" Ajattelin, että en voi mennä poliisille, ettei kukaan ymmärtäisi tai uskoisi tätä juttua. Sallmen on itse jo monessa polvessa pappisperheen jäsen ja tunsi kirkon vaikenemisen kulttuurin hyvin.
Olen nuorena itse seurannut sivusta, kuinka seurakunnan nuorisotyössä on suojeltu pedofiilisesti saalistavaa ja ahdistelevaa pappia. Pappi (perheellinen) kosketteli ja hyväili systemaattisesti ilman lupaa seurakuntakeskuksessa julkisilla paikoilla hyvin häkeltynyttä tyttöä.
Muut työntekijät kieltäytyivät puuttumasta ja soittamasta kirkkoherralle koska "kirkkoherra on lomalla eikä pidä häiriöistä" kun yritin selvittää asiaa. Pedofiili ei välittänyt lainkaan henkilökohtaisesta kritiikistä.
Olin itse sitten lopulta valmis soittamaan kirkkoherralle tai poliisille mutta ahdistelija ja lääppijä onnistui yllättävän nopeasti aivopesussa. Kohteena ollut tyttö alkoi leikkiä tyttöystävämäistä halittavaa nukkea ja fyysistä läheisyyttä miespapin iloksi.
Aivopesu on aika yksinkertaista. Luodaan hirvittävä paine ehdottomalla auktoriteetilla (Jumala-käsitteen avustuksella) ja nuori ihminen vain murtuu.
Olen myös kuullut nuorilta miehiltä kunka naistyötekijät ovat painostaneet ja vihjailleet ilman kirkkoherran vastuunottoa. Naispedofiilejäkin riittää.
Suomessa ei ole tehty tilastoja STAKESin kiellon takia mutta Itävallassa joka seitsämäs nainen on raiskattu ja usein nuorena.
Olen myös kuullut nuorilta miehiltä kunka naistyötekijät ovat painostaneet ja vihjailleet ilman kirkkoherran vastuunottoa. Naispedofiilejäkin riittää.
Suomessa ei ole tehty tilastoja STAKESin kiellon takia mutta Itävallassa joka seitsämäs nainen on raiskattu ja usein nuorena.
Ehkä kirkko nyt muuttuu - taas ulkoisen paineen alla.
Kaikki ahdistelua kokeneet nyt rikosilmoitusta tekemään ilman turhaa kelausta.
Rippisalaisuutta koskevaa lainsäädäntöä ei muutettu...
Taaskaan kovin moni kirkon työntekijä ei joudu julkisesti tilille raiskaajien suojelusta ja rikoslain rikkomuksista rikoksen salailusta. Kirkko vain pahoittelee katolisen kirkon sekä lestadiolaisten tyyliin ja painostaa uhreja olemaan vetämättä työntekijöitä oikeuteen kristillisiin arvoihin vedoten. Ja pedofiilit jatkavat kristillisten arvojen suojissa.
Rippisalaisuus on katolisessa kirkossa "sakramentti" eli "pyhä asia. Protestantit kumosivat tämän, koska se antoi aiheetonta papeille säätyvaltaa ja määräysvaltaa ihmisten elämässä.
Korkekirkolliset tahot Suomessa eivät halua vieläkään tehdä tästä kirkosta protestanttia vaan roomalaiskatolisen kirkon sääntöjä suojellaan mustasukkaisesti. Suomen kirkossa ei ole tehty aitoa uskonpuhdistusta. Protestantismin humanistisia periaatteita yksilön suojasta ei haluta toteuttaa. Korkeakirkolliset piirit kirkossa haluavat pitää voimassa käsitykset room.katolisen kirkon sakramenteistä vaikka ne eivät yksinkertaisesti ole protestanttista teologiaa.
Pappikeskeinen rippi-käsitys on voimakas papin statuksen takaaja ja nostaja.
Pappi on silloin ikäänkuin Jumalan välittäjä, Jumalan edustaja katolisen teologian mukaan. Se ei ole protestanttisen yleisen pappeuden käsitteen mukaista (perustuu Paavalin ja Jeesuksen opetusten tulkintaan). Se on vain valtapeliä, papin maagisen roolin vatikaani-kuvastoa.
Protestanttisessa uskontokäsityksessä jokainen voi jakaa ehtoollisenkin - vaikka papit tätä oppia jemmaavatkin ja estävät "maallikkoja" toimimasta - korostakseeen omaa asemaansa katoliseen tyyliin.
Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa kirkon työntekijä olisi tehnyt rikosilmoitusta tai tutkintapyyntöä toisen työntekijän seurakunnassa harrastamasta seksuaaliahdistelusta.
Tiedossani on sen sijaan monta tapausta, jossa pappi on vuotanut rippisalaisuuksia poliittisille tai uskontopainotuksen yhteistyökumppaneille aseiksi mustamaalata erilaisia kirkon jäseniä. Piispojen puuttumatta.
.
Taaskaan kovin moni kirkon työntekijä ei joudu julkisesti tilille raiskaajien suojelusta ja rikoslain rikkomuksista rikoksen salailusta. Kirkko vain pahoittelee katolisen kirkon sekä lestadiolaisten tyyliin ja painostaa uhreja olemaan vetämättä työntekijöitä oikeuteen kristillisiin arvoihin vedoten. Ja pedofiilit jatkavat kristillisten arvojen suojissa.
Rippisalaisuus on katolisessa kirkossa "sakramentti" eli "pyhä asia. Protestantit kumosivat tämän, koska se antoi aiheetonta papeille säätyvaltaa ja määräysvaltaa ihmisten elämässä.
Korkekirkolliset tahot Suomessa eivät halua vieläkään tehdä tästä kirkosta protestanttia vaan roomalaiskatolisen kirkon sääntöjä suojellaan mustasukkaisesti. Suomen kirkossa ei ole tehty aitoa uskonpuhdistusta. Protestantismin humanistisia periaatteita yksilön suojasta ei haluta toteuttaa. Korkeakirkolliset piirit kirkossa haluavat pitää voimassa käsitykset room.katolisen kirkon sakramenteistä vaikka ne eivät yksinkertaisesti ole protestanttista teologiaa.
Pappikeskeinen rippi-käsitys on voimakas papin statuksen takaaja ja nostaja.
Pappi on silloin ikäänkuin Jumalan välittäjä, Jumalan edustaja katolisen teologian mukaan. Se ei ole protestanttisen yleisen pappeuden käsitteen mukaista (perustuu Paavalin ja Jeesuksen opetusten tulkintaan). Se on vain valtapeliä, papin maagisen roolin vatikaani-kuvastoa.
Protestanttisessa uskontokäsityksessä jokainen voi jakaa ehtoollisenkin - vaikka papit tätä oppia jemmaavatkin ja estävät "maallikkoja" toimimasta - korostakseeen omaa asemaansa katoliseen tyyliin.
Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa kirkon työntekijä olisi tehnyt rikosilmoitusta tai tutkintapyyntöä toisen työntekijän seurakunnassa harrastamasta seksuaaliahdistelusta.
Tiedossani on sen sijaan monta tapausta, jossa pappi on vuotanut rippisalaisuuksia poliittisille tai uskontopainotuksen yhteistyökumppaneille aseiksi mustamaalata erilaisia kirkon jäseniä. Piispojen puuttumatta.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti