- Suomalainen yhteiskunta on eriytynyt sosiaaliluokkien ja ammattien mukaan, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus - Iltalehti
Tätä itsestäänselvää havaintoa ja suomalaista todellisuutta vastaan on käyty kiivasta propagandataistelua. Pitkään.
Ennenkaikkea oikeistolainen propaganda mm. lehdistössä ja kouluissa pyrkii kieltämään yhteiskuntaluokkien näkemisen Suomessa.
Nuorille opetetaan suorastaan vihaisesti, että Suomi on täysin sama ja tasavertainen jokaiselle - jotta nuoret eivät heräisi poliittiseen tiedostamiseen. "Täytyy olla onnellinen hyvinvointiyhteiskunnasta" - jota ei ole.
Julkista vastakkainasettelun aikaa oikeisto ei missään nimessä halua - sillä se tekisi yksilöistä poliittisesti aktiivisia ja yhteiskuntapolitiikan seuraamuksista valppaita kansalaisia. Oikeisto puhuu mahdollisuuksista mutta kaikkea muokataan varakkaampien mukavan elämänhallinnan mukaiseksi. "Ei ole aihetta keinotekoiselle vastakkainasettelulle!"
Jos ei näe jakautunutta Suomea, ei ole motiivia poliittisesti etsiä muutosta ja tarvetta vasemmistohumanistiseen yhteiskuntapolitiikkaan rajojen purkamiseksi.
70-luvun hyvinvoinnista tuli yhteiskuntapuheessa "itseisarvo".
Siis siitä tehtiin oikeistolainen itseisarvo, jotta se olisi osa suomalaisuutta suoraan mielikuvatasolla.
Tämä oikeistohenkinen valistus syntyi 70-luvulla, kun oikeisto joutui suostumaan ruotsalaismalliseen kapitalistiseen sosialismiin eli tuhtiin veroprogressioon.
Ihmisten elintaso nousi mutta samalla oikeistolainen eliitti ei halunnut kansalaisten omaksuvan sitä ideologiaa, jonka avulla elintaso nousi.
Tilanne oli kinkkinen mutta ratkaisu oli yksinkertainen. Nationalismi.
Oikeistolaisen eetoksen oli varsin helppoa nähdä ihmisten luontainen materialismi, kateus, ja keskittää vasemmiston toiminnan ansiosta noussut hyvinvointi täysin päinvastaiseen asetelmaan pois solidaarisuudesta ja hyvinvoinin tasa-arvovaatimuksesta: statuskilpailuun, statusyhteiskunnan uuteen muotoon, statuksen ja "oikeistolaisen suomalaisuuden rakastamisen" korostamiseen rahan statuksen kautta, kun suku- ja aatelisstatusyhteiskunta mureni.
50-luvulla oikeisto pilkkasi köyhiä ja työkyvyttömiä työläis-sotaveteraaneja juopoiksi ja pettureiksi. 80-luvun oikeistolaisen buumin myötä sotaveteraanit olivat yht'äkkiä puolijumalia.
Nationalismi on käyttökelpoista. Kaiken voi valjastaa omahyväisyyteen.
Nuoret eivät saa politiikasta, sosiologiasta ja ideologioista mitään selkeää opetusta - ja se onkin oikeistolaisen opettajakunnan ja VKTS:n tiukka päämäärä. Yhteiskunnallinen tiedostamattomuus ja "epäpoliittisuus". Kouluissa uskonnonopetus on nostettu tämänkin takia paljon tärkeämmäksi oppiaineeksi kuin yhteiskuntaopin opettaminen.
Sokeuttakaa lapsenne ja hautakivenne pysyy pystyssä.
Vapaan koulutuksen tukisäätiön (VKTS) toimi salaisena organisaationa valtion viraston sisällä.Tietoja toimitettiin virka-aikaan virkapostissa ja virkapuhelimilla.
Jäsenet eivät edes tienneet toisistaan, joten säätiö oli todellinen salaliitto.
Ideologia oli selvä: oikeistovirkamiesten määrittelemä kaikki vasemmistolainen ajattelutapa oli kitkettävä opetussuunnitelmista ja historianopetuksesta ja korostettva hyvinvoinnin nationalistista puolta.
Koululaitosta ohjattiin ideologisesti ja vaikuttajat olivat niin ylpeitä toiminnastaan, että kaikki piti salata. Eihän yhteiskunnassa enää ollut ideologista vastakkainasettelua! Sen uskomuksen luomiseksi oli käytävä vahvaa ja pitkää ideologista taistelua lasten oppimistavoista ja tiedon rajaamisesta.
Akavan asemaa myös pönkitettiin virkamiesten puolesta, jotta oikeistolainen järjestöpuoli olisi täysin hallussa opettajakentällä.
Valtion virkamiehet tekivät siis ideologista työtä salassa mm. salaisten mustien listojen muodossa, mikä ei ole lainkaan demokratian mukainen työnkuva virkamiehelle. Se on itse asiassa laitonta toimintaa.
"Tavoitteena haitallisen kouludemokratian poistaminen"
Oliko juridisesti kaikki taas suloisen vanhentunutta vai oikeuslaitoksemme niin tottunut oikeistokoneiston toimintaan?
Aito demokratia ei ole salaista.
Demokratian ainoa periaate on julkisuus ja ajettavuus.
Se ei oikeistopoolia kiinnosta. Suomalaiset ministeriöt kuitenkin nojautuvat ahkerasti outoihin salassapitopykäliin. Koska valta on salassa tehokkainta ja murskaavinta valtaa.
- Suomalaisnuoret olivat 28 maan nuorista kaikkein vähiten kiinnostuneita politiikasta ja arvostivat vähiten esimerkiksi kansalaistoiminnan tärkeyttä
- Lapsuuden köyhyys heijastuu myöhempään elämään
Vihreä liike ja emotionaalinen idealismi on nyt oikeistolaisten perheiden nuorten laiha korvike aidolle humanistiselle ihmiskuvalle ja poliittiselle solidaarisuudelle. Vasemmisto on ahkeraan liattu sana Suomessa. Ikäänkuin hyvinvoinnin vastustaja.
Vihreässä sumutuksessa luodaan suuri eettinen ja emotionaalinen konstruktio Luonnosta mutta unohdetaan täysin jatkuva taistelu ja ideologinen keskustelu ihmisten hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja yhteiskunnan merkityksestä yhteisen sosiaalisen todellisuuden luomiseksi. Jotakin laihaa sympatiaa vihreät aina tarjoavat ihmisarvon vuoksi mutta eivät taistelua ja päämääriä köyhien hyväksi.
Opetushallitus ja opetusministeriö on aktiivisesti halunnut koulujen arvionnit salaisiksi.
AKAVA on tiukasti oikeistolaisen ideologian mukaan sitoutunut ja ohjattu laitos ja sallii aktiivisesti kouluissa vihreän ideologian opetuksen, mutta ei vasemmistohumanistisen.
Rajoja voi purkaa vain, jos näkee rajoja.
Tasa-arvon filosofinen pohtiminen on statuskilpailua edistävälle oikeistolle pahinta myrkkyä mitä kouluissa olisi. Eikä sitä ole. Uskonnonopetus ja paavien nimien lukeminen on niin paljon tärkeämpää.
Me emme elä demokratiassa vaan edessä on poliittinen herääminen statusjakoa vastaan - nähtävästi romahduksen kautta.
Kuinka suuren kuopan ja sisällissodankin kautta, kuka tietää. Oikeisto on aktiivinen ja sen viettelemä maltillinen vasemmisto antautunut housut kintuissa, hyväosaiset sosiaalidemokraatit suloisesta itsepetoksesta juopuneena. Koska ihmiset ovat oppineet oikeiston sanojen käytön ja tulkinnan, oikeistolaisen huolettomuuden semantiikan. Oikeistolainen politiikka nähdään nyt neutraalina.
Elämme aidosti luokkayhteiskunnassa ja olemme antaneet 20 vuoden ajan purkaa hyvinvintiyhteiskuntaa oikeistolaisen pelotekuilun luomiseksi.
Ihmisillä on selvä halu pohjoismaiseen hyvinvointiin ja silti äänestämme sitä rajusti purkavia poliitikkoja?
-Tiedostomuoto: PDF - Pikakatselu
Vapaan koulutuksen tukisäätiöstä (VKTS) ei julkisuudessa tiedetty mitään:
80-luku ja julkisuudenhallinta - ulkoinen sisällöksi, menestys hierarkiana
- Suomen viranomaiset kätkevät tietoa
Suomen viranomaiset eivät piittaa avoimuussäädöksistä ja pyrkivät kätkemään julkista tietoa kansalaisilta. Tämä käy ilmi Turun yliopiston valtio-opin professorin Matti Wibergin ja neljän opiskelijan tekemästä avoimuustestistä.
Koulutusjärjestelmä on poliittisissa pihdeissä
Mitä asiantuntija sanoo kiemurtelevasta koulutusjärjestelmän uudistustyöryhmästä, johon ei kuulunut asiantuntijoita vaan vain poliittisen eliitin ideologisia juoksupoikia?
Ruotsin vallan aikana Vanhojen säätyjen lomasta nousi aateliton säätyläisyys, ja koulutus alkoikin merkitä yhä enemmän.
- Professori Matti Tuomala
- Professori Matti Tuomala muistuttaa, että rikkaiden rikastuminen johtuu pitkälti vuoden 1993 verouudistuksesta, joka käytännössä poisti progressiivisen verotuksen suurituloisilta. Köyhien köyhtyminen johtuu puolestaan suurelta osin sosiaaliturvaan 1990-luvun aikana tehdyistä leikkauksista.
- vuonna 2008 puhjenneesta kansainvälisestä talouskriisistä keskusteltaessa vain harvat ovat esittäneet hyvinvointivaltion olevan ongelmien syy.
- Tuomalan mielestä julkisessa taloudessa ammottavaa aukkoa käytetään verukkeena väistää räikeimpien veroepäkohtien korjaamista.
- - VM:n kestävyyslaskelmien pitkän aikavälin uhkakuvia käytetään monen Euroopan maan tavoin leikkauspolitiikan kiirehtimiseen, Tuomala sanoo. Tuomala tulkitsee, että Hetemäen työryhmän väliraportissa menoleikkausten koettiin olevan parempi ratkaisu kuin verojen korotukset. - Mikä veroaste yhteiskunnassa pitäisi olla? Minun mielestäni se saakin olla oleellisesti korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo, paneelissa alustuksen pitänyt kansanedustaja Erkki Tuomioja sanoo.
- Professori: Palkkaverotus voisi määräytyä iän mukaan
Palkkaverotus voisi periaatteessa riippua veronmaksajan iästä. Tämän ajatuksen heittää ilmoille verotutkija, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala. - Ekonomistit näkevät hallituksen epäonnistuneen kuntien tukemisessa
"Sopii ihmetellä, mistä Katainen uskonsa veronalennuksiin ammentaa"
::
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti