien luostarissa.

Uskontokuntien halu määrittää totuus ja hyvyys vaatii aina ehdottoman pahan ja uhkan määrittelyä ja samalla "pelastuksen" määrittelyä pappien vallan takeeksi. Oma tarve määrittelee koko universumin.

Natsit omivatkin kenraali Mooseksen suuruudenhullun valitun kansan opin ja hybriksen - siksi juutalaiset olivat natsien vihan erityisenä kohteena. Ei voi olla kahta valittua kansaa.

Vihan tärkein polttoaine onkin oman erikoisuuden korostaminen. Kun ei arvosta itseään, on ulkoisesti todistettava oma rituaalinen ainutlaatuisuus historiassa, hinnalla millä hyvänsä.


Varmuuden hakeminen on realisoitumisen torjuntaa.
  • Olenhan muotin mukainen, olenhan toiminut sanelun mukaisesti, olenhan papiston valta kasvattava?  

Moralisoiminen on vastuusta luopumista, rituaalisen todellisuuden kaltereiden kultaamista. Illuusionesittämistä todellisuuden tulkinnaksi ja lähes aina pappiskultin valta esitetään "varmuuden ehtona"

Uskontokunnasta riippumatta kaikkea olemisen kysymyksiä käsittelevää uskonnollista mystiikkaa  määrittää se, että luovutaan määrittelystä. Ei ole muuttumatonta eikä olevaista Jumala vaan tuleva, käsityksen rajoista vapaa oleva Oleminen.

Kun yksilö ymmärtää, että ei voi koskaan saavuttaa olemustaan ulkoisten sääntöjen ohjattuna ideaalina  vaan voi tulla itsekseen, hän ei turvaudu idolatriaan.

Idolatriassa, politiikassa ja idolipalvonnassa kaikki hyvä ja realisoitunut on ulkopuolella. Vain samaistumalla toisen elämään voi häivyttää oman eksistentiaalisen elämänsä - ja pohdinnan tarpeen.

Romanttisesti katolilaisesta magiasta ja goottikoristelusta ihastuneesti puhuvat eivät ymmärrä sitä taikauskon määrää, mikä katolilaisilla liittyy kuviin ja pyhimyksiin (en puhu nyt Suomen ja Saksan luterilaisen kulttuurin katolilaisista).

Rituaali on aina eriytymistä.

Rajojen vahvistamista. Positivistisen fantasian vahvistamista.

Negaatioiden tarkan määrittelyn sulkemista oman yhteisön ja kokemuspiirin ulkopuolelle. Kirkkoteologialle on ollut äärimmäisen tärkeää luoda tuomittavien tulkintojen tarkka määrittely, jotta keisarin valtionkirkko olisi ainoa totuuden omistaja.  Todella eksistoiva yksilön täytyy taas sulkea itsensä negaatioiden ilmiömaailmaan ja spekulaatioihin.

Se, joka on myös ei-oleva, voi olla todella tuleva. Iankaikkinen nyt-hetki, johon ei saa jäädä - mutta jota täytyy tavoitella. Lukekaa Markuksen evankeliumia ilman valtiokirkon opetuksia. Vain siihen saakka, kun opetuslapset lähtevät käpälämäkeen. Sillä usko ja totuus ihmisydestä ei ole kirkkoon uskomista. 

















Kanadan ja Englannin henkisen kehityksen kannattajat uskontoa hylkäämässä
  • buffet view of religion

    and, as her research suggests, Canadians are still hungry, even when they deny it. It shows “nones,” whose numbers grew in Canada from 10% in 1985 to around 25% today, are a diverse group, spanning militant atheists and freelance spiritualists, onetime Catholics, non-observant Jews, secular Muslims, and others.  Surveys indicate a fifth of them attend religious services annually, not just weddings and funerals. More than one in seven practice “personal religiosity” at least weekly, and a third consider their religious and spiritual beliefs important to the way they lead their lives.

    Two out of five believe in God, one in five have experienced God’s presence, more than third believe in a life after death, and more than one in 10 pray weekly.

    http://ww2.nationalpost.com/m/wp/blog.html?b=news.nationalpost.com%...








Extra-assosiaatio

Muinaisuskontomme pyhin eläin, 
Olisiko yhteiskunnallemme hyvä stressinpoistotapa ja elämänlaatua nostavaa luontokosketusta, kun joka korttelin jollakin sisäpihalla olisi lemmikkikarhu, joka on oppinut elämään harmoniassa, sovussa, hellyydessä ja ilman pelkoa?


   IV



Teologinen kokonaiskuva, jota valtionuskonto torjuu vihaisesti juutalaisen, roomalaisen ja sumerilaisen eliitti-temppelikultin kopiona.

Jeesus-tarina

Jeesus-tarina on kudottu useammasta saarnaajasta, jeesusliike oli usean roomalaisten ja temppelin tappaman 100 opettajan kramppimainen jälkiliike, lopulta henkisestä vapautumisesta ja antiuskonnollisuudesta degeneroitunut taantunut uskonnollinen kramppi.

Tekstiperinteen ja ritualismin kieltäneet jeesukset liitettiin takaisin pappiskultin näkemykseen ritualistisesta alistumisesta ja taikauskosta. Sokrates, Zarathustra, Osiris, Mithras ja 20 muuta uhrattua messiasta. Zarathustra oli ensimmäinen myytti, jonka oppilaansa tappoivat ja hylkäsivät.

KOKO kristuskultti voi olla erittäin todennäköisesti natiivi-eurooppalaisten kulttuurista, ikivanhasta suomalaisesta/eurooppalaisesta shamanismista orfilaisuuden kautta, uhrautuva shamaani, joka laskeutuu aliseen ja nousee ylös parantavan tiedon kanssa.

"Joshua"-nimike oli ensin koosteprojektio, voimaannuttaja, Pelastaja, todellisen identiteetin eli vastaidentiteetin muodostumisen hurmos eliitin tarjoamaa alamaisidentiteettiä vastaan, juutalaisten sisäisen korruption paljastaja, jossa temppeli toimi roomalaisia palvelemassa, ilmiantamassa instituution suojaksi paikallisen vanhan "ala"kulttuurin shamaaneja, identiteetin ja tiedostamisen liikkeen opettajia. "Jeesus"-linja, temppelinvastainen rintama, "buddhalaisuudestakin" (buddhalaisuuden historia on hämärä) vaikutteita korostaa omaa identiteettiä eli uskoa, omaa kognitiivista hahmotustapaa ilman perinnetulkintaa ja rituaalialamaisuutta vastoin sumerilaista temppelikulttia, eliittijuutalaisuutta vastaan.

Markuksen horinoissa näkyy selvä jälkikuva ei-moosesjuutalaisesta, mylvivästä, suggestiivisesta mutta vapaan assosiaation vastakulttuuri-shamaanista, joka puhuu totuudesta ja meditatiivisesta, psykedeelisestä itsensä tuntemisesta, mystisestä totuusidentiteetistä, uskosta ohi pappien ja eliitin hegemonian epäjuutalaisesti, antijuutalaisen identiteetin universaalina luojana kapinoivilla kalastajille, jotka lopettivat kalastuksen kun roomalaiset nostivat veroasteen 80%. Jeesukset käyttivät puheissaan kansanmystiikkaa, temppelin ulkopuolista legendateologiaa, joten mitään fundamentalistista otetta ei retorisessa tekstien uudelleentulkinnassa ole nähtävissä.

Evankeliumi oli yläkäsitteiden kumoamisen vallankumousta, temppelikultin ja eliitin pappiskultin tuhoamista intuitiivisen vapauden ja ihmisyyden protestanttinen ja shamanistinen löytöretki pappiskultin magiaa vastaan. Markuksen evankeliumin shamanistista parantaja- ja luonnonyhteys-ydintä ei tulkinoissa haluta nähdä.

Jeesuksen heitot suggestioparantumisissa sienien ja hallusinogenien avulla korostavatkin uskoa ilmen magiaa ja Johanneksen tekstiin jäänyt uskontofilosofia "Te olette jumalia" rikkoo totaalisesti moosespsykopatian Molokin mukaisesta ihmisten syöjästä ja magiaritualismista.


Traumoista vapautuminen ja parantuminen oli jeesus-shamaanien selvä tietoinen projekti. Ruumiin parantavat systeemit tunnettiin tuhansien vuosien shamanistisella perinteellä.

Ihmisiä eivät pelasta tottelevaisuuden ja alistumisen loitsukoodit vaan tietoisuuden shamanistinen vapautuminen, ruumiin omat parantumismekanismit, biospiritualismi irti stressistä, ahneen temppelin kylvämästä riittämättömyyden suggestiosta ja pappien häpeäansasta.

Teologit ja jopa eksegeetit haluavat jostain syystä ohittaa jeesus-kudoksen ja vallankumouksen temppelisivistyksen ulkopuoliset layerit, tasot, antijuutalaisuuden, antihegemonian, antitottelevaisuuden. Antiehierarkian.






If you talk to any preacher or scholar of biblical studies, they will tell you that the Bible contains no contradictions. They say really dumb things...
CHURCHANDSTATE.ORG.UK













Arhi Kuittinen















tiistaina, maaliskuuta 31, 2020

Jeesus, pääsiänen, kuolema ja seksi - pitkäperjantain korruption kultti

- päivitetty III -  



Lue uusimmat analyysit eliitin operaatioista






Kuinka kapinalliset Jeshuat johtivat korruption ja painostuksen lestadiolaisiin, pedofiilien suojeluun?

Outo historia avautuu.

  Siksi Suomessakin on pedofiilien klaanit 900 vuoden sidoksilla :





  Jeesus, kuolema ja seksi.


Kirkko ja sen lahkot juhlivat "pääsiäis"-kidutusta Jeesuksen uran ja roolin "täydentävänä" huippuhetkenä, tärkeimpänä tarkoituksena ja toivoo, ettei Jeesus harrastanut seksiä.

Kumpi oli tärkeämpää, Jeesuksen "uhrikuolema" vai Jeesuksen opetukset? 

Miksi kirkko korostaa uhriuskontoa vaikka Jeesus opetti, etteivät uhrirituaalit auta mitään? Eliitti on luonut meille historiankirjoituksen, joka korostaa eliitin julmuuden ja sotien merkittävyyttä. Uhrien tarpeellisuutta eliitin vaatimalle pax romanalle, rkp-kokoomus -konsensukselle, eliitin ohjaamalle hegemonialle ja uskonnoille.

Kun hillinnästä tuli hallintaa.

Et ole ymmärtänyt kirkon yleistä ja originaalia merkitystä, jos pidät kirkkoa vain perinteenä. Eliitin Kirkon tehtävä on aina ollut pitää Jeesus ristillä, kieltää Jeesus, tehdä​ hänestä mahdoton poikkeusyksilö, jumalallistaa hänet ja alistaa alamaiset, mitätöidä uskovaiset katumuksen ja häpeän helvettiin. Sitoa alamaisten toivo silvottuun Jeesukseen orjan mielellä. 
 
 



Näyttää todella vahvasti siltä että Jeesus-tarina koottiin monista gnostilaisista shamaaniopettajista jotta gnostilaisuus voidaan tappaa ohjatulla väärennöksellä ja kaappauksella. Pirullista. Paavalihan oli temppeligestapon johtaja ja jatkoi propagandasotaa vain ovelammin.

 Esim I

Simon ylösnoussut, uskonnollinen kapinallinen, tapettiin vuonna nolla ja roomalaiset esittelivät hänen ruumistaan kalliolla jossa petoeläimet kävivät ruokailemassa. Hän oli ennustanut ruumiinsa ylösnousua ja siksi UT kirjoissa on se outo ruumiin ylösnousemuspakkomielle säilynyt. Vuonna nolla siis syntyi ylösnousseen idea.

Esim II

- James the Just was flung off a roof and then killed by stoning in the year 62, his last words were, “Father forgive them, they know not what they do” – words later put in Jesus’ mouth;



EARLY CHRIST-MONGERS 
The apostle Paul complained about the diversity of beliefs among early "Christians" and railed against rival apostles who preached another Jesus. He accused them of being agents of Satan and laid curses on them. The Didakhe, an early manual of church doctrine and practices, also warned against false preachers and “traffickers in Christs”. So what did these other Christ-mongers preach? 
• Some members of the John the Baptist sect argued that John was the Christ. In fact, his nativity tale had been co-opted for Luke’s Baby Jesus scene.
• There has been speculation that James the Just was believed by some to have been the Christ. The 2nd century chronicler Hegesippus wrote that when James was flung off a roof and then killed by stoning in the year 62, his last words were, “Father forgive them, they know not what they do” – words later put in Jesus’ mouth.
• The pre-Pauline Thomasine sect believed salvation came from embracing Jesus’ secret teachings. They say nothing about a death and resurrection. It is this group whom the Gospel of John targets with its “Doubting Thomas” passage (Jn 20: 24-29).
• In the Epistle to the Hebrews Jesus was a heavenly high priest who offered his sacrifice in the heavenly temple.
• Some thought the Messiah had been Jesus ben Pandira, who was stoned for sorcery a century before the supposed lifetime of the Gospel Jesus.
• The Docetists believed Jesus was never a fully physical being but only an illusory figure.
• And there were those (possibly Paul’s sect) who claimed there was no earthly Jesus at all, rather a cosmic Christ who descended to the underworld and back up through the layers of heaven – where he tricked demonic spirits into sacrificing him.
• The pre-Pauline Kenosis Hymn, which Paul quotes in Philippians, seems to say that God named Jesus only after his death!
So if Jesus actually existed as a man who died around the year 30, how came there to be so many bizarre and disparate beliefs about him before the Gospels were even written? 
- From the author of MYTHOS CHRISTOS.      


Story of Jesus Christ Was a HOAX Designed to Control The People, Biblical Scholar Claims
dinosmarkviral.com
Todella vahvoja tiedonmuruja kertyy koko ajan pseudokristillisten tutkijoiden torjumista teksteisäta jotka todistavat että Jeshua on hahmona pelkkä fiktiivinen ase ja väärin käytetty kokoelma shamanistisia opettajia gnostilaisia tasa-arvon shamaanikultteja vastaan. Oppi varastettu shamaanignosteilta ja hahmon kautta tuhottu muut vääräoppisina. Mikä dramaturgia. Paavali oleellinen taktikko joka loi massoja ohjaavan kirkon neuroottisella dogmalla, tuhoten kaikki vapauden, sisäisen gnosiksen ja luontoyhteyden opit.


"Alkuseurakunnat" eli erilaiset gnostilaiset ryhmät

piirsivät Jeesus-hahmon ensin vain paimenpoikana ja risti tuli kuvioihin vasta sotilaiden Mithra / Sol Invictuksen aurinkoristi-uhrihärkä molok-halosymbolista - kun roomalainen eliitti oli rahalla ja suunnitelmallisella taktiikalla kaapanneet köyhien ystävän Rikkaiden ystäväksi, takaisin Rooman pimeiden mithras-temppeleiden magiakalusi ja suggestiokeinoksi.


Rooman veriuhri-Mithras-lahko alkoi julistaa marttyyriutta puhtaimpana uuden Mithran, Jeesuksen seuraamisena ja nyt on herännyt epäilyksiä, onko Rooman marttyyri- kristillisyys tahallisesti väärennetty kristinuskon muoto roomalaisen aatelisten toimesta.  (kyllä,  s kuuluu roomalaiseen kenraaleiden mithras-lahkonimeen molok-lahko-uhri-uskonnon yhdistelmäseuraajana) 

Juutalaisille miehille seksuaalisuus on miehuuden jumalallinen osa. Naiset olisivat olleet luonnollinen osa saarnaajalle, joka julisti että kieltäymys ei saa olla ylpeyden aihe.
 
On kumma, jos Jeesus korosti arkielämää - pois Johannes Kastajasta ja essealaisten eristäytymis-julistuksesta poikkeavasti arkielämää ja ultrasosiaalisuutta - mutta olisi kieltänyt seksuaalisuuden arkijulistuksessaan viininystävänä.  


Paavalin vaikeneminen
 

Jeesuksen seksuaalisesta opetuksesta todistaa seksuaalisen Jeesuksen puolesta: temppeli-gestapon johtaja Paavali "muuttui kristityksi" ja yritti lopettaa seksuaalisuuden ja suvunjatkamisen kristityille  mutta ei vetoa silti suoraan  mihinkään "Jeesuksen selibaattiin" - koska ei voi vedota.   


Kun hillinnästä tuli hallintaa; 

Koska sellaista ei ollut kapinaopettajilla, "messiailla",  jotka vaativat pappiskultin ja elitismin taikauskon lopettamista uuden shamanismin nimeen, alkuperäisen universaalin yhteysshamanismin nimeen.



Alkuperäiset kristushahmot;

 Punahilkka, Lumikki, Dionysos, shamaani,

 yhteisön elämän ja terveyden palauttajana, alkusyyn paljastajana ongelmille ja ratkaisuille alisesta, psykedeliasta, mielen yhteydestä luontoon, jumalattareen. Orfilaisuus (Orfeus/Dionysos/Väinämöinen/Odin) on välittäjäkultti suomalaisen eli eurooppalaisen shamanismin ja myöhempien kristuskulttien välillä.





 Ēostre or Ostara


on natiivieurooppalaisen eli suomalaisen hedelmällisyys-shamnismin Esterin kultti vanhimman pääsiäislinjan takana.

Kirkkoisät loivat/jatkoivat neuroottisen roomalaisen eliitin ohjaaman kristinuskon, shamanistisesta elämän jatkuvuudn ikivanhasta hedelmällisyyskultista ja seksuaalisuudesta tehtiin valvontaväline, jäseniä lamauttava johtajien häpeämekanismi, puhtausoppi pappiskultin kontrollointia varten.

  Juuri sitä, mitä Jeesus vastusti. Roomalaista alistamisen temppelikulttia.



Roomalainen valtion Kybele-äiti/jumalatarkultti 

jatkui Vatikaanin naimattomassa pappiskultissa ja pappisolemuksen sakramentissa: Kybelen papit kastroivat itsensä joten temppelin varat pysyivät vain miesten eliittipiirissä. Kirkkoa kutsutaan korostetusti äiti-kirkoksi suoraan Kybelekultin funktion mukaisesti. Tästä on jatkumona Vatikaanin korostus että pappi ei saa koskea saastaiseen kuolevaiseen naiseen vaan omistautuu vain suurimmalla uhria vaativalle äitihahmolle - joka on väärennetty versio pappiskultin versiona eurooppalaisen ja suomalaisen shamanismin hedelmällisyyden luontoäidistä.

Kybele vaati palvojiltaan verisiä uhrimenoja Poika-/rakastajansa kuoleman ja Pojan keväisen ylösnousemuksen rituaaleissa.

Neitsyt Maria on suora kopio uhria vaativasta Kybelen Äiti-hahmosta. Neitsyt Maria onkin Vatikaanin palvonnan tärkein kohde asiakaskunnan saavuttamisessa ja Kybele on käytännön ihmisten kosiskelussa tärkeämpi kuin Mithra-kultti vaikka tavallaan nyt Mithra-papisto käyttää Kybele-kulttia Mithra-Jeesuskultin ylläpitämiseksi.

  • "Selibaatti säädettiin pappien varallisuuden säilyttämiseksi kirkon omaisuutena. Laillisten perillisten puutteessa rintaperillinen oli kirkko."     - V Hiiri

Mutta on totta, että essealaisilla erämaalahkolaisilla oli myös juutalaisille aivan uusi seksuaalisuudesta vapautumisen, puhdistautumisen pyhien miesten taso - vaikka heidän yhteisössään oli myös jonkinverran naisia. "Jeesus" on selvästi saanut vaikutteita essealaisilta ja nasarealaisilta ja vaikka hän/Johanneksen opetuslapset kumosi oppi-isänsä Johannes Kastajan vetäytymisopin eikä vaatinut muilta samaa kuin itseltään saarnaajana, on hän voinut pitää essealaisten ja buddhalaisten seksuaalisuudesta puhdistatumisidean riippumattoman opettajan vapautena.

  • Jeesus-liike tunsi buddhalaisuuden ja suomalaisen shamanismin lahjan etelälle orfilaisuuden, opettajan veljen Jaakobin eettis-painotteisessa kirjeessä puhutaan elämän pyörästä, mikä ei ole juutalaista uskontofilosofiaa. Nasaretin lähellä oli sen ajan New York, Sapphoris, sen ajan pörssi, suurin kansainvälinen kauppakaupunki.  

Yhä useampi tutkija arvelee, että yhden Jeshua-tarinan kapinallinen päätyi joukkohautaan - 100 roomalaisten ristiinnaulitsemaa ideologista saarnaajaa joutui joukkohautaan.  Ja Markuksen evankeliumin originaali osuus päättyy jo opetuslasten pakoon. Alkuperäinen loppu on hävitetty tai inkvisition kirjastossa.
"Kuoliko Jeesus?" Omituisinta ja paljastavinta on se että johanneksen evankeliumissa rikas opetuslapsi menee luolaan lääkärin voiteiden kanssa eikä hautajaisvoiteiden kanssa - viileitä luolia käytettiin haavoittuneiden ja ruoskittujen hoitamiseen. Lisäksi juhlien aikaan ei ristinnaulittu ihmisiä. Alkuseurakunnan kuvissa näkyy vain nuori huilua soittava paimenpoika-jeesus.


Jeesus ei välttämättä ollut edes juutalainen.

Nasaretin heimokin oli eristäytynyt keskustelevan filosofisen synkretismin heimoyhteisö ilman temppeliä, synagoogaa.
Kaikki palestiinan henkisen kapinan opettajat olivat yhdessä samaa mieltä temppelien korruptiosta osaksi tappavaa roomalaista verotuskulttuuria.

Markuksen evankeliumin ensimmäinen ja tärkein parannustapahtuma

(kieliasu viittaa vanhaan suusta suuhun tradtiokertomukseen) kertoo shamaanista, joka tulee julkeasti suorittamaan äänekään ja raivokkaan shamanistisen parantamistapahtuman synagoogaan ja kaikki oaikallaolevat ovat siitä järkyttyneitä. Valitettavasti ev-lut kirkon raamattukäännös tästä kohdasta on väärennetty ja tahallaan laimenettu eikä kuvaa tapahtuman rajuutta. 

Lisäksi samarialainen-tarina on luultavasti minikuvaelma Jeesuksesta.  Jeesus halveksi jutalaisten neuroottista ja tekopyhää tapakulttuuria. Pyhyys määriteltin tapojen, elitin hallinnoiman kontrollikulttuurin ja ihmisiä verottavien pappien rasististen oikkujen mukaan.


  •   "Jeesukseen" eli vanhempaan myyttiseen Joshua/Jeshua-pelastajanimeen

    liitettiin luultavasti kymmenien opettajien ja mystikkojen perinne Jerusalemin tuhon aikoihin. Roomalaiset tappoivat 100 messis-ehdokasta.  Jeshua-liike tai joku messisehdokas itse koosti temppelivastaisia eettis-mystisiä opetuksia. Kuten  Johannes Kastaja, joka mainitaan - on luultavasti ollut tärkeämpi hahmo kuin Jeesus-hahmo luomaan eettis-mystistä sisäistä vapautusliikettä. Jeesus oli 100% Johannes Kastajan opetuslapsi mutta poisti erämää-vaatimuksen ja toi ehdottoman eettisen Jumalan kaupunkeihin erämään puhdistamana. Jeshua liike esitti, että rituaalit ja julkinen rukoileminen ovat turhia ja vaarallisia harhoja.  

Rakkaus ja toiseen ihmiseen samaistuminen luo todellisen todellisuuden, ei rasistinen heimouskonto ja yli-ihmisoppi kuten juutalaisuus. Siksi Markuksen Jeesus-sankari kapinoi rassitista temppeliuskontoa vastaan.


Kristus-kultilla on monta tangenttia uskontokulttien menneisyydestä:



Väärän kuninkaan päivä - pääsiäinen

Kristus, lihan palvonta, jänis ja pyhä kuoriutuva muna.
Sumerilaisilla oli jo pääsiäisenä
 väärän kuninkaan päivät


eli carn'evaal  jolloin roolit vaihdettiin ja väärä hullu kuningas teurastettiin lopuksi kuin kristus ja Vuosi ja eliitin valta alkoi puhtaalta pöydältä keväällä ja kansalaiset olivat saaneet purkaa paineita sekoilemalla ja seksiä harrastamalla ilman moraalia. Egypti otti aivan saman juhlan ja moni muu kulttuuri
massojen hallinnan tärkeimmäksi kulmakiveksi. Tämä festivaali oli tietysti hyvin poliittinen hierarkiaa tukeva paineiden päästöjuhla, jonka yhteydessä oli ollut aikaisemmin vanhempia mm munia palvovia hedelmällisuusrituaaleja ja shamanistisia sieluneläinten kohtaamisia psykedeeleillä mm jäniksen.

Pontius pilatuksen antaessa yleisön valita teloitettava tämä kohta viittaa vahvasti väärän kuninkaan päivään. Voi vain mielikuvituksen antaa lentää että Roomalaiset ovat yllyttäneet jotakin lahkojohtajaa julistautumaan kuninkaaksi, kansan innostumaan ja luulemaan vallankumousta todeksi, Hoosiannaa - ja sitten roomalaiset nauraen teloittaneet tämän.

Suomalaisilla heimoilla pyhän kuningas Karhun tappaminen, "palvominen", oli originaali pääsiäisjuhla ja ehkä jopa sumerinkin kevätjuhlaan vaikuttanut vaikute. Kielessämme jumalan palvominen tulee todellakin Karhun palvomisesta, kirjaimellisesti. 

Orfilaisuus on shamanistisen kristus-shamaanikultin välittänyt vanha kultti egyptiläisen, sumerilaisen, "juutalaisen" ja "kristinuskon" kristuskultin takana.  

  


Lähtökohta historiallisen Jeesus-skeeman eli liikkeen ristiriitojen dynaamiselle tulkinnalle: Jeesus liikkeenä kymmenien Jeesusten prosessina
  • Koska roomalaiset nöyryyttivät hurjalla verotuksella ja juutalainen eliitti mielisteli roomalaisia ja verottivat lisää omiaan, kansan usko temppeliin ja temppelin messias-kulttiin romahti. Toinen liike suuntautui Jeshua-liikkeeseen ("Jumalan valtakunta on täällä, me teemme elämästä siedettävän toisillemme") ja toinen aseelliseen kapinaan (joka tuhosi Jerusalemin rooman koston kautta). Jeshua-liike (alkuseurakunta) opetti sosialistista tasa-arvoa riistämisen keskellä ja selvisi helposti jerusalemin tuhosta temppelivastaisena vahvistuen maineeltaan ja yhdistyi gnostilaisuuteen. Kuitenkin Rooman Mithra-marttyyrikultti (verinen Mithra-Kristus) ja roomalainen eliitti (mm. roomalaisen gestapokenraali Paavalin avustuksella) tuhosi lopulta aidon "kristinuskon" eli Jeshua-liikkeen keisarin militaristisen kontrollin teologialla ja pappien totaalisella korruptiolla vainoissa. Verisesti ja brutaalisti.


Miksi sotilaspappien valtionkirkko ylläpitää Rooman sotakeisarien jumalapersoona-kulttia Suomessakin?

Siksi.



- If Jesus Never Called Himself God, How Did He Become One?

http://www.npr.org/2014/04/07/300246095/if-jesus-never-called-himse...




Symboleja ja vartauskuvia?

Jeesuksen vaimo-sana mainitaan aidossa tekstifragmentissa vuodelta 700.

        Tulkintoja riittää ja kymmeniä jeesusliikkeitä perinnekirjoituksineen:
  • In her major article released last week, Professor King defended the fragment’s authenticity, but acknowledged that — all previous sensationalism aside — “It is not entirely clear, however, how many women are referred to [in the fragment], who they are, precisely what is being said about them, or what larger issues are under consideration.”This is a very different message than was sent back in 2012. Professor King now acknowledges that all the references to females in the fragment might be “deployed metaphorically as figures of the Church, or heavenly Wisdom, or symbolically/typologically as brides of Christ or even mothers.” In other words, the fragment might not even conflict with Christian orthodoxy.


     
  •       It’s Back :

    — The “Gospel of Jesus’s Wife”

        and the State of Modern Scholarship

     










     II


Naisten rakastama maankiertäjä nimeltä Jeesus



Johanneksen evankeliumi on käänteisesti paras todiste Jeesukseen ja Magdalan Marian suhteesta. 
  • On seikkoja, jotka viittaavat Jeesuksen olleen oikea hahmo: hurjat ristiriidat teksteissä muokkauksina ja teksteissä luettavat "teologiset" peittely- ja muunto-yritykset oikean hahmon päällä.

Tässä evankeliumissa painotettu Jeesuksen ja miesopetuslapsi Johanneksen erityisesti korostettu suhde vaikuttaa vahvalta vastapropagandalta eli Rooman heteroseksuaalisuutta väheksyvää pakanakastelahkon edustajilla (lue paavalin tuomio avioliitolle ja heteroseksuaalisuudelle) oli hätä luoda Jeesuksesta pyhimysmäistä ja androgyyniä "Jumalan Poikaa" vastamielikuvana todelliselle naisten rakastamalle maankiertäjä-opettaja-Jeesukselle.

Naisten Jeesuksesta on Vatikaanissa väärennetty miesten mies, Kristo Pantokrator, Sotilaallinen Jeesus mieskulttina Mithras-verikastekultin ihanteiden mukaan.


 Markuksen evankeliumissa Jeesus estää vahvasti opetuslapsia olemaan kutsumatta häntä Jumalan pojaksi ja korostaa tavallisen elämän tärkeyttä eettisenä toimintana. Jeesus ei korosta omaa erityisyyttään vanhimmassa Markuksen evankeliumissa ja käy ennenkaikkea synagogainstituutiota eli pappiskulttia, juutalaista kirkkoritualismia vastaan. 
Eksegetiikassa evankeliumitekstejä luettaessa painotetaan ja avataan laajasti eri evankeliumitekstien sisältämien propagandapainotusten paljastamia vastaoppeja, alkuperäistä gnostilaisten kristittyjen oppeja, jotka tuhottiin lopulta verisesti keisari Konstantinuksen ottaessa valtiouskonnoksi roomalaisten sotilaiden mieskeskeiseen Mithrakulttiin sekoittuneen  "kristillisen" roomalaislahkon koko valtakunnan tehouskonnoksi ja uudeksi keisarikultiksi keisarin ehdoilla ja keisarimaisen jumalakuvan voimalla.




Toisenlainen traditiohistoria:

Magdalan Marian evankeliumi



Äiti-Marian eli Tahrattoman Ikuisen Neitsyen palvonta room.katolisessa ja ortodoksiessa kirkossa nousee suoraan Magdalan Marian syrjäyttämisestä äiti-Marialla.

Magdalan Maria oli kirkkoisille suurin opillinen vihollinen sillä hän perusti kristinuskon.
Markuksen evankeliumin alkuperäinen loppu on hävitetty ja se luultavasti liittyy ensimmäisen seurakunnan perustamiseen.

Eli äiti-Maria nostettiin taktisesti Rooman lahkon pakanallisen palvonnan kohteeksi jotta Magdalan Maria syrjäytetäisiin ja leimattaisiin huora-vertaukseksi. Äiti-Maria on myös vain Isis-jumalattaren toisinto ja kopio.

Israelissa on vanhin kristittyjen kotitemppelirakennus mutta Vatikaanin pyynnöstä kyseiseen kohteeseen ei päästetä turisteja. Magdalan alueen temppeli. Vatikaani on pyytänyt korvaamattoman rauniorakennuksen tuhoamista. 












     III


Mel Gibsonin veriooppera "The Passion of the Christ".

Elokuvassa kuvataan Nasaretin Jeesuksen kärsimykset kosmisen orgastisena ja eeppisenä tapahtumana. Kuin se olisi Jeesuksen työn päämäärä ja täyttymys jo ikuisista ajoista saakka.


Jeesuksen valjastaminen uskonnolliseksi ikoniksi on jatkunut 1950 vuotta. Ensimmäinen Marian ylläpitämä salainen alkuseurakunta ei uskonut esim ylösnousemukseen tai neitseestä sikiämiseen koska mitään tarvetta ei ollut, mutta kylläkin Jeesuksen opetukseen tasa-arvosta ja jumalallisesta inhimillisyydestä. Jeesuksen kiivas opetus on vaimennettu uskonnollisella rituaalimagialla: Jeesus on hyvä käyttöväline mitä myyttisempi ja etäisempi hän on jumalallisena olentona.

Pääsiäisenä Jeesuksesta paasataan "riittävänä uhrina". Eli enää verenhimonen Jumala ei vaadi uhria ihmisiltä koska Jesse olisi antautunut viimeiseksi uhriksi. Tämä dogma ei kumoa uhrimagiaa vaan tukeutuu siihen. Tämä ajatusmalli tukeutuu arkaaiseen magiikkaan, jossa henkiä ja esi-isiä täytyi lepyttää eli luterilainenkin Jumala on lepytettävänä entiteettinä aivan samalla viivalla kuin maahiset, Molok ja hiidet.

Jeesus ehtoollistuotteena on rauhoittava ja passivoiva pilleri, sillä kaikki on jo täytetty. Jeesus jätetään symboliksi ristille, varoittavaksi esimerkiksi liiasta yrittämisestä ja hänen opetustensa vaatimukset eettisestä ihmisestä voidaan vaimentaa vain synnintuntoa herättäväksi oheismateriaaliksi.



Vanhimmassa Markuksen evankeliumissa Jeesus suuttuu monta kertaa opetuslapsille kun nämä kutsuvat häntä Jumalan pojaksi. Historiallisin Markuksen evankeliumi kuvaa alkuseurakunnan originaalia suhdetta Jeesukseen: evankeliumi loppuu siihen kun opetuslapset lähtevät livohkaan. Lohtuna on vain opetus ja muistot.

Jeesuksen muistelu alkaa lähteä käsistä vasta kun Jeesuksen veriveli Jaakob kaappasi vallan Magdalan Marialta ja Pietarilta, kun rahalahjoitukset ja kansansuosio alkoivat kasvaa ryhmälle. Yhä vieläkin paavin istuimessa lukee "Kristuksen sijainen" Jaakobin vallankaappausjulistuksen seurauksena. Tokihan veljen on oltava nyt yhtä jumalallinen kuin isoveli-Jeesuksenkin, jota Jaakob kuitenkin piti tämän eläessä aivan hulluna.

Historiallinen Jeesus-kapinavirka pyrki ennen kaikkea reaaliaikaiseen, nationalistiseen, sosiaaliseen asennevallankumoukseen ihmisten suhtautumisessa toisiinsa. Jeesus vihasi suorasanaisesti ja kiihkeästi instituutioita. Pääsiäisen uhrautuminen oli hänelle vain valitettava umpikuja poliittisessa tilanteessa, jossa uskonnolliset kiihkoilijat ja tunteeton sotilasdespootti olivat vaarassa ajautua silmittömään verenvuodatukseen.

Ironiaa on se, että väkijoukkojen uskonnollinen touhottaminen ja spekuloiminen oli Jeesuksen poliittisen uhrautumisen pääsyy. Ja myös se, että Jeesuksen ja J.Kastajan visio maailmanlopusta ja uuden maailmanjärjestyksen ilmestymisestä oli niin lähellä että kuolema ei merkinnyt mitään.

Jeesuksen/jeesuksien kapinaliikkeen tärkeimpiä päämääriä oli uskonnollisuuden riisuminen eettisen ajattelun, olemisen ehtojen ja vastuullisuuden edessä. Uskonnollinen pessimismi maailmanloppupassiivisuutena ei kelvannut Jeesukselle missään nimessä. Mikään ei ole pyhempää kuin ihmisen tarve ihmisyydelle. Jos sinulla on kaksi vaatetta, anna toinen sitä tarvitsevalle.

Roomalainen verinen kristittyjen kultti eli marttyyrikultti oli/on vain Molokin palvojien historiallinen jatkumo Mitrash-kultin kautta. Vatlionkirkon ydin, joss yksilö on vain uhri pappiskultin roihuavassa vallanhimossa. 

Jeesus ei puhunut vertauskuvin.

Paitsi korostakseen konkretiaa, jota ihmiset eivät meinanneet uskoa konkretiaksi jeesusliikkeen/johannesliikkeen sosialismissa ja perinnäistapojen hylkäämäiseksi. Nyt Jeesus on vain kirkon kahlitsema huora "perinnepuheiden" ja pappien vallan junttaamisessa vastoin protestanttien vallankumousta Vatikaanin ja eliitin vallanhimoa vastaan.

Suosittelen pääsiäislukemistoksi kirkon hylkimää Markuksen evankeliumia, ilosanomaa lähimmäisen kohtaamisesta ja temppelin pappiskiltin hylkäämisestä.


"Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi,
salassa oleva vain siksi että se tulisi julki."





"Vantaan Tikkurilan seurakunnan pastorit rovasti Pirkko Yrjölä ja seurakuntapastori Kristiina Kartano ovat antaneet lausuntonsa Tikkurilan seurakunnan seurakuntaneuvostolle HNMKY:n avioliitto-opetuksesta. He ovat keskenään eri mieltä siitä, mitä kurssilla opetetaan naisen asemasta perheessä. Kartano sanoo, ettei ehdottomasti ole kokenut kurssia tasa-arvoa tai ihmisarvoa loukkaavana. Yrjölä puolestaan kokee, että koko opetussarjaan on sisäänkirjoitettu ajatus naisen alisteisuudesta mieheen nähden.

- Tätä perustellaan Jumalan tahtona ja luomisjärjestykseen kuuluvana asiana.



Historiallinen totuushan on se, että kristinusko on levitetty Suomeen vain väkivallalla ja uhkailulla.

Ehdottomalla, miehisellä hierarkialla. Alistaminen on nähty oikean totuuden ja elämäntavan väistämättömänä osana. Tuomion Jumalan toimintatapana.


Eivät suomalaiset aikoinaan huvikseen kääntyneet kristityiksi.

1100-1500-luvuilla kaikki kirkot olivat maalattu täyteen punahehkuisia helvetti- ja demonikuvaelmia. Tuomion pelko ja uskollisuus kuninkaan sotaisalle kulttuurille opetetaan vihan ja häpäisyn kautta. Alistuminen ja totteleminen on kirkon perusjäsenen tärkein tehtävä, josta saa kiitosta. Varsinkin naisen täytyy tietysti hyväksyä miehisen uskonnon suoma rooli, jotta saa ihailua.

Kirkollinen kulttuuri muokkasi suomalaisen kulttuurin nykyiseksi häpeäkulttuuriksi. Häpäisy kinkereillä, kirkonkirouksilla ja jalkapuilla tuli osaksi kulttuuria. Häpeä yhteisöstä erotettuna tai mukaudu valtaapitävien tahtoon.

Väkivalta on hyvin "luonnollinen" osa perinteistä kristinuskoa eli eliitin hegemoniakeinoja Suomessakin. Monokulttuuria. Kirkkovaltio.
Kirkon piispojen suojelemat Vatikaani-lahkot

  • Järkevä ja rakastava lapsen ruumiillinen rankaisu ei ole väkivaltaa, opettaa Helsingin Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen (HNMKY) julkaisema teos Conscious marriage – How to improve your marriage. Kirjassa kirjoitetaan, että "lapsen fyysinen rankaisu on Suomen lain mukaan kielletty, mutta se on pääasiassa oikeusistuimia varten". HS

Suurin ongelma protestanttisen ihmiskuvan kehittymisessä ja kirkon päivittämisessä on luterilaisten piispojen luumuilussa. Mitään selvää pesäeroa ei ole tehty perverssin keskiaikaiseen ihmiskuvaan. Kirkolla on passiivinen asenne liberaaliin ajatteluun: periaatteessa kirkko kannattaa liberaalia ja humanistista ihmiskuvaa mutta aktiivisesti tukee perinteistä mm. saatana-kuvastoa ja helvetin akronyymejä virsilauluissa.

Piispojen mielestä parasta kriisinhallintaa on ongelmien siirtäminen. Kunnes eläkeikä antaa suloisen vapahduksen ristiriidosta ja vastuusta.

Piispojen mielestä käskyt ja käsitykset ovat sinänsä ikuisia, kun on vain uskonvarmuus perinteen ja dogmien kautta. Jatkuvuus ja taipumattomuus kirkkokulttuurissa tuntuu olevan kirkon keskushallinnon tärkein huolenaihe kuin museonjohdolla, ei suinkaan uskonnon inhimillisyys, sovellettavuus ihmisten eksistentiaalisiin tarpeisiin tai ymmärrettävyys tässä ajassa.
  • "Muuttumaton" usko ja varma oppi on suurin uskonnollinen fantasia, joka tuo häkellyttävän tuhdin varmuuden. Todellisuuden kustannuksella.

 

On kuvaavaa, että ev-lut kirkkoa ja protestantismia halveksivat lestadiolaiset tarvitsevat niin kiihkeästi valtionkirkkoa. 

Koska se on valtasysteemi, valtaa, arvovaltaa, loistava kulissi oikeistolaiselle elitismille. Eliitti ei tunne moraalia ja rakasta valhetta.  

Ev-lut kirkko ei olekaan tässä valtapelin vyörytyksessä lähelläkään protestanttista uskontovallan murskaamista vaan oieksitolainen salaliittoa tiiviisti vapaamuurarien salaliittoja siunaamassa.
Lestadiolaisten hyväksikäyttävä asenne paljastaa kirkon todellisen olemuksen niin täydellisesti. Lestadiolaiset miehet palvovat vain valtaa, jumala on vain vallan nimi heille.

Homot ovat yhä uhka pyhälle perheinstituutiolle ( jota käytetään institutionaalisen valtarakennelman esikuvana Vatikaanin muutettua seksikielteistä teologiaa valtionuskontona), Jumalan Pyhä Kolminaisuus on yhä maskuliininen kolmen äijän työryhmä ja äiti Maria on yhä ikuinen neitsyt uskontunnustuksissa.

Miehisyys ja miehen seksuaalinen vapaus on sidottu moralismilla, valevapaudella ja valevastuulla - machoimagon kautta psyykkisesti ladataan ja selitetäön hegemonikulttuurin väkivaltainen sensuuri ja pakkouskonto kouluissa. Moralismi on aina epäloogista suggestiota, kun kunnioitat epäseksuaalista jeesusta saat nussia ympöriinsä jos kunnioitat perhekulttia kirkon suojelemana statusylennyksrnä.

Moralismi on statuspeli.


 Kitch-uskontokimallus pelastaa nykyhetkeltä ja kirkon elämälle vierailta perheideaaleilta. Kirkon ihanteet ja vaatimukset ovat muikeassa ristiriidassa ja synnyttävät lamaannuttavat kognitiivisen dissonanssin: jumalallinen erotetaan maallisesta korostaen kirkon valtaa dissonanssin hallitsijana.

"Jos mahdollista vielä pahemmin keitti yli uutinen samaisen Helsingin NMKY:n viime vuonna julkaisemasta englanninkielisestä parisuhdeoppaasta, jossa vanhempia suoraan kehotetaan pahoinpitelemään omia lapsiaan. Että on suurempi synti jättää ruumiillinen kuritus tekemättä kuin tehdä se." - Jyrki Kasvi


Fundamentalistin elämänhallintaa leimaa julman rajan paradigma.

Kun fundamentalistisesti uskova ihminen kokee "pelastusvarmuuden" tai "perussyntisyyden" tms, hän kokee olevansa Jumalan edustaja tietäessään varman totuuden lähes kaikesta. Epävarmuus väistyy ja kaikki tapahtuu varmuuden ehdoilla. Hintaan mihin hyvänsä. Fundamentalismin turvallisuus perustuu varmuuden magiaan.

Tärkeintä on
varmuus ja valta, ei vuorovaikutus.
  
Turvallisuudentunne on kytketty muuttumattomuuteen ja arvaamattomuuteen. Kaikki on arvotettu, epävarmuudesta voi luopua.
"Kun tiedetään hyvä, tiedetään paha."
Kun tiedetään kuinka kelvata tuomitseville jumaluuksille, tiedetään pelastukeinot.
Ja kun tiedetään pelastuskeinot, tiedetään uhkaavat asiat ja kadotus.

Fundamentalisteille on tärkeämpää todeta lapsen tottelevaisuus ja normitettu kiltteys kuin tietää, saako lapsi tarpeeksi läheisyyttä ja ymmärrystä. Fundamentalistia ei häiritse, toimiiko ihminen, esimerkiksi lapsi pelosta vai itseymmärryksestä, kunhan toimii niin kuin pitää.


Fundamentalismi on valojen ja varjojen korostamista häilyvyyden kuilun reunalla. Varmuutta harhoista, tottelevaisuutta ilman tietoa.


Fundamentalismin taustalla on usein ihmisen identiteettityhjiö. Anomalia. Kun oma persoonallisuus on määrittelemätön ja ristiriitaisten jännitteiden hajottama, on tietoisuuden selventämisen, kontrasti korostaminen ja yleinen kapeuttamisen ratkaisu käänteinen itsetuntemukselle; itsetuntemusta ei yksinkertaisesti tarvita kun saadaan varmuus omasta kelpaavuudesta ideologisen määrittelysysteemin kautta.

Huomio kiinnitetään ulkomaailman arvottamiselle ja oman roolin saavuttamiselle ulkoisen määrittymisen ja ryhmään leimaavan tyylin kautta. Selkeyttä ja mustavalkoisuutta korostettaessa saadaan selvä roolitehtävä, joka pelastaa kaaokselta ja epämääräisyydeltä. Jos haluaa olla jonkin puolustaja, on oltava valmis olemaan kaiken muun vastustaja.

Fundamentalisti haluaa korostaa havaintomaailman kontrasteja, niin moraalisia kuin tyylillisiä määritelmiä. Kun ihminen ei pysty sisäisesti kokemaan itseään yhtenäiseksi eikä ymmärrä raatelevia jännitteitä lapsuudestaan, hän haluaa ulkoisten määreiden luovan hänelle selkeän rooli-identiteetin.


Persoonaa hajottavat jännitteet
valjastetaan ja ulkoistetaan ns.  hyvän ja pahan taisteluksi eliitin hallintakoneistossa. Henkistä kasvua ei tarvita eikä haluta valmiiden asetelmien maailmankuvassa.

Tällöin ihanteita, toiveita ja moraalisia tavoitteita kirkastetaan ylimaallisesti pelastavaksi pois jostakin tavallisesta tai tuhoavasta. Ja aina kun korostetaan ideologisesti ihanteellista, kontrasti lisääntyy väistämättä myös synkällä puolella. Ulossuljettu demonisoidaan, siitä tulee uhka varmuuden tuntemuksille ja puhtaalle uudelle minuudelle.

Yleensä uskonnollinen fundamentalisti korostaa julkisesti ns positiivisia uskonelementtejä tavoitteissaan, mm pelastusta ja armoa. Mutta luoja varjelkoon niitä, jotka eivät suostu ottamaan armoa koko opin painolla sellaisenaan vastaan.
 
Mitä "puhtaampi" valon puolustajan fantasia, sitä demonisempana on nähtävä varjojen edustajat.


Mm. "Jumalan luomisjärjestys" antaa selkeän pseudologiikan ja puahtausfasismin, jolla normeja voidaan järkeistää. Näin on ollut ja näin on oleva, muuta väittävä uhmaavat Jumalaa.

Heteroseksuaalit edustavat "Jumalan unelmaa" ja homoseksuaalit jotakin luonnonvastaista. Dinosaurusten on oltava 6000 vuotta vanhoja koska niin on Tooraa tulkittava. Koulujärjestelmämme on alistettu uskonnolliselle terrorille sillä evoluutio-opetus kouluissa on tahallaan sabotoitu  niin että lapset eivät voi ymmärtää tieteen logiikkaa ja evoluution tuhansia mekanismeja vaan saavat outoja faktoja ilman ymmärrystä.


Pelastushistorian eeppinen kokonaiskuva "vaatii" eheän ja selkeän kuvaelman Jumalan päämäärätietoisuudesta ja Raamatun "johdonmukaisesta" sanomasta. Tämän '"selkeyden" vaatimuksen alle uhrataan sitten logiikka, historiaopetus uskonnollien eliitin terrorista, kirkon osallisuudesta fasismiin Suomessakin ja ymmärrys ihmisen sosiologisesta ja psykologisesta kehityksestä. Tarinasta tulee tärkein kaiken kehys, sanomasta vain lavaste.

Äärimmäisen selkeät rajat muuttuvat tosielämässä helposti sangen julmaksi kohteluksi erilaisia ja jumalattomia kohtaan. Suorastaan ahdistus leimaa kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kanssa, jotka toimivat eri tavalla, ilman uskonnollista varmuutta ja yhteisöltä kerjättäää hyväksynnän leimaa. Julmat rajat on pystytettävä suojaamaan puhdasta ja häiriintymätöntä elämänhallintaa. Jotta kuuluisi oikeamielisten joukkoon, on nähtävä ulkopuolelle tuomittavat ihmiset.

 
Siksi väkivalta ja alistamissuhteet ovat niin tärkeää: murtaa yksilön vapauden mahdollisuudet ja subjektiivinen tahto ryhmän jäykkien normien alaisuuteen. Häiriötekijöiden ja toiseuden likvidisoimista.

Mm. lapset ja naiset ovat olleet uhka erilaisuudessaan, mikä on tulkittu tottelemattomuudeksi ja kapinaksi kristillistä järjestystä ja miehistä jumalkuvaa kohtaan. Miehen seksuaalisuus on ollut ainoa ihailtu seksuaalisuuden muoto keskiaikaisessa ihmiskuvassa. Alkuperäinen äitimaan ja naisen palvonta on kuopattu kenraalien uhrautumisen ohjelmoinnin eli kirkkouskonnon alle.


Syyllisyys ja avuttomuus ovat alistujalle hyviä tunnetiloja patriarkaalisen järjestyksen edustajan mielestä. Muu on kauhistuttavaa kapinaa Jumalaa ja Jumalan edustajia, pappia tai miestä kohtaan.

Väkivallan ja "järjestyksen" tuottama vallantunne valtaa edustavalle on naamioitu perinteisesti kristilliseksi "vastuuksi" ja "turvalliseksi" hallinnantunteeksi, tehtäväksi. Lapsen ja alistuvan naisen rooli on hyväksytty vain tiukan normatiivisen moraali-ihanteen kautta eli yksilölle on annettu mahdoton rooli toteuttaa uskonnollisia puhtausfantasioita. Naiselle on sitten luovutettu valtaa alaspäin nimenomaan lapsen (kasvattamisen) suhteen. Kiltti lapsi saa kiitosta, tuhma lapsi pikatuomion.
 
Varsinkin seksuaalisuuden väheksyminen on suoraan verrannollinen ihmisten omaan ahdistukseen oman seksuaalisuuden hahmottomuudessa. Sen runnova ohjaaminen ja kompulsiivinen rajaaminen, kaikki varhaiset osatekijät lapsen syyllistämisessä ja avuttomaksi tekemisessä ovat vuosituhansia vanhoja ja tehokkaita keinoja "sosiaalistaa" yksilö, neutralisoida ja ehdollistaa lapsi varhain heimon ja ryhmän tottelevaiseksi jäseneksi. Varsinkin naispuoliset kristityt.


Ev.lut. kirkko, siis sen miehiset piispat Jumalan armosta ja Pyhän Hengen päämäärätietoisesta succestiosta, tukevat jatkuvasti rahallisesti ja ilmaisilla kiinteistöoikeuksilla mm vanhoillislestadiolaisia, joilla on yhä tiukka patriarkaattinen perhe- ja helvettiopetus myös lapsille. Useat viidesläiset "kristityt" käyttävät samaa pelottelun didaktiikkaa lasten kasvatuksessa mm nuoriso-ohjaajina leireillä ja pyhäkouluissa ympäri Suomen. Se on rankan luokan henkistä väkivaltaa, jolle piispat ummistavat silmänsä. Mutta toki sillä saadaan uskollisia, vapisevia ja maksavia jäseniä kirkolle ja sen helmoissa hautuville järjestöille.

Pieni väkivaltahan ei haittaa kun uhkana on helvetin ikuinen kadotus.

Se, että nykyisinkin luterilaiset piispamme pitävät seksuaalirikollisiksi tuomittuja pappeja kirkon työssä ja päästävät nämä pedofiilipapit myös perhetilaisuuksiin kertoo myös valtakulttuurin perinteisestä dikotomiasta: papeille annetaan anteeksi asioita, joita normaaliyhteiskunnassa ei hyväksytä. Pappia ei saa tuomita koska hän edustaa Jumalaa. Papeillahan oli automaattinen vapautus ylinopeussakoistakin yms sakoista aina vuoteen (muistaakseni) 1997 saakka.


   Arhi Kuittinen






 




"Te olette hylänneet Jumalan käskyn
ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä."







 EU:n esikuva

Vatikaani - Italian mielenosoitusten, salaseurojen 


ja kaaoksen
polttopiste

  




Vatikaanin perilliset:

Alex Gibney isn’t just one of America’s most prolific documentary makers, he’s also one of the best. He’s taken on whistleblowers (We Steal Secrets: The Story of Wikileaks), corporate corruption (Enron: The Smartest Guys in the Room) and the war on terror (Taxi to the Dark Side), for which he won an Oscar for best documentary. Esquire has described him as “becoming the most important documentarian of our time”.

http://www.theguardian.com/film/2015/jun/28/alex-gibney-going-clear-scientology-and-the-prison-of-belief-interview-documentary-film







Kun papit kieltävät kuolemasta









Vappu, hautausmaa,

orgiat ja mutantti
























Lisää kirjoituksiani uskontokäsityksistä
ja kristinuskon muokkaamisesta






Early Christians believed all necessary knowledge was in the Bible and thus closed down schools, burned books, and destroyed libraries.
CHURCHANDSTATE.ORG.UK























.