maanantaina, toukokuuta 26, 2008

Cannes kultaa dogmalle

 Taas vaihteeksi "dogma"-tyylinen elokuva voitti ison kansainvälisen kilpailun.Mahtavaa.


Ennakkosuosikit eivät aivan pitäneet
Cannesin elokuvajuhlien palkintojen jaossa 2008.

Mahtaa "laatuelokuvien" eli ylituotettujen brändielokuvien tuottajat olla taas ärtyneitä tai ihmeissään. "Entre les Murs"

Ranskalainen elokuva julisti 60-luvulla että elokuvalla ei voi olla yhtä ihannemuotoa eli ihanteellista elokuvan rakennekaavaa. Aivan jotain muuta ideaa kuin brändidoktriini nykypäivänä. Ranskalaisen elokuvan perintöprinssi eli dokumenttityylinen "dogma"-elokuva lähtee ajatuksesta että jokainen elokuvan tulisi olla jopa muotoa ja rakennetta myöten ainutlaatuinen.

Vain sisältö ja katsojan ja elokuvan välinen prosessi, katsojan itse luoma suhde elokuvan henkilöihin ja tulkintoihin ratkaisee.

Hyvä elokuva ei ole vaaraton.

"Me halusimme tehdä elokuvan, joka on Ranskan yhteiskunnan heijastuma - monitahoinen, monikasvoinen, monimutkainen", elokuvan ohjannut Cantet sanoi vastaanottaessaan palkintoa Cannesin elokuvajuhlien pääsalissa, Lumiere-teatterissa.

"Heijastumana joskus myös siinä kitkassa, jota elokuva ei yritä peitellä", Cantet sanoi.

Elokuvan muotorakenteen vertailu, ihannerakenteen tavoittelu ja tyylien matkiminen olisi siis turhaa, tylsää ja hyödytöntä. Hyvin epäviihdyttävää.

Jopa elokuvan laatu tai ammattinäyttelijät eivät saa ennakko-oletuksineen ja tyyliluokkineen olla estämässä välittömän, ainutlaatuisen kokemuksen, inhimillisen arvaamattomuuden ja luonnollisuuden aistimista.
Even if the film didn't develop dramatically, the robust, extended discussions between teacher and students - captured via fly-on-the-wall lensing and edited to convey a sense of the classroom as a living, breathing human ecosystem - alone could provide hours of boisterous entertainment and observational interest. - Variety

On ihmisten aliarvioimista jos elokuvan rakenteen toiston oletetaan luovan hyvää viihdettä. Sosiologiset havaintokokeet ihmisillä korostavat sitä, että ihmisten aivojen toiminta virkistyy nimenomaan ongelmanratkaisusta, yllättävistä jännitteistä ja poikkeavista ilmiöistä. Saman kaavan toistaminen nukuttaa ja passivoi mitattavaakin aivojen toimintaa.

Cannes 2008: The final word


Hallittu jännitteiden tutkielma
elokuvana on jotain aivan muuta kuin konventionaalisten elokuvatuotannon kaavojen noudattaminen.

Nykyisessä, mielettömässä viihde-elokuvien megatulvassa luulisin että tämä muotovapaa ja sisältökeskeinen ideologia alkaa voittamaan sijaa ja laajasti. Ihmiset tylsistyvät kuoliaaksi ennalta-arvattavien tarinoiden ja roolihahmojen brändigalleriassa ja vaativat lopulta elokuvalta henkistä selkärankaa olla oman itsensä näköinen taideteos.

Erilainen.
"Elämä kierrättää" on saanut huikean suosion Euroopassa miljoonilla katsojilla. Silti suomalaiset elokuvakriitikot ovat nyrpeän ihmeissään elokuvan vapaasta muodosta, kiinnittävät huomiota vain elokuvan outoon rakenteeseen ja "liialliseen" päähenkilökeskeisyyteen.

Tässäkin elokuvassa oleellisinta onkin prosessi eikä "dramaturgisesti tuttu", "kokeiltu" rakenne, aivan kuten "Entre les Murs"-elokuvassa.

Myöskin "Control"-elokuva on hyvä esimerkki täysin psyykkisten prosessien ensisijaisuudesta elokuvailmaisussa.

Kun sisältö ohjaa muotoa eikä päinvastoin.

Brändielokuvissa muoto ohjaa sisältöä.


DVD Idioterna

Legendaarinen mother of dogma, koomista farssitragediaa,
Dario Fon dramaturgian lähin sovellettu muoto elokuvissa.




Nine lives -DVD

-yksi parhaimmista episodielokuvista


TAGS:: ELOKUVAKULTTUURI elokuvafestivaali 2008 2009 festivaali vaihtoehtoinen alternative scene independent woody allen menestys european film von trier aki kaurismäki kaurismaki kirjoittaja Arhi Kuittinen

Ei kommentteja: