 |
| HS KUVITUSKUVAA |
Propaganda jatkuu.
Pelottelu jatkuu kuin olisi joku uhka.
Muu kuin Amerikan sotilaallinen maihinnousu. Maihinnousua ei nähdä uhkana vaan muilla uhkakuvilla lobataan Amerikan sotilaallista maihinnousua Suomeen. Ymmärrättekö taktiikan mitä massamedia runnoo?
Katsokaa kuinka kuvitus/emootiot eroavat Obaman voiton ajan uskonnollisesta hurmasta hyökkäyssotia käyvän Amerikan puolesta, ei mitään tekemistä silloin eikä nyt journalismin kanssa vaan ihmisten suggestoinnilla.
Akateemiset ihmiset, missä hiihdätte kun palvotte rahaeliittiä?
Nyt kuvituspiirros Hesarissa on kuin kauhuelokuvasta, obamakuvitukset taas messiaskuvitusta. Lapsellista ja fasistista eliitin masinoimaa suggestio-ohjausta. Valtionkirkko ja pakkouskonto kouluissa tekevät suomalaisista suggestiokarjaa "Eliitti käskee ja Jumala käskee". Tämä ei ole tiedon esittelyä mm. Obaman, pankkien, sotatalouden ja kenraalien aiheuttamasta tuhosta ja talouskaaoksen seuraamuksista vaan emotionaalisen hysterian painottamista ja rajaamista. -- Olkaa analyyttisiä. Eliitin omistama media ajaa vain eliitin feodaalivaltaa ja rajojen avaamista kansallisvaltion demokratian tuhoamiseksi. Massamedia ei anna Obamalle ja CIA-NATO-kaaospolitiikan kritisoijille samaa tilaa kuin hyökkäyssotiin nojautuvat tuhokapitalismin puolustajille.
Poliitikoiden tulisi olla palvelijoita enemmistölle mutta nyt eliitti esittää että kansa on rahaeliitin palvelijoita.
Akateemiset ihmiset, missä hiihdätte kun palvotte rahaeliittiä?
Nyt kuvituspiirros Hesarissa on kuin kauhuelokuvasta, obamakuvitukset taas messiaskuvitusta. Lapsellista ja fasistista eliitin masinoimaa suggestio-ohjausta. Valtionkirkko ja pakkouskonto kouluissa tekevät suomalaisista suggestiokarjaa "Eliitti käskee ja Jumala käskee". Tämä ei ole tiedon esittelyä mm. Obaman, pankkien, sotatalouden ja kenraalien aiheuttamasta tuhosta ja talouskaaoksen seuraamuksista vaan emotionaalisen hysterian painottamista ja rajaamista. -- Olkaa analyyttisiä. Eliitin omistama media ajaa vain eliitin feodaalivaltaa ja rajojen avaamista kansallisvaltion demokratian tuhoamiseksi. Massamedia ei anna Obamalle ja CIA-NATO-kaaospolitiikan kritisoijille samaa tilaa kuin hyökkäyssotiin nojautuvat tuhokapitalismin puolustajille.
Poliitikoiden tulisi olla palvelijoita enemmistölle mutta nyt eliitti esittää että kansa on rahaeliitin palvelijoita.
HS:
- "Woodrow Wilsonin oma wilsonilaisuus tarkoitti Yhdysvaltojen viemistä sotaan, mutta myös järeää idealismia. "
Uskomatonta ideologista epäintellektualismia.
- "Woodrow Wilson oli kansainvälisyydessään niin vallankumouksellinen, että Yhdysvaltain ulkopolitiikan maailmalle avointa linjaa kutsutaan joskus wilsonilaiseksi. "
Hyökkäyssodat avoimuutta ?
Fasismin miellelogiikkaa, suggestiosanoitusta.
Journalistit eivät tee tehtäväänsä eivätkä kerro kuinka satoja rikoksia ja salaliittoja on wikipedia paljastanut itsensä kautta.
Tämä ei ole journalismia: ei näin uutisoitu kun joukkomurhaaja Bushin poika joukkomurhia lupaava Bush tuli virkaan mutta kun sodan lopettamista lupaava lähestyy virkaa niin natsi Eljas Erkon Hitleriä ylistänyt lehti julistaa taas vihaa rauhaa vastaan.
Älkää unohtako suomalaisia natsisukuja ja heidän perintöään.
Usa on rakentanut 16 vuotta diktatuuria ja nyt sitten ihmetellään muka jotain Trumppia, joka puhuu töykeästi. Ihmisten realiteetit ovat ihan kadoksissa.
Vastassa sotateollisuus ja palkka-armeijat terroristeina
Median suojaama Keinotekoinen sota imperialismina
Obama ja kenraalit ovat myöntäneet palkkasotilaat ja Amerikan rahallisen tuen, Wikileaks on täynnä tietoa USA:n torpedoista: toimittajat eivät kerro kuinka YK sopimukset raiskataan vaan hysteriaa vian tarjotaan massoille;
Nähkää Wall Streetin ja Clintonien fasistit: George Soros
Usa on rakentanut 16 vuotta diktatuuria ja nyt sitten ihmetellään muka jotain Trumppia, joka puhuu töykeästi. Ihmisten realiteetit ovat ihan kadoksissa.
Vastassa sotateollisuus ja palkka-armeijat terroristeina
Median suojaama Keinotekoinen sota imperialismina
Obama ja kenraalit ovat myöntäneet palkkasotilaat ja Amerikan rahallisen tuen, Wikileaks on täynnä tietoa USA:n torpedoista: toimittajat eivät kerro kuinka YK sopimukset raiskataan vaan hysteriaa vian tarjotaan massoille;
- The Ten Consequences Of Trump
Nähkää Wall Streetin ja Clintonien fasistit: George Soros
III
Göring-Obama-Niinistö -linja, Barbarosa II käynnissä
- "Trump, et pilaa tätä"
Imperialismi vs Trump
IV
Kun populistiset urheilijoiden, eliitin säätiöiden ja kabinetti-huorien puolueet, suomenruotsalaisten säätiöiden ja EVA:n tahdon mukaan toimivat puolueet "kauhistuvat" "kansan" arvoja.
Niiden, jotka eivät tottele "eliitiä".
Kun Elitismi julistaa populismin ja perustuslain vastaista vihaa median populismilla; "EU tekee leivästä halvan"
- Mitä on populismi?
J. Sakari Hankamäki -- " Nyt kun tiedotus- ja toitotusvälineet ovat ”yllättyneitä”, ”pettyneitä”, ”järkyttyneitä” ja ”shokissa” Donald Trumpin valinnan vuoksi, toimittajat tivaavat politiikan tutkijoilta, ”miksi populismi lisääntyy maailmalla?”. Tutkija, jolle annetaan televisiossa puheenvuoro (ja jonka nimi on Suomessa yleensä Mika Aaltola, Hanna Smith tai Charly Salonius-Pasternak), antaa sitten kysymykseen jonkin Platonin luolasta tulevan vastauksen. Tarkkuudessaan se on konkurssin partaalla olevien gallup-firmojen luokkaa. Sitä, mitä populismi oikeastaan on, ei vaivauduta pohtimaan. Käsitettä ei määritellä, jotta sana ”populismi” ei menettäisi merkitystään halventavassa käytössä. Termistähän on tullut yleinen haukkumasana, jolla viitataan lähinnä oikeistolaisina pidettyihin kansallisen edun puolustajiin. Populismin käsitettä käyttämällä vihjataan, että populistit ovat vähän tyhmiä, kun vaivautuvat puolustamaan itseään ja muita oman maansa kansalaisia ylikansalliselta vallankäytöltä. Joukossa on kuitenkin myös paljon vasemmistolaisia, joiden vasemmistolaisuus ei ole tosin näkyvää, sillä he ovat entisiä vasemmistolaisia.
Mutta asiaan. Mitä on populismi? Populismilla tarkoitetaan poliittisessa retoriikassa ensinnäkin (1) argumentaatiota, jonka mukaan mikä tahansa argumentti kelpaa, kunhan se tuo kannatusta. Ilmiö on tällöin määritelty funktionalistisesti: tehtävän kautta. Toinen (2) populismin kriteeri on, että poliittiset ehdokkaat ovat poppareita. Heillä joko on populaarijulkisuuteen liittyvä tausta tai heidän hankkimansa julkisuus on epäpoliittista, pelkästään pinnallista kuvalehtijulkisuutta vailla ohjelmallista sisältöä ja asiantuntemusta.
Miten tämä sopii esimerkiksi Perussuomalaisiin, joita usein on väitetty populistisiksi? Kannattavatko Perussuomalaiset mitä tahansa, kunhan se tuo kannatusta? – Eivät varmasti. Puolueella on itse asiassa hyvinkin vankkoja perusnäkemyksiä tai arvoja, joista puolue pitää kiinni melko periksi antamattomasti. ”Populismia” puolueesta on pilkahtanut enintään hallituskaudella, jonka kuluessa se on joutunut joustamaan äänestäjille antamistaan lupauksista ja tavoitteista.
Entä onko Perussuomalainen puolue populistinen siksi, että se asettaisi ehdokkaakseen etupäässä popartisteja, lavalaulajia, urheilijoita ja missejä? Tässä suhteessa puolue ei ole ainakaan sen populistisempi kuin muutkaan. Puolueen ehdokkaana on ollut kaksissa viime eduskuntavaaleissa melko vähän poppareita, eikä heitä ole juuri eduskuntaryhmässäkään. Perussuomalaiset on nostanut sinne vahva agenda. Sen sijaan Keskustan ryhmä on ollut täynnä poppareita, joista esimerkkeinä mainittakoon trubaduuri Mikko Alatalo, hiihtäjä Juha Mieto sekä missi Tanja Karpela. Matti Vanhanen lähetti curling-mitalisti Markku Uusipaavalniemelle kutsun ehdokkaaksi heti olympialaisten jälkeen ja poseerasi (niin ikään ehdokkaaksi haalimansa) rap-muusikko Pikku G:n (oikealta nimeltään Henri Vähäkainu) kanssa näyttääkseen trendikkäältä.
Kokoomuksesta puolestaan muistetaan legendaarinen juoksija Lasse Virén, hiihtäjä Marjo Matikainen-Kallström ja luistelija Sinuhe Wallinheimo – Sdp:stä aituri Arto Bryggare, painija Marko Asell sekä seiväshyppääjä Antti Kalliomäki. He kaikki urheilivat itsensä eduskuntaan, ja kas: he kaikki ovat niin sanottujen valtapuolueiden edustajia.
Suomalainen kansanedustaja ei voi tunnetusti urheilla liikaa, mutta urheilijoiden julkisuus ja kannatus ovat puhtaasti populistista alkuperää. Urheilijaa voidaan pitää ulospäin suuntautuvana, reippaana ja mukavana kansalaisena, joka vaikuttaa rehdiltä, mutta ongelma on, mitä tämä merkitsee poliittisen vallankäytön kannalta.
Heidät nostetaan ehdokkaiksi vain, koska heidän tiedetään toimivan äänimagneetteina ja koska he ovat puolueiden johdolle helppoja tapauksia. He tuovat kannatusta, mutta heillä ei useinkaan ole puolueen toimintaa vaikeuttavaa poliittista asiantuntemusta eikä sen mukaista omaa asialistaa. Siksi heistä tulee kuuliaisia napinpainajia. Tämä puolestaan keskittää valtaa puoluejohdolle, mikä on populismin mukaista.
Näin tekevät vanhat valtapuolueet Keskusta, Kokoomus ja Sdp. Niitä ei kuitenkaan moitita mediassa populistisiksi. Tämä johtuu siitä, että populismista ei arvostella näiden (populismiin selvästi liittyvien) toimintamuotojen perusteella, vaan ”populismina” pidetään vain kansallista etua puolustavaa asiasisältöä, mikä on selvästi väärin myös politiikan tutkijoilta.
Populismista moititaan kansallisvaltioita ja kansallista itsemääräämisoikeutta puolustavia poliitikkoja ja ryhmiä, joita syytetään myös fasismista, natsismista, rasismista, vihapuheesta, sovinismista (ranskan kielen sanasta chauvinisme = kiihkoisänmaallisuus) ja ihan kaikesta riippuen, kuka vain törkeimmän herjauksen keksii. Ja media ottaa sen kiitollisena käyttöön.
Olen kuitenkin pannut merkille, että populismista (väärin perustein) syytettyjen puolueiden kautta artikuloituu kansan hiljaisen enemmistön tahto. Ne ovat siis perimmältään demokratian airueita ja lipunkantajia sekä merkki kansanvallan toiminnasta. Niiden tukahduttamisyritykset puolestaan ovat merkkejä totalitarismista ja sananvapauden kahlitsemisesta.
Tässä mielessä populismista syytetyt poliitikot ja ryhmät eivät täytä myöskään populismin käsitteen kolmatta (3) kriteeriä, jonka mukaan populismille on tyypillistä auktoriteettikeskeinen johtajuus. Populismista syytetyt tahot ovat itse asiassa toimineet megafoneina, jotka ovat vahvistaneet kansalaisten äänen kuuluviin. Populistisina pidetyt kansanjohtajat eivät ole käyttäneet pakkovaltaa ylhäältä alaspäin vaan päinvastoin: kuunnelleet kansalaisia ja johtaneet alhaalta ylöspäin. Näin ovat tehneet yhtä hyvin Donald Trump, Marine Le Pen, Theresa May, Jörg Haider, Viktor Orbán kuin Pim Fortuyn ja Geert Wilderskin.
Minä sanon tätä demokratiaksi. ”Populismin” oikea nimi onkin demokratia eli kansanvalta. Esimerkiksi Wikipediaan kirjattu populismin määritelmä on yksipuolinen, puolueellinen ja ylenkatseellinen, koska se pitää populismina kansankiihotuksellisin keinoin poliittista valtaa hankkivaa toimintaa, joka pilkkaa vastustajiaan ja vetoaa yksinkertaisiin tunnuksiin. Tämä määritelmä peittää poliittisen vallan alkuperän. Kansalaisten suosiota on nimittäin mahdotonta saavuttaa ilman, että äänestäjillä on vahva motiivi, johon poliitikoksi pyrkivän ankkuri voi tarttua. Syy populismiksi sanotun ilmiön nousuun ei siis ole kansankiihotus vaan ihmisten oma ja alkuperäinen halu muuttaa poliittista todellisuutta. Sitä paitsi mikä tahansa poliittisen kannatuksen hankintayritys voidaan lavastaa vastapuolelta ”kansankiihotukseksi”. Olemme nähneet, kuinka hurjaan estämis-, rajoittamis-, torjumis- ja sananvapauden kuohitsemiskampanjaan vanhat valtapuolueet ovat ryhtyneet nujertaakseen eurokriittiset kansanliikkeet. Niiden tueksi on asettunut myös valtamedia oman symbioottisen suhteensa vuoksi.
– Eikö tämä ole kansankiihotusta?
Median ja valtavirtapuolueiden symbioosia voidaan puolestaan nimittää elitismiksi. Populismin neljäs (4) tunnuspiirre onkin elitismin vastaisuus. Se kyllä toteutuu populistisiksi sanottujen tahojen toiminnassa, mutta silloinkin on kyse demokratian jalosta ihanteesta. Eliittiä nimittäin vastustetaan yleensä kahdesta syystä: (a) hierarkkinen yhteiskunta ja poliittinen järjestelmä koetaan epäoikeudenmukaisena ja (b) eliitin katsotaan viljelevän ja varjelevan valheita hienostuneen retoriikkansa takana. Elitismin vastaisuuteen liittyy sitten populismin piirre viisi (5): suorapuheisuus. Nämä kaikki kuitenkin tukevat demokratian ideaa. On ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että kansalaiset haluavat tietää, mitä esimerkiksi EU:n katakombeissa tapahtuu, ja vaikuttaa siihen. Kansalaiset haluavat jakaa myös oman, suoraan yhteiskunnasta tulevan, tietonsa byrokraateille, jotka ovat kenties päässeet etääntymään todellisuudesta. Tieto ei synny teorioissa vaan todellisuudessa. Elitismi ja vieraantuneisuus näkyvät nykyisin myös akateemisen maailman sisällä, jossa esimerkiksi taloustiede on pitkälle formalisoitunut ja matematisoitunut, ja totuutta pidetään teorioiden sisäisenä. Tutkijat kiistelevät malliensa nyansseista kansainvälisissä kokouksissa mutta eivät pohdi taloudellisten tendenssien tai talousjärjestelmien takana olevia tarkoitusperiä eivätkä filosofioita. Varsinkaan ei osata, haluta eikä piitata yhdistää talouden kysymyksiä poliittisen järjestelmän oikeusperustusta koskeviin kysymyksiin. Tällöin ajauduttaisiin periaatteellisiin ideologisiin kiistoihin, joiden paljastuminen olisi omasta mielestäni vain hyväksi. Kiistoja ja ajattelun vaivaa välttääkseen taloustieteen mittarimadot tyytyvät pelkkään hifistelyyn.
Vanhempi valtiomies Paavo Väyrynen on oikeassa nähdessään populistisiksi sanottujen ilmiöiden takana suoranaisia vallankumouksellisia haaveita. Tätäkin voidaan pitää kansanvaltaisena piirteenä. Neuvoohan myös Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus kansalaisia syrjäyttämään sellaisen hallitusvallan, joka on muuttunut despoottimaiseksi ja kohtelee kansalaisiaan tyrannien lailla. Ongelmana on, että vallankumouksista ei useinkaan selvitä ilman suuria menetyksiä. Keskeinen populismiin liittyvä kysymys koskee vihdoin yhteiskunnallista totuutta ja poliittisten tavoitteiden totuudenmukaisuutta. Arvostuksenvaraisissa asioissa totuutta ei yleensä voida löytää, ja ”totuuteen” vetoamisen ovat monet filosofit tuominneet populismiksi sinänsä. Jotenkin asiat kuitenkin aina ovat, eli asioiden tilaa kuvaava tosiasia löytyy sokerina pohjalta. Myös kansanryhmien intressit ovat todellisia, vaikka niiden oikeutuksesta ei voida saavuttaa yksimielisyyttä eikä siten todenperäistä väitetietoa eli totuutta. Omasta mielestäni niin sanottu populistinen liikehdintä on pystynyt ainakin paljastamaan valheita samalla, kun totuus eurojärjestelmän epäonnistumisesta, monikulttuurisuuden ristiriitaisuudesta ja maahanmuuton ongelmallisuudesta on valjennut kaikille
Toinen pidempi versio vaalihysterian ja suggestion kertauksesta;
Miettikää, kuinka epä-älyllistä on journalistien ja obamankin julistaa toistuvasti etukäteen "ettei Trump voita". Sehän on vain epätoivon julistus eikä oman mielipiteen ja poliittisten linjausten julistus. Faktoistahan ei välitetty, poliittisia linjauksia ei tarkasteltu, obaman ajan talouden romahdusta vain paettiin; massamedia on pelkkä lavastus pörssieliitin propagandakoneistossa.
https://youtu.be/eYPx5I8JSco
Tässä taas likainen joukko joka jatkoi Suomessa propagandaa ja vihapuhetta Trumpia sekä Venäjää vastaan, faktojen vääristelyä ja Amerikan hyökkäyssotien ylistämistä, sekä Kivoan uusnatsien sodan peittelyä.
"Otamme jatkossakin vastuun julkaisemistamme uutisista ja niiden oikeellisuudesta, ja vastaamme myös toimitustemme tekemistä virheistä ja niiden korjaamisesta. Aiomme vastaisuudessakin olla demokratian ja sananvapauden tukipilareita, osa toimivaa suomalaista yhteiskuntaa. Eettisesti kestäviin periaatteisiin sitoutuneen ammattimedian tehtävä on vaikeinakin aikoina kirkas."
Arno Ahosniemi, Kauppalehti ja Päätoimittajien yhdistys
Mika Pettersson, STT
Merja Ylä-Anttila, MTV
Kaius Niemi, Helsingin Sanomat
Tapio Sadeoja, Ilta-Sanomat
Atte Jääskeläinen, Yle
Jouko Jokinen, Aamulehti
Kari Kivelä, Iltalehti
Antti Kokkonen, Lapin Kansa
Tomi Lähdeniemi, Satakunnan Kansa
Reijo Ruokanen, Talouselämä
Pekka Mervola, Keskisuomalainen
Seppo Rönkkö, Savon Sanomat
Kari Vainio, Turun Sanomat
Kyösti Karvonen, Kaleva
Satu Takala, Ilkka
Toni Viljanmaa, Pohjalainen
Jouni Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuus
Markus Pirttijoki, Kainuun Sanomat
Tommy Westerlund, Hufvudstadsbladet
Niklas Nyberg, Vasabladet
Marit af Björkesten, Svenska Yle
- Putting John Podesta (wikileaks) emails together, the rise of Donald Trump was orchestrated by Hillary Clinton herself conspiring with mainstream media, and they they sought to burn him to the ground. Their strategy backfired and now this is why she has not come out to to speak against the violence she has manipulated and inspired.
Eliitin voittoporsaat - valevasemmistot, "kansan ystävät", eliitin tottelijat
A secret memo from the British ambassador to the United States has laid bare how the UK plans to shape Donald Trump’s presidency so he helps to boost Britain’s national interests.
In a leaked telegram, written just as Trump was surging to victory last week, Sir Kim Darroch boasted that the UK is the best placed of any nation to steer the new president’s foreign policy and encourage his more extreme ideas to “evolve”.
Vaihtoehtoja?
- Täytyy sanoa et suomalaisilla toimittajilla ja poliitikoilla on tosiaan pelisilmä hallussa. Trump on haukuttu kusipääks, Putin sotahullutks paskaiseks, ja sitten tällä hehkutellaan
:-D tässä saa nauraa ittensä tärviölle kun laskun aika koittaa viimeistään helmikuussa.
Hulluja kutsuttiin Suomeen.
YLE ja HS ovat jo eri mieltä Hodorkovskin pikakokouksesta Helsingissä.
YLE kirjoittaa: "Avoin Venäjä antoi Helsingissä julkilausuman, joka pohjautuu siihen, että Venäjän nykyinen järjestelmä kaatuu."
HS kirjoittaa: "Liikkeen perustamiskokouksessa hyväksytyssä ohjelmassa sanotaan heti aluksi, ettei liikkeellä ole tavoitteena kaataa Venäjän nykyistä hallintoa."
" HS "unohtaa" mainita, että Strasburgin Europaan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ei pitänyt hänen tuomiotaan poliittisena. HS Bilderbergiläis-globalistiseen tapaan sen sijaan valehtelee että "länsimaat pitivät tuomiota poliittisena". "
Tekstit
2 kommenttia:
Trump todellakaan ole Goldman sachsia, suurkorporaatioita ja korruptiota vastaan.
https://www.youtube.com/watch?v=HU26oby7r-A
Ei Trump ole vasemmistolainen
mutta hän haluaa muokata Amerikan kapitalismia pois kahden pääpuolueen sotataloudesta.
Lähetä kommentti