perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Taas. Nokia. Umpimielisyys. Brändi. Umpikuja.

Sheffieldin ja yhdysvaltalaisen George Washingtonin akateeminen tutkimus rankkaa Suomen kilpailukyvyssä numero ykköseksi. Oh yes.

Taas.

Suomi huippumaa - minkä takia?
Yhteiskunnallisen rakenteensa ja hyvinvointiyhteiskunnan takia.
Ilmaisen koulutuksen takia.
Ihmiskuvan takia.
Ihmisarvon takia.


Juttelin viimeviikolla - taas - jonkun insinöörin kanssa Mecca-klubilla ja hän vihaisesti halusi elintason ja verojen alentamista. Aivan. Hän ei millään uskonut että viiden eri tutkimuksen huippurankkaama Suomi nojaa nimenomaan yhteiskuntarauhalle, (sosiaali)turvalle, mahdollisuuksille ja inhimilliselle tasa-arvolle. Olen viisitoista vuotta kiistellyt kokoomuslaisten kanssa tästä asiasta. He ovat aina mananneet Suomen tuhoutuvan - jos kaikista pidetään huolta?

Siksi suomalainen insinööri on niin luova koska olemassaoloa arvostetaan noin muutenkin - periaatteessa. Nyt vain on kilpailukapitalismin kilpailuperiaate voittamassa ihmisten mielikuvien pyrkyritendenssejä kamppailussa ihmiskuvasta.
Mielikuvasota on käynnissä.
Se on poliittista sotaa.
On menestyjät ja on luuserit - kun niin oikein uskoo. sitten voi vihata luusereita ja yhteiskuntaa ajatuksena.
Ehdollinen rakkaus tuottaa petoja jo perheissä.

On totta, että suomalaiset suostuvat tekemään eniten palkatonta ylityötä euroopassa - mutta on myös vakavia tutkimuksia siitä, kuinka ylityö syö tehoa ja lisää tuhoavaa sähellystä. Ylikierrokset, overdrive, univaje, ylikuumeneminen, stressitason nostaminen, resurssien suojelemattomuus, taakan lisääminen - kaikki on itsetuhoista toimintaa. Aina on ollut syöpää, joka nauttii terveestä kehosta romahdukseen saakka.

Tärkein pointti Sheffieldin vertailuperusteissa suomalaisten eduksi olikin innovatiivisuus. Ei orja-asenne, piiskuripomot tai työn määrä. Määrä ei ikinä korvaa laatua, vaikka suomalaiset elokuvatuottajat niin luulisivat.

Mutta älykkyys ja ennenkaikkea luovuus, viisaus kasvaa turvallisuudessa.

Nokian monista edistyksellisistä patenteista 90-luvulla on ollut nuorien vapaasti ajattelevien insinöörien innokkaita ja omaehtoisia keksintöjä - joita sitten johtotaso on ensin dissannut ja väheksynyt mutta joista on tullut Nokian suuruuden kivijalka. Ja joiden tuotosta sitten johtotaso on ottanut muhkeat bonukset nuorten keksijöiden nenän edestä.
Kapitalismia? Luovuuden halveksimista?
Hyväksikäyttöä?
Aina löytyy resurssien hyväksikäyttäjiä, pohjan polttajia.

Kyllähän ihmisestä tekemällä aina peto saadaan - olosuhteet vaikuttavat - ja politiikalla valitaan olosuhteet.
Ihnmisen perusolemus ei ole kilpailu, se on todettu sadoissa sosiologisissa tutkimuksissa. Ihmisen perusolemus on sosiaalinen vuorovaikutus ja se muuttuu kilpailuksi, jos olosuhteita ja johtajia muutetaan mustavalkoisiksi ja ahtaiksi.


Minkä ihmisen me haluamme?


Humanistinen maailmankuva lanseerattiin 70-luvulla ja se oli inhimillisin hetki ihmiskunnan historiassa. Luultavasti Vietnaminsodan mielettömyys ja saksalaisen sivistyskulttuurin natsivaiheen paljastukset ihmisluonnon pimeästä puolesta avtoivat mahdollisuuden valaa uskoa humaaniseen yhteiskuntaan.

Mitkään sosiologiset tutkimukset eivät vakuuta persoonallisuushäiriöisiä, jotka ovat nimenomaan hakeutuneet johtotasolle ja he julistavat vimmattua ja veristä kilpailua, kilpailijan nöyryytystä ja palkatonta ylityötä.

Eikö tavalliset palkansaajat käsitä että tämä ultrakapitalismi
ei ole ratkaisu onnellisuuteen ja ihmisen kehittymiseen? Että maksimaalisen rikastumisen ihanne mahdollisimman pienelle joukolle ei tuo onnea?

Kiihtyvä kehitys on jo matemaattinen mahdottomuus, luonnonvarojen raiskaamista.

Sosiaalidemokraattejakin äänestetään muka heidän poliittisen perintönsä tähden vaikka puolue on ollut 20 vuotta Kokoomus II. Ensin lupasivat "ilmaisia" lainoja muiden puolueiden kanssa "talouskasvun nimessä" ja sitten syyttivät kansalaisia 1989 tuhlaamisesta ja valtion romuttamisesta.


Ei kommentteja: