Valkoinen nauha - väkivallan aamunkoitto - The White Ribbon

The White Ribbon Valkoinen nauha 

Nyt DVD & bluray Moviemail  

 

Valkoinen nauha, Das Weisse Band Michael Haneke 2009. 

Tämän vuosituhannen tähän asti tärkein elokuva oli Finnkinon levityksessä.

Vain Cannesin palkinnon takia valkokankaalle, suomalaisen tyyliin, puolivahingossa, julkisuuden ansiosta. Mutta Oscar-gaalalle tämä oli aivan liian järeä teos. Oscar-eliitti valitsi  parhaaksi elokuvaksi sodan viihteellistävän ja sotapoliittiset ongelmat hyvin ohittavan pseudopsykodraaman ja läntisen "sivistyksen" röntgenvalaisu ei kelvannut ulkomaiseksi saavutukseksi.

Kasvatusväkivalta ja uskonnollinen valtahegemonia fasismin kehtona.

Itse olen joutunut kokemaan tyypillistä suomalaista "kasvatusta", kotona ja  koulussa, jossa mm. lyömällä pakotettiin syömään valkoista läskiä, rukoiltiin vähintään kerran viikossa  ainoan sopivan valtion päämiehen, Kekkosen, puolesta ja kuvan edessä ja kotona lyömällä pakotettiin vasenkätisestä oikeakätiseksi.


Fasismi lähtee yhtenäiskulttuurin fantasma-näkemyksestä, jonka mukaan lapsi vapaana olentona on järjestäytyneen yhteisön vihollinen.

Valta perustuu alaisten samankaltaistamiseen: yksilöltä viedään ajattelun, löytämisen, soveltamisen ja erilaisen olemisen vapaus, jotta hän ymmärtäisi olevansa "riippuvainen"yhteisön hyväksynnästä, "moraalista" ja kirkon "armosta". Yhtenäiskulttuurin hegemonista valtaa ei ole ilman institutionaalista uskontopohjaa.

Aikuiset eivät tässä systeemissä kohdista oman lapsuutensa ahdistusta vihana väkivallantekijöihin eli vanhempiinsa vaan halveksuntana lapsiinsa. "Kunnioita vanhempiasi kuin Jumalaa". 

The White ribbon -kotisivu on esimerkki tyylikkäästä flash-nettisivustosta, josta elokuvan fiilis välittyy välittömästi.

Tämä elokuva on elokuvataidetta ja kulttuuria, jota Suomen elokuvasäätiö ja sitä säätelevä raharuoska, Opetusministeriö, välttelee hysteerisesti. Ahdistava elokuvakokemus, älyllisesti, uskontokriittisesti ja emotionaalisesti autoritäärisen kulttuurin poliittista dekonstruktiota. Elokuvasäätiö ei voi hyväksyä Bergmanilaista psykoelokuvagenreä, jossa katsoja joutuisi purkamaan lapsuuttaan, symboli ja kulttuuri-ihanteitaan. Kaikki suomalaiset historiallisia kulminaatiopisteitä esittelevät elokuvat (kuten Valinta ja puuduttava Täällä Pohjantähden alla) nojautuvat nostalgiaan sitä vahvistaen sekä harhauttavaan romantiikkaan katsojan viihteellistä kokemusta korostaen.

Kaikki oli niin koska kaikki oli niin.
Syy-seuraussuhteita ei pohdita, kunhan viihdytään koomisten karakteerien varjossa.


David Lynch on ohjaaja, jota on enten arvosteltu pimeästä elokuvakulttuurista.

Ihmisten tahallisesta hämmentämisestä. Hämärästä alitajunnan möyrimisestä mässäilyllään. Lynch tekee kuitenkin myös moraalisesti jalon teon, kun uskaltaa näyttää ihmisen pimeyden.

New age-tyypit eivät usko pahuuteen ihmiskuntaa muokkaavana voimana mutta Lynch uskoo. Näkee. Kokee.

Pimeyden psykoottinen, rajaava voima on esillä kesyttämättömästi ja rehellisesti. Voima, jota "kulttuuri" pyrkii kaikin tavoin pyyhkimään ihmiskunnan historiasta ja omasta kulttuuriprofiilistaan. Kulttuuri, joka laittaa uhrit Kristuksen hahmossa kiittämään kohtalostaan ja pyyhkimään isien synnit ja ahneuden pois alitajunnasta.


Sotahistorioisijat ovat viime aikoina tarkastelleet kuuluisimman kulttuurinperustajan, Mooseksen profiilia. 

Mooses oli säälimätön kenraali, joka järjesti valloitusretkellään kokonaisia kansanmurhia. Mooses käski myös miehiensä tappaa erirotuisia vaimojaan ja vaimojensa sukulaisia.

Historiantutkijat ovat päätyneet samaan päätelmään kuin Freud: Mooses ei päässyt "luvattuun maahan" elävänä koska kansa tappoi hänet psykoottiseen sotimiseen kyllästyneenä. Myöhemmin kansallisuskonnolle oleisen figuurin äkillistä kuolemaa on pyritty selittelemään Mooseksen uskonnollisella rikoksella, veden kutsumiseen kalliosta janoiselle kansalle merkiksi.

Pimeitä tyyppejä ei voi loppujen lopuksi ymmärtää vaikka ymmärtäisi psykiatriaa tai psykoanalyysiä. Pimeydestä tulee omavarainen loinen, joka ruokkii itse itseään ja nauttii toisten voimattomuudesta. Nixon, joka haluaa nukettaa vinosilmät valloittajan ja oman kunniansa alta.

Lost Highwayssä on rakkaussuhteen biologinen, ikuinen tragedia: rakkaus ja hellyys ei riitä vaan naisen himo määrittää miehen mieheksi kelpaavaksi, halun kohteeksi, halutuksi tai ei halutuksi.

Mies haluaa naisen himoa mutta nainen ei enää himoa miestä. Miehisen kyvykkyyden pimeä pohjattomuus kaappaa miehen omakuvan fantasiana. Vihasta tulee miehisyyden määrittävä ja näkyvä voima. Väkivaltainen ja rajoittamaton halu näyttäytyy miehelle ratkaisuna miehuuden pelastamiselle.

Romeon ja Hamletin täytyy olla tappajia ja isänmurhaajia, jotta kelpaavat Julialle ja Ofelialle feminiinis-passiivisen odottavuuden vastavoimana.

Lost Highwayn päähenkilön ja Hamletin täytyy luoda isän tappamisen fantasia luodakseen kyvykkyyden fantasia avuttomuuden tilalle. Heidän kyvyttömyytensä on äidin pilkassa tai isän alistavuudessa, jota he epätoivoisesti torjuvat mielestään ja muististaan fallisella overflowlla.

  

Valkoisella nauhalla oli aika lyhyt esitysjakso elokuvateattereissa, hyvä elokuva ja huikea kulttuurisen tragedian analyysi ei sitten vedä viihdekäyttöä etsiviä ihmisiä. Onko stressikapitalismin tärkein oire ja luonne välinpitämättömyydessä ja viihdekeskeisyydessä? Tee työtä hullun lailla niin voit unohtaa muun maailman ja menneisyyden. Ja tulevaisuuden.

Helsinkiin täytyisi saada yksi elokuvasali, joka pyörittäisi vaikkapa seitsämää haastavaa draamaelokuvaa viikossa aamusta iltaan.  Elokuvista täytyisi olla hyvin selkeät ja perusteelliset esittelyt ja genre-luokitukset yhdellä nettisivulla ja tietysti elokuvateatterin aulassa. Todellista kulttuurivaihtoehtoa, yllättävyyttä. Uusia ja vanhoja helmiä.

Valkoinen nauha
- väkivallan aamunkoitto
 

Arkkipiispa vihkii uuden poliisihallituksen 9.3.10 HS

Evankelis-luterilainen kirkko on sallinut 90-vuotta oikeistolaiset suojeluskunnan lippujuhlat kirkoissa mutta kieltänyt vasemmistolaiset muistotilaisuudet "poliittisina". Osa suojeluskunnan juhlituista sankareista oli sisällissodan ahkeria sotarikollisia, laittoman pyövelinviran toimijoita jopa naisten ja vanhusten "puhdistuksissa".

Arkkipiispa Paarma kuitenkin totesi tuomiokapitulin järjestämässä seminaarissa 2008 "Olisiko kirkon pyydettävä anteeksi vuoden 1918 tapahtumia" ettei kirkon tulisi pyytää mitään anteeksi, koska ei ole mitään anteeksipyydettävää. Elokuva "Valkoinen nauha" on tärkeä elokuva myös pohdittaessa sisällissodan taustatekijöitä.

Tampereella "Sovinnon päivä"-kulkueessa 2008 historialliseen sovinnon tavoitteluun oli taas sotkettu oikeistolaiseen tapaan  uskonnollisia kuvia, kuten enkeleitä, krusifiksejä ja kirkkotilaisuuksia, vaikka kirkon rooli sisällissodan jälkeenkin oli selkeästi poliittinen ja punaisia lapsia syyllistävä. Juha Siltala on ansioituneesti tutkinut psykohistoriaamme ja jokaista sen vaihetta määrittää hyvin intensiivinen kirkkopolitiikka.

Lapsen fyysinen rankaisu ei kuulunut alunperin rikoslakiin vaan uskonnollisiin opetuksiin ja kirkon käytäntöihin kinkeririppikouluissa. 

Kirkon pahin terrorin mentaalinen muoto tuntuu kuitenkin olleen seksuaalisuuden häpäiseminen. Seksuaalisuus on periaatteessa yksilön intiimein kokemus ja yksilöllisyyden ehto. Katolisen kirkon perinnön mukaan epäseksuaalisessa ihmiskuvassa on taktiikkana syyllistää ihmisiä maailman luonnollisimmasta asiasta ja vaatia sitten mahdotonta epäseksuaalisuuden ihannetta emotionaalisesti vieraannuttavan ja ulkoisesti ehdollistavan synnintunnon tuottamiseksi.

Tässä katolisen kirkon uutisessa on loistava  esimerkki yhteisön ideologisesta halusta demonisoida yhteisön omat ongelmat ulkopuolelle, pois valtaapitävistä; yhteisö ja uskonto on puhdas, pahuus tulee ulkopuolelta ja uskonto on aina puhtauden jakaja ilman vastuuta:

Paavin päämanaaja:

Paholainen on työssä Vatikaanissa

• "Katolisen kirkon tuore pedofiliakohu on todiste paholaisen läsnäolosta Vatikaanissa, väittää Pyhän istuimen johtava manaaja." - Iltalehti

Haastattelu :
Demonic activity in Vatican - The Times

Tämä pääeksorkistin lausunto Vatikaanin ulkoisesta uhasta on mitä paljastavin uskonnon pääfunktiosta. Ulkoistetaan paha jonnekin meidän ryhmän ulkopuolelle, jopa omat teot laitetaan muiden syyksi. Instituutio luo äärimmäistä turvallisuutta: kun kuulut arvostettuun ryhmään ja se luovuttaa sinulle statusaseman niin edustaessasi ryhmää statusasemassasi  sinulla on koko ryhmän arvovalta takanasi, teit mitä tahansa - koska sinua ei määritä tekosi vaan statusasemasi  ryhmäklaanin kautta.

Suiden sulkeminen on haitaksi kaikille

Kulttuurivihkojen uusimmassa numerossa käsitellään laajasti toisinajattelua. Toimittaja Jorma Mäntylä kirjoittaa, että julkisuuden näkökulmasta Suomi on erikoinen siirtymävyöhyke idän ja lännen välissä.

- Suomen julkisuudessa on piirteitä sekä läntisestä liberalismista että Venäjältä tulleesta itämaisesta hallitsemistavasta, johon kuuluu eliitin tiukka yhtenäisyys kansaa vastaan, Mäntylä sanoo.

Kemppinen - Kaksi kuvitelmaa;
V.A.Koskenniemi





Kieslowski, 
Valkoinen ja Sininen - Analyysiä

Kuinka yksilöllisyys kehittyy Kieslowskin elokuvissa

Dramaturgian opas by Arhi

 

Dokumentaristi Andrei Nekrasov Tampereella  - HS 

Areena Video Haastattelu

Aikaisempi elokuva Disbelief

Tampereen 40. kansainväliset lyhytelokuvajuhlat 

Tampere Film Festival 2010

Romahtaako Kiinan fasismi?

A-Studio YLE Areena


“Is China actually bankrupt?“, Jim Jubak, MSN Money

 

Hitler valmisteltiin kaappaamaan sosialistinen puolue hypnotisoimalla ja myöhemmin toimimaan yli-ihmissuggestiossa teollisuuseliitin rahoittamana. Tämä ei ole fiktiota. Lapsena hakatut ovat oivallisia psykoottiseen väkivaltaan ja tottelemaan eliittiä. 

Mielenhallintakokeita

Amerikkalainen tutkiva journalisti H. P. Albarelli Jr. väittää löytäneensä todisteita siitä, että Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA pani psykoaktiivista LSD-huumetta ruokaan Pont-Saint-Espritissä. Kyseessä oli CIA:n ja Yhdysvaltain armeijan huippusalaisen erikoisoperaatioiden osaston (SOD) järjestämä mielenhallintakoe, Albarelli väittää. 

Psykoanalyyttinen elokuva Zizek elokuva-analyysi elokuvatutkimu
ksen psyk
oanalyysi dramaturgia käsikirjoitus dekonstruktiivinen käsikirjoittaminen psykohistoria trauma suvun salaisuus perintö sukurasite sisällissöta 1918.