On tekemättä.
Sanomalehdet ovat poliittisesti ohjattuja. Se ei ole salaisuus.
Kuitenkin se tuntuu salaisuudelta. Eihän julkisesti kirjoittava suomalainen voi valehdella suomalaisille järjestelmällisesti, koska meitä kehutaan maailman ei-korruptoituneimmaksi maaksi!
Entinen päätoimittaja ja suomalaisen oikeistoeliitin lemmikki, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtajaan Matti Apunen on liittynyt johdonmukaisesti maailman talouseliitin salaiseen seuraan, Bilderberg-kokouksiin. Siis - miten "avoimen journalismin" edustaja voisi muka haluta ja jopa kelvata liittyä isojen poikien salaseuraan?
- Suuren Journalistipalkinnon saajat on julkistettu.
Valelääkäreistä vuoden juttu – "Valetoimittajaa ei voi olla"
Vuoden jutuksi valittiin toimittaja Arja Paanasen juttu ja Paananen julistaa nyt kirkkain silmin oman ammattikuntansa ehdotonta eettisyyttä julistaen "Valetoimittajaa ei voi olla".
Tämä olisi huvittavaa ja koomista elleivät valetoimittajien seuraamukset olisi niin karmeat ja suomalaisia passivoivia.
Tosiasiassa missään muussa ammattialassa ei ole niin suurta valetoimijan määrää ja salattujen poliittisten motiivien skaalaa tominnan takana kuin toimittajilla. En nyt syyllistä vain pieniä toimittajia, jotka joutuvat koko ajan miettimään, kuinka pitää työpaikkansa murskaavassa systeemissä. Lopputulos on kuitenkin täysin epäeettinen toimituskunta Suomen mediassa.
Lukija ei tiedä, miten päätoimittajat sidosyhmät ja kabinettisopimukset ohjaavat tiedon rajaamista. Päätoimittajan päämääriä ei lukijalle kerrota.
Tiedon raajaminen ja mustien aukkojen kiertäminen tuntuu olevan tärkeintä journalismia Suomessa.
Toimittaja on kapitalistisen ideologian mukaan uskollinen leipänsä maksajalle mutta ei lukijalle. Kukaan ei sure julkisesti kenkää saaneen nuoren toimittajan puolesta, joka on yrittänyt välttää valetoimittajan itsepetosta päätoimittajan poliittisessa ohjauksessa. Muut toimittajat pitävät jukuripäitä vain tyhminä ja suuruudenhulluina. Uhkana Status Quolle eliitin kanssa, "työrauhan" rikkojina.
Tuorein ja räikein esimerkki päätoimittajavetoisesta näytelmän ohjauksesta oli Helsingin Sanomien mieletön Guggenheim-propagandavyörytys. Ison talon toimittajakunnan kannat rajattiin tarkkaan bisnestaiteen lobbaukseen ja itsenäisen ja yhteiskuntakriittisen taiteen torjumiseen ilman mitään eettistä tai järjellistä tolkkua.
Helsingin Sanomat oli myös tärkein lobbari Suomen liittämiseksi EU-valheeseen, eurorahavaluuttaan ja europankkien vapauttamiseen kontrollista.
Nyt kun eurohuijaus, säätelyn purkaminen ja liikepankeille pedattu sikailu on paljastunut vähänkään utelialle kansalaiselle, on Helsingin Sanomatkin ollut ahkerasti mukana peittelemässä omia jälkiään katastrofin aiheuttajana: suurten mediatalojen toimittajat ovat rääkyneet joka median tuutista sydäntä särkevästi, että meidän täytyy auttaa Kreikkaa.
Valetomittajat sullovat mielemme täyteen kokoomuksen propagandaa solidaarisuudesta "Kreikan pelastamisesta", jotta Saksan ja Englannin pankit eivät kantaisi todellista vastuuta velka-ansojen virittämisestä.
Ensin valetoimittajat esittelivät meille europankkien pelastamiseen, siis "Kreikan pelastamiseen" annettavaa kulusummaa parilla miljardilla, joka oli räikeä valhe pääministerin
peittelyopeeratiota liehitellen, ja nyt vähitellen Euroopasta vyöryvän
tiedon takia myönnetään huikeita lukuja. Ensin 20, sitten epämääräisesti ja vähätellen 50. Kohta luku
on 100 miljardia eli 100 000 000 000 euroa. Sinun maksettavana ja europankkien hillittömäksi voitonteoksi. Kuolleen hämähäkin virkistämiseksi.
Toimittajien värittämä valhe solidaarisuudesta Kreikkaa kohtaan on emotionaalisesti ohjaava.
Ihmisethän inhoavat yllättäviä ja mielletottumuksia uhkaavia faktoja sekä monimutkaisia syy-seuraussuhteita.
Tämä emotivismijournalismi on valetoimittajien toiminnan keskipiste.
Ihmisille luodaan emotionaalisia mielikuvia päätoimittajan dramaturgisessa ohjauksessa. Faktoilla ja eliitin todellisilla motiiveilla on turha rasittaa rahvasta.
Kansalaisille ei selkeästi kerrota, että järkyttävillä summilla tuetaan rällästäviä ja vastuuttomia pankkeja. Kaikki valtiot laitetaan vastuuseen Kreikan kahden poliittisen mafiaperheen lypsysuhteesta pankkeihin - ja eurovirkamiesten sääntelyvastuuttomuudesta.
Mikään ei ole vahinko ison rahan operaatioissa.
Kreikka ajettiin velka-ansaan, sillä laskelmoinnin ammattilaiset, pankkiirit tiesivät tarkkaan ettei rahoja saada takaisin - Kreikalta. Kreikan velkaannuttamisessa ja EU-lakien rikkomisessa auttoi Goldman Sachs -pankki. Velkavyöryä taäytyi kasvattaa pakkien strategisen yliotteen saamiseksi.
Vaikka tämä on todennettu, Goldman Sachsia ei ole haastettu oikeuteen eikä toimintakieltoon.
Eurooppalaiset virkamiehet olivat luvanneet etukäteen lisäksi europankeille, että "EU"-takaa kaiken. Velkaannuttamisesta tuli mieletön ja moraaliton kilpajuoksu, sillä pankit tiesivät, että kaikki rahan tekeminen kaadettaisiin myöhemmin veronmaksajien niskaan. Eurooppa orjuutettaisiin pankkiirien iloksi. Kreikan pääministeriksi laitettiinkin nyt suunnitelmien mukaisesti pankkiiri. Valetoimittajamme Suomessa iloitsivat tästä "järkisiirrosta".
Pörssin luoman tyhjän rahan eli johdannaiskauppojen takia tarvittiin oikeaa rahaa verotuksen kautta koko EU:lta.
Koko EU oli siis saatava velka-ansaan. Ja media unohtamaan pankkien ahneus ja voitonteko kriisillä.
Taustalla on yksinkertainen kuvio, joka esitetään meille
niin monimutkaisena että toimittajat eivät sitä muka voi kansalaisille
esittää "kun pitää keskittää voimavarat Kreikan tukemiseen".
- Ennen eduskuntavaaleja vaalikoneessa 56 kannatti Portugalin tukipakettia, 136 vastusti... äänestivät todellisessa äänestyksessä samasta asiasta, enää vain 49 vastusti ja 137 kannatti Portugalin tukipakettia.http://www.kansanmuisti.fi/opinions/portugal-vote/
Tiesitkö, että itse itseään säätelevä velkapankkisysteemi keksittiin feodaaliajan lopulla talonpoikien ajamiseksi velka-ansaan ja siten "vapaaehtoiseen" orjuuten.
Feodaaliherrat lainasivat talonpojalle rahaa 100 yksikköä maan ostamiseksi.
Kuitenkin feodaaliherran raha oli sidottu vatikaanin rahan arvoon. Tämä kerrottin talonpojalle, että Jumalan edustajan raha on kaiken feodaaliherran rahan vertaamisen ja arvon määräämisen yksikkö.
Mutta talonpojalle ei kerrottu, että Feodaaliherran rahaan oli suunniteltu automaattinen inflaatio.
Feodaaliherra kertoi talonpojalle, että tämän rahan arvo laski taas ja että velkaa onkin enemmän, koska feodaaliherran rahayksiköllä saa vähemmän vatikaanin rahayskikköä. Myöskin liian suren lainan antaminen ja kovan maanhinnan pitäminen oli ansa.
Tämä on aidon pankkisysteemin alku ja Kreikka on nyt vain paluuta vanhaan velka-ansaoperaatioon.
Pankkimaailma on kasvattanut tyhjästä kasinopörssipelinsä tuhansiin miljardeihin johdannais- ja futuurikaupoilla, joissa pelataan siis pörssin ja bisneksen kasvun puolesta. On luotu hirviö, joka luo vedonlyönnin periaatteilla "rahaa" ja "pörssituotteita" oletetun tulevaisuuden rahan oletettuun määrään ja hintojen nousuun (sekä puutteeseen, materiaalipulaan ja monopolikontrolliin) perustuen.
Valetoimittajat ovat ehdoton edellytys suomalaiselle salaiselle maantavalle, kabinettipolitiikalle, EK:n ruoskimalle valepolitiikalle ja kansalaisten turruttamiselle.
Kun Matti Vanhanen runnoi vihaisesti ja mahdollisimman salassa Suomelle EU:n perustuslain Suomen perustuslain vastaisesti, toimittajat olivat mahdollisimman hiljaa joka vaiheessa, kun eduskunta äänesti EU-perustuslain puolesta.
Valetoimittajien tärkein omantunnon pelastus ovat jälkikäteiset uutiset ja revittelyt.
"Jos olisimme tiennee". "Yllättävä tilanne". "Tätä kukaan ei osannut aavistaa"."Miten näin pääsi käymään". Jälkiviisauden puhdistava rippi.
Kun eliitti on saanut agendansa läpi, voivat huonon omantunnon väistelijät, pienet valetoimittajamme julkaista tietoa vapaasti ja moralisoivaa paheksuntaa - mutta vain jälkikäteen ja voimattomuutta korostaen.
Eliitillä ei ole moraalia.
Heillä on vain oma etupiiripolitiikkansa, salaiset vallan sopimukset ja sisäpiiriliitokset ja rikkaiden vapauttaminen verotuksesta, jota on nyt runnottu hyvinvontiyhteiskuntaa murskaten 20 vuotta.
Wallinin esimerkki RKP:n salaisen vallankäytön esimerkkinä on pientä mutta on kuitenkin selkeä esimerkki eliitin valtapiirien etujen jaosta. Taustalla on suomenruotsalaisten epädemokraattisten etuoikeuksien kirjo, mm. pakkoruotsin, koulutuksen laajempi rahoitus, helpmpi sisäänpääsy opiskelemaan ja Ahvenanmaan n. 500 miljoonan euron vuosittaisen ylimääräisten tukien massa.
- " ... Se, mitä Wallin tekee tahraa vain hänet. Mutta se,
että pääministeri Katainen ei myöskään toiminut parlamentarismin
sääntöjen ja hengen mukaan on vielä uskomattomampaa. Samoin SDP:n
reaktio oli kuin suoraan juonittelun käsikirjasta: Wallin teki väärin
mutta hän saa jäädä. Lausumattomana ajatuksena on se, että nyt Wallin on
tottelevaisempi ja sopuisampi ministeri – nyt SDP:n vaatimuksia
kuunnellaan hallituksessa herkemmällä korvalla. Alhaista jopa
tovereilta! - artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Olemme Euroopan korruptoitunein maa.
Toimittajat eivät kerro selkeästi, että Katainen ja muu EU-kiihkoileva oikeisto on vastuullinen Suomen liittämisestä EU-katastrofiin. Toimittajat kirjoittavat kuin kukaan ei olisi vastuullinen ja talouspoliittisesti ammattitaidoton Suomen liittämisestä äärikapitalismin talouskatastrofiin.
Ei, vaan toimittajat toimivat kuin sotasensuuritoimittajat jatkosodan aikana, jolloin sotahullujen toimia vain puolusteltiin mahdollisimman emotionaalisilla tukitoimenpiteillä. Toimittajiahan ei kiinnosta lainkaan tässä aidossa sotasensuuriperinteessä kuinka monta ihmistä suomalaiset sotilaat ja iskujoukkoina riehuvat erikoisjoukot ovat nyt tappaneet Afganistanissa.
Kaikki todellista valtaa pönkittävä on niin täydellisesti kätketty ja nivelletty sisäpiirien systemiin että "siitä on turha puhua". Tieto sisäpiirisysteemistä on kontrolloitu ja määritelty päätoimittajien toimesta.
Poliitikoiden hokema työrauha on demokratian kieltämistä. Poliitikolla ei koskaan saa olla työrauhaa. Poliitikon tehtävä on olla kontrollissa - hän palvelee vain äänestäjiä, kansaa.
Nyt tätä työrauhan äpäräideaa ankkuroidaan tuhoisilla keinoilla: poliitikot ja virkamiehet kieltäytyvät eroamasta ja systeemi ei heitä erota. Luodaan aateliseliitin koskemattomuusperiaate, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä demokratian kanssa. Aatelisvaltaa juntataan takaisin hurjalla vauhdilla. Eliitin asemasta tehdään kadehdittavan suojeltua ja niin monet ihmiset eksyvät taas ihailemaan eliittiä vain etuoikeuksien ja röyhkeyden vuoksi.
Tämä on kokoomuspuolueen mielikuvapropagandan tärkein tekijä - niin voimakas, että sosiaalidemokraatitkin ovat siit lumoutuneet.
Jutta lupailee - muistaako toimittajien armeija?
- Jutta Urpilainen vaalitilaisuudessa lupaamassa, että arvonlisäveroa ei koroteta. ( kelaus 3:30 eteenpäin)
Päätoimittajan tärkein ase "näinä aikoina" toimittajien kanssa on vetoaminen "yhteiskuntarauhan puolesta". Se on kuitenkin yksinkertainen valhe, valtaapitävien rauhan puolusustaktiikkaa.
Propagandalla on yksi ainoa tärkeä päämäärä
Ihmisille luodaan luottamuksen tarve.
Valtaapitävät esitetään siis korvaamattomina. Kuten maanisä-Kekkonen.
Tämä on täysin demokratian periaatteiden vastaista.
Demokratian toimivuus perustuu juuri ja nimenomaan johtajien vaihdettavuuteen, johtajien vastuuseen kansalaisille. Nyt valetoimittajat pommittavat nöyriä kansalaisia kun poliittiset päätökset olisivat itsestäänselvyyksiä ja ainoita ratkaisuja.
- Niklas Herlin on myös mukana rikkaiden kauhistuneessa kuorossa, jonka mukaan emme voi palata 1990-vuoden verotukseen ja veroprogressioon sekä suuryritysten verohelpotusten poistoon
Olemme epädemokraattinen maa pelokkaiden ja itsepetokseen uinahtaneiden valetoimittajien takia, joiden ainoa päämäärä elämässään on säilttää työpaikkansa ja vakuuttaa eliitille roolinsa systeemin kannattajana.
Valelääkärit on tärkeä paljastus mutta täysin mitätön Suomen suurten poliitisten kysymksien ja suurten hyvinvointiin liittyvien seuraamusten suhteen.
Kaipaamme uusia median muotoja. Onneksi niitä on, mutta tyyliltään "viralliseen Suomeen" tottuneille epämääräisiä ja liian kiihkoilevia.
Mutta kiihkeätä heräämistä kaivataan.
Mitä demokratia on?
Voiko Suomi seurata Islantia?
Helsingin Sanomien orjasopimukset freelance-toimittajille:
Suomessa asuva venäläinen freelancetoimittaja Larisa Pelle on saanut konkreettisesti kokea, mitä Sanoman kanssa sopiminen voi pahimmillaan avustajalle tarkoittaa.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti