Miksi Räsänen herättää kuohuntaa?
Koska
konservatiivi Räsänen on julkisesti uhka valtionkirkolle paljastamalla
ytimeltään ja opeiltaan konservatiivisen valtionkirkon
konservatiiviseksi.
* lisäys - Räsänen on korjausliikkeenä lisännyt kirkon rahoituksen puolustamista poliittiseen agendaansa!!
Ev-lut. kirkon poliittinen olemus
valtionkirkkona on julkinen salaisuus "matalana profiilina", jota jopa
toimittajat yrittävät suojella olan yli puuskuttavan päätoimittajan
käskystä.
Media käyttää nyt kaikki panoksensa leimatakseen
vain Räsäsen konservatiiviksi vaikka kirkko on totaalisen
konservatiivinen pappiskultin ja yhtenäiskulttuurin harhainen projekti:
valtio uskonnon kautta hallinnoimassa ihmisiä - demokraattisen
kansanvallan alhaalta-ylöspäin periaatteiden vastaisesti.
- Valtionkirkko on taas aktiivisesti sekaantunut mm. neutraalin avioliittolain torjuntaan.
Siksi ihmiset eroavat, eivät lahko-Räsäsen vuoksi.
Kirkko suojelee konservatiiveja ja jopa naisia seksiin avioliitossa pakottavia lestadiolaisia.
Tämä ei mediaa huoleta kun Räsänen on nyt helposti leimattavissa tuulihatuksi kirkon arvovallan pelastamiseksi
-
vaikka hänen puheensa ovat kirkon virallisen opin mukaisia.
Tämä
halutaan painaa nyt syrjään kirkollisen status quon säilyttämiseksi.
"Siviili Räsänen". No way.
Kirkko ja kirkolliskokous ei hyväksy homoja
tasavertaisiksi ihmisiksi (kuten ei Räsänenkään) vaan leimaavat heidät
moraaliseksi uhaksi heterokristillisyydelle (piispojen seksuaalilausunto
kuvaa vain heteroseksuaalisuutta terveeksi, ainoaksi tavoiteltavaksi
seksuaalisuudeksi) - ja ovat siinä täsmälleen samalla konservatismin
viivalla kuin Räsänen, arvovallan korottamiseksi rasismin avulla ja
kontrolliseksuaalisuuden autoratiivisuudella.
Elitistinen
kulttuurikonservatismi haluaa pitää kirkon etuoikeutettuna uskontona,
valtionkirkkona ja kiinni valtiossa auktoriteettikoneistona kirkkolailla
antamassa eliitille konservatiivista ja epädemokraattista arvovaltaa,
koskemattomuutta, "vakautta" ja kansalle unihiekkaa, lupauksia
pelastuksesta ilman demokraattista vastuuta, vakuuttelua selvästä
muuttumattomasta moraalista ja kauniista tulevaisuudesta suomalaisen
identiteetin turvana.
Kirkko on aina ollut poliittinen
”stabiloija” eli oikeistolainen eliitin toiminnan ja arvovallan takaaja,
vallan ja kulissien puolesta sokea rukoilija, kansalaisten poliittisen
aktiviisuuden tukahduttaja väittäen edustavansa ”korkeampia arvoja” ja
"rauhaa".
Paljastavin kysymys kirkon ongelmista:
- Miksi kirkkokin kutsuu kirkkoministeriä nyt vain siviiliksi?
Vaikka kirkko haluaa pitää kiinni valtion valvomasta kirkkolaista ja kirkkoministeristä?
Kaikesta tiukasti kiinni, mikä korostaa kirkon ”virallista” ”arvovaltaa” arvojen määrittelijänä.
- Räsänen on virkansa puolesta kirkon korkein valvoja
ja kirkkolain tärkein tulkitsija eli kirkkoministeri.
Ei mikään siviili.
Tuomioja tänään:
- - Sisäministeri on onnistunut laki ja raamattu -puheillaan tekemään itsestään uutisköyhän kesän Ruokolahden leijonan
Miksiköhän Tuomiojakin haluaa esittää Räsäsen ”siviilinä”
ja unohtaa, että Räsänen on
virallinen valtion ja kirkon kirkkoministeri ja ohjaa kirkkolain tulkintaa?
Kutsuu kirkkoministerin uskontolinjauksia Ruokolahden leijonaksi eli mediailluusioksi?
Kova on tarve kieltää valtionkirkon poliittinen olemassaolo. Elefantti eduskunnassa.
Täytyy olla demareillekin iso motiivi pitää valtion ja perinteisen eliitin arvovallan muuttumattomuuden harhaa yllä.
Tuomioja tekee myös rohkeamman vertauksen:
- Tuomiojan erikoinen kannanotto: Rinnastaa Raamatun, Koraanin ja Hitlerin Mein Kampfin
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071517266085_uu.shtml
Tuomioja
silti ryhtyy myös uskontokritiikkiin ja autoratiivisten kirjojen
kritiikkiin vaikka ei kritisoi ollenkaan valtion sidosta kirkkoon.
Mein kampfin vertaaminen Raamattuun voi
kuulostaa ylilyönniltä mutta todellisuudessa mm. joukkomurhiin,
rotuoppiin ja seksuaalipuhtausoppiin kehottavat Mooseksen kirjat II ja
III ovat olleet Hitlerin Mein Kampfin esikuvia monella tasolla - ja
kirkko pitää niitä Mooseksen kirjoja pyhinä kirjoina.
Kirkko
pitää Mooseksen kirjoja esikuvallisina jopa lasten pyhäkouluissa. Siinä
mielessä kirkko on yhä samassa teologiassa kuin sisällis- ja jatkosodan
aikana, jolloin papit ylistivät eliitin organisoimia joukkomurhia
Jumalan tahtona. Kirkko ei ole vieläkään tunnustanut että se teki
jatkosotaa ennen liiton kirjallisesti natsikirkon kanssa.
Kirkko
ei päästä karmeasta aatehistoriastaan irti vaan on tarrautunut
konservatiiviseen ylimielisyyden ansaan ja on siten faktuaalisesti tuki
Räsäselle ja lestadiolaisille. En kutsuisi Suomen ev-lut. valtionkirkkoa
lainkaan protestanttiseksi kirkoksi.
- Kirkko kyllä taipuu tasa-arvolain edessä mutta vain silloin kun sen asema on juridisesti uhattuna.
Kirkko edustaa kaikkea konservatiivista "talvisodan henkeä",
brutaalia historian tulkinnassa kansalaisten uhraamisen ihailua
poliitikkojen natsisympatioita ja sotaan johdatellutta valtion
rotuoppiopetusta analysoimatta,
Suomen yhtenäisyyttä,
konservatiivipuheen ylpeyttä "isänmaasta" Jumalan suojeluksessa,
"Suomesta", muuttumattomuudesta, arvoista - vaikka oikeisto on
luovuttanut Suomen pörssieliitille vastoin kaikkia konservatiivien
itsenäisyyskliseitä.
Vanhat kulissit estävät kansaa poliittiseen heräämisen ja euroeliitin valtavaan poliittiseen vallankaappaukseen.
Kansaa vaaditaan olemaan luottamuksellinen ja nöyrä krikko tärkeänä lammaskoirana.
Nyt myös hyvillä fiiliksillä eli kirkkonostalgialla perustellaan kirkon poliittista koskemattomuutta ja sen etuoikeuksia.
Moralisoinnin ja kirkkopolitiikan perustelevat päätelmät tässä ovat täysin tyhjän päällä.
Uskonnonvapautta
ei ole valtakunnassa niin kauan kuin virkamiehet ja koulut toimivat
valtionkirkkojen etujen ja koulujen tunnustuksellisen
pakkouskonto-opetuksen toteuttajina.
Kirkko on kaikille
valtapuolueille elitismiä suojeleva ikivanha muuri ja
massojenrauhoitusväline estämään poliittisen vastuun ja vallan
tiedostamista.
Missä on korkeakirkollisten piirien
julkinen pohdinta Lutherin kahden regimentin opin ristiriidasta
valtionkirkon käytännön suhteen - eli valtio protestanttisesti erillään
kirkon regmentistä?
Kirkkoministeri ja valtionkirkko ei ole
protestanttinen idea vaan katolinen käytäntö kirkosta armeijan ja
aatelisten vallankäytön siunaajana.
Tanskassa, Islannissa ja Norjassa on myös kirkkoministeri ja valtionkirkko. Ruotsissa ei.
Kuinka piispat eivät näe Räsäsen fobiaa ja vihapuhettakaan ongelmallisena?
Piispoja
kiinnostaa vain uskontopoliittisen ongelman kuoliaaksivaijentaminen ja
kirkon arvoaseman koskemattomuus. Kirkon konservatisimin
perustelemattomuus itseisarvona ilman keskustelua.
Räsäsen ideologian foobinen ydin:
- "...sukupuolineutraalin avioliiton perimmäisenä tavoitteena on vaikuttaa
yhteiskunnan asenteisiin, jotta homoseksuaalinen suuntautuneisuus
tunnustettaisiin heteroseksuaalisuuden rinnalle tasavertaiseksi tavaksi
toteuttaa seksuaalisuutta".
- HS fi
Räsäsen mukaan ihmisten (seksuaalinen) vapaus on epäaitoa ja
ideologinen salaliitto kristinuskon tuhoamiseksi.
Homoseksuaalisuus
on Räsäsen mukaan ideologinen salaliitto, ei ihmisten taipumus ja
itsensä toteuttamista. Vaan hyökkäys puhtaita heteroita kohtaan. Tämä on
paranoidista.
Räsänen toivoo
selvästi vahvempaa valtionkirkkoa, jopa kalvinistista kirkkovaltiota, joka on Raamatun/uskovaisten moralistisessa
valvonnassa ilman demokratiaa.
Miksi heterojen tulisi pelätä ihmisten erilaisia liittoja?
Tämä on kuitenkin fundamentalistien laaja fobiaoppi: homoseksuaalit
viettelevät heteroja ja ihmisten "puhtautta", kumoavat
"maailmanjärjestyksen".
Käykää kuuntelemassa viidesläisten saarnaajien puheita lähimmässä kirkossa - sillä sinne niitä päästetään.
Viidesläisten ja lestadiolaisten eheytysoppiin
kuuluu myös tämä oppi: epäpuhtauden tms henki on vallannut ihmisen,
jotta kristittyjä viekoiteltaisiin.
Hurjan kertaluokan paranoijaa.
Ja
usein traagisesti juuri kaappihomojen julistamaa oman aseman lunastamiseksi uskonnollisessa yhteisössä.
- Piispat
tyytyivät julistamaan heteroseksuaalisuuden ainoaksi "luonnolliseksi",
kristityksi seksuaalisuudeksi Vatikaania kompaten - ja siten samalla
tukevat vankasti myös foobista rasismia.
Mitkä ovat nämä uhan mittasuhteet,
joista Räsänen ponnistaa tämänhetken pelkonsa?
Kirkon teologia on valtaoppia;
yhteisö
ja kansa on kirkon Vatikaanilta omaksutussa "Pietarin avaimet"
-dogmassa vallittava ja hallittava yhteisö kirkon Raamatusta saamalla
arvo-auktoriteetilla, vallan teologiaa suoraan Vatikaanin perintönä,
kopiovatikaani pohjolan valtionkirkkona muiden uskontojen yläpuolella
valtion takaamana, hierarkia ja pappiskultti korkeimpana väärennettynä
"evankeliumina", eliitin ilosanomana.
Paavali palautti
kristityt juutalaiseen kontrolliuskontoon ja kielsi ettei kaupungissa
saa olla kuin yksi kontrolloitava kristittyjen yhteisö.
Teologiset
ja rituaaliset uudistukset kirkon sisällä 25 vuoden sisällä eivät ole
olleet uudistuksia: ne ovat olleet taannuttavia katolisen kirkon
ritualismin matkimista. Homoseksuaalien työntekijöiden juridiset
oikeudet on saatu voimaan vain valtion virkamiesten ja asianajajien
uhkailulla.
Konservatiivit ovat huomattavasti tiukentaneet
otettaan (ex)piispa Huovisen johdolla. Huovisen kabinettivaltaan kuuluu
nykyisin mm. salainen kirkkokomitea ”Arvojen akatemia”, säännöllisesti
kokoontuva Huovisen valikoima eliittiryhmä.
Kirkkolain
ja kirkon etuoikeuksien lakkauttamista esitetään välillä jopa vainona
kristittyjä kohtaan (kuten lasten pakottamista tunnustukselliseen
uskonnonopetukseen ja verovapauksia ei saisi poistaa kirkolta).
Ei kukaan ole erottamassa ihmisiä kirkosta kun ollaan erottamassa valtiota kirkosta.
Silti
institutionaalisen valtionkirkon vastustamista rinnastetaan
kristittyjen vainoamiseen ja samalla väitetään että kulttuurimme on
kristitty. Räsänen nojautuu hyvin yleiseen valtionkirkon hybrikseen -
koska olemme kuninkaan nostama valtionkirkko siksi etuoikeuksiamme ei
saa ottaa pois.
Kirkon moraali on kuitenkin vastustanut
ankarasti vapaata humaania yhteiskuntaa ja mm. naisten itsenäisyyttä
mennä yksin ravintolaan vielä 1978! Koko homofobia ilmiönä on myös
kirkon luomaa perintöä.
Jäsenyys ja tunnustuksellinen
pakkouskonnonopetus tukeutuu myös vanhaan kulttuuriseen
identiteettivaltaan: aikaisemmin et saanut töitä etkä saanut tehdä
lapsia jos et kuulunut kirkkoon. Se pelon paine kummittelee vieläkin
ihmisten kollektiivisessa identiteetissä - kunnon Kansalainen.
Sisällissodassa ja jatkosodassa ev-lut. kirkko käytti
Jumalaa tappamisen suurimpana siunaajana fasistisen politiikan
totetuttamiseksi ja sotilaiden painostamiseksi Neuvostoliiton
valloittamiseen saksalaisten uskon- ja veriveljien rinnalla.
Kirkko luo
illuusiota arvoista - mutta toimii vain poliittisena takaajana yleisen
turvallisuudentunteen luojana ilman kansalaisten poliittista
tiedostamista eliitin teoista.
Kirkko edustaa "talvisodan
henkeä", konservatiivipuheen ylpeyttä "isänmaasta", "Suomesta",
muuttumattomuudesta, arvoista - vaikka oikeisto on luovuttanut Suomen
pörssieliitille vastoin kaikkia konservatiivien itsenäisyyskliseitä.
Kulissit estävät poliittisen heräämisen valtavaan poliittiseen
vallankaappaukseen.
Kirkkoa universaalin "moraalin valvojana"
perustellaan jopa Kantin filosofialla, kantilaisuudella ja omituisilla
kehäpäätelmillä. Vaikka se on Vatikaanin oppi ja jonka Luther kumosi.
Kantilla ei ole mitään tekemistä uuden opin kanssa kun tarkastellaan
Jeesuksen opetuksia etiikasta:
Jeesus oli tilannekeskeinen, päämääräkeskeinen (hedelmistään puu) ja
kumosi aivan kaikki perinteet, tavat sekä universaalin jäykät
moraalisäädökset ja kaavoihin puristetut yleistykset.
Kant pyrki kaavamoraaliin, kaikkiin tilanteisiin oli Kantin mukaan sovellettvissa yksi universaali jumalallinen moraali.
Kirkko
on valitettava osa poliittista peliä niin kokoomuksella kuin
keskustalla. Perussuomalaisllakin kirkko on suomalaisuuden tae.
Kirkon
sanoma ei ole hyvyyden sanoma vaan kirkko on statusyhteisö,
konservatiivinen veriuhri-magiaan tukeutuva passivoiva pappiskultti,
joka korostaa luokkayhteiskuntaa, "jumalallista hierarkiaa",
valmismoralismia, alistumista jäsenyyden ihanteena.
Räsäsen suoria konservatiivisia puheita kirkon oppiin vedoten yritetään rationalisoida ja oikeuttaa:
Näin sanoo siis edustaja, jonka puolueen nimi viittaa uskonnolliseen sitoutumiseen,
On ällistyttävää, kuinka joku voi vedota suvaitsevaisuuteen torjumalla kritiikkiä ja viitata samalla Räsäsen suvitsemattomaan puheeseen,
jossa
kristittyjen tottelemattomuus lakia kohtaan rinnastetaan mielteenä
homoseksuaalien aiheuttamaan foobiseen uhkaan heteroseksuaalien
mielenrauhalle ja uskonrauhalle - Räsänen itse selvääkin selvemmin
(vaikkakin paranoidisesti) esittää että
suvaitsevaisuus on uhka heteroidentiteetille ja kristilliselle yhteiskuntarauhalle:
Lauri Kontro:
- "Suvaitsevaisuus on suvaitsemattomalle valtamedialle ja yleiselle mielipiteelle liikaa."
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/punkti/r%C3%A4s%C3%A4nen-...
Päiviä
puolustetaan ja puhetta pyöristellään parhaan mukaan peruskristityn
puheeksi - uljaasti rinnastetaan Päivin fobiapuhe kristittyihin
marttyyreihin, ikäänkuin marttyyrit velvoittaisivat Päiviä puhumaan
homoista uhkana:
- "Päivi Räsäsen sanat ja konteksti"
Kirkko on valtionkirkko.
Räsänen vetoaa kirkon kirkkokäsikirjaan.
Arkkipiispa ei esitä erilaista tulkintaa Räsäsen esittämistä arvoista ja kirkon teologiasta. Miksi?
Piispa puolustaa Räsästä.
Kirkkokaan
ei hyväksy homoseksuaaleja tasavertaisina ja kirkko myös aktiisesti
yrittää estää valtiota hyväksymästä neutraalia avioliittolakia - kuten
Räsänen.
Kirkko ei ole muuttanut oppiaan ja käyttää valtaansa
valtionkirkkona estääkseen uskonnonvapauslain toteutumisen mm. kouluissa
oppilaat pakotetaan tunnustukselliseen uskonnonopetukseen vanhempien
kirkkojäsenyyden perusteella eikä oppilailla ole uskonnonvapautta kirkon
takia valita paralleelia hyväksyttyä ET-opetusta vaikka
uskonnonvapauslain mukaan ketään ei saa uskonnollisesti pakottaa ja
uskoa määritellä valtion toimesta.
Tilanne on hyvin outoa hyssyteltyä valtapolitiikkaa,
johon kansalaiset ovat nyt heräämässä.
Jos
puhutaan uskontofilosofisesti uskonvapaudesta ja tahdonvapaudesta
eettisten veloitteiden mukaisesti niin valtionkirkko valtion
kontrollivirastona on julmalla tavalla metsässä.
- Kirkko
ei salli lapsille omantunnonvapautta uskonnonopetuksesta, joka
palautettiin 2010 kirkon ohjaamaksi tunnustukselliseksi opetukseksi.
Vikström piti 1997 puheen - puolusteleeko hän tässä valtionkirkon moraalivaltaa yksilön yli vai yksilön vapautta?
- "
Eettiseen täysi-ikäisyyteen kuuluu käsitykseni mukaan, että ihminen
uskosta riippumatta on sisäistänyt elämästä ja lähimmäisestä
välittämisen lain, rakkauden ja yhteisvastuun lain, niin että hän
eettisessä mielessä pystyy seisomaan omilla jaloillaan ja toimii
sisältäohjautuvasti siten, että hän välillä tekee enemmänkin kuin mitä
älä-taulut vaativat. Joskus hän saattaa jonkin korkeamman arvon nimissä
joutua rikkomaan niitä vastaan ja olemaan valmis kantamaan siitä hänelle
itselleen koituvat seuraukset."
Kirkollisen vallankäytön takeeksi Vikströmkin puhui korkeammasta arvosta, joka on valtionkirkkopolitiikan takana.
Korkeamman arvon vartijat ovat jumalallisen arvovallan tae poliitikoille.
Uskonto ei ole arvo.
Uskon vapaus on arvo.
Aitoa uskon vapautta instituutioista
II
Kirkko lähti pörssiralliin, sijoitustoimintaan hyvin epäeettisillä osakkeilla ja vaihtoi eettisimpiin vasta kun mm Kai Sadinmaa puuttui asiaan
- ja kerää nyt huikeaa omaisuutta samalla kun työntekijöitä pakotetaan pätkätöihin eikä sidonnaisuuksia lestadiolaisten firmoihin vieläkään avata.
Kirkkoa puolustavat kulttuurihahmot varastavat järjestään vasemmiston tekemää työtä kirkon nimiin: kirkko ei ole työskennellyt tasa-arvoisen Suomen puolesta.
Me saamme kuitenkin koko ajan maailmalta kiitosta vasemmistolaisesta
yhteiskuntamallista eli ns hyvinvointivaltiosta, joka saa jatkuvasti
uskomattomia tehokkuuspisteitä kansainvälisissä vertailuissa - mutta
jota nyt pääministerit kokoomuksen painostuksesta ovat 20 vuotta
purkaneet vähä vähältä.
Hyvinvointi tuottaa tehokkuutta - ja se on todistettu ja siitä ei välitetä kokoomuksen uusliberalistisessa projektissa.
Kokoomuksen kaikki EU lupaukset ovat olleet katastrofeja ja silti
hallituksen kaikki suunnitelmat pohjautuvat kokoomuksen ja EK:n
vaatimuksiin.
Kyllä, vasemmistoliitto ja KD menivät mukaan eliitin tanhuun osoittaakseen kuinka sokeaa elitismiä heidänkin johtonsa janoaa.
Ei ole keskustakaan tai perussuomalaiset sanoutunut irti valtionkirkosta tai EU:sta, eliitin suuruudenhulluudesta.
Samassa hullujen härkäkärryssä ilman härkiä kaikki puolueet ja eliitti ovat alamäen vauhdista nauttimassa.
Kun eliitille varmistetaan palkankorotuksia kirkossakin ja alipalkattuja diakoneja ruoskitaan entistä enemmän. Kirkon rakkaudentyön tähden.
III
Kirkon linja?
Väistely ja vastuunkielto?
Media
ja kirkon jäsenet kelluvat nyt merkitystyhjiössä, tilanne on pelkkää
mielikuvapeliä jos kukaan ei tiedä kirkon linjauksia ja uskonnolisen
järjestön oppeja.
- -Sisäministeri Räsäsen lausahdukset "pilaavat ilmapiiriä ja saavat ihmiset voimaan pahoin" myös kirkon sisäpuolella.
- KK
Tästä keskitien kirkollisesta lausahduksesta voi analysoida merkityksiä moneenkin suuntan.
Minua kiinnostaisi erityisesti teologinen keskustelu.
Kuinka
kirkon tunnustuskirjoja ja kirkkokäsikirjaa tunnustavat
mietoluterilaiset arvioivat kirkon "virallista" teologiaa suhteessa
Räsäsen puheisiin?
Ja vähän äkkiä, kiitos, lausuntoja merkityksistä ja kirkon tukinnoista - myös piispoilta.
Kirkkohan on oppinsa varassa eikä kirkkolain.
Vai olenko käsittänyt väärin?