- ”Musta kuulostaa siltä, että Jumala on alkanut puhumaan sun omalletunnolle"
Jumala on hetero - homot hävetkää.
Mahdollisuus muutokseen -kampanjassa mukana olevat ev.lut. kirkon seurakunnat tietävät homopuhdistusteeman varsin hyvin. Eheydy, homo, sillä jumala puhuttelee sinua, jotta voit tulla kristityksi heteroksi.
Kampanja paljastaa karvansa. Kirjoitin tästä Voiman ihmettelyn aiheena olevasta kampanjasta jo aikaisemmin laajemmin blogissa sekä siitä, kuinka arkkipiispa oli jakanut rahaa kesällä vihapuhekampanjaa vetävälle OPKOlle.
Piispat ovat sitkeästi sitä mieltä kirkkopolitiikasta ja kirkon teologisesta linjasta, että kirkon ei tarvitse ottaa selvää ja tiukkaa kantaa "perinteiden" takia. Kirkko on kuin maa jalkojen alla, jota kaikki syntiset ja vihapuheen hautojat saavat tallata ja muokata?
Luther oli eri mieltä ja potki paavia munille.
Kirkko on aina vedonnut ikuisiin totuuksiin ja Jumalaan oman arvovaltansa takaajina. Jeesus taas näki oman tehtävänsä profeettana kumota ikuiset totuudet tavoista ja peloista sekä mitätöidä synagoga-kirkon vallan ja rituaaliuskonnollisuuden.
Miten on, onko kirkko totuusjärjestö vai pelkkä ahne käpertyvä kiinteistösijoitusfirma talouspäälliköiden rautaisessa otteessa?
Onko kirkon sinapinsiemen jokaisen kirkollisveroa maksavan anonymiteetissä, sitoutumattomuudessa ja välinpitämättömyydessä?
Homoilta näytti kirkon moraalin hajoavan ytimen.
Vaikka suorassa lähetyksessä Tampereen piispa Matti Repo puhui avoimesti viha- ja uhkapuhetta homoseksuaaleja kohtaan Päivi Räsäsen kompatessa, ei kukaan toinen piispa vetänyt itseään paljastanutta piispaa vastuuseen mistään. Ja vain kirkon jäsenten vihaeroamiset saivat piispat rauhoittelemaan jäseniään.
Onko piispojen liberaali ja humanistinen puhe vain valtaosajäsenten rauhoittelua, jotta kirkko saisi maksimaalisen tulotaseen kirkollisverona ja että kirkon konservatiivinen ja epäprotestanttinen fundamentalistisiipi saa rauhassa jatkaa myyräntyötään avuttomien, lasten ja nuorten parissa kirkollisveron kustantamana?
Jos piispat vakavissaan ajattelevat, että kirkko ei tarvitse omaa protestanttista linjaa ja että mikä tahansa amerikkalainen evankelikaalinen/kalvinistinen teologia saa kukkia, kunhan ihmiset ovat "uskonnollisesti aktiivisia", niin kirkon humanististen jäsenten on itse tehtävä johtopäätöksensä kaikesta sumutuksesta ja kumiselkärankaisuudesta.
Jos kuulut kirkkoon etkä tiedä seurakuntasi linjaa varsinkaan silloin, kun olet laittamassa lapsesi pyhäkouluun ja rippikouluun, kannattaisi keskustella tiukasti kirkkoherran kanssa muiden epätietoisten ihmisten ryhmänä. Muutkin vastuulliset ihmiset voisivat selvittää, kuinka äärilaitaa seurakuntansa lapsityötä tekevät ovat.
Ortodoksit ovat päässet humanistisessa ihmisoikeuskeskustelussa vähällä, koska he haisevat hyvälle ja eksoottiselle.
Ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvatkaan eivät saisi elää enää harhassa vaan tiedostaa, kuinka rasistinen ja vihamielinen ortodoksinen teologia on naisia ja homoja vastaan. Ortodoksisen teologian mukaan nainen ei ole täysi ihminen vaan pelastuu vain miehen kautta.
Kirkkoherrat rakastavat leppoisia pullakahveja ja tilaisuuksia, joissa ei puhuta vaikeita ja kirkkoherraa pokkuroidaan urakalla mutta nyt on aika kysyä vaikeita. Onko kirkko jäsentensä kirkko vai ääriryhmien kaappaama laitos muiden kirkollisverolla?
Kirkolla olisi periaatteessa äärimmäisen moderni teologia käytettävissä, joka näkee kirkon ja teologian jatkuvasti muuttuvana ihmisten sopimussuhtena.
Kirkon johto on kuitenkin kieltäytynyt puhumasta protestanttisen teologian muutoksesta ja suostunut vain muutamiin käytännön pakkomuutoksiin julkisen yhteiskunnan paineen myötä hyvin jälkijättöisesti ja vastentahtoisesti.
Kirkko ei ole myöskään käsitellyt lainkaan äärioikeistolaista perintöään kuninkaan ja fasistisen suojeluskuntajärjestön palveluksessa ihmisten alistajana ja jopa laittomuuteen kehoittajana. Se, mitä ei käsitellä, se ei muutu. Se pulpahtaa aina uudestaan esille.
Kirkon sisällä liberaalit ja muutosta ymmärtävät työntekijät toimivat nyt pelon alla, sillä jotta ura etenisi, kirkossa ei voi puhua muutoksesta, teologian muutoksen tarpeesta ja kirkon valheista kuin vasta sitten, kun media on nostanut laajasti jonkin aiheen ihmeteltäväksi.
Protestanttisen teologian mukaan kirkko ei ole koskaan pyhä eikä muuttumaton vaan vain ihmisten sopimusten mukaan toimiva konstruktio.
Kun Jeesus lähestyi uskontonsa kirkonmiesten saastaisiksi julistamia ihmisiä, hän ei puhunut heidän erilaisuudestaa ja saastaisuudestaan. Hän aloitti bileet ja sylki kirkonmiesten päälle.
Protestantismin mukaan erilaisuuden halveksunta on Jumalan hylkäämistä. Jeesuksen ristiinnaulitsemista.
Erilaisuuden halveksuntaa ei tule suvaita, sillä suvaitseminen on heikkojen ja erilaisten puolustamista.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti