Ulkolinja: Yhdysvaltain velkahuuma
In Debt We Trust
TV1 Keskiviikkona 21.40
Yhdysvaltojen pelätään ajautuvat historiansa pahimpaan
taloudelliseen kriisiin. Merkit näkyivät jo muutamia vuosia sitten.
Kuluttajien velka on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja ensi kertaa historiassa USA:ssa on negatiivinen säästämisaste. Keskivertoamerikkalainen elää yli varojensa, yrittää kituuttaa saadakseen minimimaksut maksettua joka kuukausi, mutta ei selviä velastaan. Dokumentti tutkii taloudellisen ja poliittisen verkoston mekanismeja, ja syyttää ongelmasta luottokorttiyhtiöiden, lobbaajien, keskitetyn median ja Bushin hallinnon salaliittoa. Bushin hallitus on tukenut lainateollisuuden vapauttamista ja siten ruokkinut luottokorttikulttuuria. Kasvava eriarvoisuus johtaa asiantuntijoiden mukaan pikkuhiljaa moderniin maaorjuuteen.
Työväen omaisuus valuu harvojen rahoituslaitosten holveihin, ja lainanantajien korot ovat korkeita. Loppujen lopuksi valta keskittyy yhä harvempiin käsiin, ja seuraukset ovat pelottavat.
Bear Stearnsin pääekonomisti John Ryding uskoo, että Yhdysvaltain dollarin heikkous on pysyvämpi ilmiö.- 28.05.2008 - Kauppalehti
Maailmanpankin tekopyhin teko on nyt myös tapahtunut:
Ensin Maailmanpankki tuhoaa luontaistaloudet, repii vakautta tuottaneet ja ääripäitä rajoittavat sääntelysteemit ja tuhoaa todellisen kysynnän täyttämiseen muotoutunet paikalliset elintarviketuotantoketjut - ja sitten vetoaa muita tahoja auttamaan hädänalaisten tilaa.
Aivan.
Talouspäättäjiä rassaa kiperä pulma, kun talouskasvu hidastuu ja silti hintojen nousu kiihtyy. Pulma on erikoinen, sillä normaalisti kasvun hyytymisen pitäisi pikemminkin laskea kuin nostaa hintoja. - Taloussanomat.fi
Suursijoittaja George Sorosin mielestä keinottelijat ovat ajaneet öljyn hinnan pilviin. Soros kommentoi öljyn hintaa Daily Telegraph -lehdessä tiistaina, vain muutama päivä sen jälkeen kun öljy oli taas kivunnut uuteen ennätykseensä, 135 dollariin barrelilta. - Taloussanomat.fiMikä oikeastaan on tämä sanahirviö ”asuntomarkkinajohdannaiset”?
Eroaako se ollenkaan vedonlyönnistä?
Öljyraha heiluttelee maailmaa
- kolumni Olli Kivinen HS.fi
Raakaöljyn hintaräjähdys on aiheuttanut maailmassa lukemattoman määrän pohdintoja siitä, millainen varallisuuden uusjako maailmassa on menossa. Ilmassa on koko lailla paljon hysteriaa, jonka syy on selkeä: maailman kaikki ihmiset tuntevat muutoksen nahoissaan – kuka huoltoasemalla, kuka ruuan loppumisena. HS
"Suhdannesumu harvinaisen sankka"
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki pitää nykyistä suhdannetilannetta harvinaisen epäselvänä. Taloudessa on eri suuntiin vetäviä voimia, jotka hämmentävät kokenuttakin kansantaloustieteilijää."Talousnäkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat ja epäselvät. Jos joku sanoisi, että nyt mennään tiettyyn suuntaan suurella varmuudella, niin puhuisi vastoin parempaa tietoa." - Kaleva.fi
"The pseudo-science hurting markets"
Mutta yllätys,
yllätys nahkurin orsilla kyyhöttäville ja valtion lamakaudelta päälle jääneen hyvinvointivaltion alasajoa ihmetteleville, mikä onkaan tilannekatsaus täällä:
Suomen velkatase on positiivinen: muut maat ovat meille enemmän velkaa kuin me niille.
Suomi porskuttaa edelleen 1990-luvun mahtavalla elektroniikan vientimenestyksellä. Silloin tuli kerätyksi kansallista pääomaa, josta on nyt hyvä ammentaa. Kansantalous kestää isommankin velan oton, varsinkin kun korot ovat matalalla. TS
Mikä on sitten tämä päälle jäänyt viime lama-ajan paniikkitila, tasa-arvoperiaatteen purkaminen ja tulonsiirto säästötoimissa ja "kustannustehokkuudessa", hätäkeskustenkin alasajossa, joilla valtio yhä jatkaa hyvinvointiperiaatteiden alasajoa pois kansalaistensa ulottuvilta?
Tutkija Heikki Niemeläinen kirjoittaa 28.10.2007 Hesarissa tähän asti painavimman puheenvuoron suomalaisesta talouspolitiikasta- ja ennen kaikkea sen puutteesta:
"Suomen talouspolitiikka on lama-asennossa,
vaikka emme ole enää lamassa.
Suomella on nyt edellytykset kohentaa asemaansa kansainvälisessä taloudessa.Minkä verran Suomi tarvitsee kilpailukykyä ja vaihtotaseen ylijäämää suhteessa muihin kansoihin? Mihin tarkoitukseen suuria ylijäämiä kerätään, ja kuka niiden käytöstä saa päättää? "
Pörssiyhtiöiden utopia poliitikkojen unelmana?
Yhteiskunta pörssi-ideologian tapaan nähtynä resurssivarantona, lopulta ilman valtiota ja sääntelyä?
Politiikka kaupankäynnin jatkeena?
Yleinen hyvinvointi poliitikkojen painajaisena - vain ideologisena uhkakuvana, kilpailukulttuurin ja yhteiskuntaluokkien erojen pönkitysoperaatioissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti