sunnuntai, heinäkuuta 31, 2011

Perussuomalainen oikeisto kiehuu loukkaantuneena



Perussuomalainen oikeisto kiehuu loukkaantuneena.

Taas.

 Mutta hetkinen, miten itseään maltillisiksi kutsuvat voivat loukkaantua äärioikeiston, tiedon vääristelyn, rotupropagandan ja vihapuheen arvostelusta?

 Kuinka vihapuheen perusteltua arvostelua ja määrittelyä voi kutsua vihapuheeksi?

Miksi suvaitsevaisuuden vaatiminen ja fantasioita tuottavien vihajärjestöjen paljastaminen kiihottaa raivokkaaseen vasemmiston dissaamiseen?

Hyvinvointiyhteiskunta leimataan samalla uhaksi?

Samalla logiikalla varmaankin, kuin Suomen oikeusjärjestelmä kutsuu rikkaiden raiskaajien omaisuutta ja arvostettua ammattia  perusteena nimittää raiskausta perinteisesti lieväksi ja perusteena vain ehdolliselle tuomiolle. Kun arvostettuun arvojärjestelmään liittyvää rikosta vähätellään.

Onko itsekritiikki niin liian ahdistava ja mahdoton tapa ymmärtää nykyistä poliittisten kontrastien jyrkentymistä? Ja vihan ollessa ajattelun korvike.
Puhevapauden rajoittamisaikeista valtion suunnalta saa loukkaantua ja niitä vastustaa. Rikokseen yllyttämisen tarkkailusta ja rankaisemisesta oikeusvaltiossa ei kannattaisi loukkaantua.
Mutta Uuden Suomen ratkaisua sulkea pois suoraan väkivaltaan kehoittava räikeä sadistismisogyyninen "huumori" ja uhkafantasiapelleily on kuitenkin firman perusteltu ratkaisu oman mediansa laillisessa hallinnoimisessa.

Uuden Suomen nettiulottuvuudessa kantaoikeisto näyttää nyt kokevansa olevan epämoraalisen hyökkäyksen alla.
Ja takana on taas se kavala vasemmisto, joka on aina halunnut "myydä Suomen pois". Pois! Ne jyrää meitin!
  • Tämä historiallinen myytti ja valhe Suomen myymisestä Neuvostoliitolle mm. sosiaalidemokraattien kapinatoiminnassa reagointina nälänhätää, valtion vastuuttomuutta, kuolettavaan terveydenhuollon puuttumiseen ja kurjuutta vastaan 1918 jatkaa kulkuaan oikeiston pelkojen mielikuvadynamona. Todellisuudessa se ei ollut vasemmistojohto lainkaan joka oli luopumassa Suomesta vaan taistelemassa Suomen puolesta. Suomalaiset suojeluskuntaa rahoittavat oikeistoporvarithan ne nimittivät saksalaisen kuninkaan Suomelle sodan jälkeen, jotta Suomesta tulisi lopulta osa Saksaa.
Pitäisi lukea oikeaa historiaa, niin maansa myyminen olisi oikeissa historiallisissa kehyksissä. Todella.
Vakavasti puhuen.
Vasemmistojohto teki kaikkensa estääkseen laittomat murhat sotakapinan aikana, perusti mm. koko Suomen kattavan oikeusjärjestelmän vangitsemisia varten kaunakostoja estääkseen. Suojeluskuntaoikeisto oli se ainoa organisaatiotaho, joka harjoitti systemaattista ja suomenruotsalaisen johtonsa organisoimaa terroria ja joukkomurhia, joissa oli järjestelmällisenä kohteena myös lapsia, naisia ja vanhuksia ilman oikeudenkäyntiä. Historian leimaaminen tuntematta historiaa pitää yllä vihan myyttejä.

Vasemmisto ja erirotuiset ovat nyt kuitenkin syynä vihapuheeseen ja arjalaisen nuoren sekoamiseen Norjassa!
Vai ovatko?

Konservatiivisiin arvoihin nojautuva kansantajuinen oikeisto ei aina ole oikein ymmärryksellä ymmärrettävä. Aate ja nationalismi pidetään voimissa tunteilla eikä poliittisia yhteiskunnan edistämistoimia ajatella ollenkaan.

Onko oikeiston identiteetti aina kiinni vihollisesta ja viholliskuvan räikeästä hyväksikäytöstä ilman faktoja?

Onko kiihkeästi pulputtava oikeisto todella suomalaisten hyvinvoinnin asialla? Onko äärioikeiston rotukiihkoilu niin sympaattinen asia, että se on poliittisesti tärkein asia ja ylpeyden aihe?
Vihapuheen vähättely on vihapuhetta.

Empatia erirotuisiin ihmisiin jakavaa härskiä kielenkäyttöä kohtaan on vihapuhetta.
Se saa voimansa vihasta ja uhasta. Nimetön uhka, joka on syyllinen siihen että mummoni sidotaan sänkyyn kunnanvaltuuston käskystä ja serkku kuolee alkoholimyrkytykseen ahdistuksessa?
Halla-Aho katteeton kiihotuspuhe mitättömistä ongelmista ja täysin katteettomasti paisutelluista uhkakuvista on kyvyttömyyttä puhua todellisista arkipäivän ongelmista poliittisesti. Halla-Ahoa ei kiinnosta pätkääkään politiikan muuttaminen ja  20 vuotta jatkunut yhteiskunnan alasajo.

Työttömyys ei ole erirotuisten aiheuttama ongelma. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon sadistinen alasajo ei ole erirotuisten aiheuttama katastrofi vaan  vaan bisneskapitalistien aiheuttama poliittinen projekti. Miksi perussuomalaismieliset oikeistolaiset eivät käytä tarmoaan ja raivoaan aitoihin poliittisiin ongelmiin ja suurbisnesoikeiston, kokoomuksen perusteltuun arvosteluun esittämällä selkeitä syy-seuraussuhteita tähän valtakunnan tilaan ja tehtyihin ratkaisuihin?
Eikö konservatiivisiin ja kansallisiin arvoihin vetoava oikeisto halua oikeita ratkaisuja oilkeisiin ongelmiin?

Miksi tämä vyöry puolustaa äärioikeistolaista viha- ja rotupuhetta valkoista ylpeyttä ?
Miksi tämä hyökyaalto pilkata vasemmistoa kun yksi äärioikeiston selkeästi ideologinen jäsen toteuttaa fasistisen yhden miehen kauhukampanjan puolustaessaan täsmällisesti Suomenkin äärioikeiston kiihotuspuheita?

Luuleeko suomalainen perusoikeisto, että natsien poliittiset puheet olivat jotenkin erilaisia 1920-luvulla etsiessään keinotekoisia  ja rotufobisia puheita häpeän ja riittämättömyyden tunteisiin?

Karmein ajatushäiriö ruohonjuuritason oikeistolla on tällä hetkellä puhe "tästä Suomestamme".
"Meidän maamme". "Valkoinen ja isänmaallinen suomalaisuus ilman punaisia sävyjä".
Aivan kun suomalainen hyvinvointi olisi tapahtunut ilman ahkerien työläisten ja vasemmisto-humanistien  yhteiskunnallista taistelua originaalia oikeistoa eli ökyrikkaiden porvarien ja valtionkirkon sponssaamaa oikeistoa vastaa?

Näyttää siltä, että suomalainen oikeisto on kokonaan unohtanut sen että vuosisadan vaihteen vasemmiston unelmoima "kommunistinen yhteiskunta" on about nykyinen tämä yhteiskuntamme kontrolloivilla verotuskäytännöillä, terveydenhuollon turvassa ja tasa-arvossa ilman aateleisia.
Verotuksella resurssien jakaminen, rikkaiden alistaminen saman lain alle ja kohtuullinen palkka on tämä "kommunistinen kontrolliyhteiskunta".

Tai ainakin oli 1992-vuoteen saakka, josta lähtien aloitettiin hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden rankka purkaminen ja kansan lamauttava lamasyyllistäminen ilman yleistä keskustelua. Keskustan noudattaessa kokoomuksen marssijärjestystä suuryritysten etuja ajatellen ja varakkaiden etujen räjättäminen kontrolloimattomaan kasvuun.

Oikeisto on tuhoamassa vasemmiston luomaa tuttua tasavertaisuuden suomalaisuutta, meidän hyvinvointiyhteiskuntamallia, joka 70-luvulla luotiin tuhannella lakolla kokoomusta ja keskustaa vastaan - ja nyt sitten Suomessa on OECD-maiden rumin tuloerojen kasvu käynnissä!

Jos olette yhtään parin viimeisen vuoden aikana lukeneet uutisista, kuinka Suomi on rankattu ällistyttävän korkealle hyvinvointivertailussa ja ihmisten yleisessä toimintakyvyssä niin kaikki tämä on seurausta toteutuneesta vasemmiston hyvinvointiyhteiskuntamallista.

Mutta kohta se on tuhottu ja rikkaiden turhamaista rikastumista köyhien kustannuksella ei estä mikään, kun hyväuskoiset köyhät oikeistolais-wannabeetkin uskottelevat olevansa menestyjiä ja ajavat rikkaiden verohelpotuksia kokoomuksen röyhkeässä yhteiskuntamallissa.

Bisnestä tarvitaan ja sitä maltillinen enemmistövasemmisto ei ole ikinä Suomessa halveksinut. Rahan ja omaisuuden kasautuminen on kuitenkin tuhoisaa niin taloudelle kuin yhteiskunnalle. Tärkeintä ei ole rikkaiden estoton rikastuminen vaan hyvinvoinnin jakaminen ja lasten toimintakyvyn takaaminen kansalaisina.


Rääväsuinen oikeistoblogimaailma ottaa yhä esimerkkejä muinaisen äärivasemmiston äärivähemmistön puheista ja väittää että se on yleisesti vasemmiston muuttumaton kanta.

Se on vihapuhetta.
Lukekaa, vasemmistosta loukkantuneet, kärsivällisesti Dostojevskia.  Vihan purkajaa. "Rikos ja rangaistus".
Kun viha korvaa moraalin ja toivon.

II
Ruotsin kuningas on esimerkki äärimmäisen hyvin lavastetusta perinteisestä oikeistolaisesta aatelis-äärioikeistolaiseta, joka vain "paheksuu" siistille Ruotsille "epämieluisia" mielikuvia:
  • "Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ei ole tyytyväinen rikoskirjailija Stieg Larssonin (1954–2004) ilmiömäisestä myyntimenestyksestä"
Ruotsissa on kuitenkin erittäin hyvin organisoitu äärioikeistolainen uusnatsi- ja skiniorganisaatio etupäässä vanhan aateliston rahoittamana. Stieg Larsson tutki tätä ilmiötä ja sen laajuus on paljastunut vähitellen myös epäuskoiselle ruotsalaiselle medialle.
Se, mikä oli vasemmiston tiedossa ruotsalaisesta aateliston varakkuuden lähihistoriasta, paljastui myös medialle todella havainnollisesti: kuningattaren isä oli ostanut pilkkahintaan saksalaisilta SS-natseilta tehtaan, joka oli aseella uhaten varastettu juutalaiselta tehtaanjohtajalta ja niin aatelisisä valmisti sitten asejärjestelmän osia saksalaisiin sotakoneisiin käyttäen kuolemaantuomittuja orjia aliravitsevilla ruoka-annoksilla. Ja aatelissuku rikastui taas ja peitti historiansa häveliäästi. Kuten aina historiassa on aatelisilla tapana.


III

Tapaus Arhinmäki - ja hänen/hänen ystäviensä mahdollinen katkera huuto serbimurhaajista jalkapallo-ottelussa.
Sillä on valitettavasti faktapohja.





Vasta kun kansa näki n. vuonna 2009 videon (vuosia jalkapallohuutojen jälkeen), jossa serbifasistit teurastivat hymyillen nälällä kiduttamiaan miehiä ja vanhuksia aseilla ja veitsillä veri lentäen, kansa heräsi julmuuteen ja painajaiseen, jota heille oli mainostettu puhtaana fantasiana ja vitsinä. Asenteet muuttivat. Natsi-Saksan malliin kansa väitti, että heille oli valehdeltu ja viha myyty liian kauniin sanakääntein. Historia toistaa itseään ja aina mainoslauseiden suojassa.

Vihaisuus moraalisesti ärtyneenä ja perustellusti on eri asia kuin aaltoileva ja pursuileva aattellinen ja tekopyhä viha ilman tosimaailman perusteita.

IV
Luulen, että moralistisesti kuohuvan oikeiston ahdistus nousee siitä, että talouden ja suomalaisen  ahtaan sisäpiiripolitiikan ja kekkosen luoman sisäpiiridiktatuurin ja epädemokraatisen vallan ongelmat ovat niin vaikeita käsittää ja suuria, että vihan voima on taas pahoinvoinnin ja pelkistettyjen uhkakuvien käsittelyssä liian yksinkertaisin keinoin.

Olemme hyvinvointiyhteiskunnan lapsia.
Olkaamme  hyvinvointiyhteiskunnan lapsia.

Ymmärtäen vihan historiaa Euroopassa. Ymmärtäen poliitikkojen ja pankkien valheita 1989 laman aikana. Suomalaiset huijattiin tukemaan patrioottisesti poliitikkoja ja pankkiireja, jotka olivat aiheuttaneet laman tyhmyydellään ja ahneudellaan.
Viha ja katkeruus ei ole ilman historiaa.
Propagandaa ei ole ilman tiedon ja ymmärryksen peittelyä.

Ymmärrystä yhteiskunnan tilasta ei synny ilman tieto historiasta ja politiikkojen valintojen syy-seuraussuhteista.
 

V
Neljän viime vuodan aikana noussut Israel-ystävyys on ällistyttävä ilmiö. Oikeiston juutalaisviha onkin vaihtunut sydänystävyydeksi. uskomaton historiallinen keikaus. Kun löytyi uusi ja parempi vihollinen toisista toisuskoisista. Oikeistolaiset ovat Suomessa lukeneet juutalaisen ääri-ideologistin blogiaa vaikka hän edustaa eri rotua ja uskontoa. Häkellyttävää ystävyyttä ja avunantoa yli rajojen.
Ehkä oikeisto onkin kykenevä suvaitsevaisuuteen enemmän kuin ymmärtääkään. 





  • Esiin on esimerkiksi tullut jopa korkeantason vaatimuksia siitä, että maahanmuuttolakeja tulisi tapauksen johdosta kiristää. Kummallista logiikkaa. Aivan kuin kiusatut heikot lapset pitäisi siirtää eri kouluun koulukiusaajia provosoimasta, tai että juutalaiset jotenkin provosoivat holokaustin. Äärimmäisen surullista. Entä missä menee logiikka siinä, että jos islaminuskoinen tekee terroriteon, vastuussa olisivat kaikki uskonnon edustajat, mutta jos oikeistoradikaali ja äärikristitty tekee terroriteon, vastussa eivät ole kaikki äärioikeiston edustajat?  - Else Turunen

 
 Suomen myymisen aito historia.
  • Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen oikeisto kaipasi maahan lujaa valtaa, ja monien mielestä tavoite toteutuisi parhaiten perustuslaillisen monarkian avulla.  Kuningasvallan kannalla olivat vanhasuomalaiset mm. Paasikivi, enemmistö (suomen)ruotsalaisista ja osa nuorsuomalaisista (kuten Svinhufvud).
  Tähän liittyi aivan suora pyyntö ennen sisällissotaa porvarikoalitiolta, että Suomi liitettäisiin Saksaan. Sisällissotaan pyydetyn saksalaiskolonnan sopimuksessakin mainitaan toistamiseen Suomen liittäminen Saksan alusmaaksi.

  •  " Kuningashaaveet, joita erityisesti oikeisto oli suosinut, haudattiin nopeasti. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg valittiin virkaansa heinäkuussa 1919. Suomesta tuli tasavalta. "




 

    perjantaina, heinäkuuta 29, 2011

    Kristillinen perinne Breivikin toiminnan taustalla


    Lisäys:



  • SCUM-manifesti on tänä vuonna julkaistu suomeksi Akuliina Saarikosken suomentamana. Feministisen Tulva-lehden haastattelussa Saarikoski sanoo sen olevan ”feministisistä teksteistä ehkä tärkeimpiä”. Se on hänestä ”mahtavalla tavalla” hullu. Akuliina Saarikoski ei itse kannata silmitöntä väkivallan käyttöä, mutta ihailee sitä kuinka SCUM-manifesti ”uskaltaa tehdä just sen, mitä mä en uskalla, eli iskeä suoraan kohti sitä mitä vihaa.” - Vintage vihapuhe









  • Kun puhutaan ampujan ideologiasta, niin emme voi unohtaa pohjoismaisen valtionuskonnon eli valtionkirkon "kristillisen" opin originaalia historiaa sen toimiessa kuninkaan moraalipoliisina ja myöhemmin oikeistolaisten arvojen ja yhteiskunnan (/hierarkian) "muuttumattomuuden" vartijana ja köyhien kurittajana.

    Kuninkaan tehtävä kirkolle oli tuottaa yhtenäiskulttuuri ja yhdessä tavoiteltava statushierarkia kilpailukulttuuriksi.

    Breivik uskoo yhä tähän kirkon luomaan tehtävään, yhtenäiskulttuuriin ja myöhempän kirkon korostamaan yhteiskunnan muuttumattomuusoppiin yhtenäiskulttuurin sinettinä.

    Suomessakin "kristityn" ev.lut. kirkon piispat pohtivat ja kannattivat rotupuhtausoppeja ja pakkosterilisaatiota 40-luvulla ja sitä aikaisemmin. Siitä aiheesta käyty keskustelu  on muuten YLEllä jopa äänitteenä piispojen ottaessa kantaa kansan puhtaudesta ja arjalaisuudesta.

    Sisällissodan aikana todella moni pappi saarnasi punaisten lapsista mm. "rottina". Jostain syystä saarnojen originaaliversiot paperilla on hävitetty jokaisessa pappissuvussa. Sisällissodanajan saarnoista on julkaistu tuore kirja, ja vaikka siinä onkin vain lievempiä säilyneitä saarnoja, se nostaa tukan pystyyn kuin Stephan Kingin kauhuromaani. Jatkosodassakin papit siteerasivat verisimpiä Vanhan testamentin kohtia funktionaalisesti verenhimon synnyttämiseksi ja antoivat miehille julman kuvan kirkon tehtävästä.

    30-vuotisesta sodastakin on historiankirjoitusta, jonka mukaan papit kirkuivat sotilaille Mooseksen kirjan kansanmurhakohtauksia ennen vihollisten kohtaamista.

    Vanhassa testamentissa Mooseksen kirjoissa Mooses kuulee ääneltä käskyjä tehdä kansanmurha naapuriheimojen joukossa ja tekstin mukaan Mooses teurasti kaikki "vereltään epäpuhtaat" Jumalan nimeen "kansansa pelastukseksi.

    Mooses on toimintasankari.
    First Action Hero.

    Kirkoissa lainataan ahkerasti yhä Mooseksen kirjoja ja suuruudenhullun Jumalan vaativuutta mutta tappokohtaukset on sensuroitu pappien puheista kirkon nykyisen armopolitiikan mukaisesti. Teologista oppiansa kirkko ei ole virallisesti muuttanut.

    Kaikkivaltainen Jumala on aika paranoidi uskonnollinen ja teologinen lähtökohta.

    "Pantokrator" opin kehitti roomalainen keisari, jonka käsialaa, vaatimuksia ja valtaa myötäilevää kirkon ensimmäinen oppikokoelma oli. Jeesus kielsi seuraajiaan selvästi olemasta mukana institutionaalisessa ja valtaa keräävässä temppelissä/kirkossa. Ketään ei saanut kutsua uskonnolliseksi johtajaksi, isäksi tai papiksi.
    Ei-kristitty ja   temppelin puhdistusryhmän eli juutalaisen "gestapon"  poliisijohtaja Paavali keksi ihan itsekseen oppeja ja päämääriä sekä korosti juutalaista uhrioppia Jeesuksen "maagisessa" "uhri"-kuolemassa, jotka korvasivat Jeesuksen opetukset mietiskelevästä ja sensitiivisestä Jumalan etsinnästä.

    Jeesus kumosi opetuksissaan uskonnollisten uhrirituaalien, idolien seuraamisen ja uhriopin merkityksen, mutta kirkon ehtoollisuhri-teologiakin perustuu Paavalin uhriopille ja Rooman seurakunnan hysteeriselle marttyyrikultille.

    Kuolemasta tuli elämän korvike Paavalin opetuksissa. Paavali opetti ihmisiä lakkauttamaan avioliittonsa ja seksin, koska maailmanlopun odottaminen oli autuaampaa. Täydellinen paranoidisen vihan uskonnon perusta. Katolinen kirkko opettaa yhä, että ihminen on puhtaampi ilman seksiä ja että vain seksitön voi olla pappi, Jumalan edustaja katolisessa teologiassa. Breivik vihki itse itsensä oman lahkonsa papiksi ja luopui seksuaalisuudestaan esikatolisten kirkkoisien neuvoja noudattaen ollakseen "profeetta", puhdistettu.

    Luultavasti kaikki kirkkoisät olivat homoseksuaaleja, jotka olivat tuhonneet ja torjuneet seksuaalisuutensa sukunsa painostuksesta sillä kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa suvut eivät sallineet täyspäiväisiä homoja sukuun, (vaikka lasten hankinnan ohessa oli lupa panna miesorjiakin, jotka Paavalikin hyvksyi).

    Vihamielisyys seksuaalisuutta ja yksilön vapautta kohtaan muodostuikin kirkkoisien tärkeimmäksi opetukseksi ja vallankäytöksi.
    Ilmestyskirja on täynnä vihaa naisia ja yhteiskunnan rakentamista kohtaan. Kaikki poliittinen muutos, ihmiskunnan kehitys ja ihmisen luonteen tutkiminen on turhaa, koska Jumalan viha koittaa ja pyyhkii kaiken pois. 

    Moralismi on ihmisen tarpeiden väheksymistä, suurien ihanteiden veitsen terällä. Kun moralismista tulee tärkeämpi kuin ihmisten tarpeet, silloin siitä tulee vahva vallan ja ylemmyyden väline.

    Fundamentalistit nojautuvat kymmeniätuhansia vuosiin vanhoihin heimotabuihin, joissa ihmiset jaetaan jyrkästi me- ja he-olentoihin.

    Fundamentalistit tuntevat psyykkisesti suurta tyydytystä tietäessään tarkkaan mikä on hyvää ja mikä pahaa. Silloin ei tarvitse tuntea itseään ja omat ahdistuksensa voi kaataa toisten ihmisten päälle.
    Freudin mukaan kasvattajan rakkauden ehdollistaminen aggressiivisilla reaktioilla ja pikkutarkalla kristillisellä/vasemmistolaisella yms moralismilla on erittäin tuhoavaa lapsen minäkuvan kehittymiselle.

    Aikuisten hysteeriset tai ahdistuneet reaktiot lapsen seksuaalisiin reaktioihin ja uteliaisuuteen voi yksinkertaisesti ajaa lapsen myöhemmin uskomattomiin syntijaotteluihin tai jopa kuolemantavoitteluun shkokkikokemusten “koteloiduttua” nimettömäksi ahdistukseksi ja itseinhoksi.

    Psykoanalyyttisesti tämä ihmisen neuroottinen halu syntien jyrkkään jakoon hyvän/pahan-dikotomiaobsessiona on lapsuuden jännitteinen fiksoituma, lapsuuden ratkaisematon häpeäkokemus, joka siirtyy fundamentalistiseen ihmiskuvaan koska ihminen ei ole saanut kasvaessaan elää turvallisen hyväksyvää minäkuvan prosessia etsiessään ja kokeillessaan (esim seksuaalisuuden suhteen) lapsuudessaan.

    Jos rakkaus ehdollistetaan aikuisen moralistiseksi kaupankäynniksi tai oikeastaa kiristykseksi lapsen kanssa, niin syntyy helposti pakkomielteitä määritellä jyrkästi, mikä kelpaa ja mikä ei, mm moraalisilla perusteilla perustella "kiltti lapsi", täydellinen aikuisten tarpeita täyttävä lapsi - tai "rodun edustaja".
    Lapsi ei opi haluamaan hyvää vaan vihaamaan "pahaa".


    Ja taas asiantuntija ei katso lainkaan kulttuurihistoriaamme ja fasismin ihanteiden ja toimintatapojen syviä juuria:

    • Aivan aluksi Norjan tragedia olikin poliittinen, kun syylliseksi luultiin islamistista ääriliikettä. Vaan heti kun varmistui, että tekijä on ”yksi meistä”, terrorismi muuttui mielenhäiriöksi, ideologinen muuttui psykologiseksi, yleinen muuttui yksityiseksi.


    Moralistinen ihmiskuva on suorittajan ihmiskuva, joka ei kelpaa vajaana vaan vain ylisuorittajana, työhulluna, ei-epäilevänä, ihailtavana normaalina ei-normaalina, äärikristittynä, pukukoodiin ja statusjärjestelmään sujahtavana, jees-ihmisenä, vertailevana statusolentona.
    Kapitalistinen kilpailuvietti nousee yks-yhteen uskonnollisesta kadotuskuvastosta. Pelastetut saavat kiittää kun eivät ole niin kuin ulkopuolelle tuomitut.
    Thank's, God. Meillä luottoa riittää.

    Kirkko on aina ihaillut epäpoliittista kirkon tavallista jäsentä "hengellisesti" tyytyväisenä  ja epäaktiivisuutta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Mutta se ei ole estänyt kirkkoa olemasta vallanpitäjien paras ystävä ja poliittisesti vasemmistolaisen toiminnan hillitsijä.

    Mitä suurempi vihollinen, sitä autuaampi vapahdus.
    Mitä jyrkempi maailma, sitä helpommat ratkaisut.
    Mitä muuttumattomampi yhteiskunta, sitä "yhteisemmin" arvostetummat arvot.

    Tabu.
    Tabu tarkoittaa siis yhteistä uhkaa, yhteisiä rajoja, joita kunnioittamalla saadaan aikaan me-henkeä yhteisesti rajatulla todellisuudella.
    Tabu on hyväksytyn ulkopuolella mutta juuri tabu määrittää hyväksytyn kulttuurin.
    Tabu on ollut heimouskonnollisuudessa turvallisuuden tae.  Raja.

    Määrittelyn määreet tiukkoina rajoina antavat varmuuden - mihin tahansa.Vapaan seksin kieltäminen on ollut kirkolle kirkon avioliittosiunauksen ylistämistä ja sen vallan siunauksen korostamista.

    Kun tiedetään tuttu ja varma pahan ja huonon kautta, olo on turvallinen "järjestäytyneessä", symbolisessa universumissa. Pahan määrittäminen ja sijoittaminen esim. uhreihin tuo turvallisuuden ja järjestyksen tunnetta.

    Ihminen tarvitsee tiettyjä rajoja, mutta fundamentalismissa erilainen on automaattisesti uhka tai käännytyksen kohde.

    Fasismissa yhteisö kieltäytyy käsittelemästä omia ongelmiaan ja kulttuurinsa väkivaltaisuutta ja siten tabujen määrittely ilmenee äärimmäisen korostuneena ja jyrkkänä. Uhrit ovat voitonmerkkejä, kuten amerikkalaisilla on salaisissa vankiloissa oikeusjärjestelmän ulkopuolella nimettömiä voitonmerkkejä.

    Uhrikulttuurilla on aina uudet ilmenemismuodot, aina samat mekanismit moralistisessa politiikassa ja totalitaarisissa kulttuureissa.

    Mooses tarvitsee aina vihollisia ja hyviä uhreja.
    Ja pelastettavia, valittuja.

    Uhrikulttuurissa (ts uskontosysteemissä, jossa uhria ylistetään helpottavaksi tekijäksi ja ratkaisuksi) on yksi ainoa logiikka:  se, mikä vahvistaa yhteisöä, on hyvä mutta se mikä heikentää yhteisöä, on pahasta. Yhteisön konformiteetti ja arvonosoitus on uhrauksen arvoinen.

    Helppo uhri on suloinen tuoksu sieraimiin, sanoo Herra.

    Vangitut terroristiepäillyt antavat turvallisuudentunnetta USA:n kansalaisille, joilla ei ole muuta yhteinäistä identiteettiä kuin uhkakuvat.
    Nyt pohjoismainen terrorismi on tietysti uuden yhteisen identiteetin tae väärällä tavalla, jos ei ymmärretä, että se nousee historiastamme perinteisestä uskontokulttuuristamme ja pappien tuomiosaarnoista. Historia ei koskaan katoa, kaiken se leimaa ja kaikesta sen löytää.

    Eräät feministit julistavat joskus äärimmäisyyteen saakka, että ihmisyyden perikuva on nainen ja miesten pitäisi hävetä itseään ja ihailla naiseutta. Miehuus on siis syntiä (vaikka feministi "naisena" haluaisikin itseään pidemmän miehen biologisten mieltymystensä takia). Tämäkin miesten moraalinen erilaisuus oppina on eräänlainen rotuoppi.

    Ja feministien fundamentalistisessa kuvastossa vain mies raiskaa lapsia, että mainoskuvat yllyttävät "väistämättä" kaikkia miehiä pedofiliaan miesten luonteen takia - vaikka psykiatrian piirissä tiedetään yleisesti, että naisten seksuaalisesti häpäisemiä lapsia on ehkä jopa enemmän, niin verbaalisesti kuin fyysisesti raiskattuja. Ohjaaja Bergman on yksi lapsena raiskatuista ja loppuelämänsä siitä traumatisoitunut, hänen tätinsä runkkasi Bergmania pakolla lapsena.

    Kirkko on aina luonut aggressiivisesti ja vaativasti ihannekuvaa epäseksuaalisista nukkelapsista, joilla ei ole omaa tahtoa.

    Tämä ei liity vain seksuaalisuuteen vaan lasten käyttöarvoon aikuisille. Kiltti lapsi. Enkeli. Voi kun sulonen.

    Tämän asennekulttuurin tarkoitus on ollut aivan selkeästi tehdä lapsista epäsubjekteja. Tottelevia ihannelapsia. Niin kulissiavioliitoille kuin pedofiileille.

    Kun lapsi on käyttövaline, näyttelylemmikki suvun arvon kannalta tai ideologinen "enkeli", hänellä ei ole ihmisarvoa.

    Kirkon arvohierarkiassa aikuisten kunnia, suvun ja kirkon maine on ollut paljon korkeammalla tasolla arvojärjestyksessä kuin lasten juridiset ja psykologiset oikeudet. Lasten arvo on ollut näin vain aikuisten hyvän lisäämisessä.

    Jos lapsi uhkaa aiheuttaa pahaa oloa tai pahoja seuraamuksia aikuisille puhumalla kokemuksistaan tai ei suostu ottamaan vastaan uskonnollista propagandaa, lapsi ei olekaan enää hyödyllinen tai viaton enkeli vaan vihan, vähättelyn ja painostuksen kohde.

    Vaikka kirkon piirissä tapahtuneet seksuaaliset häirinnät ja raiskaukset ovat nyt vihdoinkin kirkon myöntämiä julkisia tosiasioita (median painostuksesta), on ev.lut. kirkolla vielä vakava asenneongelma.

    Paljastuksia eivät tee kirkon työntekijät ja johtajat vaan pelkästään uhrit. Tietoa on mutta humanistisen moraalista asennetta ei. Valitettavat kirkko toimii yhä vieläkin "vahingon minimoimisen periaatteella". 


    ** Lisäys:
    Norjan hallituksen yllättävän nationalistinen veto:

    • "Yllättäen Norjan hallitus kuitenkin kielsi Ruotsin Kruununprinsessalta maahantulon.  Kruununprinsessalle ja pääministerille oli jo ehditty varata Ruotsin hallituksen lentokone käyttöön." IL

     

      


    lauantaina, heinäkuuta 23, 2011

    Sotaveteraanit, kouluampujat ja vihan mytologia - Norjan ampumistapaus

    Suomalaiset kouluampujatkin ovat tavoitelleet kulttuurissamme ylistetyn sankaritappajan tunnotonta ja "vahvaa" identiteettiä, jolla muistellaan "rennosti" tappokykyisiä sotaveteraaneja ja suojeluskuntalaisia. Kunnian vuoksi taistelijat. Monella paikkakunnalla hihitellään vieläkin mm. suojelukuntalaisten tappotavoista ja lentävistä lauseista punaisten lahtaamisessa.

    Suomalaisen tappajamyytin kostajamyytin ylistäminen on kulttuuripiireissäkin niin vahvaa, että Kansallisteatterin iloinen "Tuntematon sotilas" oli pari vuotta sitten taas uusi ylistyssinfonia veljellisen tappamisen eetoksesta ja ideologisesti sokean veljeyden kulttuurista.

    "Smeds ei ole  kuvainraastaja, kunnioittaa Linnaa",
    oli toimittajien ainoa ilosanoma ennakkonäytöksestä.
    Tämäkö on kulttuurin tehtävä? Vahvistaa muuttumattomuutta ja poliittisia myyttejä? Luoda hyvää ja turtaa tunnetta katsojille ilman kysymyksiä?

    Veteraanit huokaisivat helpotuksesta. Sittenkin veteraanien ylistyksen taidetta, sittenkään sota ei ollut turha, taas oikein tulkitun sodan mukavaa ja sopivasti sensuroitua kuvaelmaa.
     
    Tappaminen ja uhrautuminen on yhä kansakunnan vaalima arvo suurimman sankarikuvan perustana. Jos kunnioitamme annettua historiantulkintaa ja saksalaismielisiä poliitikkoja kyseenalaistamatta tulkintoja, niin kunnioitamme isiemme työtä?  Rakastamme isänmaata? Rakastamme uhreja? Luomme äärioikeistolaisille nuorille idoleja.

    Lähes kaikki kriitikot arvosteluissaan kiirehtivät julistamaan ja vakuuttelemaan että Kansallisteatterin kesy ja varovainen esitys ei olekaan kuvainraastantaa.  Sekö oli kriitikolle moraalinen tai taiteellinen helpotus että tämä on sittenkin sympaattista tappajaikonien silittelyä ja sodan todellisuuden pakenemista?

    Kuitenkin olemme täysin unohtaneet sen pettymyksen vihan sodan jälkeen, jota poliitikot lietsoivat Kekkosen johdolla sotaveteraaneja kohtaan, jotta pettymys johdettaisiin syntipukkeihin pois poliitikkojen valinnasta ja voittamattomasta sodasta.


    Olemme historiallisesti sokeita vihan kulttuurille ja ihmettelemme Norjan tapahtumia.

    Suhtautuminen sotaveteraaneihin muuttui, kun poliitikot huomasivat voivansa hyötyä nostalgialla uhreista.

    Poliisi julisti ilman tutkimuksia suomalaisista kouluampujista, että nämä eivät ole ideologisia tapahtumia. Nämä eivät saa liittyä historiaamme eikä näitä saa liittää suomalaisen vihan historiaan. Ja kansa totteli.

    Pojat olivat vain sekaisin, vaikka aseen pojalle takaisin antanut poliisi ihaili Youtubessa asetta ja tappamista miehekkäästi esitellyttä poikaa tavallisen miehekkäänä miehenä, joka rakastaa asettaan.

    Talvisodan hengellä on tänäkin vuonna poliittinen eliitti vaatinut köyhiä "taistelemaan" köyhyytensä ja tuloerojen kasvun kanssa. Alistukaa juoksuhautoihin. Kiitos, köyhät, tiellä on oma talvisotanne, joka tekee teistä sankareita ja varmistaa varakkaiden tulokertymät jalolla uhrautumisella.

    Metaforissa sota on aina hyvä ja tuottaa myyttisen tappajaisän sodassa, jotakin jumalallista, ilman omaatuntoa isänmaan ja ideologian hyväksi. Talvisodan poliittinen valinta poliitikkojen toimesta natsi-Saksan hyväksi on jätetty kokonaan keskustelussa sivuun mytologian painoarvolla.

    Poliitikot on vapautettu vastuusta, koska on synnytetty mytologia.

    Tämä ihannemytologia kantaa kuitenkin mukanaan veristä lastia sisällissodan joukkomurhista ja suojeluskunnan tappajasankareista lain ulkopuolella. Historian hämärtämistä, tappajien vapauttamista ideologisesti puhtaina. "Erillissota". "Vapaussota".

    Tilanteemme on monessa suhteessa sama kuin Norjan. Norjassa ehkä tappajamyytti ja turvattomuuden tunne nopeasta alistumisesta Saksalle on luonut enemmänkin traumaattisesti kaivatun, fiktiivisen hahmon, jota ei ollut Norjan häpeällisen alistuneessa valloituksessa isänmaallisten norjalaisten natsien avulla (siksi mm. Nato ilman keskustelua).

    * Teorian uusfasistiset kannattajat näkevät itsensä vastarintataistelijoina vihollisen rintamalinjan takana. Vertailut natsien vastaiseen taisteluun ovat yleisiä maissa, jotka olivat miehitettyinä toisen maailmansodan aikana
    - Eurooppalainen uusfasismi, Dan Koivulaakso IL

    Suomalaisilla turvattomuuden tunne paineena ylilyöville legendoille oli taistelujen valtava alivoima, joka on käännetty sankaritarinaksi kaikki todellisuuden ja sodan syiden poliittinen tausta pois häivytettynä.

    Mutta kummassakin kulttuurissa isänmaa on täysin eristettynä muusta maailmasta sankarien toimesta,  suurena unelmana. Säilymme puhtaina, emme tarvitse muutosta, kaikki muutos ja itsekritiikki tuhoaa meidät.

      
Opettajat tuovat Suomessakin yhä enemmän esille poliitikkojen kovia arvoja kuten sodan jälkeen: nuorten ei tule kuunnella "epämääräisiä" tunteitaan ja ongelmiaan vaan keskittyä tuottamaan tulosta, työhulluutta, kilpailua ja parempaa keskiarvoa koululle. Suck it up!

    Suurin osa nuorten keskinäisestä kiusaamisesta on näkymätöntä.
    Oppilas voi sanoa ohimennen käytävällä toiselle oppilaalle että "mistäs kirpputorilta noi sun haisevat tennaris on?" ja vinguttaa lattiaan samalla upouusia Nike Special Edition lenkkareitaan. Ja tytöt nauravat hilpeästi.



    Ei kiusaaminen ole vain poikien hallussa. Kiusaaminen on usein statusreviirin merkitsemistä, muiden leimaamista, oman ylemmän aseman osoittamista. Valitaan haluttavat ja vihattavat ihmiset BigBrother-tyyliin ja tuodaan se asetelma ainakin vihjailun ja vitsailun kautta tiettäväksi. 

Ehkä yleisen keskustelun tärkein pointti kulttuurimme umpikujasta olisi tämä kilpailueetos. 
Kouluissa. Luokissa. Työpaikoilla. Lastentarhoissa.

    Useimmissa koululuokissa on meneillään julma statussota - voidaan sanoa jopa luokkasota. Kamppailu arvostuksesta ja oman statusaseman varmistamisesta, muiden kustannuksella.


    Norjalla ei ole näennäisiä uhkia, sillä Norja on rikas. Rikas.

    Köyhä ja erirotuiset ovatkin norjalaiselle ainoa vihollinen, kammottava, pelottava vihollinen ja pelote. Muu köyhä maailma on varsinkin ärsyttävä kuilu helvettiin, jolta Norja on pelastettu muurien taakse. Empatia on uhka rikkaalle ja etuoikeutetulle.

    Öljyn tuoma suuri raha on kasvattanut norjalaisia kovaan statuskulttuuriin ja hiljaiseen kilpailuun. Raha on hyväksynnän ja täysvaltaisen kansalaisuuden tärkein symboli. Jos haluat onnea, se on helposti saavutettavissa ja määriteltävissä rahalla ja statuksella. Onnen ehdoista ei saa keskustella. 
    Norjan valtionkirkko on ollut puhtaan onnen opettaja. Oikeistolaisen onnen ja hierarkian opettaja valtion tiukassa suojeluksessa.  

    Kaikki muutos on perinteisen kirkon opetuksissa ollut kauhistus myös Suomessa. Hyvä on vain perinteissä, muuttumattomuudessa ja rodullisessa puhtaudessa. Ja kansan hiljaisuudessa.
    Äärioikeisto on mielenkiintoisella tavalla "uskonnollinen", sillä kirkon sanoma muuttumattomuudesta on se sanoma, jonka he haluavat kuulla ja joka on aivopessyt heidät lapsesta saakka onnellisuuden ehtoihin. Kirkon uskonnollinen sanoma ei ole heille oleellista vaan valtionkirkon poliittinen propaganda hierarkiasta ja muuttumattomuudesta.

    Ei pidä unohtaa, että perinteiset kirkot ovat perustaneet opetuksensa rotuoppiuskonnolle eli Vanhan testamentin juutalaisuudelle. Erilaisuuden vihalle ja samankaltaisuuden omahyväisyydelle.
    Natsit omaksuivat rotuoppinsa juutalaisilta ja Mooseksen kansanmurhatarinoista, mikä on jälkikäteen lähes käsittämätöntä - jos ei tunne ideologista prosessia Euroopassa katolisen kirkon miekkavalloitusten ja valtataisteluien jäljiltä.

    Protestanttisista kirkoista muodostui nopeasti  ruhtinaiden ja kuninkaiden vallan sinettejä ja nationalismista muodostui uskontojen ja armeijan vallan ydin. Protestanttinen kapina hierarkiaa vastaan epäonnistui karseasti vallanhimon kautta. Natsisotilaillakin luki vyössään: Jumalaan me luotamme.

    Fasismi on uskonnon muoto mutta fasismia ei voi tulkita ilman psykologiaa ja psykoanalyysiä.

    Miksi äärioikeistolainen käy vasemmistolaisten nuorien kimppuun vimmalla ja vihalla?

    Ovatko nuorten pehmeät arvot ahdistaneet ampujaa, joka haluaisi olla kova ja ilman sekavia tunteita?
    Onko onnen ehdoista puhuminen ja kyseenalaistaminen isänmaanpatturuutta?

    Onko yksinäisen sankariroolista haaveilevan suurin painajainen onnellisten nuorten humanistien joukko saarella, jotka hyväksyvät erirotuisia joukkoonsa?  Rodun ja maan puolustamista maailman rakastajilta?

    Ideologista isäntapon korviketta: tapa vihollisia, niin sinun ei tarvitse tappaa isääsi ja alistajaasi tai selvittää lapsuuttasi?

    Äärioikeistolaiset rakastavat tiukkaa hierarkiaa ja selviä arvoja, joiden kyseenalaistajat ovat automaattisesti isänmaanpettureita.

    "Me tuhoudumme, jos rotumme saastuu ja tuhoutuu. Voimamme on puhtaudessa ja muuttumattomuudessa".

    Fasistiset yhteiskuntajärjestelmät eivät ole toimineet ilman kirkon puhtausopetuksia ja -rituaaleja. Äärioikeistolaiset haluavat yhteiskunnan, jossa "isänmaata" rakastavat uskovat puhtaisiin, muuttumattomiin arvoihin ja mitään ei kyseenalaisteta.

    Muuttumattomuus on ikäänkuin todiste arvojen tärkeydestä ja puhtaudesta.


    Rotupuhtaus on aatelisten keksimä semiuskonnollinen oppi eikä ole mikään sattuma, että Ruotsissa on laaja ja hyvinjärjestäytynyt äärioikeistolaisten rahoitus- ja koultutusrinki, jonka Ruotsin aateliset ovat perustaneet. Ja jota Ruotsin poliisi suojelee.

    Rahaan keskittyvä statuskulttuuri luo aina tunnottomuuden kulttuuria ja fasistisia arvoja. Muut arvot ovat häiritseviä ja "selkeitä" arvoja uhkaavia. "Järjestys" eli hierarkia on ikäänkuin isän arvovallan laajentuminen yhteiskuntaopiksi. Empatia on silloin suurin "uhka mielenterveydelle" ja mielenrauhalle.

    Vapaamuurarijärjestökin on muovautunut eliitin "naisista vapaaksi" alistumis- ja puhdistutumisrituaaliuskonnoksi, mitä tiukimman hierarkian symboliseksi edustajaksi juutalaisen uskonnon esikuvan mukaisesti. Yhteiskunnaksi yhteiskunnan sisällä.

    Huomatkaa, että tämäkään tappaja ei käynyt poliitikkojen kimppuun vaan heikoimpien. Lähes kaikki kouluampujat eivät ammu kouluissa miespuolisia kiusaajiaan (joita ampuja pitääkin siis idoleinaan) vaan tyttöjä ja hikaripoikia, näyttääkseen olevansa kova ja pelottava. Saadakseen ihailua.
    Kuin sotaveteraanit. Kunnioitetut. Puhtaat taistelussa puhtaan maan tai kunnian puolesta.

        •    Hän oli Suomen Rommel

    • Vihan oikeutusta suomalaisen sanoin:
    "Monikulttuuri luo, ylläpitää ja kiihdyttää äärinationalismia." -Eino P. Keravalta Homma-forumilla




    • Lisäys:
    II Sadistinen seksuaalisuus ja ideologia

    Jos puhutaan seksuaalisesti häiriintyneestä psykopaatista, niin pelkkä naisen saaminen ei mitenkään hoitaisi kuntoon lapsena tuhottua seksuaali-identiteettiä.

    Naisista tulee pysyvä uhka läheisyyteen kykenemättömälle miehelle, joka idealisoi vain äitinsä.

    Perversoituneesta seksuaalisuudesta tulee vain joko  masokismin ja siitä mahdollisesti nousevan sadismin näyttämö, koska henkilö ei voi toteuttaa seksuaalisuuttaan suoraan. Vain massiivinen terapia ja jonkinlainen itseoivallus voi muuttaa tämänkaltaisen hepun aggressioita. 

     Kaikkien sarjamurhaajien äidit ovat häpäisseet  poikansa seksuaalisuuden esim. pukemalla tytöksi tai raiskaamalla.

    Joka menettää seksuaalisuutensa, menettää minuutensa.

    Silloin mm. "rajoittamaton viha" ja aatteelle alistuminen tulee suurimmaksi yksilön kyvykkyyden ilmaukseksi ja tyydytykseksi.

    Silloin ihminen kuvittelee saavansa suurimman täyttymyksen vain ideologian välineenä, esim. liikkeen "sotilaana" tai pappina, saarnaajana. 


    Moderni aivoskannaus magneettikuvauksilla on todentanut suurimman osan Freudin teorioista mm. traumatisoitumisesta, ideologisesta sublimaatiosta, tiedostamattomasta ja traumojen aktiivisesta torjunnasta ihan oikeaksi psyyken toimintamalleiksi ja tieteeksi.

    Itse uskon moniin Freudin seksuaalisuusidentiteettiteorioihin - mutta on huomioitava, että Freud muuti jatkuvasti teorioitaan ja oli itse joissakin asioissa "sokea", neuroottinen, mm. äitinsä suhteen. Freud ei nähnyt naista miehen alaisena tai miestä vähäpätöisempänä seksuaalisena olentona, kuten feministit usein propagoivat.

    Fundamentalismin ja totalitarismin rakentajat pyrkivät kontrolloimaan tarkkaan kannattajiensa seksuaalisuutta.

    On kaksi käytäntöä sotkea ja traumatisoida kannattajien omaehtoista seksuaalista identiteettiä: rajoittaa tukahduttamalla tai hävittää seksuaalisuuden rajoja yliseksualisoimalla. Tai harjoittaa kumpaakin kaksinaismoraalilla kuten katolisessa kirkossa papit voivat saarnata ehdotonta aseksuaalisuutta pappisseminaarilaisille mutta raiskata heitä illanvieton jälkeen "piiskatakseen lihanhimoja pois oppilaista". 

    Jotkut kaipaavat hyvin sadistista seksuaalisuutensa alistamista esim. nationalistisen ja seksualisoidun kiihkon synnyttämiseksi.

    Seksualisoitu nationalismi (rodullisissa) "puhtausfantasioissa" ei toki ole normaalia seksuaalisuutta mutta kuitenkin kanavoitua seksuaalisuutta, jota henkilö ei voi kokea muuta kuin perversoituna ja sublimoituna. Ideologisesti annosteltuna Suuren asian tähden - aivan kuten lapsi voi kakata tehdäkseen äidistään ylpeän.

     Hitler oli bi/homo, mutta kerjätessään kristillisen ja aateliskapitalistisen heteroeliitin ja "äiti Saksan" moralistista huomiota, valtaa, asemaa ja kiitosta, hän kanavoi itsensä tukahduttamisen luoman jännitteen ja sen masokismin "sallimaan", siis tuottamaan,  mittaamattoman sadismin ja sotilaallisen tuhon eli "kyvykkyyden" fantasman "vihollisia" kohtaan. Jotta lapsuuden voimattomus unohtuisi.

    Kun luo fantasian itsestään osana jotakin täysin abstraktia ja epäinhimillistä "voimaa", kykenee epäinhimillisiin tekoihin "superihmisenä". Ilman suoria tunteita.

    Vain ihmiselämää suuremmaksi luodut ideologiat ja kasvottomat insituutiot (armeija, uskonto, ääriliikkeet) mahdollistavat mittaamattoman fasistisen tuhokulttuurin.


    III

    Lauermaa ei ole ihan ajan tasalla ampujan psyykestä HS.fi :


    • "Hän valitsi uhrinsa poliittisesti. Siinä mielessä Norjan tapaus poikkeaa suomalaisista kouluampumisista", ylilääkäri Lauerma sanoo."
     Kyllä hänen sisäisen tyydytysjärjestelmänsä päämotiivi ja päämäärä oli ampua nuoria ja se oli todistajien mukaan selvää tyydytystä tuottava teko. Hän ei käynyt aktiivisten poliitikkojen ja aikuisten kimppuun primääristi vaan etupäässä tyttöjen.

    Hänellä oli poliittinen fantasia identiteettinä mutta itse tekofantasma generoitui kyllä psykopaatin seksuaalisen kyvyttömyyden, äitisuhteen ja naisvihan luoman psyyken yllykkeistä.  Tämä ei toki vähennä ollenkaan ideologista ulottuvuutta ja sen universaalista olemusta muiden patoutuneiden äärioikeistolaisten keskuudessa. 



    IV

    Kansallinen kokoomus ja muut nationalistisen perinteen veljespiirit vaviskoon - paitsi että taas poliisi ohittaa suojeluskuntien perillisten ikiaikaisen fasistisen propagandan, kouluopetuksen äärioikeistolaisen historiantulkinnat ja sotarikollisten ylistämisen.

    Useimmat kirkot ovat sallineet joka vuosi sotarikollisten lippujuhlat ja joukkomurhien riemujuhlat tiloissaan.

    Suomalainen armeija tappaa Afganistanissa ihmisiä ja juuri kansallisen kokoomuksen historian perinteiden mukaisesti armeijan ei tarvitse edes raportoida "demokraattisen" valtionsa kansalaisille tappamiensa ihmisten määrää. Perinteitä kunnioittavaa on myös se, että armeijan ev.lut. pappi on aseistettu ja osallistuu tulitaisteluihin eriuskoisia vastaan.

    Kokoomus on ajanut 20 vuotta hyvinvointiyhteiskunnan alasajamista, terveydenhoitojärjestelmän romuttamista, tuloerojen lisäämistä ja vanhusten sitomista vanhainkodeissa sänkyihin "välttämättömänä tehostamisena", jota eliitin veronkevennykset on saatu aikaiseksi. Elintasokuilun rakentaminen on tasa-arvoperiaatteen ideologista hylkäämistä.

    Kokoomuksen kontrolloimassa oikeusjärjestelmässä Räsäsen viimevuotinen vihapuhe Pride-marssijoiden omasta "syyllisyydestä" hyökkäykseen ei otettu poliisitutkintaan. Räsänen symppasi kybällä äärioikeiston iskujoukkoa ja se oli kaikille OK.

    Ideologisesti rohkaiseva viestintää äärioikeistolaisille nuorille.


    Paatero näkee lopuksi unta ja kerää säälipisteitä suomalaiselta äärioikeistolta:
    • Paatero sees terrorism from the right as a greater threat in other Nordic countries than in Finland. - YLE
    • "As we now have seen, the threat of rightwing terrorism is a fact in the Nordic countries. However, there are no indications that this threat is targeted on Finland. The situation in Denmark, Norway and Sweden is clearly different than in Finland," said Mikko Paatero.
    Ei mitään tekemistä tilannetajun kanssa. Missähän maassa homoja yritettiin kaasuttaa keskellä päivää poliitikkojen puolustaessa äärioikeiston iskuryhmää?



    Halla-Aho puhuu kuin kokoomusnuori kokoomusnuorten ryyppäjäisissä:
    • "Minun on vaikea keksiä maailmankaikkeudesta alhaisempaa matelijaa kuin pohjoismainen sosiaalidemokraatti." -Hallintovaliokunnan pj Jussi Halla-aho, Scripta, 23.3.2006

    • Gladio
    Naton harjoittaman terrorismin perinne ja sota vasemmistoa vastaan, johon Hesari ei koskaan viittaa:





    Lestadiolaiset tuomiokapitulien suojassa





     Tuomiokapitulissa
    valmistellaan taas maailmanennätyslatteaa ja sovittelevaa kannanottoa, joka välttää niin teologiaa kuin järkeä parhaansa mukaan, jotta ev.lut. kirkon eliitti ei joutuisi ottamaan vastuuta tosimaailman tapahtumista, joita se edistää silmissä välkkyen vain kirkollisveron maksimointi.

    Lestadiolaiset eivät teologisesti edusta lainkaan protestanttisen näkemyksen mukaista uskonnollisuutta ja ihmisarvoa. Silti he ovat erityissuojelun kohteena varakkaina kirkollisveron maksajina.

    Institutionaaliseen uskontoon, joka rakentaa hierarkiaa ja pappisvaltaa, liittyy aina vallan fantasia jopa siitä, että maagisin rituaalein saadaan Jumala tottelemaan "hurskaita" itsensäylentäjiä. Kirkoissahan Jumala on kesytetty ja vangittu ristille ja kristikansa iloitsee tästä visiosta kuin alkuasukasheimo naapuriheimon pääkallojen varjossa.

    Tiukka dogmaattinen uskonto on yleisin kontrollin ja varmuuden fantasma yksilölle, joka ei muuten pysty hallitsemaan lapsuutensa traumoja väkivallasta tai rakkaudettomuudesta.

    Lasten pakkokasteen ja pakko-opetus uskontoon ilmaisee selvästi tätä kontrollihybristä. Lapsen seksuaalisuuden halventaminen ja häpäisy kuuluu tosi monen uskonnolliseen neuroosivisioon: itse oivaltava lapsi on uhka vapaana yksilönä yhteisön uskonnolliselle identiteetille, yhteiselle kontrollille ja varsinkin seksuaalisuus täytyy häpäistä, jotta lapsi oppisi "kunnioittamaan" uskonnollista kulttuuria ja häpeämään itseään riittämättömänä ilman yhteisön hyväksyntää yhteisön ehdoilla. Monessa kirkollisessa lahkossa, kuten lestadiolaisuudessa, lapsia uhkaillaan helvetin tulella, jos esiaviollinen seksi kiinnostaa nuorta.

    Se, että kirkkokristinuskosta on tullut pääasiassa kohtelias rituaalishow paljastusten katveessa ja lahkojen temmellyskenttänä, ei poista dogmaattisia ja epäprotestanttisia teologisia ongelmia, joita ei ole juurittu pois kirkon opista, ihmiskuvasta ja syntikulttuurista aikaisemman identiteetin eli katolisen kirkon "perintönä".

    Ev.lut. kirkko on vastuussa tuhansien ihmisten raiskauksista lestadiolaisessa liikkeessä, jonka ihmiskuva ja teologia on täysin protestanttisen teologian ihmiskeskeisiä oppeja vastaan.

    Lestadiolaisten oppi vaimon väkisinmakaamisen oikeudesta on oppi raiskauksen sallimiseen.
    Oppi ei muutu myhäilemällä ja fundamentalisteille jätetään mätiä munia aseiksi kun kirkon room.katolista kontrolli- ja sensuurikulttuuria ei tietoisesti ole käsitelty pois.

    Nuori Luther ei kapinallisena kunnioittanut perinteitä itsestäänselvyyksinä, ev.lut piispamme kunnioittavat niitä enemmän kuin uskonpuhdistuksen dynamiikkaa.

    Kun  institutionaaliset uskonnot taipuvat taas valistuksen ja humanismin edessä, ne alkavat toitottaa olevansa kaiken inhimillisen hyvän edustajia ja lähtökohtia. Katolinen kirkko on omaksunut huimasti protestanttisen kirkon oppeja ja ihmiskuvaa viime vuosina eikä kuitenkaan myönnä aikaisempaa väkivallan uskontokulttuuria, jota he yrittävät pyyhkiä pois kiireen vilkkaan historian kirjoista ja imagosta.


    Suomessa valtionkirkolla on yhä aktiivisena Ruotsin kuninkaan aloittama yhtenäiskulttuuriin tähtäävä pakkoprojekti:
    Opetusvirasto säätää yhä yhdessä piispojen ja kirkkohallituksen kanssa valtionkirkoille sopivan opetussuunnitelman, jonka keskiössä on uskonnolliset näkemykset ja kirkkojen pyrkimykset eikä yleissivistys mm. uskontojen  poliittisesta luonteesta, uskontofilosofiasta, uskontojen jatkuvasta muutoksesta ja todellisesta historiasta.

    Ev.lut ja ortodoksi-kirkko ovat yhä valtionkirkkoja, koska

    a) Eduskunta sallii verotusoikeuden,
    b) Papit ovat eduskunnan alaisia virkamiehiä ja
    c) Eduskunta valvoo ja säätää kirkkojen toimintaa erillisen kirkkolain kautta, joka perustuu Ruotsin kuninkaan käskyihin
    d) Kirkolla on extra-verohelpotuksia ja omaisuusjärjestelyjä, joita ei ole muilla uskonnollisilla järjestöillä
    e) Kirkkohallituksen kirkkoneuvos on päättämässä uskonnollisten yhdistysten uskonnollisen statuksen päättämisestä - esim. Wiccat eivät ole saaneet uskonnollisen yhdistyksen statusta ja verohelpotuksia. Eli suurin kirkko päättää eduskunnan siunauksella, keitä se päästää kilpailijoikseen ja kuinka uskonto määritellään valtion lautakunnissa.

    Sillä on etunsa ja haittansa mutta keskustelu asiasta on vielä rajattua ja valheellista. Pelokkaat toimittajat eivät lainkaan puutu faktoihin vaan uskovat piispojen propagandistisia valheita kirkon toiminnasta.
    Piispojen yksityiselämäkin on suhteettoman suojeltua. Homoja vastaan saarnaavat homoseksuaalit kirkonmiehet ovat vieläkin näkymättömän "kunnioituksen", suojelun alaisia.









    • The Betrayal of the Self

    -Love or power ? these are the opposing poles of a choice every child is compelled to make, very early in its life, in a drama that sets it irrevocably on its path through life. This startling new insight into a formative experience fundamental to our development is the subject of THE BETRAYAL OF THE SELF, Dr. Arno Gruen's passionately argued contribution to the psychoanalytic view of the human soul, and what distorts it into pathology. What happens to an infant when it learns that the love it craves from its parents is available only at the price of submission to their will?

    keskiviikkona, heinäkuuta 20, 2011

    Kirkon vuosisatainen avioliittokulissi ja moniavioisuus


    Kirkonmiehet ovat aikakausia hyväksyneet Suomessakin varakkaiden patriarkkojen haaremikulttuuria ja ruotsalaisten aatelisten kamariorgioita ilman yskintää mutta jos työläisellä on ollut kaksi naista tai miestä, niin helvetin tuli ja manaus on otettu käyttöön, jotta työläisen työteho ja verovelvollisuus kuninkaalle ei vähenisi.
    Suomalaisen kulttuurin valheellinen tekopyhyys suvun vallan ja moralistisen ihannemielikuvan pönkittämisessä ja maineessa "avioliiton pyhyyden" verukkeella on oikeuslaitoksen sanalla vahvistettu:
    n. 3 vuotta sitten dokumenttintekijä teki julkisten asiakirjojen ja rehellisten haastattelujen pohjalta dokumentin suvustaan mutta oikeuslaitos kielsi dokumentin julkistamisen sananvapautta vastaan, koska siinä tuotiin esille suvun ylistetyn patriarkan au-lapsien olemassaolo ja asema (vanhempi suku ei "hyväksynyt" eikä nuorempi sukuosuus tiennyt).

    Oikeuslaitos ja valtionkirkko valvoo siis virallisesti sukujen valheellista moralismia ja julkisia kulisseja.
    Ev.lut. kirkkohan yrittää juuri nyt saada kirkonkirjojaan suljettua ja salattua, jotta harha sukujen moralisesti tehokkaasta vallasta ja avioliiton uljaasta "puhtaudesta" ja toimivuudesta tässä yhteiskunnassa säilyisi.
    • "Aiemmin olen kirjoittanut miten kirkko esti sukututkimustani ja pakotti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) samalle kannalle vastoin Suomen lakia. KHO:kaan ei löytänyt tutkimuksistani mitään virhettä, eikä myöskään esittänyt käsitellyssä tapauksessa tutkimukseni kohteista yhtään kohtaa, jossa olisi ollut jotain liian arkaluonteista tietoa sukututkijan tiedettäväksi." - Sulo Järvinen

    Kirkon seksuaalipropaganda ja ehdotonta kulttuurivaltaa tuottanut seksuaalimoralismi on ollut vain tympeää kuninkaan läänityspolitiikkaa, jossa perinteiset taloyhteisöt hajotettiin viljaa veroksi tuottaviksi aviopareiksi, jotka kilpailisivat toisten avioparien kanssa ruotsalaisen statuskulttuurin uusista yllykkeistä ja ylemmyydentunnosta "vanhoja piikoja" ja"äpäriä" kohtaan.
    Suomalainen kulttuuri on ollut äärimmäisen luokitteleva juuri valtionkirkon kunnon kansalaisen oppien takia. Kirkko teki tehtävänsä hyvin ja suomalaisista tuli työhullu eli kelpaavuutta systeemiltä kerjäävä verotuskohde kuninkaalle.
    Läänityspolitiikkaa, alistamista "tuomiovallalla" ja äärettömän puolueellista köyhien häpäisemistä ja rikkaiden "maineen" suojelua.
    Homoseksuaalisuuskin on juuri tämän statusjärjestelmän takia leimattu uhaksi ja saastaiseksi, koska "ihanne" on aina puhdas, tavoiteltava, ylistetty ja muu likaista ja kilpailujärjestelmää uhkaavaa kumoavuudessaan ja vapaudessaan annetusta ja kontrolloidusta statushierarkiasta. Massojen hallinnassa seksuaalisuuden häpäisy ja kontrollointi on ollut niin tärkeä taktiikka, että rikkaidenkin täytyi näytellä "siveää" kirkon operaatiota kunnioittaakseen mutta kirkko ei puuttunut rikkaiden elämään koska kohderyhmä  kulttuurinmuokkausoperaatiolle olivat köyhät.

    Mutta juuri nyt virallisesti moniavioisuuden hyväksyminen valtion taholta ilman patriarkan taloudellisen vastuun (avioerotilanteessakin) sekä naisen oikeudentajun ja sivistystason varmistamista tulee kyllä tuottamaan ongelmia  islamilaisen, mieskeskeisen valtasysteemin hyväksymistä julkisella sinetillä. Naisethan eivät saa perustaa islamilaista moniavioisuutta monimiehisessä projektissa.
    Valtion takaamasta moniaviollisuudesta tulisi helposti islamistien ja varsinkin sukujen moralistinen ase naisia ja nuorten naisten vapautta vastaan avoimilla naimakaupoilla vaikka vihreillä olisikin taas hyväntahtoisuus ja suvaitsevaisuus motiivina.
    Kuinka alaikäisten naisten perinteinen myyminen varakkaan miehen haaremiin valtion siunauksella tullaan estämään?
    Jos vihreillä on vapaus kulttuuriprojektin motiivina, niin silloin naisten huivikieltokin olisi hyvin perustaltavissa yksilöiden vapauden takaamisella. Nuori nainenhan ei itse valitse huivia vaan se valitaan hänelle suvun painostuksesta suvun kunnian tähden. Huivikielto olisi kulttuurirepressiosta vapauttamista siinä missä moniavioisuuden salliminenkin täysi-ikäisille.

    Toisaalta naisten juridinen asema paranisi moniaviolain alaisena, periaatteessa nykyisten salaperheiden tilanteesta, vaikka naiset eivät käytännössä saisi tietoa omista oikeuksistaan avioerossa suvun moralistisen vallan kasvaessa moniavioisuuden periaatteen suhteen virallisen lainsäädännön tukemana.
    Lopputulosta on vaikea ennustaa, lisäisikö tämä uskonnolla painostettujen naisten ja nuorten asemaa. Ehkä sittenkin.



    Henry Laasanen




    Itsemurhaajien maa



      " Tilastoitujen itsemurhien määrä on Suomessa miltei nelinkertainen liikennekuolemiin verrattuna."


    Kun tein graduani "Nuorten mielikuvia itsemurhasta"

    ( Sen voi ladata ja lukea täältä: http://www.mediafire.com/?6v18e3tl3ibvbp5),

    viranomaiset (STAKES) halusivat kieltää kaiken keskustelun kouluissa ja nuorten kesken itsemurhista, jotta itsemurhaajat eivät saisi mainetta ja ylpeyden aihetta. Monet rehtorit toteuttavat tätä STAKESin käskyä yhä.

    STAKES väitti myös kiivaasti, että itsemurhat eivät ole osa kulttuuria, sosiologiaa ja ihmisten elämänhallintaa vaan vain diagnostisoitava sairaus kuten vaikkapa vihurirokko. STAKES kieltäytyi ottamasta lainkaan tarkasteluun 10000 vuotta vanhaa kuolemankulttuuriamme ja   uskontotiedettä sen osalta.

    Tämän seuraksena mm. KELA kieltäytyy yhä antamasta keskusteluterapiatukea, jos asiakas kieltäytyy ottamasta kemiallisia pillereitä, joita arvioiva psykiatri määrää kokeiltavaksi (lääkitys voi muuttua 10 kertaa epämääräisten vaikutusten vaihdellessa lääkityksen aikana).

    On tuhoisaa esittää nuorten mielenterveyden puolesta sensuuria kehottamalla kouluja olemaan puhumatta itsemurhatapauksista.

    Kun korostetaan pelokkaasti ajatusta avoimen itsemurhakeskustelun "riskialttiudesta", nuorten tai työyhteisön arviointikyvyttömyyttä niin välttämisen välttämättömyydessä puhutaankin itseasiassa yhteisön ongelmien käsittelemisen torjumisesta.

    Humaanin ja kehittyvän yhteisön on jatkuvasti kyseenalaistettava itseään systeeminä ja annettava siten rehellisesti tilaa yksilön "epäonnistuneen" elämänhallinnan ja yhteisön epäinhimillisten mekanismien esille tuomiselle, mm. statushierarkian.

    Yhteisö, joka kieltää ja peittää ongelmansa, lannoittaa yksilöiden ongelmia pimeässä kompostissa.


    Jos keskustelu aiheesta leimataan lähtökohdiltaan uhkaksi "terveille", on aikuisten vastuunotossa huikea ongelmia sekä selvä tendenssi selvittää itsemurhan syitä.

    STAKES teki itsemurhasta entistä myyttisempää ja ahdistavampaa perinteisellä kekkosenajan sensuurimentaliteetilla. Yhä rehtorit noudattavat tätä linjaa.

    STAKES (professori Lönnqvist) uhosi jo 1987, että he puolittavat itsemurhamäärät, kunhan vain keksivät oikeat diagnostisointitavat ja lääkitykset diagnostisiin arvioihin. Ei ihan.

    Itsemurhien tilastointikriteerit ovat myös taktisesti hyvin tiukat: monet yliannoskuolemat merkitään vain vahingoiksi. Tilastot pysyvät siten laihina todellisuuteen verrattuna.


    Minun arvioni on, että todellisuudessa yli 10000-14000 suomalaista tekee itsemurhan vuosittain, kuten mm. hillitön alkoholin käyttö itsetuhoisasti sekä keuhkosairaiden itsetuhoinen tupakankäyttö ja lääkkeiden eksessiiviset väärinkäyttäjät vastoin lääkärin määräyksiä.

    Ja jos yllättävää ja yksinäistä katolta  tippumista tai hallitun täsmällistä vastakkaisen rekan alle ajamista ylinopeudella ei voida "vahvistaa" itsetuhoisilla puheilla, sitäkään ei poliisin taholta (STAKESin kirjoittamilla ehdoila) merkitä itsemurhaksi.

    Itsemurhat ovat selvästi tietoista elämänhallintaa sillä useimmat itsemurhaajat haluavat selkeästi antaa itsensä tappamisella viestin yhteisökulttuurille yksilöllisistä kokemuksistaan sekä päästä ahdistuksesta, jota suomalaisessa kulttuurissa ei saisi ilmentää puhumalla ettei masentisi "terveitä".

    Itse"murha" on sanana alunperin saksalaisten kirkonmiehien antama juridinen tuomio verbaalisessa muodossa. Se sisältää moralistisen asennetuomion, joka oli aikoinaan aktuaalinen. Suomessakin läheiset saivat sakkoja ja kirkko tuloja itsensä tappajan jälkiseuraamuksina.

    Kirkkolaitos keksi erilaisia häpäisymuotoja ja häpeän kategorioita; varsinkin itsemurhan tehnyt oli suurimpia häpeän aiheita, mitä hurskas suku sai kestää Jumalan ja kirkon hylänneen jumalattoman takia.

    Taivas- ja hautapaikka kiellettiin sillä itsemurhan tehnyt piti haudata ulkopuolelle "pyhästä" kirkkomaasta. Joillakin paikkakunnilla  itsemurhaaja haudattiin vatsalleen kiviröykkiön alle ja lisäksi Darculan tapaan seivästettynä. Kirkon julkisia häpäisymuotoja itsemurhan yrittäjillekin olivat sen lisäksi jalkapuut, kirkossakäymiskiellot, lisäkinkerit katumismenoina.

    Häpeäkulttuurissa ylpeys ja kelpaavuus on säädelty hierarkisesti instituution ja viranomaisten, kuten pappien taholta. "Hävettäviä" ja yhteisön/suvun mainetta rasittavia ja heikkoja ihmisiä saa pilkata, leimata ja pelätä avoimesti.

    Koulukiusaamisessa pohjimmainen ongelma ei ole väkivalta vaan yhteisön vaatimukset erilaisille ja masentuneille.

    Nuoria ei suinkaan altisteta "itsemurhaviruksille", jos nuorten kanssa keskustellaan itsemurhailmiöstä, tapauksista ja toiseuden ongelmasta samankaltaisuutta kipeästi korostavassa yhteisössä. Keskustelun vetäjä ei vain saa olla aikuinen, joka itse ahdistuu itsemurhan käsittelystä tai siirtää ahdistuksensa epäsuorasti moralistiselle pelottelun tasolle.

    Ahdistunut nuori ei saa apua silloin kun hän sitä tarvitsee eli heti. Kunnat eivät noudata lakia ja kukaan ei valvo lain toteuttamista. 

    Ministerit ovat huolissaan vain tehostamisen eli palvelujen alasajon toteuttamisesta.

    Itsemurhasta ja kuolemasta keskustelun kieltäminen on vain halpamaista piilokristillistä moralisointia ja nuorten aliarvioimista. Kieltämällä keskustelu itsemurhasta tapahtuukin käänteinen ilmiö: leimaamalla avoin keskustelu mm. Werther-ilmiöksi itsemurha ladataan ilmiönä juuri siten kielletyn mystiseksi voimaksi, joka sitten todella yllyttää ihmisiä tekemään viimeisen tekonsa uhmakkaana ja julkisena mielenilmauksena.

    PS Suuri yleisö tuskin tietää depressiolääkkeiden kehityksestä sitä tietoa, että kaikki depressiolääkkeet on keksitty sattumalta ja niiden "lääkinnällistä" prosessia aivoissa depression osalta ei osata selittää tieteellisesti.




    Pro Gradu teemalla


     "Nuorten mielikuvia itsemurhasta"


     Sen voi ladata ja lukea täältä:


     http://www.mediafire.com/?6v18e3tl3ibvbp5


    Tiedosto on zip-pakettina ja se on avattavissa oikean hiirinäppäimen kautta useimmilla tietokoneilla. Joillakin koneilla täytyy ensin asentaa ilmainen zip-pakkausohjelma.

    Sivut ovat nettimuodossa eli avautuvat millä tahansa selaimella kansiosta.




    Suomalaiset maailmanennätystilastot:



    Raiskauskulttuurimme ja feministien sokea piste

    Seksuaalisuus.

    Tuo näkyvin mutta peitellyin, kulttuurisesti naamioiduin ihmisen olotila ja viritys.

    Sublimaation ydinvoima, peitellyin motiivi harrastustoiminnalle, urheilulle, autojen ostoille ja kalliille vaatteille.

    Onko mies uhka naiselle, jos flirtti on rehellistä, suoraa ja kohteliaan kahdenvälistä?
    Seksuaalisen kiinnostuksen ja selkeän signaalin osoittaminen neutraalista "Hei sä olet kivan näköinen" "Onks sulla illalla suunnitelmia" on avoimuutta esim. hotellin hississä tai  olutbaarissa. Tai kuntosalissa. Kahdenkeskisenä signaalina.

    Uhkaava, kuuronjatkuva ja vähättelevä käyttäytyminen on jotain aivan muuta.

    Jos mies tai nainen kuvailee äänekkään eksplisiittisesti vokottelukohteensa seksuaalisia ominaisuuksia ja omia fantasioitaan, se on häirintää ja häpäisyn kautta lamauttamista. Se ei ole kiinnostuksen osoittamista ja vastauksen odottamista. Mutta selkeä oman kiinnostuksen kertailmaisu (kahdenkesken) ei ole häpäisevä aggressio tiedostavaa feministiäkään kohtaan.


    Ei pidä sekoittaa asioita eikä antaa naisille etuoikeuksia neutreina. Koska naiset eivät ole neutreja.  Jos feministinen nainen haluaa olla ainoa taho, jolla on lupa ilmaista selviä seksuaalisia signaaleja, ihmiskuva on aika vääristynyt.

    Pahin feministisen argumentaation aksioomavirhe on pitää feminististä näkemystä totuutena, lähtökohtana inhimilliselle toiminnalle ja kaiken vertailukohtana.

    Miehen täytyy alistua neuvotteluun miehuuden määrittelystä naisten kanssa mutta miehet eivät saa puuttua naiseuden määrittelyyn.



    Ihminen on seksuaalinen olento ja monet suhteet alkavat ihan vain seksuaalisena kipinänä ilman mitään toisen tuntemusta. Raadollinen ihminen on impulssi-ihminen. Sitä me olemme, kaipaamme seksuaalista vaikuttavuuttamme toisten silmissä.

    Mutta.
    Olen monta kertaa akateemisissa juhlissa ihmetellyt sitä tapaa, jolla naisilla on "erityislupa" puhua ja vitsailla miesten seksuaalisuudesta ja ominaisuuksista räikeästi kikattaen mutta miehillä ei ole tätä lupaa feminismin muokkaamassa naisten etukulttuurissa. "Miehiä ei tarvitse suojella, saavatpahan omaa lääkettään naisten huvitukseksi"

    Kaikki miehet eivät ole potentiaalisia raiskaajia.
    Eivät lähellekään.

    Jos feministit haluaisivat todella vaikuttaa kulttuuriimme, niin huolestuneiden tahojen tulisi jatkuvasti kampanjoida aggressiivisesti oikeusministeriä vastaan löyhien rangaistuksien ja hitaiden tutkintojen takia.


    Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista raiskauksista on sukulaisen tai naapurin/tutun tekemiä.

    Ei treffimiesten ja poikamiesten tekemiä vaan varakkaiden perheenisien. Psykopaateille suku ja kylä on haaremi. Valtaa, sairasta vapautta.

    Tarmokkaimmat nuorten  tyttöjen/poikien rikosilmoitusten tekemisen estäjät ovat äitejä, miestensä ja sukunsa "suojelijoita".

    Feministeillä on hyvin voimakkaasti vääristynyt illuusio raiskauskulttuurin ylläpidosta ja raiskaajien suojelusta.  Ei se ole muiden ei-raiskaavien miesten syy, jos esim. äidit suvun kunnian takia suorastaan kannustavat todellisia raiskaajia tosimaailmassa.

    Feministien toimivat valistuskohteet ovat hiukan hukassa.

    Miksi naisten käyttäytymiseen esim suvun "kunnian" "suojelijoina" ei puututa  raiskauskulttuuria voimakkaasti edistävänä ilmiönä mm. lestadiolaisessa kulttuurissa?


     Myös naiset raiskaavat jatkuvasti.

    Kohteena ovat alaikäiset pojat, mistä ilmiöstä feministit eivät puhu lainkaan, vaikka siinäkin olisi valistuksen paikka naisilta naisille.

    Erityyppisenä raiskauksenä tämä tapahtuu ilman raakaa fyysistä väkivaltaa mutta kuitenkin siihenkin liittyy aikuisen voimalla sitomista. Seksuaalisellla painostuksella, alaikäisen läheisyydenkokemuksen rikkomista  naisen alastomuudella, ja verbaalisen vähättelyn uhkan tuottamaa häpäisyä ja lamaannusta hyväksikäyttäen.

    Ohjaaja Bergman joutui kokemaan sen lapsena ja hänen traumareaktionsa jatkuivat läpi koko elämänsä, aivan kuten monilla raiskauksen kokeneilla naisilla. 

    Lutkamarssi on hyväksi naisten itsetunnolle mutta kukaan hyvä mies ei voi estää tosimaailmassa raiskaajia kiihottumasta avoimesti pukeutuneen ja humalaisen naisen toikkaroinnista Helsingin rautatieasemalla tai naapurin nurmikolla aamuyöstä.






    Ja  aikaisempiin kirjoituksiini nais-mies-asiasta (klikkaa ylhäältä Feminismi) liittyvä uutislinkki:
    "Dosentti Matti Rimpelä kritisoi koulujärjestelmää kovalla kädellä"



    Feministisiä lausumia tasa-arvosta Henry Laasanen

    Naisten aseman parantaminen on ollut tasa-arvopolitiikassa ensisijaista suhteessa miesten aseman parantamiseen. Tätä tasa-arvolainkin sisältämää lähtökohtaa ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa. On huomattava, että miesten rooli naisten aseman parantamisessa on keskeinen.”



    " Sana aksiooma tulee kreikan kielen sanasta axioma 'arvo'  (lausutaan: aksi'ooma)Sanan tausta-ajatuksena oli ehkäpä se, että aksioomat olivat niiden totuudellisuuden kannalta kaikkein arvokkaimpia. Filosofi Aristoteleellä aksiooma tarkoittaa 'itsestäänselvää periaatetta, josta kaikki johtopäätökset johdetaan'.  Aksiomaattinen päättely on deduktiivista päättelyä (lat. deductum 'se, mikä on johdettu yleisemmästä totuudesta', lausutaan: dee'duktum). "

    Yksi Euklideen geometrian aksioomista kuuluu: Kaksi yhdensuuntaista suoraa eivät koskaan leikkaa toisiaan. Tämä yhdensuuntaisuus- eli paralleeliaksiooma on sittemmin osoitettu aksioomana epävarmaksi. Aksioomatkin ovat siis vain olettamuksia. Wazlawick pyrkii osoittamaan aksioomillaan käytännön toimintamme - laajassa mielessä viestinnän - ajatuksellisen perustan.


    ja

    Aksiooma eli peruslause on matematiikassa peruskäsitteiden epäsuora määritelmä, jota käytetään päättelyssä muiden tulosten todistamiseen.

    Ahneus on rikkaille hyve

    Ahneus on rikkaille hyve

    www.mtv3.fi

    Räsäsen seksifantasiat vain paisuvat

    Räsäsen seksifantasiat vain paisuvat:
    • Samaa sukupuolta olevien henkilöiden suhde on verrattavissa moniavioisuuteen ja insestiin.
    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011070714020180_uu.shtml

    Fundamentalistien ahdistus ihmisten seksuaalisuuden kontrolloimattomuudesta nousee oman lapsuuden ahdistuksista.
    Joko lapsuus on ollut törkeän turvatonta mm. alkoholistivanhempien holtittomuuden ja yliseksuaalisuuden johdosta tai uskonnollisten vanhempien hysteerisen kontrollin ja aggression seurauksena.
    Korostunut uskonnollisuus on aina ahdistuksen kontrolloimista.
    Uskonnollisessa kasvatuksessa lapsen seksuaalisuus ja uteliaisuus otetaan usein terrorin ja manipulaation kohteeksi: lapsen itsenäisyys ja oman elämän valitsemiskyky, omien rajojen itsenäinen tuntemisprosessi ja omaehtoinen valitseminen halutaan tuhota uskonnolliselle ryhmälle alistumisen takia.
    Lapsi kokee ansainneensa hyväksynnän ja varmuuden tunteen tarkassa hierarkiassa kontrollikasvatuksen jälkeen samankaltaisuuden kautta - mutta se edellyttää jatkossa sisäänrakennettua toiseuden ja erilaisuuden pelkoa ja epämääräisten/kehittymättömien tunteiden projisointia "toisenlaisiin", liian erilaisiin ja liian itsenäisiin.

    Lahkodynamiikka eli uskonnolla määriteltävä ryhmäidentiteetti (lahkossa tai valtakirkossa esim työntekijöiden kesken) on yksinkertaista: ulkopuolisuus ja erilaisuus märitellään ja mielletään inhon ja vihan kautta. "Ne synnissä elävät eivät tottele ja ole kiitoksen arvoisia kuten me. Vain tottelemalla ja mukautumalla ansaitsee hyväksynnän ja puhtauden tunteen."
    Ihmiselämän identiteetin vaikein osa on myös helpoiten traumatisoitavissa.
    Uskonnosta turvallisuusjärjestelmänä ja puhtausjärjestelmänä tehdään pelastava vastavoima seksuaaliselle ahdistukselle ja pelolle, joka luodaan kasvatuksessa tahallisesti häpäisemällä lapsen luonnollinen ja itsenäinen seksuaalisuus, oman ruumiin ja psyyken kokeminen ja valitsemisen estämisellä.
    Kun ei saa olla erilainen, alkaa vihata erilaisia.
    Itsetuntemus ei kehity moralistisella mukautumisella ja pelokkaalla matkimisella.
    Varmuus uskonnollisesti määritellystä puhtaudesta voi "kehittyä" vain vihalla erilaisia kohtaan. Oma keskeneräisyys ja koettu kasvatusväkivalta peitetään tehokkaimmin moralistisella inholla eli psykologisesti ilmaistuna torjuttujen tunteiden projektiolla.
    Jos seksuaalisuus otetaan kontrollin keskeiseksi välineeksi lahkossa, perheessä tai koulussa niin sen määrittelystä tulee uskonnollisen hyväksynnän ja kelpaamisen ehto.
    Kansaa pitäisi valistaa seksuaalineurootikkojen kontrolliahdistuksesta, joka nousee omasta vajaasta ja runnostusta kehityksestä/kehittymättömyydestä.

    Jos ministeri kytkee väkivaltaiset mielikuvansa, pelkotilansa ja aggressiiviset uhkakuvat erilaiseen seksuaalisuuteen arvouhkana, täytyy kyllä ihmetellä tämän moralismin oikeutusta.

    Seksuaalisen mielihyvän kontrolloiminen aikuisten valinnoissa ei ole pohjimmiltaan valtion eikä uskonnon tehtävä. Vain valinnan vapauden suojelu on yhteiskunnan tehtävä ja siis raiskausten sekä insestin estäminen.

    Jos jokin seksuaalisuuden muoto tuntuu vastenmieliseltä,  kysymys ei ole arvokysymyksestä vaan opituista ja henkilökohtaisista mielikuvista.

    Erilaisen seksuaalisuuden kokeminen uhkana on pohjimmiltaan psykologinen ongelma eikä moraalinen kysymys.
    Kysymys ei ole niinkään perinteistä vaan ryhmäkontrollin dynamiikasta/ tehosta ja oman lapsuuden traumojen kierosta prosessoinnista leimaamalla ja demonisoimalla toiseutta, joka on lapsena kielletty ja häpäisty uhkaavana erilaisuutena.
    Insesti on biologiselta degeneraatiolta suojelemista ja sillä ei ole mitään tekemistä muiden ihmisten seksuaalimielihyvävalintojen kanssa.

    Ja jos puhutaan kodittomien lasten ongelmista niin homoparithan nimenomaan olisivat tarjoamassa ottolapsille hyviä perheitä.


    torstaina, heinäkuuta 14, 2011

    Onko Ilosaarirockiin menijöitä - Sielun Veljet kutsuvat






    Tuulelta Vastauksen Saan 

    (1983 Promo) 

     


     
    ::





    Nuoret ja aikuisten olemassaolon tarkoitus: Moralismi.



    Paheksunnalla aikuiset saavat lievitystä omantuntonsa vaivoihin oman elämänsä epärehellisyyksistä.


    Nuorten terveys tuhotaan turhalla ja tekopyhällä huumelainsäädännöllä. Mafia rikastuu.
    Arvaamattoman suuret ja epäpuhtaat annokset tappavat ihmisiä 40 kertaa enemmän kuin itse huumeet. Huumeet vapaiksi terveen järjen takia - kaikki, jotka haluavat huumeita, niitä valitettavasti jo saavat. Mutta henkensä uhalla. 

    A-studio
    areena.yle.fi
    Nuoret kertovat saavansa huumeita helposti. Seksuaalirikokset eivät koske ainoastaan naisia. Studiossa rikoskomisario Ritva Elomaa.
    Huumausainelaki on pahin huumerikos.

    Jos alkoholin kieltolaki ei toiminut, miten sitten kuvitellaan että huumausainelaki toimisi?



    ::


    Hirttoköydet hämärässä huomataan,
    Käy nuoret kuumat kurjenkaulat kuohuksissaan silmukkaan,

    Vain puitten serkut turkistaan saa valaistua murhaajaan,
    Kun uskottomat pimeydessä ovat kilpaa kauhuissaan.

    Puitten serkut, siskot, lapset, sielun veljet
    Horisontin haihduttaneet, sielun veljet

     Ja tätä mä maistan, 
    tämän mä tunnen,
    Ja yhä mä uskon, tätä mä aistin, kuulen, haistan

    Mä olen alkanut maatua, 
    ohimoilta versovat villiruusut,
    Vuoren päältä laulukin kaikuu läpi harmaan Frederikin,
    Jalat multa hajoaa, isä lasta rakastaa

    Vuorten lapset, muovin syöjät, 
    sielun veljet
    Teräksessä, asfaltissa, 
    sielun veljet

    Ja tätä mä maistan

     ja tämän mä tunnen

      ja yhä mä uskon

      ja tätä mä aistin, kuulen, maistan
     
    Puitten serkut, siskot lapset, sielun veljet
    Kohta lyödään yhtä kaikki, sielun veljet



    - Sielun Veljet Kansan parissa - LIVE CD -


    ::





    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois

    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois, hei
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois, hei

    Kai sä olet joskus kävellyt harhaan
    Harhassa löytänyt taivaan
    Sit' sut' haettiin pois
    Todellisuus oh-hoi...
    Kyyneleet saa kaupungin täyttää
    Virta vieköön viisauden
    Huuhtoutukoot muukalaiset
    Pois sieluistamme, irti sieluistamme,
    Sieluistamme pois, pois, pois

    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois, hei
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois, hei

    Kai sä olet joskus kiivennyt puuhun
    Nähnyt, tuntenut tuoksun
    Sit' sut' haettiin pois
    Maahaan taas oh-hoi...
    Puista näkee pidemmälle
    Tuuli puita horjuttaa
    Puista näkee syvemmälle
    Metsään ja metsän taa
    Kaikki puihin kavutkaa
    Metsään ja metsän taa

    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois, hei
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois
    Eksynyttä, älä hae eksynyttä
    Lammasta metsästä pois, hei
    Sanoitukset Lyrics Ismo Alanko keikkakuvia keikkakuvat



    ::



    Peltirummun paluu

     

    artikkeli Kuukausiliite HS