Lama, eliitti, valhe ja viha - paljastukset 2007

Nosto 2007 - Politiikan ymmärtäminen: eliitin keinot

   Heikki Patomäki:
Uusliberalismi Suomessa.

2007 - Hirvasnoro kirja-arvostelu

Mauno Saari:   Rahat ja henki, 

Ahti Hirvosen elämäntase. 

2007

- RUHTINAS Pääjohtaja Mika Tiivola teki viimeisenä työvuotenaan jäähyväiskierroksen maan SYP-konttoreihin ja rohkaisi henkilökuntaa reippaampaan lainanantoon, jotta pankki olisi suurin hänen lähtiessään. 

Hirvonen joutui ensitöikseen puhkaisemaan tasekuplan. - IL

Kapitalismin evankelistat - "Tee laina-ansa, laita köyhät samaistumaan eliittiin ja tapa sitten".
 

Mikko Elo: 

Politiikkaa ja persoonia. 2007

- www.bookplus.fi

Uusimmat kirjat 1989 alkaneesta lamahelvetistä kertovat paljon.

Uusi näkökyky on hahmottumassa.
Perspektiivi avautumassa.

Tarina on kuta kuinkin vihdoinkin kokijoittenssa luettavissa.
Se on tarina menneisyyttään pakenevasta valtakunnasta.
Se on tarina vuosisatoja nöyryytetystä kansakunnasta, joka on oppinut nöyryyttämään itse itseään.
Se on kertomus valheista ja valtion vastuuttomuudesta kansalaisiaan kohtaan.

Kilpailukykyopista on muotoutunut eräänlainen teknoliberaali versio fasismista, Patomäki vertaa.

"Uudistuksia on toteutettu sellaisen retoriikan voimin, joka haluaa turvata
kansakunnan yhtenäisyyden darwinistisessa kilpailumaailmassa ja
vaimentaa erimielisyydet. Tämä on to­sin fasismin liberaali versio, se
ei pyri kieltämään kansalaisten puhe-ja sananvapautta", Patomäki
analysoi " Uusliberalismi Suomessa"-kirjan julkista­mistilaisuudessa maanantaina.

Patomäkeä tietysti arvostellaan Hesarinkin luutornissa tästä "fasismi" sanan käytöstä. Kauheaa historiallisten käsitteiden revittelyä.

Ei pidä unohtaa, että fasismi oli ennen kaikkea idea, ideologia. Metaideologia. Eetos. Voittamisesta, uusiutumisesta ja selviämisestä. Muiden ideologioiden yli, hinnalla millä hyvänsä.

Väkivalta ikään kuin astui kuvaan Italiassa lisäarvona. Ja ehdottoman maailmankuvan loogisena seuraamuksena. Fasismi oli rahoitettu sekä Saksassa että Italiassa isojen pankkien yhteisellä päätöksellä. Se oli "viimeinen toivo". Ainoa tie. Aivan samaan tapaan suomalaiset pakkokeinot otettiin käyttöön viimeisenä toivona. Demokratia ja keskustelu haudattiin armotta uhkakuvilla (Kekkosen opastamilla keinoilla). Käytettiin naapurimaan kommunistisen puolueen (fasistisia) pakkokeinoja ja retoriikkaa vaikka puhuttiin "kapitalismista".

Uusliberalistisessa retoriikassa on käytetty paljon pronomineja ja adverbejä.
Tarpeeksi. Pakko. Konsensus. Nyt on aika.
Viimeinen. Mahdollisuus. Tehokkuus.
Rationalisointi. Järkeistäminen. Väistämätön.
Ulkoistaminen. Sääntelyvapaa. Globaali.
Rajaton. Eurooppalainen. Vertailukelpoinen.

Kohtalo.


Konsensuksen mallimaa.
Kekkosen ankkuroima. Pelästyttämä. Taannuttama.

Kekkosen jälkeen kaiken tähtäimessä oli nyt olla kansakunta, joka olisi nöyrä ja halpa teollisuudelle. Halvin työvoima läntisessä Euroopassa. Hyvinvointi unohdettuna. Negaation kautta uhkakuvana. Se ei ole arvoasteikossa mukana muuta kuin kannustimena kilpailuun. Selviämiseen.

Tutkijat vaativat suomettumisen avaamista

Lähimenneisyyden tutkijat vaativat suomettumisen ajan perusteellista selvittämistä, kertoo Aamulehti verkkosivuillaan. Alma Median toimituksen haastattelemista 11 professorista ja tutkijasta 10 on sitä mieltä, että alistuminen Neuvostoliitolle painaa yhteiskuntaamme edelleen. Tutkijoiden mukaan 1970-luvulla Neuvostoliittoa ihailleet radikaalit ovat nykyisin keskeisessä asemassa politiikassa, tieteessä ja tiedotusvälineissä. Valtio-opin emeritus professori Tuomo Martikainen on sitä mieltä, että nämä entiset aktivistit ja nykyiset päättäjät välttelevät puheissaan suomettumisen aikaa.

-YLE

Kelataan ensin aikaan ennen alkua.

Ennen kaiken nollaamista.

Oliko lama väistämätön

vai johtuiko se valheista, harhoista ja valtakuvioista, joihin Kekkosen siunaama valtaeliitti nojautui ilman mitään historiallista perspektiiviä? Vapaasta vallasta ilman vastuuta? Uskoon Neuvostoliiton kaltaiseen voittamattoman sisäsiittoiseen talouteen, jossa odotettiin vain Neuvostoliiton suunnitelmatalouden pikaista "todentumista", piristymistä? Lama oli mahdollisuus Uudelle yhteiskuntajärjestykselle. Ja sehän käytettiin hyväksi viimeistä keinoa myöten.

Suomalaisia oli vannotettu valtion toimivan vain hyperaktiivisen, kaikenkattavan poliittisen määrätietoisuuden ohjauksessa. Vain ideologia, Kekkonen ja YYA saattoi pitää Suomen pientä kansaa kasassa ja suuren Saatanan ystävänä.

Yht´äkkiä kaikki periaatteet hylättiin käsittelemättä - ja kansaa vannotettiin toimimaan vain rahan logiikan mukaan. Hyvinvointi hylättiin ja samat ihmiset, jotka ajoivat Suomen päättömästi lamaan depiilillä eliitin monokulttuurilla, saivat sitten sanella lama-ajan jälkeisen kiihkokapitalismin tahdin.

Heikki Patomäestä oli huikea innovaatio panna laman syyksi se, ettei markkinoilla ole tarpeeksi vapautta. 

– Lamahan oli suora seuraus rahoitusmarkkinoiden vapauttamisesta, hän muistuttaa. 

-Hirvasnoro kirja-arvostelu

Ruotsissa lama hoidettiin hyvinvoinnin maksimoimiseksi, kansalaisten hyvinvoinnin pelastamiseksi, traumojen minimoimiseksi - Suomessa käytettiin Stalinin viisivuotiskausien pakkolunastus- ja rangaistuspolitiikkaa.

Suomettuminen oli häpeän politiikkaa.
Suomettuminen oli häpeän taktiikkaa.
Suomettuminen ei koskaan katoa.

Vastuun pakoilijat pystyttivät lamamoraalin nimessä uuden moralismin rahan nimeen, jotta voisivat edustaa "uutta realistista kapitalismia". Samat ihmiset, jotka olivat luottaneet Neuvostoliiton taloussysteemiin ideologisena totuutena Kekkosen käskystä, olivatkin yhdessä yössä julman kapitalismin puolesta puhujia. Kunhan eivät joutuisi vastuuseen laman aiheuttamisesta. Syylliseksi oli julistettava kansa ja oikein suureen ääneen tuomittavana.


Pohjoismainen malli salli maailman tehokkaimman, pietistisimmän, omantunnontarkan työvoiman ja Nokian ihmeen nuorten insinöörien luovana visiona - mutta kaikki toiminta tähdättiin Pohjoismaisen mallin/yhteiskuntajärjestyksen tuhoamiseen.

Eliitin ideologiset valheet ja virheet kiellettiin ja suojeltiin ja luotiin uusi valheellinen ideologia. Ideologia, jota väitettiin ideologioista vapaaksi markkinataloudeksi. Ja taas ainoaksi oikeaksi Suomen viralliseksi linjaksi. Ilman keskustelua. Ilman itsekritiikkiä. Ilman hyvinvoinnin arvojen pohdintaa. Aivan samoin keinoin kuin Kekkosen keinotalous idän karhun kainalossa. Vain yksi arvo ja yksi käsky.

Tsaarinajan elitistin erottautumiskeino: halveksi kansaa ja mitätöi kysymykset niin voit ylistää eliittiä erillisenä nimittäjänä. Pidä tieto ja perustelut salassa. Mitä järjettömämpi ratkaisu, sitä rohkeampi johtaja. Muista aina ensin status.

Historian taakse katsova kylmä silmä ei nyt kerro valtionhallinnon rationaalisista "ratkaisuista" vaan siitä, kuinka Suomen pankki sekä valtiovarainministeriö olivat täysin kontallaan pankkien edessä. Eli ne, jotka olivat sotkeneet Suomen talouden epärealistisilla vedätyksillä ja Neuvostoliiton kanssa käydyllä imaginäärisen bilateraalisella talousfantasialla, saivat soheltaa vihaisesti pelkokuvien voimalla.

Suomalainen talouden eliitti käyttäytyi pahimmman laatuisen kapitalismin ideoiden mukaan - mutta ilman todellista kapitalismia. Ilman vapautta, ilman kilpailua. Koivisto, Holkeri ja Sailas ajoivat suoraan päin seinään pankinjohtajien ja patroonien kelkassa ja näyttelivät loukkaantuneita vain henkisesti, kun eivät saavuttaneet Kekkosen kaltaista gloriaa. Saivat sentään pelonsekaista kunnioitusta keinoja kaihtamatta.

Kaiken kruunasi ajatus, että Viinasen julistamalla "tuhlailevalla kansalaisella" olisi vastuu tästä lamasta. Media lähti propagandaministerin kelkkaan ja alkoi rajaton hyväksikäyttö. Pankit, jotka olivat rakentaneet oman pörssitoimintansa ja keinotekoisen, "ikuisen" bilateraali-kapitalisminsa pilvien päälle, saivat nyt rahastaa yksityisten ihmisten selkänahalla ja omaisuudella pakkolunastuksissa. Mikä paradoksien huipentuma, kapitalismia revittelevät demagogit syyllistivät juuri tuhlaamisesta. Häpeäkulttuurin hyväksikäyttöä ja syventämistä.

Psykoanalyyttisesti pohdittuna suomalaisiin on iskostettu isän murhan pelko ja fobia. Hallitsijaa on kunnioitettava ja pelättävä - ja siten aito kunnioitus saadaan aikaan vain pelolla. Erimielisyys on jo julkeaa murhanhimoa ja auktoriteetin halveksimista.

Moni kaverini ei usko vieläkään, että Kekkonen kirjoitti ja järjesti itse Noottikriisin ja kommunistien välikysymyksen sotarikossyytteistä poliitikoille. Kaaoksen kuningas.


Mitä seuraamuksia tällä eliitin luomalla lamahysterialla sitten oli?

Vaikka mitä.


-Poliitikot armahdetaan "isähahmoina" mediassa poliittisista seuraamuksista ja eroaminen virata on hyvin harvinaista. Euroopassa poliitikot tuntevat heti nahoissaan mokansa kun taas Suomessa media luo outo ylpeyttä ja "armollisuuden" tuntemuksia vastuullisia poliitikkoja kohtaan. Tääälä poliitikot voivat puhua inhimillisen ihmisen rajallisuudestaan ja jatkaa vuosi toisensa jälkeen samalla logiikalla kuin mitä Kekkonen pysyi vallassa kuin terva hiuksissa.

-Köyhät tekevät kyykyssä parhaiten työtä. Sairaanhoitajillamme on puolet pienempi palkka kuin norjalaisilla hoitajilla, insinööreillä 35 % pienempi ja opettajilla 40 % pienempi kuin tanskalaisilla kollegoilla.

Sairaanhoitajaliton 5.10.2007 julkaistu tiedote
Sairaanhoitajat Eduskuntatalolla terveydenhuollon puolesta

-Saksassa on kaksi kertaa kovempi pääomaverotus kuin Suomessa -täällä verotus painottuu työntekijöille ja kuluttajille. Tanskalla ja Saksalla pyyhkii hemmetin hyvin vaikka ovat valinneet solidaarisemman tien.

-Lamalogiikka on Suomessa syyllistämisen logiikkaa, ison rahan logiikkaa. Osakkeenomistajat ja korkein johto on voinut nostaa palkkioitaan tuhansia prosentteja kun taas ammattitaitoinen suomalainen on kaukana "hyvinvointimme" eli laskennallisen rahavirran saavutuksista verrattuna muihin länsi-Euroopan hyvintvointimaihin.

-Suomalaiset tekevät eniten palkatonta ylityötä - pelkokuvat kannustimenaan.

-Suomalaiset popsivat eniten psyykelääkkeitä Euroopassa.

-Kanskunnan mentaalinen tila säteilee monin psyykkisin ongelmin. Kaikki tämä lamaideologian valinnasta, tosiasioiden kieltämisestä, vastuun pakenemisesta eliittiemme ideologiana, propagandaideologian keinoja käyttäen. Valheet ovat tuoneet tuottavuutta rahallisesti Suomeen, mutta vain hyvinvoinnin hylkäämisen hinnalla. Humanistisen ihmiskuvan raatelemisen hinnalla.

-Vain työelämään todennäköisemmin sopeutuvat saavat psykodynaamista terapiaa - muut kemiallista lohduketta.

-Uhkakuvien lapsellinen luomisen tarve - uhkakuvat tuontitavarana kelpaavat mainiosti mitä enemmän kansainvälisiä mielikuvia niihin on liitettynä ;

Relander:  

"Keväällä vuonna 2000 (Jukka Relander) olin tilaisuudessa, jossa oltiin huolestuneita siitä, että nuorisolla on ihanteita. Se oli sisäasiainministeriön poliisiosaston järjestämä seminaari otsikolla 'Ideologinen rikollisuus'. Minä tietysti alustajana tunsin suurta houkutusta puhua rikollisesta ideologisuudesta."
Saman vuoden katsauksessaan suojelupoliisi mainitsi kettutytöt ensimmäisenä ja suurimpana suomalaista yhteiskuntaa koskevana uhkana. Relander jatkaa:
"Ideologisuus on meidän valtaideologiamme liberalismin pahin vihollinen. Ideologiasta kumpuaa ääriliikkeitä, yksisilmäisyyttä, fundamentalismia ­ kaikkea sitä mikä poikkeaa maltillisen, terveen ja realistisen valtavirran aatoksista."

- Ylioppilaslehti

-Hammashoitola kehotti helsinkiläisnaista paikkaamaan hampaan itse -HS

-"Suomalainen 13–17-vuotias nuori joutuu tulemaan toimeen pienemmällä rahasummalla kuin ikätoverinsa Pohjoismaissa. Kun suomalaisteinillä on käytössään 48 euroa kuussa, tanskalaisnuoren käyttövarat nousevat 152 euroa kuussa. " - HS


Lama jatkuu keinotekoisesti.



Kantolan pari vuotta sitten ilmestynyt kirja on yhä ainutlaatuisen loistava kattaus moraalin hylkääjien lamaratkaisuista. Kuinka Euroopan poliittisin maa muuttui yht´äkkiä epäpoliiittisimmaksi talousfasismiksi.

Anu Kantola:
Markkinakuri ja managerivalta.
Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä.
Loki-kirjat 2002

- Hirvasnoro kirja-arvostelu

-HS kirja-arvostelu

"-Tietenkin Suomessa oli eri tavalla ajattelevia ihmisiä, mutta ainakin
tässä aineistossa, johon on kerätty merkittävimmät päätöksenteossa
mukana olleet henkilöt, oli tietynlainen sisäpiiri, jossa oli hirveän
vähän toisinajattelijoita. Se oli minulle yllätys. Devalvaation teknisistä
kysymyksistä vielä saatettiin vääntää, mutta puolueiden väliset erot
ovat tuossa aineistossa hyvin vähäisiä." *

* Oheisessa Helsingin Sanomien arvostelussa pilkahtaa yhä toimittajan kommenteissa Kekkosen ajan poliittinen korrektius ja pakkoanteeksianto: aikaisempia päätöksiä ei saisi arvostella sillä se olisi isähahmojen horjuttamista. Silloin oli niin vaikeaa että päätökset tehtiin pakon edessä. Ilman ideologiaa?

.... ja vielä yksi kirja totuudennälkäisille:

Pentti Puoskari: Laman varjo ja sateenkaari.
Talouspoliittinen päiväkirja 1990-luvulta.

Edita 2002

 uusliberalisti uusliberalistit uhkakuvat sosialismi sosiaalidemokraatit sosiaalidemokraattinen puolue julistus marx lenin stalin molotov kekkonen. libertaristi libertaristit libertaristinen uusfasismi neofasismi neofascism