Helpottavaa ammuntaa

Mitä tästä ilmiöstä ja asiantuntijarektiosta täytyisi taas sanoa?

Psykologi Jaana Haapasalo

"Pidän metsästystä, niin kuin urheiluammuntaakin, poikkeavana harrastuksena. Mielestäni ei ole normaalia, jos ihminen on kiinnostunut aseista. Se on tappava harrastusväline", psykologi Jaana Haapasalo sanoo Aamulehden haastattelussa. - Helsingin Sanomat

Itse tarkastelen ilmiötä toisin, enemmänkin psykoanalyyttisen korvikehelpotus-teorian kautta. Sublimaatio eli "korvikehelpotus" tarkoittaa korvaavaa toimintaa, korvaavaa helpotusta, paineiden kanavointia. Parempi kaataa keiloja kuin ihmisiä.

Kognitiivinen ihmismalli Suomen psykologien keskuudessa on aikamoinen ihmisyyden putkimalli. Eli ihmisestä tulee tappaja kun hän pelaa ampumispeliä ikäänkuin opetuspelinä. Peli on heille kognitiomalli, matkimistoiminto. Valmennusta. By the way, kukaan viimeaikojen suomalaisista massamurhaajista ei pelannut aktiivisesti videopelejä.

Psykoanalyyttisesti äärimmäinen sosiaalinen aggressio johtuu alunperin koetusta sosiaalisesta aggressiosta eli ihmisen psyyke rakentuu sosiaalisen tiedostamisen ja sosiaalisen identiteetin kautta. Ampumapelien pelaajista osa innokkaimmista ovat jo valmiiksi häiriintyneitä. Ja useimmille häiriintyneille peli on parasta pseudoterapiaa miesten kerhona, sublimaatiokeino hirveille vihan ja avuttomuuden tunteille. Kun vuorovaikutteista terapiaakaan valtion KELA ei köyhille yleisesti tarjoa.

Sama tilastollinen malli on nähty USA:n osavaltioissa. Niissä, joissa porno kiellettiin 80-luvulla, raiskausten määrä nousi selvästi.

Kulttuuritätien aggressioregressio vapautuu taas vastaavasti romanttisissa elokuvissa ihannepariskunnan uhkaa, antagonistia, huijaria, ilkimystä kohtaan. Inhottavien roolihenkilöiden dramaattisen viheliäistä kohtaloa, tauteja, onnettumuuksia, häpäisyä tms monet tädit iloitsevat suurella innolla ja riemulla.

Suomalainen itsemurhakulttuuri, itsetuhokulttuuri, on kääntymässä avoimeksi aggressiokulttuuriksi, koska tunteiden ja itsensä ilmaisu on kulttuurissamme vapautunut niin hyvässä kuin pahassa. Ehdottomasti enemmän hyvässä. Kirkon häpeään ehdollistava itsensä rankaisukulttuuri on haihtumassa. Pahoinvointia osataan ilmaista niin sosiaalisesti kuin epäsosiaalisesti avoimemmin. Enemmän positiivisesti.

On siis totta, että ihmisten ampujat ovat usein aseiden käsittelijöitä mutta sublimaatioteorian mukaan (eikä vain oma teoriani) ilman metsästyksessä totetuttavaa paranoidista psykopatiaa, ilman hallittua sadistisen tuhovietin korvaavaa toimintaa, meillä olisi vielä enemmän ihmistappoja ja itsemurhia. Puukolla tai ilman. Paljain käsinkin voi tappaa kevyesti. Jos haluaa. Mutta tietysti kannatan nopeiden käsiaseiden rajoittamista ja ehdotonta kerholukitusta.

Monet sosiologit ovat sanoneet, että jos Hitlerillä olisi ollut omia lapsia hakattavana ja raiskattavana, hän ei todennäköisesti olisi kokenut pakottavaa tarvetta luoda puolueesta perhettään ja tapattaa kansakuntaa viimeisenä uhrina. Uhrikulttuuri on sadistista nautintoa toisen kärsimyksestä, ei vahinko tai seuraus kognitiivisesta mallioppimisesta. Psykopaatit ovat aina keskuudessamme, ilman ampumaklubia tai metsästysseuraa. Lapsuudessa tuhotut mahdollisuudet.

Supon mielestä meillä ei ole terroristeja. Hoh hoijaa.
Suunniteltu "koston" toteuttaminen on terrorismia. Kun puhutaan terrorismia ehkäisevästä työstä niin pirusti hyvin valikoituja terapeutteja kentälle. Empaattisen ihmisen täsmäkouluttaminen terapeutiksi vie vain about 4 kuukautta. Psykologian laitokset Suomessa ovat muutenkin aivan hukassa pompöösin tilastotiede- /profilointimatematiikkansa kanssa.

Kognitiivinen psykologia on hyödyllistä juuri psykopaattien kanssa toimiessa. Mutta terapeutin ymmärrys psykopatiaan nousee vain psykoanalyyttisten mallien ja hahmotusten kautta. Tätä eivät kuitenkaan kognitiivisen psykomallin edustajat millään myönnä. Eivätkä voi siis silloin auttaa psykopaatteja, kun eivät ymmärrä, mistä kokonaisvaltaisessa sadismissa on kyse.

Rauhallinen lapsuus kehittää stressinsietokykyä

Stressi ei vahvista lasta. Mitä vähemmän lapsena on stressiä, sitä
matalampi stressitaso on aikuisena. Professori Liisa Keltikangas-Järvinen painottaa,
että lapsen kehitykselle stressi on aina kielteinen asia. - IltaSanomat

Status ja julmuus

Sadismi

Ikonen, Pentti - Eero Reckhardt 1994 kirja:
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia


Päihderiippuus, itsetuhoisuus ja häpeä


Aggressio ja aggressiivisuus

.