Demarit omaksuivat porvarin identiteetin niin tehokkaasti Lipposen aikana että he ovat jääneet hyytävään limbotilaan - ovatko he vasemmistoa vai oikeistoa?
Haluavat olla kumpaakin!
Mahtava ideologinen strategia.
Lipponen lupasi nousukautta "kaikille" valtion alasajon seurauksena ja tätä Lipposen katteetonta valhetta ja vedätystä ei ole vieläkään tunnustettu demarien piirissä. Hyvinvontia yhteiskunnan alasajosta.
Kunhan kaikki alistuvat Kekkos-Lipposen YYA-despotismiin, yhden johtajan alle, ilman yhteiskuntamoraalin keskustelua. Rikkaiden mielenrauhan helpottamiseksi, rikkaiden verotaakan keventämiseksi.
Mahtava valhe, jota toitotettiin ja sosiaalidemokraatit siirtyivät kokoomuksen sisarpuolueeksi.
Suomi tarvitsisi kyllä sosiaalidemokraattista linjausta ja vahvasti mutta puolueen moraalisen konkurssin jälkeen (Lipponen) rohkeus tuntuu olevan pelkästään epätoivoista profiilin nostatusta ilman ideologista taistelua.
Voiko enää olla vasemmistohenkinen toimija, jotta voisi kokea tyytyväisyyttä itseensä "itsenäistä yksilöä" korostavassa porvari-Suomessa?
Voiko vaatia varakkaiden tuhtia verotusta ja tunnustaa olevansa laajan kansanosan eettinen populisti? Tämä aika on identiteettihukan keskus ja sosialidemokraatit nyyhkyttävät vain nurkassa hyvin laimeilla lauselmilla.
Porvaritoive omaksi ylpeäksi identiteetiksi hyvinvoivan ja "riippumattoman" kansalaisen identiteettinä on syvä psykodynaaminen mielikuvapaine suomalaisessa oikeistopitoisessa kulttuurissa.
Valtiosta riippumatton ihmiskuva ihanteena, "yrittämistä", valtion alasajoa, solidaarisuuden väheksyntää. Valtio suuryhtiöiden suurien asioiden edustajana, ei yksilöiden.
Jokainen duunari luulee/toivoo porvarin ("ihanneihmisen") olevan ideologiassaan eheä ihanneihminen, itsevarma. Ihailtu. Menestynyt.
Jokainen haluaa siis olla porvari tämän mielikuvan mukaan ilman keskinäistä solidaarisuutta. Näyttää voimansa ja itsenäisyytensä. "Olen menestynyt".
"Ihminen voi auttaa vain itseään". Tämä eetos unohtaa täysin yhteiskuntamme hyvinvoinnin ihmeen 70-luvulla.
Puolue- ja ammattiliittomafia musersivat aatteen merkityksen mafiatyyppiseksi jyräystoiminnaksi 1980-luvun lopulla. Annetaan niille yhä enemmän, joilla jo on ja hylätään pätkätyöläiset toisen luokan kansalaiseksi.
Oikeat tämän hetken työläiset ovat siis totaalisesti pois työväenliikkeen kaappaajien mahtipiiristä.
Samalla vasemmistolaisen leima on nyt tosi pelottava näinä materialistisen identiteetin päivinä - myös monesta oikeiston käyttämästä 100-vuoden ajan perinteisestä halveksuvasta mielikuvakeinosta johtuen.
Suomi on ollut aina erottautumisen kulttuuri ja tähän on käytetty yhtenäiskulttuuria.
"Me olemme kaikki suomalaisia" -iskulause on ollut julmaa torjunnan kulttuuria vasemmistolaist luokkanäkemystä vastaan. Erilausuus on ollut halveksunnan paras aihe, jos et suostu olemaan ja haluamaan "kuten muut".
Onko yhteiskuntaluokkia? Katso vain ympärillesi.
Lipponen oikeastaan keksi "vastakkainasettelujen aika on ohi" - ideologian. Kieltäkää ideologiset erilaisuudet pääministerin käskystä. Olemmehan kaikki porvareita.
Erilaisuutta on aina vihattu, jotta olisi olemassa ihailtava standardisuomalaisen mielikuva ja sen määrittelyyn tarvittava "kontrolloiva" eliitti.
Eliitti kokee olevansa aina sitä arvokkaampi, mitä enemmän he määrittelevät hyväksytyn poliittisen mielipiteen tai taiteellisen päämäärän.
Kokoomus on nyt onnistunut kaappaamaan hätkähdyttävän laajasti niin talous- kuin taidepiirien virkamies paikat - pitkälle sosiaalidemokrattien itsehalveksunnan ja ideologisen tyhjyyden takia. Sosdem-mafia haali ensin itselleen, varsin epäpäteville edustajilleen, paljon kunnallisvirkoja ja rahaa eikä enää sitten nähnyt mitään eroa itsensä ja kokoomuksen ahneuden ideologian välillä. Varakkaita ja rehellisesti eliittiä korostava Kokoomus tuli virkamies-sosiaalidemokraattien ihanteeksi.
Lipposen heittäminen mielikuvana laidan yli olisi korvaamaton vaihe sosiaalidemokraattien uudistusta mutta sitä isänmurhaa ei näköjään haluta tehdä. Ei.
Ei haluta tunnustaa sitä tylyn runnovaa oikeistolaista linjaa, jota sosdem-klikki veti kaksi hallituskautta kokoomuksen kainalossa, ylikansallinen pörssitalous ihmisarvon edellä.
Aivan kuin pörssitalous ja voiton tavoittelu tarvitsisi apua?
Aivan kuin Ahon ja Lipposen lanseeraamia ylikansallisten yritysten jättitukia ja verohelpotuksia tulisi jatkaa?
Yritysmaailma sopeutuu aina mihin verotus-ekosysteemiin tahansa.
Jos luodaan taas selkeä veroprogressio ja ilmaiset peruspalvelut ihmisarvon ja hyvinvoinnin perustaksi, niin ei yrityksillä ole mitään ongelmia sopeutua siihen.
Politiikka on aina päämäärien toteuttamista.
Sosialidemokraattien päämäärälauseet vaalitemppuna ovat nyt vain hätätoimenpiteenä vanhan lämmittäminen eikä ankara ideologinen taistelu.
Tarvitaan jyrkkiä otteita.
70-luvun hyvinvointi ja sosiaaliturva syntyi kirjaimellisesti vain 1000:n lakkotaistelun kautta, ei johtajien hyväntahtoisuuden kautta.
Tasavero on köyhän hirttosilmukka, Paavo Räyhä-Lipposen ajama "tehostamis"-metodi uudelle porvari-Suomelle.
Perinteinen Yhteiskuntaluokajako vasemmiston naamaria ilkkuen käyttävän puolueen ansiosta.
Vaaleissa vain vasemmistoliitto näyttää ymmärtävän valtion tehtävän pohjoimaisen hyvinvoinnin takaajana ja perustuslain toteuttajana.
Mikael Jungner ja Jutta Urpilainen , missä on kartta, miten toimii tutka, missä ovat juuret?
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti