keskiviikkona, elokuuta 12, 2009

Ollila ja piispa ne yhteen soppii - kuinka tieteen pyhätöstä tehtiin ilotalo

Yliopiston ensimmäinen tiedekunta listauksissa ja marsseissa on aina ollut teologinen tiedekunta. Jumalisuuden ja järjestä vapaan pyhän ilmoituksen tiedekunta, jossa tehdään jopa tiedettäkin (eksegetiikka) yliopistostatuksen säilyttämiseksi - mutta sallitaan hyvin uskonnollisen tunnustuksellinen ja muutosta perinteisen tehokkaasti ehkäisevä ja maskeeraava uskonnollisuus evankelis-luterilaisen kirkon omana ammattioppikouluna.

Nyt kaupallisen Aalto-yliopiston aatteellista peruutusmarssia ja korporatiivista pakkonaittamista johtamaan on siis valittu loogisesti entinen professori, järkähtämätön fundamentalisti piispa Eero Huovinen, joka on runtannut arvovallallaan oman tuomiokapitulinsa alaista Helsingin hiippakuntaa yhä hierarkisempaan ja vanhoillisempaan suuntaan. Ja mustan öljyrahan ylikansallinen lobbaaja, jäykän insinöörikulttuurin kaunosielu Ollila.

Sekä outo remmi erilaisia mahdollisimman yliopistoperiaatetta ja tiedettä tuntemattomia, tärkeilyyn ja titteleihin erikoistuneita poliittisia instituutiobroilereita.

Tämä on mitä tehokkainta politiikaa.
Hajota ja hallitse.

Firmojen apupajaksi yliopistoa ajavat virkamiehet ovat ministeriön perustelemattoman ja hurjan muutosvauhdin sanelemien shokkipäätösten jälkeen haalineet mahdollisimman matalaotsaisia ja epäsubjektiivisia organisaatiorunttaajia näyttämään yliopistoväelle taivaan merkit alistumisen synergiasta. Heille maailma on valmis systeemi, jota ei tarvitse tutkia mutta josta voi hyötyä ja jota voi tehostaa hyödyn ja pörssikurssien kunniaksi.

Tehotaloutta ei enää yliopistomaailma uhkaa riippumattomuudellaan. Akateemiset tutkimukset tulevat olemaan yhä enemmän firmojen ehdoilla salaista tilaustyötä ja asialle antautuvaa lobbaustoimintaa, aivan kuten Otaniemi on nyt edellä osoittanut. Kansa maksaa kun firmat sanelevat tutkimuksia liikesalaisuuksina, mihin he tutkimusta ohjaavat, siis tilaavat. Otaniemessä moni lopputyötään ja muuta tutkimusta tehnyt ei voi toimia tieteen ehngen mukaisesti eli julkaista tutkimustuloksiaan. Eikä siis julkisesti vertailla ja koetella aivoituksiaan ja saavutuksiaan.

Ilmiöt maailmassa eivät sitten ole enää kvartaalitaloudesta vapaita eikä tiede ajan hengestä vapaata uteliaisuutta vertailtavan kriittisellä otteella.

Miksi arvovaltaisin yliopistoporukka pysyi lähes täysin hiljaa ja varsinkin toimettomina, kun virkamiehet julistivat tekevänsä siitä amiksen ilman kartoitusta ja perusteltua suunnittelua?

Miksi? Pelosta? Jokainenko yliopistoviran kiitollisesti saavuttanut pelkäsi joutuvansa puhumaan yksin poliitista hyökyaaltoa vastaan, kun yliopisten omaa yhteishenkeä ei löytynyt samassa shokkivauhdissa valtion raateluhankkeen edessä? Ei edes sanottu stop rehtorien suulla. Rehtoreille virkamiehen lojaalius ylempiä virkamiehiä oli korkein aate.

Yksilösuoritusten maailmassa olisi nyt pitänyt vain lisätä opiskelijoiden ja tutkijoiden erillistä vapautta monitieteellisyyteen ja rajojen ylittämiseen. Nyt rajoja piirtävät nimettömät virkamiehet ja "yhteistyöfirmat", joille sivistys ja laaja-alaisuus on uhkaava ylellisyystuote. Humanismi roskiin turhana.

Psykologian laitos on ollut loistava ennakkoesimerki tästä Neuvostoliiton aatteen mukaisesta optimoidusta tieteestä, oikeasta palveluyliopistosta: kaikki tiedekunnan voimavarat on valjastettu tekemään psykologeista työvoimasoveltuvuuden ja todennäköisyysmatematiikan testaajia firmojen lyhytnäköiseen lajittelutarpeeseen työvoimaresurssien luokittelussa, työhönottohaastattelun testaukseen, profilointiin, tyypitteleviksi työhönottopsykologeiksi. Kuinka karsia hankalan yksilölliset ja omaehtoisen luovat yksilöt alistuvien työnhakijoiden joukosta pois. Kaupallisen tieteen arvoilla ja keinoilla.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Huovinen järkähtämätön fundamentalisti? Ihan uutta minulle. Varmaan ihan uutta myös Huoviselle itselleen ja kaikille fundamentalisteille, toivottavasti hekin lukevat tätä ja valaistuvat.

Terhi P. kirjoitti...

Meniköhän nyt kärjistäminen vähän överiksi? Tiedätköhän edes mistä puhut?
Holtiton leimaaminen pistää ajattelevan ihmisen kyseenalaistamaan kaiken muunkin mitä blogissasi kirjoitat.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Kyseenalaista vain.

Tuomo "Squirrel" Hämäläinen kirjoitti...

Olen toki samaa mieltä siitä, että f -korttia on lyöty kenties liian heppoisesti.

Lausunto "Holtiton leimaaminen pistää ajattelevan ihmisen kyseenalaistamaan kaiken muunkin mitä blogissasi kirjoitat." pistää kuitenkin ihmettelemään?

Että jos tekee yhden virheen, kaikki muukin muuttuu huonoksi? Minä kun luulin että tälläinen yleistäminen ei ole se, mitä "ajatteleva ihminen" lainkaan tekee.

Nietzscheäkin lukevat akateemikot. Ja Fifföf mitä tekstiä paikoin on se..

Paitsi tietenkin jos kyseenalaistaminen on määritelty ei "suoraan roskiin heittämisen kanssa", mutta sitä älykäs ihminen taas tekisi joka tapauksessa koko ajan muutenkin. Tilannetta ei siis muuttaisi jokin tietty tapaus, kuten tästä olin tajuavinani.

Minusta ongelma on enemmänkin "julkisuuden puute", josta seuraa toistettavuuden ongelmia. (Koejärjestelmän itsessään voisi toistaa, mutta millä toistat kun et tiedä mitä on tehty ja mitä on saatu tulokseksi?) Kaupallisuus an ding an sich voi optimitilanteessa vaan tuoda rahaa. Mutta jos koetulokset jää tuntemattomuuteen, miten käy tutkimuksen suuntautumisen, "edistymisen" kuten jotkut toiset sanovat?

Alan toivomaan että tiedeyhteisössä statusta alkaa saamaan korostetusti siitä että "saa papereita Natureen". Siinähän saavat, kätkijät, ehkä rahaa.

(Ollakko sairas kun olettaa että kaikilla asiallistakin tieteitä tekevillä on sellaisia motiiveja kuten kuuluisuuden saaminen? Ja jos Nature et kumppanit vaan pitää linjan tiukalla, niin se tarkoittaa että maineahne joutuu tekemään hyvää tutkimusta saadakseen jutun läpi. Hehheh.)