Kirkonmiehet ovat aikakausia hyväksyneet Suomessakin varakkaiden patriarkkojen haaremikulttuuria ja ruotsalaisten aatelisten kamariorgioita ilman yskintää mutta jos työläisellä on ollut kaksi naista tai miestä, niin helvetin tuli ja manaus on otettu käyttöön, jotta työläisen työteho ja verovelvollisuus kuninkaalle ei vähenisi.
Suomalaisen kulttuurin valheellinen tekopyhyys suvun vallan ja moralistisen ihannemielikuvan pönkittämisessä ja maineessa "avioliiton pyhyyden" verukkeella on oikeuslaitoksen sanalla vahvistettu:
n. 3 vuotta sitten dokumenttintekijä teki julkisten asiakirjojen ja rehellisten haastattelujen pohjalta dokumentin suvustaan mutta oikeuslaitos kielsi dokumentin julkistamisen sananvapautta vastaan, koska siinä tuotiin esille suvun ylistetyn patriarkan au-lapsien olemassaolo ja asema (vanhempi suku ei "hyväksynyt" eikä nuorempi sukuosuus tiennyt).
Oikeuslaitos ja valtionkirkko valvoo siis virallisesti sukujen valheellista moralismia ja julkisia kulisseja.
Ev.lut. kirkkohan yrittää juuri nyt saada kirkonkirjojaan suljettua ja salattua, jotta harha sukujen moralisesti tehokkaasta vallasta ja avioliiton uljaasta "puhtaudesta" ja toimivuudesta tässä yhteiskunnassa säilyisi.
- "Aiemmin olen kirjoittanut miten kirkko esti sukututkimustani ja pakotti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) samalle kannalle vastoin Suomen lakia. KHO:kaan ei löytänyt tutkimuksistani mitään virhettä, eikä myöskään esittänyt käsitellyssä tapauksessa tutkimukseni kohteista yhtään kohtaa, jossa olisi ollut jotain liian arkaluonteista tietoa sukututkijan tiedettäväksi." - Sulo Järvinen
Kirkon seksuaalipropaganda ja ehdotonta kulttuurivaltaa tuottanut seksuaalimoralismi on ollut vain tympeää kuninkaan läänityspolitiikkaa, jossa perinteiset taloyhteisöt hajotettiin viljaa veroksi tuottaviksi aviopareiksi, jotka kilpailisivat toisten avioparien kanssa ruotsalaisen statuskulttuurin uusista yllykkeistä ja ylemmyydentunnosta "vanhoja piikoja" ja"äpäriä" kohtaan.
Suomalainen kulttuuri on ollut äärimmäisen luokitteleva juuri valtionkirkon kunnon kansalaisen oppien takia. Kirkko teki tehtävänsä hyvin ja suomalaisista tuli työhullu eli kelpaavuutta systeemiltä kerjäävä verotuskohde kuninkaalle.
Läänityspolitiikkaa, alistamista "tuomiovallalla" ja äärettömän puolueellista köyhien häpäisemistä ja rikkaiden "maineen" suojelua.
Homoseksuaalisuuskin on juuri tämän statusjärjestelmän takia leimattu uhaksi ja saastaiseksi, koska "ihanne" on aina puhdas, tavoiteltava, ylistetty ja muu likaista ja kilpailujärjestelmää uhkaavaa kumoavuudessaan ja vapaudessaan annetusta ja kontrolloidusta statushierarkiasta. Massojen hallinnassa seksuaalisuuden häpäisy ja kontrollointi on ollut niin tärkeä taktiikka, että rikkaidenkin täytyi näytellä "siveää" kirkon operaatiota kunnioittaakseen mutta kirkko ei puuttunut rikkaiden elämään koska kohderyhmä kulttuurinmuokkausoperaatiolle olivat köyhät.
Mutta juuri nyt virallisesti moniavioisuuden hyväksyminen valtion taholta ilman patriarkan taloudellisen vastuun (avioerotilanteessakin) sekä naisen oikeudentajun ja sivistystason varmistamista tulee kyllä tuottamaan ongelmia islamilaisen, mieskeskeisen valtasysteemin hyväksymistä julkisella sinetillä. Naisethan eivät saa perustaa islamilaista moniavioisuutta monimiehisessä projektissa.
Valtion takaamasta moniaviollisuudesta tulisi helposti islamistien ja varsinkin sukujen moralistinen ase naisia ja nuorten naisten vapautta vastaan avoimilla naimakaupoilla vaikka vihreillä olisikin taas hyväntahtoisuus ja suvaitsevaisuus motiivina.
Kuinka alaikäisten naisten perinteinen myyminen varakkaan miehen haaremiin valtion siunauksella tullaan estämään?
Jos vihreillä on vapaus kulttuuriprojektin motiivina, niin silloin naisten huivikieltokin olisi hyvin perustaltavissa yksilöiden vapauden takaamisella. Nuori nainenhan ei itse valitse huivia vaan se valitaan hänelle suvun painostuksesta suvun kunnian tähden. Huivikielto olisi kulttuurirepressiosta vapauttamista siinä missä moniavioisuuden salliminenkin täysi-ikäisille.
Toisaalta naisten juridinen asema paranisi moniaviolain alaisena, periaatteessa nykyisten salaperheiden tilanteesta, vaikka naiset eivät käytännössä saisi tietoa omista oikeuksistaan avioerossa suvun moralistisen vallan kasvaessa moniavioisuuden periaatteen suhteen virallisen lainsäädännön tukemana.
Lopputulosta on vaikea ennustaa, lisäisikö tämä uskonnolla painostettujen naisten ja nuorten asemaa. Ehkä sittenkin.
Henry Laasanen
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti