jotta veropolitiikka jätetään palauttamatta takaisin todellisen hyvinvointiyhteiskunnan verotuspolitiikkaan ja veroprogression tasaavaan ideologiaan.
Eli veroprogressiota ja valtion maksamia ylettömästi korotettuja johtajapalkkoja ei vieläkään palauteta 1989 malleihin, jolloin laajasti kontrolloiva veropolitiikka oli selkeästi hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Jakaminen kapitalismin periaattena tuottaa ostovoimaa ja itsenäisyyttä muillekin kuin vain eliitille.
Tavoitteena oli yksilön toimintakyvyn varmistamista ja sosiaalisen stressin selkeää vähentämistä.
Ja siinä onnistuttiin.
- Mitä hyvinvointiyhteiskunnan veroprogression ehdot tuottivatkaan ja mitä nyt maailmalla ihmetellään:
- " Finland is one of the happiest places on earth. At least, that’s what social scientists have found. - BBC "The obvious question in all this is: what makes Finland – with its near constant cold and long stretches of darkness – such a happy place to live? The New Economics Foundation’s (NEF) National Accounts of Well-being project profiles European countries based on how citizens feel about their own happiness. Finland’s Well-being profile, for instance, scores especially high in the “Absence of Negative Feelings” category, but just a bit above average in the “Positive Feelings” category." - BBC
Turhan stressaavan statuskilpailun ja yhteiskuntaluokkien häivyttämistä tasa-arvon ja toimintakyvyn periaatteella.
Koko kasvavan 80-luvun, joka vuosi veroprogressiota kasvatettiin eli yhteiskunnallisen hyvän jakamista edistettiin päämäärätietoisesti. Kasvu jaettiin. Ja Suomi saavutti ihmeellisesti lähes ruotsalaisen perushyvinvoinnin rakenteet matkimalla ruotsalaista systeemiä.
Armoton veroprogressio etuoikeutetuille on armollinen yhteiskuntakehitykselle.
Esimerkiksi nykyinen terveydenhoitoseteli yksityisille lääkäreille on jokaista senttiä myöten pois yleisen ja harkitusti kontrolloidun terveydenhuollon piiristä.
Jokaisesta yksilön tai firman oikusta käytetty terveydenhoitopalvelu, myös kaikki turhamaiset botoxpiikit ja itseaiheutetut tupakkahampaiden valkaisut, poistaa rahaa ja laatua perustuslain velvoittamasta valtiollisesta terveydenhuollosta - ja on näin selkeästi perustuslakia vastaan.
Hammashuollon varausajat ovat 6-9 kk, mikä on totaalisen epäinhimillistä ja jopa nykyistä paljon lupaavien "takuu"-säädöksien vastaista. Hyvin harvalla yksilöllä on kuitenkaan varaa asettaa terveysasemaa syytteeseen lain rikkomisesta.
Tarvitsemme radikaalia veropolitiikan palauttamista yhteiskuntavastuun periaatteella.
Siihen olisi hyvin, hyvin yksinkertainen ratkaisu.
Kaikki 1989 verolainsäädännöt otettaisiin käyttöön.
Resurssit on jaettava kansalaisille arvokriteerien eli hyvinvoinnin minimin perusteella. Suuren kapitalistisen esikuvan, Saksan, teollisuusverot ovat paikoin kaksinkertaiset verrattuna Suomeen. Ja mikä on Saksan salainen ase, kun sillä pyyhkii nyt kohtalaisen hyvin? Laatu ja tyytyväiset työntekijät.
Jokaisen ihmisen hyvinvointi on varmistettava ja nykyinen pahoinvointikuilu kokoomuksen rakkaana pelotteena suljettava.
Helpon rikastumisen nykyiset verohelpotusperiaatteet ja -säädökset on unohdettava - ja niitä on paljon. Yleisellä työttömyydellä ja toisten alipalkkaisuudella ei saa rikastua.
Ei edes Linnanmäellä, missä kaikilla pitäisi olla käskystä hauskaa.
Oikeistolainen yhteiskuntakäsitys ja "selviäminen", yhteiskunnallinen statuskiipiminen perustuu aina pelotteelle: menesty ja ohita muut, muuten joudut halveksittujen ja kurjien kansanosaan etkä saa arvostusta ja ystäviä. Rikkaiden tukemin on nyt johtava periaate ja kaikilla tilastoilla yleinen pahoinvointi kasvaa.
Selviämisestä ja kilpailusta on tehty ideoligesti ihannoitava asia. Oikeistolainen jargon on jauhanut yhteiskunnasta taakkaa veronmaksajille. Kuitenkin gallupeissa suomalaiset vastustavat hyvin selvästi oikeistolaista tasa-veromallia ja rikkaiden estotonta rikastumista.
Suomalaiset ovat hyvinvoinnin jakamisen kannalla ja edes SDP ei tätä usko, kun luopui pääministerin pestin tavoittelusta valitessaan taas porvari-ihanteet, suuryritysten EU-rajattomuuden ja alistumisen "taloudelle" eli EK:n ja muiden tahojan uhkailuille.
70-luvun suurin poliittinen voima oli AY-järjestöt, jotka halusivat jakaa hyvinvoinnin kasvun työläislle. Nyt AY-järjestöt ovat vain eliittityöntekijöiden junttaliike ja irvikuva taakan jakamisesta, sillä AY-järjestöt varmistavat sen, että pätkätyöläiset ovat nyt kaikkien sopimusetujen ulkopuolella etuoikeutetujen järjestöjen orjina surkeilla palkoilla.
Mikä vasemmistolainen ideologia tukee tätä näkemystä, että vanhemmat ja vähemmän työtätekevät saavat 3-6 kertaista palkkaa verrattuna pätkätyöläisiin? Mikä on tämän ikärasismin takana muu kuin vanha yhteiskuntahierarkia aatelisten ja porvarien systeemi säädellyistä, suvuille ositetuista ja ostetuista ammatinharjoittamisoikeuksista?
Katainen raivasi taas itselleen tasaveron kiristysnuppeja, joilla 1992 saakka jatkunut tasaveron edistyminen jatkuu. Rikastuminen mahdollistetaan muiden pienenevällä tulolla ja kurjistuminen pakotetaan pelotteeksi.
Katainen on hysteerisesti ja emotionaalisesti painottanut, että veroprogressio ei ole ratkaisu. Ja vasemmisto uskoo nyt tähän?
Rahan tienaaminen on toki työhön motivoivaa lisäarvona jokaiselle kansalaiselle eikä kapitalismia tarvitse kumota mutta tämän hetkinen sanktioiden hallitsema ja lukitsema työttömyskorvaus estää tehokkaasti kokeilevan ja edistyvän itsensä työllistämisen.
Miten SDP ja vihreät ovat nyt niin laiskoja perustulon suhteen? Vasemmistoliittokin näyttää asettuvan passiivisesti makuulle muiden hallituskurin ja "yhteistyön" kiihottamien viereen. Täysin käsittämätöntä ja vastuutonta.
Kyllä ihmiset tavoittelisivat työntekoa omien (psyykkisten ja elämäntilanteen) voimavarojensa suhteen, jos puitteet ja suojaverkot olisivat kunnossa.
II
Vasemmistoliitolla on seinä edessä.
Onko hallituksessa olo nyt strategisesti järkevää?
Kumpi on tärkeämpää, eliitin hyväksymä mitättömyys vai kriittisen poliittisen suosion kasvattaminen korkealla profiililla oppositiossa?
Arhinmäki itse esiintyi suureellisesti periaatteiden ehdottomana puolustajana ja nyt sitten kun Audin takapenkki on valloitettu kompromisseillä, on tietysti luonnollisesti aika kinkkinen paikka profiloitua uudestaan isojen sanojen syöjänä kuten vakautusmekanismi paisuu pankkien pohjattomana ilmaiskassana.
Nyt olisi mielestäni tarkoitus kasvattaa vasemmiston voimaa ja identiteettiä, jotta vasemmistohallitus olisi mahdollista ja kokoomuksen valheellinen kapitalismi kutistuisi häpeänurkkaan. Oppositioon.
SDP:n pseudoideologia 1989-laman jälkeen ideologisena romahduksena ja vallan sokeana kahmijana on myös suuri haaste ja oppositiossa vasemmistoliitto saisi ideologisen selkäotteen SDP:stä, jotta jop SDP:n sisällä voisi tapahtua sisäinen vallankaappaus takaisin aitoon vasemmistoon.
::
- Markus Mustajärven (vas) hallituskritiikki-puhe eduskunnassa 29.6.
- Vasemmistoliiton tiedotteessa 8.4. otettiin kantaa seuraavasti: "Vasemmisto haluaa kaataa eurooppalaisen pankkituen.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=559&fb_ref=5_559&fb_source...
::
Aikaisempi kirjoitukseni:
- Pankkikriisi keppihevosena
::
- Professori Matti Tuomala:
- Professori Matti Tuomala muistuttaa, että rikkaiden rikastuminen johtuu pitkälti vuoden 1993 verouudistuksesta, joka käytännössä poisti progressiivisen verotuksen suurituloisilta. Köyhien köyhtyminen johtuu puolestaan suurelta osin sosiaaliturvaan 1990-luvun aikana tehdyistä leikkauksista.
- vuonna 2008 puhjenneesta kansainvälisestä talouskriisistä keskusteltaessa vain harvat ovat esittäneet hyvinvointivaltion olevan ongelmien syy.
- Tuomalan mielestä julkisessa taloudessa ammottavaa aukkoa käytetään verukkeena väistää räikeimpien veroepäkohtien korjaamista.
- - VM:n kestävyyslaskelmien pitkän aikavälin uhkakuvia käytetään monen Euroopan maan tavoin leikkauspolitiikan kiirehtimiseen, Tuomala sanoo. Tuomala tulkitsee, että Hetemäen työryhmän väliraportissa menoleikkausten koettiin olevan parempi ratkaisu kuin verojen korotukset. - Mikä veroaste yhteiskunnassa pitäisi olla? Minun mielestäni se saakin olla oleellisesti korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo, paneelissa alustuksen pitänyt kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoo.
- Professori: Palkkaverotus voisi määräytyä iän mukaan
Palkkaverotus voisi periaatteessa riippua veronmaksajan iästä. Tämän ajatuksen heittää ilmoille verotutkija, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. - Ekonomistit näkevät hallituksen epäonnistuneen kuntien tukemisessa
"Sopii ihmetellä, mistä Katainen uskonsa veronalennuksiin ammentaa"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti