tiistaina, tammikuuta 30, 2007

Synnin voima on häpeä


"Moskovan pormestari kutsui homojen paraatia saatanalliseksi"

Ja Tampereen piispan mukaan ev.lut kirkko ei saisi hyväksyä homoseksuaalisuutta, koska muuten se haittaisi kirkkopoliittista "ekumeenisten" "neuvotteluiden" "prosessia" muiden kirkkojen kanssa. Suuri uhka kirkonmiesten puhtaalle uskolle ja täydelliselle ihmiskuvalle.

Ah synti, joka maailmaa pyörittää.
Pelot, toiveet ja jännitteet.
Rakkaus, viha ja inho.
Uskontotieteellisesti synti on likaisuutta, epäkelpoisuutta - ihannekuvien vastaista erilaisuutta.

Tabu, leirin ulkopuolella, outo, kielletty, likainen, esi-isien henkien vallassa olevaa, erilainen, uhkaava, tasapainoa uhkaava. Eli et kelpaa ryhmälle, jos et sovi muottiin, et toimi samalla tavalla kuin muut etkä noudata samoja säädöksiä. Et halua samaa kuin muut.

Institutionaalinen uskomusjärjestelmä (poliittinen , ideologinen tai uskonnollinen) kääntää yksilön pelot voimaksi. Kun tiedetään uhka, tiedetään turva. Kun tiedät, mitä pelkäät, tiedät, mikä on oikein. Fundamentalistinen maailmanselitys tarvitsee fantasmana pysyvyyttä ja muuttumattomuutta. Että on kiistämättömiä perusajatuksia ja selityksiä, jotka luovat mielikuvina turvaa - kaikkea vaikeaa, erilaista, vaikeasti määriteltävää, muuttuvaa prosessia ja ristiriitaista kohtaan.

Synnin voima on häpeä.
Riittämättömyys. Alistumisen tarve.
Häpeäkulttuuri.

Ennakkoehto uskonnollisen "totaalisen ihmiskuvan" hyväksymiselle. Auktoriteettien alle ahtautuvalle ihmiskuvalle. Syntisyyden korostaminen uskonnollisessa kelpaavuuslogiikassa on monimutkainen semanttinen, "looginen" ja psykologinen selitysmalli moralistisessa ihmiskuvassa. "Alistuminen merkitsee vapautta". Mitä syntisemmäksi ja voimattomammaksi koet itsesi, sitä kelpaavampi olet isäjumalalle, joka on luonteeltaan dominoiva, kaikenmääräävä, alistumista edellyttävä Kristus Pantokrator.

Se on kuin pienen lapsen logiikkaa: mitä avuttomammalta ja hellyyttävämmältä näytät, sitä varmemmin saat aikuisen suojeluvaiston ja empatian osaksesi.

Häpeä on pyhää masokismia fundamentalistisessa uskomusjärjestelmässä. Mitä avuttomampi olet Jumalan edessä, sitä suurempi, omnipotentimpi, kyvykkäämpi ja suopeampi on Jumala mielikuvana. Ilman häpeää ja sen masokistisia lapsen rooli-analogioita ei olisi rigidiä ideologiaa, uskonnollista instituutiota, kirkkoa tai lahkoa.


"Missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi"


Kirkko tms tarjoaa annosteltua sublimaatiota: ahdistuksesta ja alistumisesta tuleekin vapauttava hyve. Ilman instituution yhteistä illuusiota yksilön voimattomasta syntisyydestä ahdistus on tuhoava voima. "Kirkon ulkopuolella kadotus". Mutta ritualisoitu ahdistus muuttuukin ihmeellisesti kiihkeäksi pelastuksen tai tuomiopäivän odotukseksi. Voima ja valta luovutetaan kaikkein suurimmalle, joka sitten pitää kasassa maailmankaikkeutta ja kaiken selitystä lastensa puolesta. Ihminen luopuu kriittisyydestä ja kysymyksistä ja saa valmiista uskonnollisesta konseptista valmiit ratkaisut. Kaikki on hyvin kun ei tarvitse kyseenalaistaa mitään. Mitä jäykempi ihmiskuva, sitä selkeämmät vastukset ihanneihmisen mallista epämääräisyyden sijaan.

Ahdistuksesta uskonnollisessa ratkaisumallissa on siis hyvä tehdä transsendenttinen. Ahdistus muunnetaan ikäänkuin transsendenttiseksi sublimaatioksi. Kun Ratkaisu on mahdollisimman kaukana ja mahdollisimman epärationaalinen, siihen voi vain uskoa ja luottaa lapsenuskolla. Kaikki on jo valmiina, on jotakin muuttumatonta, varmaa ja minusta riippumatonta. Ahdistus ei johdukaan traumoista, vanhempien rakkaudettomuudesta, yhteiskunnan rakenteellisesta väkivallasta tai persoonallisuuden jäsentymättömyydestä vaan vaikkapa suuresta Saatanasta tai siitä synnistä, kapinasta Hyvää järjestystä vastaan. Kirkon tai lahkon piirissä yhteiseen uskoon sulautuva ihminen luopuu kapinasta ja saa suuren kiitoksen suostumalla kiltin lapsen asemaan. Ja kiltin lapsenhan on hyvä pelätä, maastoutua ja vaijentaa omat tarpeensa mielipiteensä ollakseen kelpaava ja aiheuttamatta turhia häiriötä.

Rigidi (jäykkä) malli patriarkaattisen "ehjälle", "ristiriidattomalle", "selvälle" maailmanjärjestykselle ja länsimaisen heteroseksuaalispainotteiselle tulkintamallille Jumalalle kelpaavasta ihmisestä on freudilaisittain juuri lapsuuden konfliktipelkojen projisoimista koko elämänselitykseksi.

Ihanteiksi muodostuu oidipaalikonfliktin torjumisoperaatio. Mikään ei saa uhata isähahmoa ja mm isähahmon tiukan heteroseksuaalisia odotusmalleja. Isäkuvan uhkana on mielikuvana itsenäinen ja tottelematon lapsi, joka saattaa isähahmon mielenrauhan pois raiteiltaan tottelemattomuudella, kapinalla ja erilaisuudella - isän suvereenin vallan asettamisen riittämättömäksi. Lapsi oppii suojelemaan aikuisten kaikkivaltaisuuden fantasmaa masokistisilla mielikuvillaan: alistuessaan lapsi pelastaa aikuisten itsetunnon, voiman ja vallan. Nyt, aina ja iankaikkisesti.

Jokainen lapsi haluaa periaatteessa olla riittävä ja kelpaava. Toivelapsen roolista pakeneva ihminen olisi uhka koko maailmankaikkeuden järjestykselle oidipaalisen isäkapinan uhkakuvassa. Tämä rigidi kauhufantasma, oidipaalikapinan pelko, isähahmon vallan ja kaikkivaloipaisuuden suvereniteetin murhaaminen ja "mitätöiminen" uhmalla, on pelottavana mielikuvana kaiken moralismin ja aseksuaalisen fundamentalismin takana. Jos ihminen on joutunut lapsuudessaan aikuisen häpäisemäksi tai raiskaamaksi, tästä rigidistä fantasmasta voi tulla entistä pimeämpi ja kontrastisempi - kuten Hitlerillä ja Stalinilla.

Sublimaatio
on psykologinen prosessi, jossa ihminen ei pysty toteuttamaan tarpeitaan tai itseilmaisuaan suoraan, vaan vain epäsuoraan ja muuntaen esim. kulttuurin/uskonnon suomien kanavien kautta.
Suklaa on naisten ehkä yleisin sublimaatiokorvike välittömälle mielihyvälle ja vertauskuvana mainio esimerkki: naisten suurin yksittäinen ylimääräisen rasvan lähde elintarvikkeista on suklaasta. Moderni angsti, synti ja tuomio samassa suklaapaketissa: välitöntä mielihyvää makunautintona mutta rangaistuksena se suurin ongelma suomalaisille naisille painon lisääntymisenä.

Synnintunto on rituaalina myös sublimaatiota: voit kanavoida hahmottoman ahdistuksen alistumisen kautta vapautumiseen, muottiidentiteettiin. Häpeä on synnintunnon psykologinen prosessi: kun "tunnistat" itsesi täysin kyvyttömäksi, voit hyväksyä valmiit opit ja moraliteetit ilman vastuuta ja itsetuntemusta.

Moraalinen viha homoseksuaalisuutta kohtaan on yksi sadistisen sublimaatioprosessin esimerkki. Toiseuden viha vahvistaa moralistisia malleja ja varmoja tulkintamalleja "maailmasta". Uskonnollinen todellisuus instituutioiden yhteydessä vaatii aina likaisen ja vihattavan kohteen.

Koska lapsena vanhemmat ovat muokanneet lapsensa seksuaalisuutta ja käytttäytymistä hyvin tiukkojen mallien mukaisesti kokeakseen lapsensa kelpaaviksi, on lapsen kasvaessa aikuiseksi vihattava tai inhottava erilaisuutta, joka on siis lapsena kummitellut kelpaamattomuutena ja (ihanteita täyttävän) rakkauden ulkopuolelle jäämisenä.



Ryhmän sisäiset jännitteet on myös kätevää suunnata ulospäin.
Koulukiusaaminen tai syntisten halveksiminen, aivan samaa ilmiötä. Pahan leimaaminen. Pahan palkitseva vihaaminen. Uhkaajan nimeäminen.

EU onkin nyt haastanut suomalaiset oikeuteen suomalaisten pyhän vihan takia. Susihan on perkeleestä ja tekee niin hyvää vihata demonisutta, joka uhkaa suomalaisten perusturvallisuutta ( - vaikka Suomessa on todistetusti vain yksi suden tappama ihminen parinsadan vuoden sisällä).
Fundamentalistit nojautuvat kymmeniätuhansia vuosiin vanhoihin heimotabuihin, joissa ihmiset jaetaan jyrkästi me- ja he-olentoihin. Fundamentalistit tuntevat psyykkisesti suurta tyydytystä tietäessään tarkkaan mikä on hyvää ja mikä pahaa.
Nuorisolle suunnattu messu peruttiin musiikkivalintojen vuoksi.

Freudin mukaan kasvattajan rakkauden ehdollistaminen aggressiivisilla reaktioilla on erittäin tuhoavaa lapsen minäkuvan kehittymiselle. Aikuisten hysteeriset tai ahdistuneet reaktiot lapsen seksuaalisiin reaktioihin ja uteliaisuuteen voi yksinkertaisesti ajaa lapsen myöhemmin uskomattomiin syntijaotteluihin tai jopa itsemurhaan shkokkikokemusten “koteloiduttua” nimettömäksi ahdistukseksi ja itseinhoksi.

Psykoanalyyttisesti tämä ihmisen neuroottinen syntihinku hyvän/pahan-dikotomiaobsessiona on lapsuuden jännitteinen fiksoituma, lapsuuden ratkaisematon häpeäkokemus, joka siirtyy fundamentalistiseen ihmiskuvaan koska ihminen ei ole saanut kasvaessaan elää turvallista hyväksyvää minäkuvan prosessia (esim seksuaalisuuden suhteen) lapsuudessaan. Syntyy helposti pakkomielteitä määritellä jyrkästi, mikä kelpaa ja mikä ei, mm moraalisilla perusteilla perustella kiltti lapsi, aikuisten tarpeita täyttävä lapsi.


Tabut (kielletyt aiheet, mielikuvat, asiat, tavat, toiminnot, esineet)

ovat freudilaisittain usein projektiivisia ja traumat sublimaatioihin johdettuja jännitteitä ja psyykkisiä korvikkeita. Kun heimon määräileviä vanhuksia, anoppia tai pomoa tms ei saa suoraan osoittaa vihantutnemuksia niin likaisia ja halveksittavia vihollisia ja luusereita sitten saa vihata. Koulukiusaajat oppivat pelin hengen: kun kotona saa turpaan niin pitää löytää joku heikompi koulukavereista.

Seksuaalisuus on kiihkouskonnollisille yleisimpiä synnin määreitä. Että uskonnollisuus on sitten jotenkin antiseksuaalista, turvallista muumitietoisuutta, aseksuaalisuutta, seksuaalisilta traumoilta pelastavaa.

Ehkä juuri omien ahdistavien lapsuuskokemusten neutralisoimista, kun itse seksuaalisuus leimataan synniksi niin fundamentalistin omat ahdistavat kokemukset liitetään yhteiseen uhkaan henkilökohtaisen minäkuvan ristiriidoista.

Mitä suurempi vihollinen, sitä autuaampi vapahdus.

Tabu tarkoittaa siis yhteistä uhkaa, yhteisiä rajoja joita kunnioittamalla saadaan me-henkeä. Eli suomalaisena esim Kimin kannattaminen on OK ja tietysti nyt myös Kovalaisen - suomalaisten urheiluhullujen psyyke kokee kai räjähdyksen kun on nyt valinnan varaa - mutta silti olet suomalainen nyt on mahdollisuus olla kannattamatta Kimiä.
Tabu on turvallisuuden tae.  Raja. Määrittelyn määreet antavat varmuuden - mihin tahansa.
Kun tiedetään tuttu ja varma pahan ja huonon kautta, olo on turvallinen "järjestäytyneessä", symbolisessa universumissa. Pahan määrittäminen ja sijoittaminen esim. uhreihin tuo turvallisuuden ja järjestyksen tunnetta.  Fasismissa yhteisö kieltäytyy käsittelemästä omia ongelmiaan ja kulttuurinsa väkivaltaisuutta ja siten tabujen määrittely ilmenee äärimmäisen korostuneena ja jyrkkänä.
Uhrikulttuurilla on aina uudet ilmenemismuodot, aina samat mekansimit moralistisessa politiikassa.
Terroristit antavat turvallisuudentunnetta USA:n kansalaisille, joilla ei ole muuta yhteinäistä identiteettiä kuin uhkakuvat.
Eräät Feministit julistavat joskus äärimmäisyyteen saakka, että ihmisyyden perikuva on nainen ja miesten pitäisi hävetä itseään ja ihailla naiseutta. Miehuus on siis syntiä ( … vaikka feministi haluaisikin itseään pidemmän miehen).

Ja vain mies raiskaa lapsia, että mainoskuvat yllyttävät kaikkia miehiä pedofiliaan miesten luonteen takia - vaikka psykiatrian piirissä tiedetään yleisesti, että naisten seksuaalisesti häpäisemiä lapsia on ehkä jopa enemmän, niin verbaalisesti kuin fyysisesti raiskattuja.
Ohjaaja Bergman on yksi lapsena raiskatuista, joku hänen tätinsä runkkasi ihan intona Bergmania pakolla lapsena.

Synti on dikotomiana myös muodikas markkinavaltti
, esim uudelle Tampereen Nokia-liikkeelle. Vahva dikotomia ihmiskuvassa ikään kuin kertoo vahvoista "ratkaisuista".

Hurmoksellisessa Nokia-liikkeessäkin julistetaan ilman estoja pimeyden puolen määreitä, syntiä, saatanaa, demoneja ja maailmanloppua ja saavat “varman” uhkatuotteen varmoine ratkaisuine markkinoitua epävarmoille etsiville. Kauppa käy hyvin, synti ja tuomion kauhu kelpaa ahdistuksen ja epämääräisyyden selitykseksi ja emotionaaliset anteeksiantorituaalit ovat lapsenuskon ekstaattisia huippuhetkiä Tampereella ym.
Lahkot usein vetoavat häpeäahdistuksen korostamiseen ja äärimmäistämiseen ja syntilikaisuuteen tarjotaan sitten ykskaks ratkaisusaippuaa ja varmuutta kelpaavuudesta (kunhan tanssii lahkon pillien mukaan eikä epäile yhtään mitään lahkojohtajan osalta).


Tampereen piispa Pihkalahan siis vasta ilmaisi Kotimaan haastattelussa oman syntikäsityksensä: homoseksuaalisuutta ei saa kirkossa hyväksyä ettei ekumeeniset herrojen neuvottelut muiden vanhojen kirkkokuntien kanssa häiriintyisi. Siis vuonna 2007 kirkko pysyy kasassa kun vain vastustetaan muutosta ja outoja ajatuksia?

On syntiä häiritä kirkon herrakerhoa. Vallan muuttumattomuutta.
Hauskana yksityiskohtana ortodoksisen kirkonkin kaksinaismoraalista on se, että sen heteroseksuaalisista suhteista pidättäytyvien pappien ja munkkien homoseksuaalisuus on monen uskontotieteilijän mukaan yleinen käytäntö myös Suomessa, mutta se moraalijoustavuus ei sitten kuulu tavallisten kirkon jäsenten vapauteen.
Moralistien moraali on joskus niin joustavaa, kunhan kulissit pysyvät pystyssä.

Suomen ev.lut kirkko on opillisesti aivan kestämättömässä ja pelkurimaisessa tasapainoilutilassa syntiteemassaan. Piispat ylpeänä julistavat pitäytyvänsä Lutherin perinteisiin kapinallisiin oppeihin (mikä jo sinänsä on mielipuolisen paradoksinen ajatuspari). Mutta kirkon sinänsä järkevä käytäntö modernin ihmiskuvan mukaan on aina toista kuin dogma, oppi. Papit saavat nyt kirkossamme julistaa, että kaikki pääsevät taivaaseen, syntiä ja helvettiä ei tarvitse saarnata eikä sitä yleensä opeteta suoraan - vaikka opillisesti nämä seikat ovat opin vartiojoille “tärkeitä, muuttumatomia” dogmeja, perusteluja uskon määrittelylle ja uskolle sinänsä.


"Moraali" on Suomen virkamieskirkossakin liukuvaa ja välineellistä. Pappi potkitaan viinankäytöstä erityisen helposti pellolle, mutta seurakuntalaisen manipuloiminen ja painostaminen seksiin tai tyttöjen kähmintään ei johda helposti piispoja erottamaan alaisiaan. Moralismin huippuna oli tapaus, että piispan avioero laillisena yksityisasiana on hysteerisen moralisen vihan ja halveksunnan kohde muille piispoille (kun kaverit erottivat piispa Kantolan) - mutta piispojen jalokivin koristellut sauvat tai luksuskämpät kirkon kassasta eivät ole syntiä, vaikka nöyryyttä julistetaan hyvin mieluusti saarnoissa.
.

sunnuntai, tammikuuta 28, 2007

Himanen herää


Ma TV 2 - 22.10 FST Dokumentti
Enron - Porukan fiksuimmat kaverit
Elokuva taustoista ja tarina USA:n suurimmasta talousskandaalista. TTV 779.


Ah aina niin yltiöpositiivinen, eläymyksellinen ja bisnesmaailman omnipotenttia egoa syleillyt ja silittänyt filosofi Himanen on herännyt todellisuuteen.
"Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitoksessa opettava professori opettaa filosofina myös logiikkaa, mutta sellaista Himanen ei sano löytävänsä Maailman kauppajärjestön kauppaneuvotteluissa, jotka saatiin Davosissa jälleen liikkeelle."

Pekka Himanen on tähän mennessä mielestäni keskittynyt ehkä vain romanttiseen "yksilön luovaan sopeutumiseen" yritysmaailman himojen, visioiden ja kaupallisten mahdollisuuksien uusissa tyydyttämismuodoissa (kts eduskunnan tilaama Himaspaketti) - mutta nyt jo miehen ikään kasvanut viisauden rakastaja alkaa ymmärtää ahneuden käsitteestä jotakin konkreettistakin ja eikä julista vain "mahdollisuuksia" tai kaikenlaisten voimavarojen ihmeellistä uusiutumista hyvien ajatuksen voimalla. Kuin vallitseva maailmankuva ja päämäärät olisivat itsestäänselviä lähtökohtia, johon filosofi voi sitten vain pusertaa makoisaa kuorrutusta ja pappien manttelinperintönä fantastista toivoa.
Mutta nyt.
"–Ne keskustelut ovat absurdit. Teollisuusmaat vaativat kehitysmaita avaamaan rajansa teollisuusmaiden tuotteille. Se on sama kuin mies ehdottaisi liittoa naiselle, jossa edellyttää naiselta uskollisuutta, mutta itse voisi kulkea kenen kanssa hyvänsä."
Okei. Onpa Himasen äänensävy muuttunut - ehkä muutama firmakonsultointi sumutustilaisuuksiin jää väliin.
– Tuskinpa Martin Luther Kingin sanomakaan (I have a dream) olisi jäänyt eloon, jos hän olisi julistanut unelmansa olevan vaikkapa talouskasvun nostamisen kolmeen prosenttiin. ---------------Taloussanomat

Filosofi Esa Saarisen manttelin perintönä Himasen puheissa on ollut semanttinen peili, jossa on aika suoraan esitetty luovuus sopeutumisena. Se on kovin harhainen todellisuustajun venytystemppu.

Soveltaminen ei ole yhtä kuin luovuus, vaikka Himasen kapitalistinen solidaarisuusfilosofia kunnon kansalaisuudesta niin onkin tähän saakka sympaattisesti edellyttänyt. Minusta on järjetöntä positivismia ahtaa luovuus sopeutumisen skaaloihin ja kvantitatiivisen tehoideologian päämääriin. Kun puhutaan todella kvalitatiivisesta luovuudesta, se on nimen omaan sopeutumattomuutta: uutta luova tukeutuu uusiin tulkintoihin ja ennen mittaamattomiin laatupäämääriin.


Bisnensmaailma rakastaa mahdollisuuksiin keskittyviä ajattelijoita, jotka ovat unohtaneet filosofian tärkeimmän tehtävän: kyseenalastamisen. Todellisuuden lähtökohtien, ihmiskuvan perusteiden ja toisia johtavien ihmisten päämäärien luotaamisen.

Kilpailukulttuurin itsestäänselvä olemus vaativan äidin arkkityyppinä, ainoana tulevaisuusskenaariona ja uljaana sokeutena on ideologiaa, joka syö lapsensa. Siinä missä kommunismikin. Vaatimuksia muka ilman arvovalintoja, kilpailun tähden, aikakautemme "henki" ikäänkuin kenenkään valitsematta, kuin harhaisen Hegelin synteesiopin historian jalostumana. Hegelille nykyinen kilpailukulttuurin ja -mentaliteetin palvominen olisi ollut itsestäänselvä ajanhengen ilmentymä, universaalin historian yksi kehitysvaihe.

Mutta Kierkegaardin mukaan tällainen hype on rohkeudenpuutetta, suloista valhetta. Arvotyhjiön ja aatteisiin pettyneen ihmisen uusi epävoivon ilmaus. ja harhainen historiaperspektiivi: ikäänkuin olisimme korkeimmalla tasolla, kuin mikään aikaisempi historianvaihe.

Kilpailukulttuurin ahne varjo on siis hiipinyt näkyviin Himasen silmien alle ja tajuntaan. Kaikki maailman bisnestehointokonsultit, herätkää. Se on mahdollista.


Kierkegaardin mukaan
(No, aika pitkälle jo Sokrateen ajatus) lauman tavoittelema yhteinen sovittu onnentila on suloisin itsetuhon muoto. Onnellisuuden, muodin ja ajatusten yhteneväisyys kaikkea kritiikkiä pakenevasti. Yksilö, jolle sallitaan "yksilöllisyys" vain muodissa olevien määreiden mukaisesti. Yhteisön turvallisuudentunteita tukevien muottien mukaisesti. Itseään tuijottavan ja rakastavan ryhmän omahyväinen peilauskuva, "sopimus" omasta itse-ideaalistaan. Kuinka olemme "me". Millaisilla määreillä voimme ihailla meitä. Kuinka me on ihailtavaa ja ihailemisen arvoista. Kuinka se kasvaa.

Jatkuva kasvu on yleisin harha länsimaisen kulutusmotivaation taustalla. Ikuinen potenssi ja kuolemattomuuden seisokki.

Sokrateen
mukaan tämän maailman logiikkaa ja motiivia ei saanut perustella kuolemattomilla, "kritiikin yläpuolella olevilla", ns jumaluus-keskeisillä argumenteilla. Kukaan ei voinut vetää jumalaa takataskusta ja perustella orjuutta tai ahneutta kirkkailla spirituaalisilla ikonostaaseilla. Tehokkuus on perustelematon peruste, jota käytetään ahkerasti. Se on jumalakortti, joka oikeutta minkä tahansa teon ja eettisen ajattelun ohittamisen.

Ehkä tsemppifilosofien aika on Suomessakin kohta ohi ja realistinen todellisuuden havaitseminen ihmiskeskeisesti todella alkaa olla in. Uskaltaako Himanen olla in silloin kun filosofia on out Nokian tuotekehitysosastolla?


How Philosophy

Pays Off ?


.

Jane Fonda is back


Jane Fonda on taas yli 30 vuoden
tauon jälkeen palannut juurilleen.
Sodanvastainen mielenosoitus Washington:issa - Yahoo News video.

Nelonen - kts sunnuntai 28.1. klo 23 uutisvideo






keskiviikkona, tammikuuta 24, 2007

Tom Cruise on jumala


Hyväuskoisuus tekee autuaaksi.
Ja jopa puhtaaksi.
Ainakin skientologien mukaan. Ennen luvattua Tietoisuutta on vain hiukan alistumista ja puhdistavaa manipulaatiota.

Puhtaan kontrollin ja manipulaatiotekniikoiden uskonto, muinaisuskontojen remix, peilisali, jolle kelpaa Tom Cruise korkeimmaksi idoliksi, jumalaksi. Eikä vain vitsiksi. Kortit ovat pöydällä aika avoimesti. Liike ei enää piiloudu julksiuudessa vain filosofisten toiveiden ja luonnehdintojen taakse.
Skientologiakirkon johtajien mukaan näyttelijä Tom Cruise on lahkon uusi Jeesus
Jenkeissä skientologien laajentuminen ja hyvä maine julkkisten kehujen siivittämänä on poistanut skientologijohtajien verbaalisia estoja. Onneksi. He ovat nyt julistaneet Jeesuksen kaltaisen seuraajan keskuudestamme. Nyt Tom Cruise on heille suuri profeetta, Jeesuksen vertainen. Cruisen innostuneisuus on loistavasti kullannut skientologien ahtaan ihmiskuvan "tehokkaaksi ja toimivaksi". Skientologien mukaan ei ole pelastusta korkeampaan ja ikuiseen tiedostamiseen järjestön ulkopuolella. Että b-luokan scifi-kirjailijan Hubbard in koostama rituaalijärjestö ja sen dianetiikka-sääntöfantasiafilosofia on ratkaisu jokaiseen ongelmaan.

Skientologiassa on saatu aikaiseksi uskomaton käsitekombinaatio paradoksina: "tieteellinen" uskonto. Jäsenyys edellyttää ensin kuitenkin uskoa ja omien omakuva-käsitysten hylkäämistä noin vain vaikka järjestön perusteet jatkossakin ovat (pseudo)tieteellisiä, "perusteltuja".
Uskonnollisen tavoitteellisuuden paradoksina on sitten määritelty yksilön tietoisuuden löytäminen virheettömän järjestön valtahierarkian, totalitarismin kautta, alistuvan suggestion vapauttavana paradoksina.

On huomattava, että Kaliforniassa on vain miljonääreille aivan oma skientologien aurinkoinen ja huoleton kurssikeskus, jonka ansiosta heidän julkisuuskuvansa on profiloitunut nopeasti hyvän mielen ja keskittymiskyvyn liikkeeksi. Syy on yksinkertainen verrattuna liikkeen vanhaan strategiaan: se opetus, mitä tavallisille jäsenille opetetaan, on aivan erilaista kuin mitä miljonäärijäsenille suodaan. Rikkaat ja uteliaat voivat kevyesti (ilman painostusta) maksaa mukavia kurssimaksuja eikä heitä tarvitse siis painostaa, joten heidän opetuksensa keskittyvät joogantapaisiin rentoutumisharjoituksiin ja kevyeen filosofiseen mietiskelyyn ja mantroihin sekä tarinoihin titaaneista ja muista yliolennoista. Ilman stressiä joogatyyppisiä puhdistautumisrituaaleja ja ongelmista etäännyttämis"visualisointeja", koska PR- ja raha hoituu parhaiten stressittömässä ympäristössä miljonääreiltä. Tavalliset rahaansa laskevat kansalaiset saavat erilaisen kohtelun, koska eivät muuten ymmärrä luovuttaa rivakasti rahaa järjestön maailmaa pelastavaan toimintaan.

Eli ensin ehtona tavalliselle yksilölle jäsenenä on aivan kritiikitön usko, että jokainen väite ja oletus on uskottava tiedoksi skientologien kursseilla ja puhdistusrituaaleissa, niin seurauksena onkin sen johdosta korkeampi looginen tietoisuus ja varmuus kaikesta, mitä teet ja olet suhteessa muihin - ja ennen kaikkea entiseen itseesi. Kunhan uskot ja luotat täydellisesti, korkein tieto luovutetaan sinulle ja ymmärrät kaiken, kaikki saa merkityksen. von Münchausenin uskontodidaktiikkaa.
Vaihtokauppa.

Skientologien
värväystaktiikka vetoaa uteliaisuuteen
- ja itsensä kehittämisen fantasmaan.

Tule ja kokeile uutta mielenkiintoista persoonallisuustestiä.
Tiedätkö todelliset henkiset voimavarasi?
Etkö pääse elämässäsi eteenpäin?
Toteuttavatko muut sinun toiveitasi?
Vaan mitä testissä paljastuu?

Et olekaan täysin puhdas, tehokas tai tietoinen omista päämääristäsi ja toiminnoistasi, tule kurssille ja pääset uudelle tietoisuudentasolle skientologisesta todellisuudesta. Voi olla niin paljon enemmään, käytät aivotoiminnastasi kurssittamattomana kuolevaisena vain murto-osan.
Miksi et kehittäisi itseäsi ihmisenä - ja löytäisi jumaluuttasi?
Keskity ja kehity.
Mm. Lääkärit, masennuslääkitys ja psykodynaaminen keskusteluterapia ovat Hubbardin opin mukaan eksytystä, mielen puhdistautumistarpeen pakenemista, ja osa sitä maailmallista harhaa, jotka estävät ihmistä saamasta yhteyttä jumalallisiin olentoihin universumissa ja niin lääketieteelliset jipot estävät myös ihmistä tulemasta jumalaksi. Todellinen tietoisuus (puhdistusrituaalien kautta) säteilee/todistaa sitten terveyttä, joten käytännössä järjestön ihmiskuvan mukaan, jos et sairastu, todistat saavuttaneesi korkeamman tietoisuuden.

Seuraus.
Jos sairastut tai epäonnistut bisneksessä, tarvitset paljon ja kalliimpia puhdistautumiskursseja.

Jokainen "tavallinen" elämänhallinnan ongelma on puute (ikuisen "theta-sielun") tiedostamisen "epäpuhtauksissa" ja epäskientologisessa elämänhallinnan logiikassa. Varma jäsen ei epäile järjeston uskomuksia, vastauksia ja on varmalla tietoisuuden kehityksen tiellä - mutta vain annetun varmuuden kautta ja ilman omia johtopäätöksiä. Epävarma jäsen, joka vastustaa järjestön uskomuksia, on kehittymätön ja hukassa oleva ihminen.

Ihmiset tarvitsevat luonnostan luottamusta, jotta elämään tulisi mielekkyyttä.
Kun luottamus ehdollistetaan, ihminen kamppailee syyllisyyden ja häpeällisen riittämättömyyden kanssa.
Ihminen haluaa luottamusta mutta jos se kohde, jolta ihminen on hakenut luottamusta, kyseenalaistaa tai ehdollistaa luottamuksen kaipauksen vedoten ihanteisiin, joita ihminen ei voi täyttää, ihminen voi valita alistumisen tai konfliktin. Ihminen ei luonnostaan halua konflikteja - ellei instituutio edellytä niitä jäseniltään suorituksina ulkopuolisia kohtaan. Olet joko sisäpuolella tai ulkopuolella kaipauksesi kanssa.

Paradoksi 3:
Tiedosta ikuinen olemuksesi - tottelemalla, tukemalla sokeasti organisaatiota ja mahdollisimman utooppista ideologiaa, voit keskittyä täydellisesti itseesi sallituilla välineillä, suggestion suosiollisella avustuksella.

Mitä epämääräisempi ahdistus, sitä mahdottomampi selitysmalli kelpaa helpotukseksi. Ahdistus on ihmisen intergriteetin ja itseymmärryksen puutetta, ja jos sitä ei myönnä, on ainoa ratkaisu omaan vajavaisuuteen ulkoisesti ohjattu pakettiratkaisu.
Skientologia-liike on tarkkailtu ja suoraan kielletty uskontona valtion toimesta Saksassa, jossa kaikki massasuggestiokeinot ovat maan historian takia erityisen kiellettyjä ja kontrolloituja. Suomessakin on muutama tapaus, jossa viikkojen uuvuttavan puhdistuksen/aivopesun jälkeen rahansa liikkeelle lahjoittaneet ihmiset ovat saaneet oikeusprosessin jälkeen rahansa takaisin. Sen takia Suomessa skientologit ovat äärimmäisen näkymättömiä julkisuudessa, jotta heidän ihmisoikeuksien vastainen, epäinhimillinen toimintansa unohtuisi.

Skientologeilla on Suomessakin asiantuntija-apua tarjoavia firmoja (mm. Psykologisia testejä työnantajille, Oxford Capasity Analysis, Life coaching-paketteja, Kriisiapua, Kriisianalyysiä ), nimenomaan menestyksellisesti juuri "psykologisia" työnvalintatestejä toimittavia firmoja ja opiskelutehokkuutta mainostavia kursseja. Kaikenlainen potaska tehoaa firmauniversumissa kun vain tarjotaan uskomattoman tehokkaita ihmisten seulonta- ja kontrollointikeinoja suurin sanoin ilman itsekritiikkiä.

Spiegel: SCIENTOLOGY IN GERMANY - Suspicious Tutoring


Hubbard ynnäsi yhteen kognitiotieteitä, Pavlovin suggestio- ja manipulaatioteorioita, vapaamuurarien jännittävää pseudomesopotamialais-egyptiläis-hellenististä salaisen identiteetin rituaali-initiaatiohierarkiaa, uuspaltonilaisia maailmankuvia universumissa eksyksissä harhailevista sieluista materian vankeina, 50-luvun ufo-hysteriaa, gnostilaista ikuisen sielunsa löytämisen periaatteita (yhteisön manipulaatiojärjestelmään pakotettuna) ja buddhalaisilta vääristeltyjä ja rajattuja edellisten elämien puhdistautumisen kautta tiedostamista- ja ajatusfokusointia pois "maallisesta" moraalista ja arvojärjestelmästä, logiikasta ja etiikasta.

Henki yli ruumiin, myös yli lääkärien lääkemääräysten, yli kristillisen "heikon" rakkausriippuvuuden ja yli nöyristelevän tasa-arvoharhan yli. Yhteen liimattujen ikuisten arvojen sillisalaatti yli-inhimillistä puhdistautumista varten, ajallisen organisaation pönkittämiseksi.

Skientologien perusajatus on se, että koska jos et "puhdistu" turhista ajatuksista, jos et vapaudu Suuren vastustajan ja galaktisen Huijarin ansoista vangittuna ollessasi biologisesta kehostasi - ja jos et tiedosta muinoin henkiolentoja vanginneita valheita ja biologisia harhoja, - et voi tulla tehokkaaksi todellisen "henkisen", yliaineellisen, yliajallisen alkuperän tiedostajaksi. Meissä on siis piilossa ns. henkinen theta-olento biologisten harhojen ja yllykkeiden taakse vangittuna eräänlaisen pahan noidan lumoamana. Evoluutio on tässä saagassa kaikkien aikojen vankilascifi-tarina, harhautus, vain ikuisen sielun vankilaprojekti.

Ja siksi et siis menesty vaikkapa urallasikaan. Tai opiskelussa. Missään, mitenkään.

Eihän toki maallinen menestys ole tärkeää mutta yllättävän hyvät sivuvaikutukset henkiksellä kehityksellä on uskollisille jäsenille tiedossa. Mutta palveluksia tarjoavilla skientologeilla on ratkaisu ahdistuksiinkin: ahdistus on vain häiriö ja harha, ei traumaperäinen ongelma, inhimillisen yksilön oman menneisyyden selvittämistä kaipaava solmu. Eli kun vain tiedostat skientologien totuuksia olennoista ja miljoonien vuosien takaisia totuuksia titaaneista, saavutat rahakkaan rauhan maan päällä ja pääset joskus titaanijumalaksi, kunhan suoritat kaikki käsittmättömän kalliit kurssit. "Tiedostamalla" tosiminän, "thetan" menestyt, kun vain virittäydyt oikealle taajuudelle kuin radio, pääset tavallisten taatelintallaajien yläpuolelle. "Operational Thetan-puhdistuneet olennot", edistyneet järjestön johtajat pystyvät ajatuksen voimalla oppien mukaan lähentymään Superman-elokuvan kyky-fantasioita. Kätevää ja ihmeellistä.

"Auditoinnin", skientologien suggestiivisen pseudoterapiatsemppauksen, päämäärän voi määritellä hyvin yksinkertaisesti: yksinkertaisimman stressitasoa mittaavan hikikosteusjännitemittarin ja suggestio-opetuksen avulla opetetaan auliista oppilaasta mahdollisimman hyvin valheenpaljastustestinkin selvittävä itsesuggesstiivinen ihminen, joka oppii psykopatologisesti ja siis psykoottisesti kontrolloimaan ja sulkemaan tunnereaktioitaan pois biologisesta orjuudesta, fysiologisista reaktioistaan. CIA:lla on myös koulutuksessaan omat metodinsa tästä mm valheenpaljastuslaitteiden huijaamiskyvystä. Kikkakakkonen on skientologeille kuitenkin todiste henkisestä jalostumisesta.

Empatia on roskaa
ja heikkoutta tässä ylemmyydentuntoon vetoavassa uskomusjärjestyksessä. Korkeammat sielunveljet voivat farisealaisesti odottaa vain muiden, alempien palvontaa ja ihailua.

Vain heikot katoavat olennot ja tähän maailmaan takertuvat toimivat toisten ihmisten odotusten mukaan, kun taas theta-tietoisuuteen sukeltavat puhaltavat theta-pilliin, jonka muiden heikompien ja epätiedostavampien olisi tanssittava. Hyvin lähellä fasistista yli-ihmisoppia, vahvemman amoraalista vapautta ottaa kontrolli niiltä, jotka eivät kontrolliin kykene. Uskonnollisena mielikuvatavoitteena on yli-ihmisten rotu, joka ei sairastele eikä toimi impulsiivisesti, yli-inhimillinen yhteiskunta ilman rikoksia ja ristiriitoja. Vain tietoisuutta, ei tarpeita tai tunteiden ohjaamaa toimintaa. Se ottakoon vallan, jolla on kyky valta ottaa korkeampana olentona. Vaikkapa vain mielikuvituksen ja scifi-uskonnon avulla. Jokaisella on mahdollisuus puhdistua - kunhan edistät järjestön toimintaa tarkoin ohjatun strategian mukaisesti.


Tietoisuuden nimissä väärinkäytettyä mustaa uusplatonilaista evoluutioideologiaa, mahdollisimman väärinkäytettyä evoluutiofantasmaa. Tietystikään tärkeintä ei ole selkeästi luvattu menestys, jota järjestö lupailee vaan se henkinen, korkeampi tietoisuus, siis järjestön rituaaleille ja filosofialla alistuminen, ikuisuuden tähden. Mutta se vain on niin, että materiaalista todellisuutta sitten tottelee korkeampi henkinen tietoisuus niinkuin bonuksena.

Voit tietysti saada "ilmaisia" kursseja, jos hankit järjestölle uusia maksavia jäseniä. Suomessa rahattomatkin jäsenet kelpaavat, kunhan tekevät ilmaista työtä ja sitoutuvat kirjallisesti joskus vuosiksikin eteenpäin vapaaehtoistyöhän, jotta eivät joutuisi maksamaan korkeamman tietoisuuden kursseista, joiden hintalappu kasvaa melkein aina korkeammalle tasolle pyrittäessä. Skientologit ovat tulosvastuullisia. Jos et onnistu rahan toimittamisessa, kurssien vetämisessä tai jäsenien värväämisessä, et etene etkä rikastu.

torstaina, tammikuuta 18, 2007

Liian protestanttinen seksiopas

Kirkkohallitus veti tukensa nuorten seksioppaalta


"Aids-tukikeskus ja Nuorten Keskus julkaisevat tänään seurakuntien isosnuorille tarkoitetun seksuaalivalistusoppaan. Kirkkohallitus on kuitenkin vetänyt tukensa kirjalta viime metreillä. " -HS

Tämä tapaus ei ole vain pieni takapakki kirkon politiikassa vaan fundamentalistinen ote tulee kasvamaan, koska fundamentalistit ovat tehokkaasti haalineet enemmistövallan kirkon hallituksissa ja neuvostoissa suhteessa jäseniensä liberaaliin maailmankuvaan.


Kirkkohallituksen tiukkapipot vetävät johdonmukaista linjaa.

Irti todellisuudesta, kaukana arjesta, ylemmällä moraalitasolla, jossa ei ole seksuaalielämän ongelmia eikä seksuaalisuutta ollenkaan - jos vain on tarpeeksi moraalinen. Kirkko on valinnut saman linjan kuin jenkkien äärikristityt: "pidättäytyminen on ainoa tapa välttyä ongelmilta"..."jos seksuaalisuudesta puhutaan tai se hyväksytään, nuoret menettävät kontrollin"...

Piispojen hiippa on niin korkealla, että ihanteet ohittavat käytännön järjen, biologian, psykologian ja tilastotutkimukset. Avoin ja kursailematon seksuaalivalistus ilman moralisointia olisi tilastojenkin mukaan ainoa tapa estää raskauksia ja tautien leviämistä mutta ei. Kirkko haluaa pysyä sata vuotta ajassa takana, varmuuden vuoksi. Pitäydytään nyt siinä seksuaalisuuden mustaamisessa ja syyllistämisen pelossa, kuin on 1950-vuotta perinteikkäästi toimittu.

Puhtausfantasiat ovat olleet aina osa uskonnollisia fantasioita ja rituaalisäädöksiä, joilla vanhukset ovat tehneet vanhojen ihmisten ihanteista ja rajoitteista koko heimon normeja. Kun seksuaalisuudesta tehdään pelättävä tabu, on yhteisön helppo kontrolloida, väheksyä ja häpäistä nuorempia jäseniään. Ympärileikkaus on yksilön seksuaalisuuden häpäiseminen ja yhteisön rituaali, jolla osoitetaan yksilön kehon kuuluvan yhteisön määräysvallan piiriin.
"Kotimaa-lehden mukaan kiistellyssä oppaassa puhutaan esimerkiksi seksistä ennen avioliittoa ja itsetyydytyksestä niin, että siinä otetaan ainakin epäsuorasti erilainen kanta kuin kirkolla virallisesti on."
Kirjanen on ladattavissa
Aids-tukikeskus sivuilta - "Olen IHME"

Nuorten seksuaalisuus on uhka uskonnollisille moralisteille, jotka menettivät oman nuoruutensa ahtaalle ja sävyttömälle puhtaudelle ja kiltteyden pakkomielteille vanhempien mieliksi. Kirkko on yksi kontrollisysteemi, joka ihailee ahdistuvia ja pelokkaita yksilöitä, jotta kirkko voisi jakaa yksinoikeudella sääliä ja armonmurusia.

Katolilaisen kirkon perinteet ovat yhä tiukassa tässä protestanttisessa (kapinallisessa) kirkkokunnassa, vaikka Luther nimenomaan opetti, että avioliitto ei ole sakramentti (Jumalan säätelemä rituaali) vaan vain ihmisten keskinäinen sopimus.
Luther oli ultramoderni, sillä hän ei halunnut Jumalaa ihmisten seksuaalisten suhteiden väliin. Uskonto ei saanut olla kontrollin vaan yhteyden väline tämän protestanttisen oivalluksen mukaan. Luther käsitti oman masokistisen luostarijaksonsa jälkeen, että ihminen on kokonaisuus ja että ihminen tuhoutuu ja perversoituu subjektina, jos hän leikkaa inhimilliset tarpeensa "hengellisten" pakkomielteiden vuoksi. Tiedostamista ei ole ilman olemista.

Freudin mukaan, jos lapsi syyllistetään lapsena omasta seksuaalisuudestaan, lapsi joutuu valtavaan oidipaaliseen ristiriitaan. Lapsi kokee häpäisyjen vuoksi seksuaalisuutensa olevan uhka vanhemmille. Lapsi kokee silloin mielessään olevansa kilpailija isälle tai äidille. Moralistinen tai häpäisevä kasvatus repii ihmisen hajalle - ja tuottaa uusia moralisteja ja raiskaajia.

Jo pieni lapsikin on seksuaalinen olento, psykoseksuaalinen kokonaisuus, ja siksi lapsen asiaton eroottinen koskettelu on kriminalisoitu, oli koskettelija kuka tahansa.


Erään sosiologisen kyselytutkimuksen mukaan oikeastaan ainoa tilastollinen piirre, mikä erottaa arvomaailmaltaan uskonnollisesti sitoutuneet ihmiset muista suomalaisista, on pelokas ja torjuva suhtautuminen seksuaalisuuteen.

Moralistit ovat tehneet karmean ratkaisun lapsuudenkokemustensa kanssa: hylänneet lapsen suoran ja vilpittömän suhteen kehoonsa ja hyväksyneet kokemansa välineellisen kasvatuksen sekä ahdistavan dualistisen ihmiskuvan. Dualistinen ihmiskuva tarkoittaa sitä, että henki on ”puhdas” verrattuna fyysisiin tarpeisiin ja tuntemuksiin. Seksuaalisuus merkitsee moralisteille jotakin kontrolloimatonta.

Moralistisessa jumalafantasiassa aseksuaalinen Jumala rakastaa aseksuaalisia ihmisiä.

Saksalainen rankaisukeskeinen väkivaltakasvatus” (millä natsi-Saksa kasvatettiin ja mitä Suomessakin opetettin vielä 1950-luvulla) perustuu tähän mielikuvaan, että lapsi oppii vain kivulla, sokealla tottelemisella ja alistumalla. Tämän pedagogiikan ihmiskuvassa kipu ikäänkuin irrottaa lapsen fyysisistä ja ”turhista” yllykkeistä ”henkiseen elämään” ja aikuisten sanelemaan arvomaailmaan. Eli "ajattelematta alistuva lapsi on hyvä lapsi".

Kehokuvaan liittyvä häpeämuisto lapsuuden häpäisyistä ja muistot aikuisten hysteerisistä reaktioista ovat aikuisella moralistilla psyykkisesti projisoitu seksuaalisuuden inhoon ja pelkoon. Jos ihminen ei tiedosta lapsena kokemaansa häpeäkasvatusta vakivaltana, hän voi demonisoida koko seksuaalisuuden sinänsä ja mm uskoa, että vain epäseksuaalinen olento on Jumalalla otollinen. Tämä perverssi asetelma ja fundamentalistinen ”arvo”-logiikka on siis suoraan lapsuuden rooliasetelmasta: aikuiselle on kelvannut vain mm epäseksuaalinen lapsi. "Kiltti" enkelilapsi, joka alistuu aikuisten kiiltokuvafantasioiden ja aikuisten tarpeiden mukaan.

Seksuaalisuudesta tulee se paha, jota on vastustettava, jotta pyhään neutraalisuuteen uskova ihminen voisi tuntea olevansa hyvän puolella. Ja se kiltti lapsi, joknka seksuaalisuus oli uhka vanhemmille. Keho ja sen yllykkeet ovat uhka, joista moralisti on saanut "rangaistuksen" ja häpeän lapsena.


Seksuaalisuus on usein fundamentalisteille jotakin niin pimeää ja kauheaa, että vain mollissa mylviminen sunnuntaisin voi pitää mielen puhtaana ja kaukana maailmallisesta saastasta. Että on jotakin puhtaampaa, Jumalan täysin kontrolloima universumi kirkon helmoissa. Kirkkoisä Augustinus tavallaan aloitti kovan linjan ristiretken seksuaalisuutta vastaan. Hän vihasi omia yllykkeitään ja kehoaan. Hän piti nimenomaan seksuaalisuutta (eikä itsekkyyttä tms) perisyntinä. On oletettavaa että sekä Paavali että Augustinus olivat ehkä homoseksuaaleja mutta pitivät sitä kauheana kirouksena ja saastaisuutena sen ajan jetset-ihanteita vasten. (Roomalaiset hyväksyivät biseksuaalisuuden mutta homoseksuaalisuus oli halveksittua.)
"Tutkija Peltonen kuvasi, miten Vanhan testamentin syntyaikaan vallitsi kokemus, että homoseksuaalisuus kumoaa yhteisön maskuliinisuuden eikä johda lisääntymiseen. – Meidän ongelmamme ei ole kasvupotentiaalin puute vaan pikemminkin liiallinen kasvupotentiaali, hän totesi." -Kotimaa

Moralismi on ilmiö, jossa ihaillaan ihmisiä, jotka "pystyvät" vaatimaan muilta "korkeampaa" ja "puhtaampaa" moraalia. Moralismi on aina yli-inhimillisyyttä korostavaa. Moralistien keskuudessa ei kysytä miksi seksuaalisuus ahdistaa vaan kaikki mikä ahdistaa, leimataan pahaksi, uhkaavaksi ja epäpuhtaaksi, aivan kuin kymmeniätuhansia vuosia vanhat heimojen rituaalitabut ja ja kontrollifobiat tiukoista rajoista ovat olleet sitä, millä määritellään heimon "me"-status (vanhusten johdolla) ja leimataan "ne", erilaiset muukalaiset jamuut kapinalliset ulkopuolisiksi ja epäpuhtaiksi.

Sitten tajuttoman tammikuun järjettömin lausunto heimojohtajalta Tampereelta:
"Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkalan mukaan yksikään ekumeeniseen työskentelyyn sitoutunut kirkko ei saisi tehdä homokysymyksessä ratkaisuja, jotka vaikeuttavat kirkkojen näkyvän ykseyden toteutumista." -Kotimaa
Kertakaikkiaan hurjaa kamaa. Se protestanttisesta luterilaisesta.

Vanhojen herrojen kirkkopolitiikka on Suomessa outoa. Piispat ovat järjestäneet virkamiesverikoiriksi kirkkoneuvoksia, joista osa on lakimiehiä. Tässäkin seksiopasasiassa Kirkon virallisen kannan määrittivät kirkkoneuvokset.




keskiviikkona, tammikuuta 17, 2007

Taistelu pimeydessä - TV1 22.00 Ulkolinja


update

*Children of War - ABC News
-A close look at how the violence has traumatized the children of Baghdad.

*Pelosi, White House clash over Iraq -Yahoo News




Taistelu pimeydessä

TV1 Ulkolinja

"Syyskuun 2001 jälkeen USA:n varapresidentti Dick Cheney antoi alkusysäyksen sodalle terrorismia vastaan, mutta tähän tarvittiin CIA:n myötävaikutus. "


Terrorismin "vastainen" sota on luonut täydellisen vihollisen, joka voitelee USA:n sotakoneistoa niin motivaatiolla kuin rahalla. Orwellin ennustus ja oivallus uusiokielestä kontrollin tärkeimpänä välineenä on toteutunut. Hyökkäyksestä on tehty puolustusta ja sodasta demokratian levittämistä. Englantilaisen rauhantutkimuskeskuksen arvion mukaan Irakissa on kuollut yli 600 000 ihmistä tämän sodan kaaoksen seurauksena suoraan tai välillisesti: luoteihin, kidutukseen, väkivaltaan, stressiin, lääkepulaan, väärennettyihin mustan pörssin lääkkeisiin, tauteihin, saastuneeseen veteen, loiseläimiin ja aliravitsemukseen.

Eläköön globaali demokratia.

.

Googlevideo online 48 min
::Rupert Murdoch's War on Journalism

T
aking the
Vietnam out of Iraq
- BBC


Googlevideo online video clip:

Overcoming People's Psychological Resistance to 9/11 Truth.


The Senate Intelligence Committee
has found no evidence
of links
between the regime of
Saddam Hussein and al-Qaeda.

President George Bush is forced to release a secret US intelligence report that says the Iraq war has increased the threat of terrorismAn MoD think-tank, aided by MI6, says the Iraq war has served as a "recruiting sergeant" for extremists in the Muslim worldFormer foreign secretary Jack Straw tells Question Time the situation in Iraq is "dire" because of Bush's mistakesThe PM again refuses to countenance that the war in Iraq has increased Islamic terrorism, and the threat to Britain.



Taistelua sinun kotikoneellasi

NSA VISTA



Stephanopoulos - on Support for Bush
video clip ABC News : It seems the President has a long way
to go in convincing the American public.


Maailman öljyinen logiikka
Syriana - DVD
-
-
"Right Item, Right Time,
Right Place, Right Price, Every Time.
Best Value Solutions for America's Warfighters..."

Muistattehan kuka koulutti Saddamin?

(-watch flash-documentary Saddam dokumentti)


911

-suomalainen sivusto




Mietityttäväksi viihteeksi pointteja muinaisesta
tuhon uskonnon perinnöstä ja ihmiskuvasta:


"The Mayas approached "prophecy" by deeply studying the periodicity of cycles, especially astronomical ones, and their connection (synchronicity) to human events. They were also deeply spiritual and very aware of the role that human consciousness plays in connecting to and obtaining information from nature. They knew that ingesting certain plants, religiously and with reverence, would open the doors of perception and lift the veil that keeps mankind from seeing certain realities and communicating with God. This knowledge must explain how they were able to ascertain what will happen on October 21, 2012."


HUNAB KU
- Mayan glyph representing a
"black hole" at center of our galaxy


.

Antropologin vierailu keskiviikkona

Antropologin vierailu siis keskiviikkona

Vierailuluento: Professori Bruce Kapferer:
Victor Turner, Symbolic Imagination and the Power of Ritual.
Paikka Unioninkatu 38, sali D112 , Helsinki
Kampus Keskusta Aika 31.1.2007 klo 14.15 Kuvaus

Bergenin yliopiston professori Bruce Kapferer luennoiVictor Turnerin merkityksestä rituaalitutkimukselle. Järjestäjä Sosiologian laitos/sosiaali- ja kulttuuriantropologia.



"So ritual for me is not just ritual. It opens up a whole series of conceptual, philosophical, theoretical issues: you then move into worlds that may not be actually ritual in themselves. That's the direction of Vic, who was very influential upon me and used to argue with me on that, and I was also very influenced by Marshall Sahlins."


"...There was another, alternative line which was coming out of the same tradition but went in another direction, and that was from Victor Turner, actually. He refused the optative model, argued that we should still continue looking at conflict and disputes, which is certainly what we were all interested in - from a Freudian angle: conflict revealed the inner structures of things. But he stressed with respect to the Ndembu - though people of course make choices and so forth - that people were ultimately bound by duty and obligation, which overrode free choice. In fact, although he doesn't admit it, he was much more expressing Gluckman's original position than the sort of developments out of Gluckman by Mitchell, Epstein, to some extent, and certainly Jaap van Velsen."




Bruce Kapferer - An interview





Lisätietoja Arto Sarla Sähköposti arto.sarla@helsinki.fi


perjantaina, tammikuuta 12, 2007

Inhimillinen tekijä - Ääniä ja ihanteita

Tässä keskusteluohjelman jaksossa tulee mainiosti esille, kuinka fundamentalistinen ihmismieli toimii.

Sunnuntai 14.01.2007
Inhimillinen tekijä (YLE2, klo 17.10)

myös web-videona - kts Arkisto


Oskari on tyyppiesimerkki tyylikkäästä fanatismista, joka hylkää normaalin ihmiselämän psyyken ja terveen vuorovaikutteisen narsismin, jotta voisi noudattaa jotakin jumalallisempaa tai suurempaa kuin ihmiselämä. Jotta ei tarvitsisi olla subjektiivisesti, tässä-ja-nyt tarvitseva ja rajallinen ihmisolento omassa rajallisessa ja yksilöllisessä elämänhistoriassamme. Ultranarsismia subjektiivisen narsismin hylkäämisen suojana. Jumalan kanssa kaveri elämää suuremman salaisen tehtävän suorittamiseksi.

Fundamentalistinen ihmiskuva ja sadistisesti itseensä suhtautuvan minäkuva "näkee" normaalin psyyken tarpeet uhaksi - koska lapsuudessa ei ole ollut mahdollista saavuttaa, sisäistää ja toteuttaa omia normaalin psyyken tarpeita. Traumatisoituneet tarpeet ja inhimilliset prosessit muodostuvat siten uhaksi. Jos lapsi kokee, että hänen täytyy hävetä ja tukahduttaa normaalia rakkauden ja turvallisuuden tarvettaan, hän kokee itsensä riittämättömäksi ja kelpaamattomaksi. Näin syntyy masokistinen fantasma, jossa lapsi etsii masokistisen itsetuhoavaa ratkaisua kelvata ja ansaita huomiota rajaamalla ja kieltämällä omia tarpeitaan.

Oskarin mielestä kipua aiheuttava piikkiremmi on normaali kristillinen ajanvietto- ja keskittymisväline. Kipu on kivaa ja ihanaa.

Ihmismieli muuttuu helposti masokistiseksi ulkoisten arvojen ja sääntöjen noudattajaksi, käsitelläkseen pois, neutraloidakseen omat sisäiset konfliktit - psyykkiset, masokistiset ja sadistiset jännitteet, joita ristriitainen, ahdistava ja häpeällinen lapsuus on omaan mieleen jättänyt kytemään.

Jokainen käsittelemätön trauma jättää ihmiselle sietämättömän voimattomuuden ja riittämättömyyden häpeäkonfliktin, jota jokainen ihminen käsittelee omalla tavallaan. Pakkomielteet ja epärealistiset tavoitteet ovat useinmiten juuri tiedostamattoman häpeäkonfliktin ratkaisuyrityksiä. Useimmat ihmiset tiedostamattaan hakemalla kulttuurisia statuksia ja rooleja mm hyvänä uhrautuvana työntekijänä.

Itse uskon keskusteluterapian voimaan - jos ihminen ei kiellä lapsuuden sietämättömiä traumojaan, avuttomuuttaan eikä pyri pakkomielteisesti luomaan elämälle tarkoitusta elämää suurempien "ihanteiden", fantasioiden kautta. Mutta moni ihminen ei itse tietoisesti pysty kohtaamaan psyykensä jännitteitä ja siksi uskonto, muoti, ryhmäkuri, uskonto, magia, statusduuni - mikä tahansa mikä antaa maagisia tavoitteita olla kelpaava olento niitä outoja käsittelemättömiä häpeän ja riittämättömyyden tunteita kohtaan.


"Anne Flinkkilän vieraina Oskari Juurikkala, joka on sitoutunut
katoliseen Opus Deihin ja selibaattiin sekä Kaija Juurikkala,
elokuvaohjaaja, joka kuulee kuolleiden sielujen äänet."




Erich Fromm
::
Escape from freedom

Sadism and personal theories






.

torstaina, tammikuuta 11, 2007

Nancy Catch 22


* "Specter: Bush not sole 'decision-maker'

By LAURIE KELLMAN, Associated Press Writer

WASHINGTON - A Senate Republican on Tuesday directly challenged President Bush's declaration that "I am the decision-maker" on issues of war.

"I would suggest respectfully to the president that he is not the sole decider," Sen. Arlen Specter (news, bio, voting record), R-Pa., said during a hearing on Congress' war powers amid an increasingly harsh debate over Iraq war policy. "The decider is a shared and joint responsibility," Specter said.

The question of whether to use its power over the government's purse strings to force an end to the war in Iraq, and under what conditions, is among the issues faced by the newly empowered Democratic majority in Congress, and even some of the president's political allies as well.

No one challenges the notion that Congress can stop a war by canceling its funding." -AP



Bushin sotahaukat tekivät strategisesti ja dramaturgisesti rohkean vedon.

Juuri kun demokraatit ovat saaneet ensimmäisen poliittisen voiton kuuteen vuoteen ja periaatteellisen vallan, niin neokonservatiivit käyttivät vanhinta taktiikkaa: hyökkäys on paras puolustus. Bush vaati röyhkeästi silmää räpäyttämättä Vietnam II:sen, Irakin sodan "rohkeaa" laajentamista ja lisärahoitusta. Bush käy ideologista mielikuvasotaa, jossa puolustettavana on mm. "amerikkalainen maine ja kunnia" ja "sotilaspoikien tukeminen".

Nyt Nancy Peloci
on todella pahassa jamassa, paradoksaalisten mielikuvaien .
Pahalta näyttää. Järkipuhe ei enää riitä.

Olisi tehtävä valintoja.

Jos Pelosi kieltäytyy "joukkojen tukemisesta", häntä on helppo syyttää petturiksi, sotilaspoikien hylkääjäksi ja syypääksi sodan häviämiseen. Jos hän demokraattien perusideologian ja terveen järjen mukaan myöntää sodan aloittamisen rikkoneen kansainvälisiä lakeja ja olevan myös toivoton sotatoimi, niin häntä kutsutaan myös epäisänmaalliseksi.

Jos Pelosi jatkaa sodan rahoitusta, hän nojautuu samoihin valheisiin kuin Bush, hän uskoo konservatiiveja sotateoreetikkoja, ja Nancy tuhoaa todella julmasti häntä äänestäneiden ihmisten tuoreen luottamuksen ja myöntää Bushin sotauhon ja itse sodankin olevan tarpeellista ja toimivaa politiikkaa.

Voi Nancy.
Catch 22.

Nyrkkiä vahvalla otteella pöytään ja Bushia maalaamaan. Kovat piippuun. Muu ei auta konservatiivien aivopesemässä maassa. Kysymys onkin mielikuvasodasta, ideologisesta sodasta*, joka on sytytetty pelokkaiden jenkkien mieleen järjestetyssä showssa nimeltä 911. Irak on jo sisällissodassa ja USA ei sitä voi parantaa. Paha kaaos on jo synnytetty ja päästetty vapaaksi**.

Kaiken lisäksi sotilaallinen tuore häsläily Somaliassa on puhdasta pullistelua siviilihengistä välittämättä. Kyllä, Somalian rannikoltakin on löydetty uusia öljylähteitä. Juuri kun muslimiheimot osoittivat tehokkaan organisoitumiskykynsä ja rikollisjengien taltuttamistaitonsa, niin Etiopia USA:n rahoilla ja vanhan Neuvostoliiton aseilla painaa päälle jenkkien satelliittiohjattujen lentävien tykkilinnoitusten avulla. Uskomaton uusi episodi sotilaallisten konfliktien historiaan kuin jostain elokuvasta. Mutta perinteiden hengessä: Siirtomaa-ajan ja 70-luvun nukkediktaattorien tukitoiminnan malliin tekohengitystä diktatuuriselle "demokratialle", joka ei toimi ilman sotilaallista teurastusta ja leimattua vihollista.


*Googlevideo: Overcoming People's Psychological Resistance to 9/11 Truth.

**Muistattehan kuka koulutti Saddamin? (watch flash-documentary - Saddam dokumentti)


Yksi pieni juttu koko Iraq-tilanteen kannalta loogisesti, lainsäädännöllisesti ja moraalisesti kyllä olisi. Bush ei ole uskaltanut esittää USA:n lakien mukaista sodanjulistusta millekään maalle. Joten kongressin kannalta legaalisesti ei ole olemassa sotaa, joka olisi käynnissä. Vain sotilaallinen operaatio, jonka voi lopettaa varsin nopeasti. Ja kongressi voi lopettaa minkä sodan tahansa, jos haluaa, se ei ole presidentistä kiinni.

Taking the
Vietnam out of Iraq
- BBC

Syriana - DVD
Maailman öljyinen logiikka
-
-




Stephanopoulos - on Support for Bush
video clip ABC News : It seems the President has a long way
to go in convincing the American public.


Taistelua sinun kotikoneellasi
NSA VISTA






.

tiistaina, tammikuuta 09, 2007

Sielun Tuomari

#1

Sielun veljet albumilistan ykkösinä!

Uskomatonta! Suomalaisilla on vieläkin tilannetajua siitä, kuinka monet monet bändit jälkikäteen ovat vain kalpeita kopioita Siekkareista, kopioituja riffejä ja lauluintonaatiota myöten. Olen yllättynyt. Emme olekaan aivan junttikansaa musikaalisesti.

"Sielun Veljien aikoinaan äänittämät

Tuomari Nurmio -sessiot


julkaistaan kokonaisuudessaan 10.1. 2007. Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta -levyn on miksannut ja masteroinut entinen Veljet-kitaristi Jukka Orma. " - biisit POKO-info



+ Juha Metson mainio kuva siekkareista

"Orma kertoo, että koko porukka on menossa yhdessä juhlistamaan listaykköstään – Sielun Veljien kaikkien aikojen ensimmäistä.


Sue News




StefanBremer POKO

Pimeän viihdekulttuurin kirkas hurma


Hyvä sodanvastainen elokuva on harvinaisuus.
Nyt sellainen sai palkinnonkin.
Pan´s labyrinth
In depth Total Film interview
with Guillermo del Toro



"Amerikkalainen" valtaviihde ei ole sodanvastaista.
Se valloittaa. Koko maailmaa.

James Bond-elokuva on aika järkyttävän täydellinen fasistinen fantasma eettisestä vastuumoraalista vapaasta ihmisestä. James Bond on osittain brittirahoitteinen mutta tavallaan aika protoamerikkalainen elokuva. Väkivaltaisen viihteen huipputeos, huipentuma. Tylyn sadomasokistisen imperialistisesta brittikulttuurin kehdosta se amerikkalainenkin kulttuuri ponnistaa.

Klishee, mutta sosiologien ällistykseksi jopa Kiinalaisen viihdekulttuurin nopea muutos on etsiytymässä vikkelästi amerikkalaisiin muotteihin. Aasiassa jenkkilähtöisten tietokonepelien pelimallit ja ratkaisumallit ovat auraamassa samaa viihdekontekstia rujolla voimallaan.

Yksi selkeä aihepiiri ja "konfliktien tarpeellisuuden ratkaisumalli" kertoo amerikkalaisen kulttuuri-imperialismin päämäärätietoisuudesta kaiken.
Selkä vihollinen suo selkeän kamppailun.
Pelottomuus. Päämäärätietoisuus.
Sota.
Saavutus. Armeija.
Messiaaninen sotilaallisuus. Sankarillinen vapaus.

Pax Americana.
Rooma II. Leipää ja sirkushuveja.
Orgastic experience for fun for everything.
Minusta jo amerikkalaisten isojen budjettien viihde-elokuvien harkittu "selektiivisyys" ja kapeus arvoissa on jo selkeä todiste sinänsä - mutta tämä ilmiö nimeltä armeija/"maukas sota viihteenä" on selkein todennettava funktio tästä pimeästä yhtenäiskulttuurin fantasmasta, ideologiseen viitekehykseen tarkkaan sidotusta viihdekulttuurista. Kulttuuri, jossa Jumala auttaa sankaria toteuttamaan sankarin visiot. Yhtenäiskulttuurin harha yhden totuuden maailmasta, jossa joku voi totuuden edustajana pakottaa muut vapauteen.

Jungilaisittain jäykkä arvomaailma ja tunteiden eristäminen ihanteiden (ja kasvatuksen) ehdoilla tuottaa pakottavan tarpeen luoda jyrkkiä dikotomioita. Paranoijan ulkoistettu paratiisi, jossa ei oman lapsuuden ja suvun rakkaudettomuutta ja väkivaltaa tarvitse kohdata.

Amerikkalaisen viihdekulttuurin päämäärätietoisesta ideologiasta kertoo selkeää faktaa amerikkalaisten elokuvien täydellinen alistuminen armeijan propagandan osaksi. Tietääkseni kaikki amerikkalaiset elokuvat, joiden tarinassa ilmenee armeijan toimintaa/sotaa/terrorismia, on viimeisen kuuden vuoden aikana alistettu faktuaalisesti, täsmällisesti ja ehdoitta armeijan sensorien muokkaamiksi käsikirjoituksiksi.

Eli kaikki armeijan propagandasodan mielikuvat ja assosiaatiot ovat viimeisen päälle kontrolloidusti ja kuorrutetusti käytössä kaupallisen viihdeteollisuuden myllyssä. Ja vaikka niin odotettu täyttymys, 911-psykoosi, kiristikin tätä ruuvia, niin käytännössä tämä armeijan ohjaama uhka/turva-mielikuvasto on tehty yhteistyössä jo 60-vuotta. Kaupallisen tehokkuuden ja yhtenäiskulttuurin nimissä.

Pelko ja viihde on dikotomiana jenkkien Janus-jumala.
Kauhu ja tyydytys.

No okei, liittyyhän se aivojen peruskemiaan ja alkeellisiin reaktiotoimintoihin. Mutta nimenomaan alkeellisiin sellaisiin. Voimallisiin, hyödynnettäviin. Liskoaivon mielen ympärillä olevia tietoisuuden kaltereita ravisteleviin alkuvoimaisiin impulsseihin, sieltä tajunnan kellarista.

Amerikanisaatioon kuuluu kulttuurisen turvan anomalinen hysteria - eli juntataan "turvallisia" eli tuttuja uhkakuvia aina vain samoja linjauksia pitkin, jotta maailmankuva olisi "selkeä" ja amerikkalaisen kompakti käytännön fasismi, "todellinen tarina", tehokas sadistisine ratkaisumalleineen. Fasistinen turvallisuus on aina uhkakuvien fantasian mittoihin hyödyntämistä.

24 -TV-sarja
Kaiken yksinkertaistaminen on ensimmäinen kaava, jolla amerikanisaatio toimii. Se luo intellektuaalisena tylsyytenä, ihastuttavina ja huvittavina ennakkoluuloina ja käsitteiden kapeuttamisena sellaisen turpean turvallisuudentunteen, jolle ei ole vertaa ihmiskunnan historiassa.

"Sankari" käyttöhahmona on väkivallan messias, amerikkalainen sankari.

Sankaripelastaja, Pakon edessä Hirviö, ihanteiden vuoksi pakkotilanteessa ihanteeton ja epäeettinen. Häkistä karannut palvelija, irvistävä hymyilijä. Fasistisen sadisminautinnon siunattu ikiliikkuja. Aina valmis totaaliseen sotaan totaalista vihollista vastaan, joka uhkaa turvallista kyseenalaistamattomuutta ja historiattomuutta.
PS. Eurooppalaiset sosiologit olivat 80-luvulla hieman ihmeissään, kun asennemittauksissa YYA-paranoijan Kekkoslandiassa, Suomessa, oli asenteiltaan Amerikan ulkopuolella sijaitseva amerikkalaisin asenneilmapiiri. Meillä oli sama tarvittava paranoijan ja uhkaavan tuhon perintö kuin villin lännen syö-tai-tule-syödyksi-jälkeläisillä.


maanantaina, tammikuuta 08, 2007

Voimala - Miten isän perintö muuttuu pojan taakaksi?

Maanantai 08.01.2007
Voimala (YLE TV1, klo 21.50)

Keskiviikko 10.01.2007
Voimala (YLE TV1, klo 16.10)

Miten isän perintö muuttuu pojan taakaksi?


Mistä teidän perheessä vaietaan?

Aiheesta puhuvat käsikirjoittaja-ohjaaja Paavo Westerberg, näyttelijät Kristo Salminen ja Emmi Pesonen sekä lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Mukana myös muusikko Karl Sinkkonen, edesmenneen kirjailija Lassi Sinkkosen poika.

lauantaina, tammikuuta 06, 2007

Mihin tarvitsemme filosofiaa? ii

ii


Filosofian tärkein päämäärä on kyseenalaistaa ihmisen päätöntä juoksentelua.
Ja niihin ajavia epärationaalisia turvallisuudentunteita ja vastuuta hämärtäviä manipulaatiokeinoja.

Miksi?

Filosofian päämäärä on tehdä ihmisestä toimiva subjekti eikä palapelin objekti.

Tämä on aina myös kulttuurimme vaarallisten illuusioiden purkamista. Turruttavat ideologiat ja turvallisuusfantasmat, joita ovat mm "jatkuvan kasvun" ideologia ja siihen liittyvä teknoentusiastinen turvallisuudentunne. Viihdeteollisuuden viihdeaggressio tarkasti ladatuin asennemallein (007), konventionaaliset turvallisuusmielikuvat samankaltaisuuden ehdoista ja kaiken torjunnan ja tiedostamattoman kasvatuksen viimeisenä keinona aggressiokeskeinen ratkaisumalli ovat myös ilmiöitä, jotka vaativat filosofista dekonstruktiota, purkamista, uudelleen tulkintaa.

Sokrates aloitti (filosofisen) ajattelun, dekonstruktiivisen ajattelun, koska ei hyväksynyt katteetonta ja valheellista hypeä. Tapoja arvojen suojana. Mikään ei saanut olla niin muodikasta, arvostettua, muuttumatonta, suojattua, uskonnollista tai pyhää mielikuvana, että se olisi voinut ohittaa järkeä ja inhimillisyyden perusteita. Kaikenlainen pakkomielteisyys ja ihanteellisuus ei saanut ohittaa järjen perustelua ja yksilön itseymmärrystä. Ihminen ei saanut Sokrateen mielestä vedota jumalalliseen tai perinteeseen yrittäessään vaikuttaa muiden ihmisten käytökseen ja valintaan.
Sokrates oli kaiken kokenut sotilas eikä hyväksynyt mitään ihanteiden ohjaamaa hysteriaa tai tunnevalintaa. Hän tiesi, mitä despootin tai kriisiajan uhoavan poliitikon ego sai aikaan ja kuinka vallanhimoisen kuningasyksilön ihanteet muokkasivat kansakuntien kohtaloa.
Jos ihminen ei osaa tulkita itseään ja jäsentää tavoitteitaan (aktiivisesti ilman valmiita mielikuvia), ja ennenkaikkea yhteisön, yhteiskunnan yllykkeitä ja ihanteita, on ihminen fasistisen yhteiskuntajärjestyksen ihannejäsen. Itseään ja motiivejaan ymmärtämätön ihminen on faustisen sopimuksen tehnyt ihminen, jolle kelpaa passiivisesti vain hyväksyntä, yhteisön kelpaavuusnormit ja ihailu ilman todellisia arvovalintoja. Todellinen yksilö löytää subjektina omat arvonsa mutta "kuluttajayksilö" omaksuu valmiit suoritusmääreet tullakseen todistettavasti hyväksytysti, ulkokohtaisen helposti kelpaavaksi ryhmän jäseneksi.

Elämme yhä monimutkaisempien manipulaatiokeinojen ja assosiaatiotapojen media-aikaa. Omaamme kuitenkin yhä osittain luolamiehen aivot/havaintomallit ja biologiset reaktiovasteet, joiden kautta pyrimme yksinkertaistamaan havaintoja ja etsimään "luotettavia ilmiöitä" helposti luokiteltavina stereotypioina ja "selkeinä" tulevaisuusennusteina epävarmuuden luoman stressitason alentamiseksi.
Amerikkalaisissa elokuvissa tukeudutaan jykevästi erilaisiin manipulatiivisiin stereotypioihin. Da Vinci-koodi elokuva on valitettavan räikeä esimerkki sukupuolistereotypian jatkuvasta pönkittämisestä elokuvamediassa. Itse kirjassa on piristävän feministinen asetelma, koska varsinainen päähenkilö on nuori naistutkija, jota vanha miestutkija tukee ja auttaa. Elokuvassa on asetelma käännetty räikeästi toisinpäin - elokuvan tuottajat ovat halunneet "turvata" katsojalle perinteisen (non-oidipaalisen) patriarkaalisen asetelman, jossa aktiivinen, kyvykäs miestutkija isähahmona oivaltaa ja suojelee hidasta "tyttö"-tutkijaa.

Matti Myllykoski on loistavasti analysoinut kirjoituksissaan amerikkalaisen valloittajasankari-kultin kieroja (ja viihteellisiä) vapahtajamielikuvia, jonka mukaan sankarille sallitaan apokalyptisesti kaikki epäeettiset ja sadistisesti puhdistavat ratkaisut, kunhan suojelutehtävä suoritetaan.

Nokian mainoksissa (kuten niin monissa muissakin patriarkaalista miehen ylivertaisuutta suojelevissa konventionaalisuuksissa) nainen hymyilee aina enemmän kuin mies. Mies on aina hieman hillitympi ja älyllisempi kuin nainen. Kontrollissa. Tästä voidaan luoda konventionaaliseen mielikuvaan tukeutuva turvallinen mielikuva siitä, että mies tyydyttää naisen mielihyväntunteen mm. teknologialla, kun mies on kontrolloivammassa roolissa, jumal-roolissa.

Stereotypiat luovat siis "turvallisuudentunnetta" ja pysyvyyden mielikuvaa konventionaalisen maailmanjärjestyksen perinteissä.

Renny Harlin in elokuva Kurkunleikkaajien saari sai hyvin jyrkän arvosteluvastaanoton, vaikka oli kohtuullisen mukava ison viihde-elokuvan vauhtifilmi. Ongelma olikin Rennyn emansipatorinen päähenkilö: kapinallinen voimakas nainen, joka tappoi miehiä miehekkäästi ja rikkoi monia konventionaalisia naisroolin tabuja - mikä sitten aiheutti aiheetonta epärationaalista ja analysoimatonta ahdistusta monessa elokuvaviihteen nauttijassa.

Kuinka filosofia liittyy psykiatriaan ja psykoanalyysiin?

Jotta kulttuurimme ei tuhoutuisi, tarvitsemme purkavaa filosofiaa, joka myös väistämättä tarvitsee psykiatrista ja sen taustalla olevaa psykoanalyyttista ymmärrystä ihmisen psyykestä.
Onko edessämme sokea kulutusorgia Titanicin kannella, jolloin yksinkertaisesti tyydymme länsimaiseen elintasoon - niin kauan kuin sitä on, ilman huolta ja nihilistisesti?

Yksilön kehittymisen ajatus on sotkettu pahasti yksilön mitattuun suoritustoimintaan, kelpaavuuden kriteerien saavuttamiseen ja toteuttamiskykyyn järjestelmässä. Selvät "ihanteet" onnellisuuden todentamisessa luovat helpotusta ja motivaatiota yhteiskunnan arvojen mukaan. Ristiriidat ulkoistetaan muodikkaiden uhkakuvien mukaisiksi.

Socrates, länsimaisen filosofian ja yksilökeskeisen ajattelun kirkkain aloittaja, korosti, että tyytyväisyys voi olla tuhoisaa onnellisuutta. Itsensä menettämiseen tyytymistä. Valheen vahvin sinetti on sokea tyytyväisyys.

Jos ihminen ei ymmärrä yllykkeitään ja piilotettuja tavoitteitaan, hänen toimintansa ja identiteettinsä ihmisenä on tympeää, sokeaa ja tuhoisaa. Sokrates opetti, ettei Elämän laatu saanut perustua hyväksynnän hakemiseen. Jeesus nasaretilainen opetti (Markuksen ja Tuomaan evankeliumin mukaan) aivana samaa kyynikoiden perusideaa elämänlaadusta. On erittäin todennäköistä, että helleenikaupungissa puuseppänä toiminut Jeesus tunsi Sokrateen ja muut kreikkalaiset kyynikko-filosofit.

"Teidät pelastaa se, mikä on sisimmässänne,
jos tuotte sen esiin.
Jos teidän sisimmässänne ei sitä ole ,
se, mikä teiltä puuttuu, vie teidät tuhoon."
-Tuomaan evankeliumi
Jeesus opetti hyvin määrätietoisesti opetuslapsilleen, kuinka selkeästi on vastustettava vallanhimoisia ja persoonallisuushäiriöisiä syyllistäjiä, tapojen orjia ja uskonnollisia foobikkoja. Säännöistä, tapavaatimuksista ja alistumiskäskyistä ei saanut syyllistyä eikä kukaan saanut määrätä tapojen mukaan jumalasuhdetta, ihmisarvoa tai henkistä kasvua ("Sapatti on ihmistä varten - eikä ihminen sapattia varten").

Rituaali-ihanteita, ulkoisia moraalisia ”puhtauskäsityksiä” ja kelpaavuutta instituutioiden tai ryhmien määritysten mukaan ei saisi hyväksyä ”yhteisen hyvän” ja tutun illuusion mukavaksi ylläpitämiseksikään. Valtarakenteet eivät olleet Jeesuksen seuraajia varten. Jeesus ei pitänyt mielistelijöistä ja jees-tyypeistä.

Mikään instituutio ei voinut tarjota rohkeaa vapautta, elävää uskoa tai oikeaa tulkintaa. Jeesus käytti toki pohjana vanhoja opetuksia ja tekstejä mutta näytti opetuslapsilleen kuinka kaiken voi ja täytyy tulkita uudelleen kirkastuneiden inhimillisten arvojen mukaisesti. Ihminen on ihminen vain subjektina, ei sopeutujana. Kiitoksien ja julkisen arvon määrittelyn kerjääminen olisi kadotus, sokeuteen eksymistä.

Jos tulkitsemme Jeesuksen toiminnan ja kohtalon Sokrateen toiminnan mukaan, saamme hyvin elävän kuvan Jeesuksesta uudelleentulkitsijana, uuden aikakauden puskijana ja oikeastaan Sokrateen työn jatkajana. Kovin moni yliopistofilosofi ei halua nähdä yhtenevyyttä Jeesuksen ja Sokrateen toiminnan ja elämän välillä mutta Sokrateskin valitsi yhteisön tuomion, kuoleman luovuttamattomien mielipiteittensä tueksi.


Kirkkojen perusoppi ja "oikean kestävän uskon" perusta on se, että usko ja metafyysinen olemassaolon tulkinta tapahtuu vain instituution siunaamien auktoriteettien ja tulkittujen dogmien kautta.

Vain tyytyväinen ja kiitollinen lapsi saa vanhempien kiitoksen ja siunauksen. Epäilevä ja tyytymätön lapsi on paha lapsi, Jumalan valmiin luomistyön ja kirkon "valmiin" dogman kiistäjä.

Jeesuksen henkisen vastarintaliikkeen perusajatus oli päinvastainen, ettei mikään instituutio saa määrätä yksilön hengellistä ja henkistä elämää.
Jeesus näki yksilöidean, yksilöiden tasa-arvoisen yhteyden olevan kaiken henkisen elämän suola. Instituution suoma pakettiratkaisusiunaus antaa tyytyväisen uskonelämän valmiissa paketissa valmiiden vastausten kera ja kieltää kaiken epäilyn, koska vastaukset ovat dogmilistassa valmiina määriteltyjä ja yksilöstä riippumattomia. Kelpaavuus on ehdollistettu opin hyväksymiseen ja "yhteisöllisen" varmuuden tuntemiseen.
Erilaiset ovat uhka yhtenäiskulttuurin harhalle. Historiankirjoituksen uskontokuvauksetkin ovat lähes kaikki 1 % eliittiväestönosan kannalta kirjoitettuja. kansan uskonelämä on länsimaisellekin historiankirjoitukselle ollut täysin yhdentekevää eikä sitä siis oikeastaan olekaan olemassa.
Markuksen evankeliumissa on luettavissa Jeesuksen sokraattista keskustelumetodia. Jeesus nosti esille ihmisten periaatteiden ja käytännön toimien ristiriitoja, aivan kuten Sokrates. Sokrateen paradoksi keskustelun päämääränä, yksilön oma oivallus ristiriitaisista perusteluista ja motiiveista nostaa sokeuden huntua ja todellisuudesta erillisten ihanteiden harhaa sokraattisessa keskustelussa.

Kyynisyyden ja nihilismin filosofinen ja semanttinen ero on tärkeää, jotta voi ymmärtää filosofian tarpeellisuuden. Filosofisesti on tärkeää huomata että terve kyynisyys on nimenomaan valheita ja harhoja purkavaa mentaliteettia. Nihilismi on taas se ajattelumalli, joka sallii meidän kävellä mielipidevankien valmistamissa halvoissa kengissä.

Jeesuksen kuoleman nihilistinen uskonnollinen välineistäminen rituaalikohtaloksi tekee Jeesuksesta avuttoman jumalan lampaan, palapelin palan itsetuhoon tyytyvässä ehtoollisen transaggressiossa, jossa Jumala ei voisi vähempää välittää historian suunnasta ylhäisessä ajattomuudessaan. Amerikkalaisessa uskonnollisuudessa suurta suosiota saavuttanut sveitsiläisen Calvinin "ennaltamääräämisoppi" poistaa jopa eettisen olemisen ja tiedostamisen tarpeellisuuden, koska maallinen menestys on suoraan Jumalan ennalta määräämä siunaus. Calvinin logiikka on Bushinkin monokulttuurimilitarsimin taustalla: koska Jujmala on vahvin niin kun vahvin voittaa, siunatuin voittaa jumalan tahdon mukaan.

"Jos minä en olisi tehnyt sitä, joku muu olisi tehnyt sen"


Mikä määrittää ja mahdollistaa nihilistisen kulttuurimme?

Persoonallisuushäiriö on ehkä eniten kulttuuriamme määrittävä tekijä tällä hetkellä. "Kehitys"- eli kilpailu- ja kasvupakkomielle on isketty meille kulttuurimme elinehdoksi. Itsestäänselvyydeksi.

Röyhkeyden ihannointi, voiman tunto lähes rituaalisesti ja kaiken näkeminen kilpailuksi johtaa vertailun kulttuuriin. Syö tai tule syödyksi.
Luodaan ihanteita, joilla yksilö ei olisi tyytyväinen itseensä ilman vertailua ja todistettavaa kelpaavuutta. Psykiatrian kannalta persoonallisuushäiriöiset yksilöt ovat äärimmäisen kilpailuhaluisia, sillä heidän keinotekoiset identiteettinsä erilaisten roolien suorittajina vaatii jatkuvaa painetta, ulkoista todistelua ja kamppailua. Persoonallisuushäiriöinen ihminen pelkää jatkuvasti hajoamista ja riittämättömyyttä.

Mainonta on monesti kuin suoraan persoonallisuushäiriöisen mielenmaisema. Useinmiten mainoksen "päähenkilöä" tai oikeasta tuotteesta välinpitämätöntä mainoksen "luuserihahmoa" uhkaa häpeän konfliktitilanteet ja riittämättömyyden kaaos mainosdramaturgiassa.

Persoonallisuushäiriöiset eivät pysy psykologisesti kasassa ilman keinotekoisia ristiriitoja, ulkoista todistelua ja havaittavia jännitteitä. Jatkuvaa painetta ja kaaoksen todistettua uhkaa.

Koska heidän identiteettitietoisuutensa ei pysy kasassa sisäisesti järjestyneen terveen itseymmärryksen ja lapsuudessa luodun tyytyväisen omakuvan varassa, on heidän jatkuvasti todistettava kelpaavuutta tai paremmuutta. Heille maailma on jyrkkä jako ystävien ja vihollisten leireihin. Ilman dikotomiaa he eivät osaa määrittää itseään eivätkä kokea tarpeellisuuttaan.

Sota, raivoava kilpailutilanne, on mitä mainioin ja kiihottavin asia persoonallisuushäiriöisille. He voivat vapauttaa aggressioitaan pois itsestään sadistisena "nautintona" selvästi kohdistettavaan viholliseen, kilpailijaan tai luuseriin. Koulukiusaajat ovat melkein järjestään taistele-tai-kuole-kulttuurin "uhreja/kannattajia", persoonallisuushäiriöisiä. Heille kiusaaminen ja viha on hyvin luonnollista ja rauhoittavaa, jotta he pääsevät itseinhon kaaosta pakoon sadistiseen hallinnan ja voimantunnon todistettavaan fantasmaansa. Kun on olemassa aggressioiden vapauttava kohde niin persoonallisuushäiriöisen sietämättömät ja sitomattomat sisäiset jännitteet "helpottuvat" ja persoonallisuushäiriöinen psykopatia "helpottuu" olotilana. Syntyy eheytymisen väliaikainen illuusio, voiman fantasma, mikä ei ole lainkaan pysyvää tervehtymistä.

Kulttuurimme tarjoaa yhä räikeämpiä sadistisia ja masokistisia roolimahdollisuuksia kanavoida turhautumia, luoda sublimaation tapoja. Kautta aikain ihmiset ovat ihailleet vahvoja alfa-uroksia, koska rotumme on hierarkkisen selviytymisevoluution leimaamaa. Voimakkaimman ihailu ja kannattaminen on suonut voimakkaimman suojelua ja ryhmähenkeä johtajan henkklöhahmon kautta. Oman heikkouden voi kieltää kätevästi samaistumalla "voittajaan". Suureelliset, kyvykkäät, rajoittamattomat viihdeidolit ja röyhkeän playboy-hiphop-viihdesankarien ihailu on tätä samaa sairasta pimeän puolen evoluutiota.

Tietysti teknokulttuurimme "ihmeellinen" kehitys on suurelta osaltaan persoonallisuushäiriöisten jatkuvan riittämättömyyden tunteen ansiosta "kehittynyt", mutta olemmeko tyytyväsiä fasistiseen maailmanjärjestykseen, jossa olemme tyytyväisiä länsimaalaisia, joiden kenkiä tekevät alaikäiset lapset dollarin päiväpalkalla ja halvan työvoiman ihmiset joutuvat työskentelemään ja elämään myrkyllisissä olosuhteissa globalisaatio-fantasman ansiosta?

Elämme maailmassa, jossa kristityt eurooppalaiset ottavat vastaan tyytyväisinä tuotteita, joita ovat olleet valmistamassa Kiinan vangityt kristityt mielipidevangit orjatyövoimana.


Kristinuskon historiassa valtion manipulaatiokoneiston osaksi sulautunut kirkko on pyrkinyt kääntämään Jeesuksen käyttöesineeksi. Kapinallisuus on kaikin uskonnollisin ja suggestiivisin keinoin koetettu dumpata ja kääntää "uhrautuvuudeksi". Tottelevaisuudeksi. Kunnollisuudeksi. Jeesuksen viimeisten hetkien tulkinnalla ja epätodellisen idoli-ikoni-Jeesuksen "opillisella" tulkinnalla on uskonnollinen Jeesus tehty sopeutujien ja alistujien esikuvaksi. Jeesuksesta tehtiin valtioviraston asemassa olevan valtionkirkon nöyrä palvelija.

Kirkon pääsanoma on epäaktiivinen, "sopeutuva" ja alistettu seurakunnan jäsen. Saneltu todellisuudenmäärittely valtakoneiston kitkan minimoimiseksi. Yleinen pappeus on hyvä idea mutta kirkko on pitänyt monet "hyvät ajatukset" vain mahdollisiman etäisinä ideoina, lohdullisina unelmina.


Kapinallinen Jeesus ei historiallisena henkilönä kertaakaan opettanut opetuslapsiaan sopeutumaan. Olosuhteiden sietäminen on aivan eri asia kuin sopeutuminen. Jeesuksen opetuksen pohjana oli sinnikäs, sopeutumaton, väkivallaton vastarinta. Jeesus ei hyväksynyt instituutioita, jotka tukivat valtakoneistoa systemaattisilla sopeutumisperiaatteilla. Instituutioiden luoma epäarvo, rituaaliuskomukset ja ehdottomat totuudet, joilla määrättiin muiden usko, oli Jeesukselle saatanan vääristynyt Jumalan hyväksikäyttö.

Jos alistumisesta tehdään elämän suurin prinsiippi, kielletään ihmisen vastuu ja löytämällä tiedostaminen. Uskon tilalle juntataan "vakaa" valmis uskomusjärjestelmä. Valaistumisen tilalle alistuminen. Yksilö poistetaan systeemin tieltä käsitteellisesti - ja reaalisesti.

Jeesuksen jälkeinen maanalainen mentaalinen vastarintaliike, kristittyjen yhteiskuntaluokaton yhteys, opetti ennenkuulumatonta tasa-arvoa, toivoa ja ihmisarvoa. Vaikka oli kilpailevia uskonnollisia johtajia, ei ollut integraatiopolitiikkaa, massaideologiaa, oli vain usko inhimilliseen Jumalaan ja jumaluuteen inhimillisyydessä. Rikkaiden naisten rahoittama diakoniatyö köyhien avustamiseksi johti maailman nopiempaan väkivallattoman uskonnon leviämiseen. Naisten käytännön kontaktivalta ja suhteellisuudentaju piti vielä valtafriikit miehet ansoissa.

Kunnes.

Kun Keisari Konstantinus näki räjähdysmäisesti kasvaneen kristinuskon uuden ruohonjuuritason voiman ja laajuuden uhaksi, hän tuki vallanhimoisimpia ja kontrollifriikkejä piispoja, jotta kirkko tulisi osaksi valtakoneistoa. Tapahtui kaikkien aikojen saatanallisin kusetus. Kaikki Jeesuksen opetukset käännettiin päälaelleen käyttämällä joitakin uskonnollisia mielikuvia uskonnollisen paatoksen ja keisarikultin uuden muotin junttaamiseksi.

Keisarista tuli Jumalan sijainen: ihmisten kuuliaisuus keisarille osoitti muka kuinka ihminen on kuuliainen Jumalalle. Uskollisuudesta ja mallioppimisesta tuli kunnon kansalaisen uskonnollisuutta, jota hysteeristen kontrollipiispojen viha eriuskoisia kohtaan määritti valtion ainoaksi uskonnoksi. Hinnalla millä hyvänsä. Ainoan totuuden kehäpäätelmä.

Mieletön ihmiskunnan historia.
Mielettömät, näkymättömät jännitteet
kulttuurimme pinnan alla
ja valintaamme vaikuttavien
mielikuvien taustalla.