Paavi tunnusti Vatikaanin hyväksyvän homopapit - ei mitään uutta auringon alla

Vatikaani on aina hyväksynyt sisäisesti  ja kaksinaismoralistisesti homopapit, sillä teologisesti homoseksi ei ole Vatikaanin inhoamaa perisynninalaista seksiä naisen kanssa.
Nainen on ainoa perisynnin portti homoseksuaalien kirkkoisien perinnössä.

Vatikaanin aggressiivinen heterovihamielisyys kertoo Vatikaanin pääkulttuurista (papit eivät saa harrastaa seksiä naisen kanssa),
ei yleisestä homokulttuurista tai homoseksuaalisuuden luonteesta.
Vatikaanin seksuaaliaggressiot nousevat pitkästä historiallisesta syy-seuraus-jatkumosta.

Vaikka hassulta kuulostaakin, koko Vatikaani on etupäässä vain homojen ja pedofiilien oma suojasatama ja Vatikaanin veljeskunnan salaliitto - jotta veljeskuntaan kuuluvat homot selviytyisivät kulttuurisessa taistelussa.

• Tietysti keisarin aloittama valtakulttuuri on imenyt mukaan kaikenkarvaisia heterojakin mutta Vatikaanin "pyhä mieskeskeinen", Augustinuksen teologian mukainen oppi on säilynyt.
  

Muut homot tuomittiin Vatikaanin ja pappeuden ulkopuolella, jotta sisäpiirin jäsenet selviytyisivät moralistisessa länsimaalaisessa kristinuskossa, jossa Vatikaanin oppien taakse suojautuvat eliittihomoseksuaalit itse lisäsivät paradoksaalisesti yleistä homovihaa ja oraliteetteja - luodakseen "täydellisen" perverssin kulissin eliittihomojen suojayhteisölle.  

Se on valtakoneisto ja kiero selviytymiskeino vuosisatojen halki.

Vatikaanin seksuaalisadismi ei kerro homoista ja homoseksuaaliseuudesta mitään yleisesti  vaikka se onkin heterokulttuurin valta-asetelmien luoma suojautuva alakulttuuri, homokulttuuri ja siitä kumpuava aggressiivinen selviytymiskeino kulttuurisessa valtataistelussa uskonnon ja eliitin avulla.

Kirkkoisien, siis Vatikaanin ensimmmäisten kaappihomojen, seksuaaliopetus kohdistui alunperin heteroseksin vihaamiseen.


Kun hetero-avioliiton ritualisoimisesta kirkon instrumentiksi tuli tärkeä ja "pyhä" valtapoliittinen tekijä, kirkon kuuluisa seksuaalinen ahdasmielisyys täytyi kanavoida ulkoisesti ja teatraalisesti korostetummin homoseksuaaleihin, eläimiinsekaantujiin, itsetyydytykseen, avioliiton ulkopuoliseen seksiin ja avionrikkojiin, jotta kirkko voisi säilyttää korostetun seksuaalivaltansa ja tuomiovaltansa julmat kulissit ja keinot.

Seksuaalivihamielisen kristinuskon taustalla on siis roomalaisessa kulttuurissa kirkkoisien oma (homo)seksuaalinen problematiikka ja katkeruus roomalaisen kulttuurin sukujen vihamielisessä suhtautumisessa puhtaasti homoseksuaalisiin miehiin, jotka eivät suostuneet siittämään jälkeläisiä suvulle.
Roomalaisessa kulttuurissa suvut eivät hyväksyneet jälkeläisiään vain homoina vaan heidät pakotettiin naimisiin jälkeläisten tekemisen takia.
Tai hylättiin.Tao tapettiin suvun kunnian "tahraamisesta".

Vatikaani on vain vihakulttuurin yksi perillinen ja sen toistaja oudoilla myriadisilla tavoilla.
Kirkko ei keksinyt heterokulttuurin hegemonista vihaa julkihomoja kohtaan mutta jalosti sen brutaalin uskonnon ja seksuaalisadismin irvikuvaksi.

• Homoilta ja kirkon homokanta

Sveitsiläiskaartin ex-komentaja: Vatikaanissa on "homojen verkosto"

http://m.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288644567279.html?pos=section

::