keskiviikkona, marraskuuta 12, 2014

Kulttuuripolitiikassa vanhat puolueet ovat kulttuuriterroria, eivät perussuomalaiset

- päivitetty ii -      

Turhaan melskaatte perussuomalaisista kun kokoomus, rkp, demarit, vihreät, kaikki kaatavat kulttuuriterrorina oopperaan yli 80 miljoonaa euroa joka vuosi - missään muualla maailmassa ei laiteta näin mieletöntä osaa tekijöiden taidetuista - 50% - eliitin oopperaan, Tanskassakin muistaakseni 10-8 kertaa pienempi tuki. Miettikää nyt hetki ja herätkää - onko ooppera taidetta nukuttavana viihteenä ja ultrakonservatiivisen elitistisenä hybriksenä. Onko ooppera muuta kuin eliitin unelmia farssimaisesta vallasta, todellisuuden väärentämisestä ja mahtipontisuudesta? 
  
Ooppera on härskeintä ja narsistisinta populismia Suomessa."Korkeakulttuuria", joka pakenee todellisuutta eliitin suureksi mielihyväksi. 

Irvokkainta kulttuuriteroria ja  kaikkein tärkeimpiä kulttuurin muotoja, kirjallisuutta ja musiikkia halveksien. Muutenkin systeemi on tehty joka suuntaa tukemaan rikkaimpia taiteilijoita ja torjumaan muutoksen tekijöitä. Miksi valtion täytyy tukea varakkaita taiteilijoita? Missä on järki? Eliitin logiikka, strategia, elitismin hurmos ja hegemonian taivas, johon taiteilijatkin täytyy sitoa.

Oikeistolaisen kulttuuripolitiikan jalo elitismin laulu. 
   
Rahojen tuhlaus ajankohtaisen taiteen ulkopuolelle on tämän hetkistä eliitille tärkeää poliittista populismia kulttuuripolitiikassa.Oopperan mainostetaan ylevöittävänä vaikka on tehty alunperinkin miellyttämään aatelisia todellisuuspaossa.

Teatterinkin rahavyöry osoitetaan kaupunginteattereille hilpeän mummoviihteen ja epäpoliittisen turvallisen alzheimer-dramaturgian takaamiseksi.

  •    Taidepolitiikansuurin illuusio:    miellyttäkää eliittiä

    Koulussa meille opetettiin että elämän tarkein asia on eliitin miellyttäminen.
    Kopioimisen autuus ja matkimisen ihanuus. Koulu, eliitin ideologia, koulu. Kulttuurin muokkaus on jatkuvaa. Kulttuurin kontrollointi on jatkuvaa. Julma konsensuksen korostus on kuin kirkon tekopyhän armon julistus, armon julistus eliitille.

Lopettakaa pelokas oopperasta vaikeneminen eliitin kulttuurikarusellissa. Turisteille kaadetaan tästä kulttuurirahan poltosta n. 20 miljoonaa jotta saavat käytännössä ilmaisia lippuja ja ylikansalliset hotellit turistien rahat. Uuden klassisen ja kokeilevan musiikin kulttuuria on tuhttu myös antaumuksella. Lahjakkaimpia tekijöitä on syrjäytetty oikseistolaisen jetset-harrastajien teiltä Taiteen edistämiskeskuksen poliittisessa oikeiston kulttuurikaappauksessa. Rahoja haaskataan kokoomuksen ja RKP:n ohjaamana "kansainvälistämiseen" ulkomaisille "taiteilijoille" ja PR-bilettämiseen ympäri maailmaa eikä suomalaisten uusien tekijöiden tukemiseen ja koulutukseen.


Tämä ja muutama muu tuore teksti ovat säälittävää tekopyhyyttä, kun vaijetaan eliitin kultuuriterrorista ja käydään turvallisten vihollisten kippuun, todella tekopyhää oikeistoeliitin elitismin ja poliititsen sensuurin nuoleskelua:
  •   "Perussuomalainen kulttuuripieru"

    "Populismin tunnistaa yleensä helposti. Se kiertää ja kaartaa faktat, oikoo mutkat ja päätyy maaliin ilman perusteluita. Populistisessa maailmassa ei ratkota ongelmia, mutta niitä nähdään jokaisessa nurkassa ja kaikissa kivenkoloissa. Jouduin hieraisemaan silmiäni, kun näin tänään Hesarissa artikkelin, joka oli otsikoitu ”Perussuomalaiset: Taiteilija-apurahat voitaisiin lakkauttaa”...



Suomalainen elokuvakin on täyttä kuraa ja aivan täsmällisestä syystä: oikeistolaisen kulttuuriterrorin mielikohde poliittisen sensuurin teräsnyrkissä OKM:n totaalisen kontrollin alla.

Ariel-elokuvana ennusti oikeiston saatanallisen keinottelun seuraamuksen eli 1989 laman ja siksi Aki Kaurismäki ajettiin ulos Suomesta.  Mitään ei saanut tehdä elokuvaksi todellisesta Suomesta laman eli pankkien ryöstöretken aikana tai sen jälkeen.

Yhteiskuntakritiikki, todellisen historian esilletuominen, Kekkosen toiminnan paljastaminen ja poliittisesti eliittiä haastavat tuotannot on 100% kielletty Suomessa. Kun lentokonekaappauselokuvassa vaikkapa näytettiin Kekkosen vapaa-ajan harrastukseksi leikkiä koiran kanssa niin elokuvan tekijät eivät uskaltaneet laittaa Kekkosen tosiharrastusta eli poliitikkojen ja diplomaattien vaimojen panemista pieneksi elokuvalliseksi välipalaksi. Mutta koiran kanssa leikkivä kansan isä piristää valtakunnan viihteenä!

Kaikenlainen kansallinen itsesääli ja itseinho on elokuvatuotannoissa enemmän kuin sallittua. Mikään ei saa hermostuttaa eliittiä suomalaisessa elokuvassa. Elokuvakulttuuri on huolella kastroitu ja kaikenlaiset natsit kuun takana ja vinkuvat mielensäpahoittajat saavat sitten rahoitusta hupailuna. Eliitille harmittomana hupailuna kunhan suomalaiset jaksavat pilkata itseään ja "kansanomaisia" stereotypioita elokuvissa hurmoksellisesti.  

 



Populismi on aina eliitin populismia,
luodaan satuja, sumutusta ja historiaväärennöksiä.

Populismikeskustelussa on vakavasti vääristynyt tulkintakehys kun eliitin osuutta populismin ohjaamisessa ja synnytämisessä ei tunnusteta. Talvisota-hehkutus on suomenruotsalaisten ja oikeistolaisten suoja oikeiston fasistista ja rasistista intoilua suojaamaan ja pyyhkimään pois historiasta. Rasismi on ollut 100% eliitin luomaa rasismia, myös seksuaalirasismi.
  
 
Pop pop populismi, fasismin mukainen populismi
- ilman kolonisaatiohistorian paljastamista


 






II


Minua häiritsee vakavalla tavalla että Juha Siltasen kaltaiset tyypit eivät tuo esille sensuroitua ja vääristeltyä Suomen historiaa mutta silti esiintyvät kulttuuritulkinnan pappeina.

Juha Siltanen ei tee kirkn hierarkiasta mitään johtopäätöksiä, toivottavasti ei luule että yleinen käsitys uskonnosta on hänen käsitystään tukeva:


”Uskonnolla tarkoitan kommunikointia käsittämättömän kanssa, pelon ja luovuttamattomien arvojen tunnustamista. Ilman sitä ihminen räjähtää.”

Jotakin Siltanen sentään havainnoi terveesti:
Televisiota katsoessaan näytelmäkirjailija Juha Siltanen on tehnyt havainnon.
”Kieli, jolla juontajat puhuttelevat vieraitaan ja katsojia, muuttuu rakenteellisesti lasten kieleksi. Meille tuputetaan lapsen näkökulmaa.”




III

Länsimaiden romahduksesta ja valkoisen miehen taakasta saisi niin monta hyvää elokuvaa mutta ei ei elokuvsäätiö tälläistä angstia ja todellisuuden kaikuja rahoita
- Eikä kuulemma enää Tasnkassakaan, ultra-uusliberalistinen kaupallisuusvaade jyrää tanskalaisen Tuottaja Patrik Anderssonin mielestä nyt sokeasti Tanskassakin kun juttelin hänen kanssaan - esim US elokuva ei saanut lainkaan rahoitusta ja on puhtain bergmanilainen elokuva moneen vuoteen




 IV
  
Olisiko elokuvasäätö rahoittanut tätä elokuvaa Suomessa, jossa hegemonia paljastetaan pelokkaaksi ja leimaavaksi?

--Luokkajuhlaa on inspiroinut luokkakokous, johon Odell jätettiin kutsumatta. Kohutaiteilijan maineella saattoi olla osuutta asiaan. Elok
uva alkaa sepitetyllä luokkakokouksen kuvauksella. Itseään näyttelevä Odell kiristää tunnelman piinaavaksi pitämällä puheen, jossa hän kertaa teini-iässä kokemaansa vääryyttä.

”Luokkajuhla ei kerro siitä, mitä olisin tehnyt, jos minut olisi kutsuttu”, ohjaaja sanoo. ”Se on arvaukseni siitä, mitä muut pelkäsivät. Tahdoin mukaan heidän pahimmat pelkonsa.”

http://suomenkuvalehti.fi/.../kiistelty-ruotsalainen.../..

  •  Kiistelty ruotsalainen Anna Odell tekee taidetta ikävimmistä kokemuksistaan -...
Luokkajuhla-elokuvan inspiroi luokkakokous, johon Odellia ei kutsuttu.
suomenkuvalehti.fi













Ei kommentteja: