tiistaina, heinäkuuta 05, 2011

Kokoomuksen hillitty charmi neuvostoliittolaisella eetoksella



Kuka todellakaan uskoo kokoomusta liberaaliksi?
  
  •  STT:n selvityksen mukaan ainakin yhdeksän valiokunnan jäsentä suhtautuu sukupuolineutraaliin avioliittoon kielteisesti.  - Aika ei ole vielä kypsä. Ehkä joskus, muttei nyt. Myös adoptiokysymys liittyy tähän, sanoo kokoomuksen Markku Mäntymaa.

Kuulin monta kertaa ennen vaaleja ihmisiltä että kokoomus on "vaaraton", "asiallinen" ja "liberaali" - verrattuna perussuomalaisiin.
Varsinkin vihreillä bändivaatteisiin pukeutuvilla on käsittämätön toivo ja into kokoomuksen "talousrationalismin" suhteen.

Kokoomus edustaa monelle menestystä kaipaavalle ihmiselle menestyksen ja huolettoman välinpitämättömyyden, "epäpoliittisuuden" ja "epäkiihkoilun" mielikuvia.
"Kansallisen" kokoomuksen ja vihreiden mainostoimistot ovat onnistuneet nihilistisessä mielikuvamainonnassa.
"Emme estä menestymästä".
"Emme ole ideologisia"

Ylimielisyys on aina hyvä houkutin oman itsensä sijoittamisessa menestyjiin. 
Monimuotoisuus on oikeistolaisessa maailmankuvassa "kiellettyä", häiritsevää, sillä se häiritsee oikeistolaista statushierarkian selkeää unelmaa, yhteisistä "hyöty"-ihanteista ja rahallisesti määriteltävistä tavoitteista, joita jokaisen tulisi tavoitella ja unelmoida.
Mutta vielä kielletympää on puhua tästä poliittisesta sensuurista.

Hiljaisuudesta on tullut charmikas ase. Myös taidekentän poliittisen tilanteen analysoimisesta on tullut moukkamaista.

Kokoomus on kaapannut virkamiehillään valtion (rahoituksella) kontrolloiman taidekentän totaalisemmin mutta eri keinoin  kuin vasemmiston kulttuuriradikaalit 70-luvulla. Sota mielistä on selvästi kokoomuksen strategiassa korotettu aivan uusiin lukemiin 70-luvun taidetappiotraumojen (Kekkosen kontrolloiman taktiikan takia) ja 80-luvun pörssiholismin jälkeisen rumaotteisen ja lamasyyllisyyden jälkiä peittelevän imagotaistelun jälkeen.

Nyt sensuuri on niin "järkevää" että "järkevää virkamiestaidepolitiikkaa" ei tunnisteta poliittisesti ohjatuksi sensuuriksi.

Monikulttuurisuuden ja monitulkintaisuuden fobia
on paikoin yhtä jyrkkää kuin 50-luvulla Jumalaa pelkäävissä ja porvareiden hyväksymissä taidepiireissä.

Kokoomus on ennenkaikkea ottanut oppia Neuvostoliiton taidekontrollista ja virallisen linjan perusteista Kekkosen ottein: mitään "virallista" ei saa kyseenalaistaa, mitään ei saa "politisoida" (eli nykyisessä eetoksessa käsitellä vasemmistolaisesti) - saa vain viihdyttää ja hihitellä. Kekkosen sallima löysä vasemmistolaisille oli samalla sopeutamista ja taktista mediapeliä Neuvostoliiton kuttuurihyväksynnän saavuttamiseksi.

Aki Kaurismäki on käytännössä ainoa  vapaa agentti tuetuista taiteilijoista vaikka saakin nyt systeemin tukea valtavan mediajulkisuutensa takia.  
Hänet karkoitettiin käytännössä 1992 elokuvasäätiön rinnoilta oikeistolaisen uljaan, "hyödyllisen", "tuottavan" viihde-elokuvataiteen nimissä ja hän oppi veren maku suussa hakemaan tuen ja kontaktit ulkomailta. Kaurismäki oli masentavaa suolaa haavoille ja "liikaa" lamaa lietsovaa pörssihuumaa lietsoneille porvareille.

Jouko Turkan karkoittaminen pörssisekoilun kuumana vuotena 1987, kun rahaa satoi taivaasta ja Holkerin joka lävesta, moralistisen pahennuksen hysterialla oli varmaankin oikeistolaisten ensimmäinen voimannäyte uudessa kulttuuri-invaasiossaan.
1980-luvun lopun hullu, rahaa vastuuttomasti viljelevä lainakiima ja pörssihuuma ja siitä alkanut lama antoi oikeistolaisille yllättävää rohkeutta ja ideologista vimmaa käydä vasemmiston kimppuun taidepiireissäkin - vaikka lama oli äärikapitalististen oikeistolaisten rahapiirien aiheuttama.

"Vasemmistolainen taide" ja "anarkistisen vapaaksi" leimattu ja "ei-toivottu" ihmiskuva torjutaan, "ohitetaan", nyt hiljaisuudella ilman julkista oikeistolaisten meuhkaamista.
Hillitty charmi on hiljaisuudella hallitsemista. Virallista. Kiistämätöntä. Salattua.
Päätöksiä ei perustella julkisesti ideologisesti ja kokoomuksen virkamiehiä ylistetään tietysti neutraaleina taidealan tuomareina.

"Tasapainosta" tehdään peruste ja sen ideologinen kontrollointi hämärretään keskustelusta pois.
Tehokkaasti tämä nykyinen  yhden  puolueen mentaalinen järjestelmä toimii suomettuneessa Suomessa, syvästi sisäistetyissä konsensuksen haaveissa, porvarillisuuden hillityssä charmissa. Puoluiden todellisissa poliittisissa valinnoissa ei ole käytännössä eroa, vain mainospuheissa.

Yhtenäiskulttuuri on sokeuttava fantasia, toive yhdestä Suomesta ja suomalaisuudesta virkamieskirkon Jumalan siunaamana. Poliitikot kaipaavat häiriöiden poistamista "asiallisesti"  Neuvostoliiton eliitin harjoittaman mallin mukaan. Systeemistä tulee itsestäänselvyys ja ideologisesti kyseenalaistamattomasta vallasta tehdään "tasapainolle" välttämätön mentaalinen tila.

Seksuaalisuuden määrääminen ja määritteleminen valtion taholta on yhteistä oikeistolaiselle ja neuvostoliittolaiselle autoritäärisyydelle. Kanervan paljastuminen katukoiraksi joka juoksee kuono kosteana hämäräkuvia oli vakava imagouhka kokoomukselle.

Kekkonen sai kontata ravintolan lattialla ja työntää pääään naisten hameitten alle, eikä kukaan mediassa edes unelmoinut tapauksien uutisointia, koska tärkeintä vieläkin suomettuneessa neuvosto-Suomessa on imago, ei teot.

Ihmisen raadollisuuden kuvauksen sensurointi (*huom korjaus)  (Turkka, Kaurismäki) on samoin yhteistä näille suljettujen neuvostojen yhtenäiskulttuurikapitalismille.
Vasemmistolaiset ja sitoutumattomat humanistit ovat vieläkin lamaantuneina hyvinvoinnin luoman harhan ja toiveen takia.

Kokoomuksen mantra talouden ikuisesta "kasvusta" ja talouden epäideologisuudesta on onnistuneesti jyrännyt humanistien perusteet jaetulle hyvinvoinnille ja vastavoimalle - sekä myös ilmaisun vapauden, taiteen monimuotoisuuden.

Ettei enää muka ole olemassa ideologioita "sopivan" oikeistolaisessa ja kapitalistisessa Suomessa.
Kekkonen sai tavallaan lopulta vasemmistolaiset ja riippumattomat humanistit uskomaan yhtenäiskulttuuriin, siistiin Suomeen, jossa häiriöitä erilimielisyydellään aiheuttavat ihmiset "sotkevat"  konsensussopua ja yhtenäiskulttuurin samanmielisyden voimaa. kekkosen taika oli todellinen hyvinvoinin jakaminen kaitalistisessa struktuurissa mutta kun hyvinvointiyhteiskunta pyyhkäistiin pois, vasemmisto ei enää aktivoitunut siihen visioon ja vastavoimaan, joka aikoinaan loi hyvinvointiyhteiskunnan. 

Paras kansalainen on tottelevainen ja sopeutuvainan kansalainen, joka antaa kiitollisena virkamiesten hoitaa hommat ja linjaukset. Seksuaalisesti poikkeavat loukkaavat kunnon kansalaisia, jos haluavat samanarvoiset lailliset oikeudet kuin heterokristityt, perinteitä kunnioittavat.
Seksuaalisuuden jyrkkä tuomitseminen lähtee vain tyypillisestä oikeistolaisesta ylemmyydentarpeesta: me olemme puhtaampia ja kelpaavampia kuin "erilaiset". Erilaiset ovat uhka yhtenäiskulttuurin ja Jumalan fantasialle, autoritaarisen saneluvallan fantasialle.

Sisällissodan joukkomurhien  hajottava vaikutus on jäänyt nimettömäksi pelotteeksi poliittiseen alitajuntaamme. Valtion valitsema terrori, lain kumoaminen ja kansanmurha on käsittelettömänä hyvin arka, volatiili poliittisen pelon lähde ja nimetön kohta "suomalaisuudessamme".
Yhtenäisyyden kaipuuta ja alistumisen "isänmaalle",  merkityksiä ilman vaihtoehtojen pohtimista, on taottu kouluissa päähämme opetushallituksen kokoomusvirkamiesten salaliitolla (VKTS).ja menestyksellisesti.

Oikeisto on aina taantumusta ja tarvitsee multikulturaalisuutta ja avoimuutta vastaan pelkoja luodakseen yhteiskuntaluokkia ja epätasa-arvoa.

Kun taiteilijatkin saadaan pelkäämään ja tanssimaan kuviotansseja, ainoa kanava muutokseen on valitettavasti kansan viha.
Historia toistaa itseään.



Vallankäyttäjä Väyrynen muistelee, kuinka itse joutui vallankäytön kohteeksi:

  • Ääniä ohjailtiin MTV:n julkaisemalla tekaistulla gallupilla, jonka mukaan olisin ollut kannatusluvuissa vasta neljäntenä Elisabeth Rehnin ja Raimo Ilaskiven jälkeen.  Lauantai-iltana MTV:n kymmenen uutisissa väitettiin, että olin tilannut Venäjältä nootin vaikuttaakseni presidentinvaaleihin. MTV sai jälkikäteen menettelystään Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen, mutta vaalin tulosta se ei muuksi muuttanut.






Kokoomuksen perinteinen hitman, RKP,
oikeistolaisen likaisen/salaisen työn tekijä ja kokoomuksen imagon viilaaja. Hyvin kiero näkemys "kansantaloudesta" :
Vuodetusta muistiosta paljastui, että RKP vaatii hallintarekisteröinnin eli omistusten salauksen laajentamista. Kokoomuksen asennetta salaamiseen voisi kuvailla varovaisen uteliaaksi. VM haluaa laajentaa omistusten salauksen myös suomalaisiin sijoittajiin, jotka omistavat suomalaisia yrityksiä. Salaus halutaan ulottaa myös listaamattomiin yrityksiin. VM:n työryhmään kuului lähinnä finanssialan intressiryhmiä – poliisin ja syyttäjän edustajia ei kutsuttu neuvottelupöytään. " ...Se oli ongelmallista että puhuttiin suomalaispankeista... "


RKP:n neuvottelijalla Peter Storsjöllä on pankkitausta.
Hän istuu RKP:n elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajan pallilla. Puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Björn Wahlroos. Elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan tehtävä on "vahvistaa RKP:n elinkeinoelämän tietämystä ja lisätä elinkeinoelämän ja puolueen välistä vuorovaikutusta". Thomas Bergman, onko RKP:ssä tapana, että te pyydätte intressiryhmien edustajat päättämään asioista politiikan keskiöön? "Hän oli RKP:n asiantuntijajäsen", Bergman puolustaa.
-- fifi Voima


 Uusi tilastolaskelma kertoo suomalaisten hyvinvoinnin heikentyvän. Kovasta talouskasvustakin huolimatta hyvinvointi näyttää jatkaneen vähentymistään jo parikymmentä vuotta. Tutkijan mukaan hyvinvoinnin mittaaminen vain talouskasvun avulla ei enää riitä. Yle.fi



Markku Heikkinen:

Bruttokansantuotteen kasvun on ajateltu merkitsevän myös hyvinvoinnin lisääntymistä. Keskiluokan ja eliitin vaurastuminen ei kuitenkaan ole lisännyt ihmisten kokemaa onnellisuutta enää aikoihin. Nyt kansantalouden tuottavuutta kuvamaan käytettyä bruttokansantuotteen käsitettä on alettu kritikoida. Mutta miten hyvinvointia pitäisi mitata? Markku Heikkisen seurassa vaihtoehtoisista talouden kehityksen ja hyvinvoinnin mittareista keskustelevat dosentti Jukka Hoffren ja Etlan tutkimusohjaaja Niku Määttänen.



Kaurismäki ei aikaisemmin tanssinut ilosta Cannesissa




Historian huuruissa

" Valtakunnan tärkeimmän – oikeastaan ainoan – yleisaikakauslehden auktoriteetti oli mielipidevaikuttajana suuri, suurempi kuin yhdenkään yksittäisen tiedotusvälineen nykyisen mediavallan aikana. Vuonna 1941 päätoimittajana oli Ilmari Turja, joka valjasti lehden täydellisesti sotapropagandan palvelukseen..."





Kalle Haatanen:
Teinihomojen itsemurhat

Kun Suomessa kansakunta on jakautunut homojen oikeuksiin liberaalisti tai konservatiivisesti suhtautuneisiin. Millaista on nuorten homojen ja muiden seksuaalivähemmistöjen hyvinvointi? Tilastot ovat karua luettavaa. Itsemurhayritykset ja erilainen riskikäyttäytyminen on kansainvälisissäkin vertailuissa hälyttävää. Yhdysvalloissa, varsinaisen kiusaamisesta johtuneen itsemurha-aallon jälkeen, on käynnistynyt It Gets Better -kampanja, jossa julkkikset ja poliitikot ovat puhuneet verkossa siitä, etteivät homonuoret ole yksin, ja asiat muuttuvat iän myötä. Vieraana Setan Nuorisotyön koordinaattori Anders Huldén.





Kaikuja oikeistokristillisestä, puhtaasta ihmiskuvasta

- Seksineuvoja miehelle vuodelta 1897: Näin vältät yölliset ongelmat!



80-luku ja julkisuudenhallinta - ulkoinen sisällöksi



Vinkkaa facebookissa:

Ei kommentteja: