Breivik psykiatrisena nukkena

   Breivik Norjan kansallisen eheyden uhkana ja nationalismin takeena.
 
 Mitä tämä tarkoittaa?

I
Breivik on vain kahden asiantuntijan toimesta julistettu vastuuttomaksi ja syyntakeettomaksi.

Aivan samoilla kriteereillä 90% suomalaisista murhaajista todettaisiin myös syyntekeettomiksi psykoottisen episodin johdosta. Suomalaiset murhaajat eivät yleensä muista tekoaan humalan jälkeen mikä on vielä suurempi perusta mielenhäiriöklausuulille kuin Breivikin suunnitelmallinen, ideologisesti  perusteltu, monivaiheinen  projekti. 

Breivikin neuroottinen käyttäytyminen mm. pöpöjen suhteen ei ole diagnostisesti mitenkään eriävä tavallisesta neuroottisesta ihmisestä, jota ei määritellä uhkaksi lähimmäisille eurooppalaisessa diagnostiikassa.

Breivik ei missään tapauksessa ole skitsofreeni. Sadistinen psykopaatti taitaa olla ideologiseisti liian vaikea määritelmä kognitiivisen terapiasuuntauksen kautta diagnooseja määritteleville psykiatreille.

• Breivikin teot skitsofreenikolle äärimmäisen epätodennäköisiäSkitsofreenikkojen rikokset eivät juuri koskaan ole suunniteltuja, kertoo Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma.

Breivikin syyntakeettomuusratkaisu on helpottavaa ns. norjalaiselle paradoksille eli oikeistolaiselle sosiaalidemokratialle kulttuurisysteemin tehokkuuden todisteena:
Omasta kulttuurista ja rodusta noussut vastustaja ja tuhoaja  onkin vain abstrakti trauma”demoni” eikä ideologinen vihollinen.

Kaiken lisäksi tällä ylipainottuneella hoitoasenteella osoitetaan maailmalle vielä lähivuosina "parantamalla" ja jopa vapauttamalla norjalaisen  normi- ja hoitokulttuurin riemuvoittona yksilön muuntamisessa, ”palauttamisessa” normikansalaiseksi. Ideologista psykiatriaa, humaani versio Neuvostoliittolaisesta psykiatriasta. Hyväntahtoista mutta silti ideologisesti ladattua nationalismin suojelua.

Yhteiskunnassa ei täten siis olekaan ideologista "syöpäpesäkettä" ja todellista uhkaa vaan vain kontrollihoitoa tarvitseva yksilö, joka on hukannut normaaliutensa/ norminsa.
Breivikin isä on suuri ideologinen ongelma nationalistiselle ”normaaliuden” politiikalle: hän on menestynyt sosiaalidemokraatti ja peruskansalainen systeemin silmissä. Kuinka menestynyt sosiaalidemokraatti voisi kasvattaa ideologisen vihollisen?

II
Jos B julistetaan vain psykiatriseksi tapaukseksi, niin poliitikoilla ei siis ole ideologista vastusta -  eikä vastuuta kulttuurisesta ongelmasta ja tilanteesta - ja niin poliitikoiden takaama eheä konsensusunelma yhtenäiskulttuirn jatkumisesta, tapakristillisestä Norjasta ja Afganistanin sodan viattomasta osallistujasta, jatkuu.

Nationalismi ja tiukka ryhmäidentiteetti on aatteena ja itsestäänselvyyden , oikeastaan brändin eetoksena johtajille tärkeä resurssi. Kun vallan perusteen on ”identiteetti” niin valtaa ei tarvitse perustella rationalistisesti ja ideologisesti.
”Olemme norjalaisia ja näin norjalaiset toimivat, näin oikea norjalainen äänestää”. Vaikka aito humanistinen ja vasemmistolainen sosiaalidemokratia olisikin haihtunut norjalaisen sosiaalidemokraattisen teknokratian ja massojen tyynnyttämisen sisältä.


Tuore psykiatrien lausunto skitsofreniasta on varsin riittämätön, sillä B suunnitteli toimintaansa hyvin täsmällisesti, toimintakykyisesti, pitkäjänteisesti ja tunnollisesti ja boostasi itseään vielä hormoneilla saadakseen ideologisen vastustajan ja inhoamiensa monirotuistan nuorten tuhottua. Breivikin toiminta ei eroa mitenkään suuryritysten toiminnasta.

Breivikin neutralisoimisella potilaaksi on tärkeä ideologinen efekti.

Aivan kuin harkittua ja taktista pahuutta ei olisi ideologisten päämäärien tavoittelussa. Breivikin psykologinen profiili ei eroa lainkaan Napoleonista, Aleksanteri Suuresta ja Hitleristä. Älyllisesti hän on vain aika kaukana näistä suurista psykopaattikenraaleista. Vallanhimossaan ja narsismissaan tasavertainen.

On vain kontrollin häiriöitä nationalistisessa eheydessä ja yksilön indoktrinaatiossa.

• Pahuuden ja fasisismin kieltäminen ideologisena voimana on minusta degeneroituneen sosiaalidemokratian oire ja pakkomielle. Systeemi kieltää omat synkeät varjonsa historiasta ja vallitsevista  ”tavoista” (pakkokristinusko ja hyvän kansalaisen määrittäminen mm. kirkollisen tapaperinteen kautta).

Ideologista toimintaa ei voi neutralisoida psykiatrisella ulossulkemisella.
Se jatkuu virallisista diagnooseista huolimatta vanhan nationalismin uutena puhtausoppina riippumatta psyykkisen tasapainon määritelmistä.

Itse kannatan ehdottomasti 60-luvun ruotsalaista auttavaa ja tasaavaa sosiaalidemokratiaa yksilön perustoiminnan ja vapauden turvaamisena sekä valtion kansalaisten hyvinvoinnin tarkkailua sekä resurssien jakamista progressiivisesti.

Mutta hyvinvointivaltio ei tarkoita ”kristillistä” nationalismia (kuten Norja nyt on) toiminnan ytimessä. Ei missään mielessä eikä nimessä. ( Mm. Surujuhlat järjestettiin kirkoissa vaikka suuri osa uhreista ei ollut kristittyjä)

 Norja kuitenkin on omituinen kudelma sosiaalidemokratiaa ja konservatiivioikeiston ummehtuneisuutta rikkaan öljvaltion kulttuurisena stagnaationa ja peiteltynä nationalismina. Oikeistonationalismia turvattuna sosiaalidemokratian teknokratialla.

Norjalaisten maailmankuvalle hullu on nyt turvallisin ratkaisu ja poliittisesti johtajille rauhallisin lavaste sillä selkeä SISÄINEN ideologinen vihollinen olisi norjalaiselle kansankotiajattelulle kauheaa.

• Kun joukkomurhaajaksi paljastui kirkkoa ja Jumalaa kunnioittava sosiaalidemokraatin nationalisti-poika, nousi konservatiivisella Norjalla pala kurkkuun. Ei kai aggresiivinen kirkon fundamentalismi korjaa nyt hedelmää? Ei kai Jumala ole hylännyt meidän puhdata ja neuroottisen korrektia Norjaa?

Kulttuurisen vastuun ajatus Breivikistä kaikkien systeemissä toimineiden vastuuttomien saarnamiesten, uskontonationalistisen sumutuksen ja nationalismilla nukuttavien poliitikoiden jatkeena olisi prosessina ollut todella laaja prosessi. Kirkon ankara yhtenäiskulttuurifantasia on kuitenkin hyvin voimakkaasti vihan perusta, oli viha psyykkisesti häiriintyneen suorittama tai ei.

Norjassa samankaltaisuuden eetos ja kulttuurisen ylpeyden hegemonia on ollut vieläkin voimallisempi ja korruptoivampi kuin Ruotsissa. Aika paljonkin.

Norjalaiset Kirkon polttajat eivät olleet kulttuurin ulkopuolelta tullut ilmiö/häiriö vaan kirkollinen puhe demonisista voimista, tuomiopäivään nojautuvasta syntiopista  ja pyhän seurakunnan/valtion vastustajista tietysti luo ns. demonisia voimia.

• Norjassa liehuu kulttuuriskandaalina nyt ”Min kamp” -kirja ja  sen kirjailija. Knausgård on tarkastellut kansallisen yhtenäisyyden prosessia Norjassa Breivikinkin suhteen, johon poliitikot heti ensi minuuteista lähtien hyödynsivät poliittiseksi puheeksi Breivikiä. (linkki lataa pdf-tekstin)

Breivik ikään kuin käytettiin loppun parissa viikossa poliittisena ja nationalistisena uhopuheena, joten hänen neutralisoimisensa hulluksi olisi paras vaihtoehto vallassa oleville poliitikoille. Kun Breivikin taustoja ja Norjan nationalistista totaliteettiajattelua olisi pitänyt selvittää, Breivikin funktio poliitikoille muuttui: hänestä tulikin uhka eikä enää hysterina väline.

Funktionaalisen Psykopatian eli sosiopaatin määritelmästä:

• Psykopaatti on siis henkilö, joka käyttyäytyy harkitun psykoottisesti päämäärien saavuttamiseksi mutta ei ole psykoosissa. Tämä on käsitteellisesti hieman hankalaa mutta tämä liittyy psykopaatin määritelmään ja kyvykkyyteen harkintakykyisena sekä hyvinkin sosiaalisesti kyvykkäänä, responsiivisen päättelykykyisenä toimijana.

III
Yhtä oireellisena ilmiönä Breivikin hiljentämisenkin rinnalla näen iskun taustalla sen, kuinka poliisikomentaja esti iskuryhmän etenemisen saarelle ja kielsivät mm. helikopterin täysin epärationaalisesti vastoin tarkoin 8 kk aikaisemmin harjoiteltuja toimintataktiikkaa.

Tämä näyttää valitettavan lavastetulta näytelmältä, jossa poliisin tarkkailun kohteena ollut henkilö on päästetty ehkä tahallaan irti luomaan pelon ilmapiiriä poliisivaltion ja virkamiesten yms kontrolli-ilmapiirin ja poliisin lisärahoittamisen mahdollistamiseksi. Poliisilla oli lisäksi terrorismiharjoitus kaupungissa vain päiviä ennen tapahtumaa - mystisesti harjoituskin tapahtui ilman ilmoitusta asukkaille vaikka polisijohto vannoi tarkoituksena olleen harjoituksesta tiedoittaminen "paniikin välttämiseksi".

Tämän sanon ilman laajempaa teoretisointia - vain  viranomaisten toimintojen outoihin perusfaktoihin nojaten.

Breivik on mutten kuin suoraan "Miehet jokta vihaavat naisia" -kirjasta. Kirja ei pohjimmiltaan olekaan fiktio, siitä sen hillitön suorio kömpelöstä kielestä huolimatta.

• Ove Knausgård  - 'Min Kamp'

1. Norjalainen kohukirjailija Karl Ove Knausgård on kuusiosaisessa romaanisarjassaan 'Min Kamp' käsitellyt rankasti, paitsi omaa elämäänsä, myös läheistensä elämää, oikeilla nimillä mainiten. Kari Hesthamarin radiodokumentti tuo keskusteluun nyt ex-vaimon näkökulman. Ohjelma on herättänyt Norjassa paljon huomiota. Miltä tuntuu kun yksityiset asiat paljastetaan kaikelle kansalle ja ihminen muuttuu osaksi romaania ja julkisuutta?

Radiodokumentti  ::
PDF teksti in English :

• :: Englanninkielinen käsikirjoitus löytyy netistä

 

• " Kukaan ei voisikaan käsitellä Norjan tapahtumia ”epäpoliittisesti” tai ”tasapuolisesti”. Breivikin teko, kuten kenen tahansa terroristin, koulusurmaajan tai Turmiolan Tommin, ei tapahdu tyhjiössä yksinkertaisesti siitä syystä, että ihminen on pohjimmiltaan maailmassa elävä ja siihen kasvava olento. Mitään merkityksellistä tekoa ei voi erottaa siististi yksityiseen ja yleiseen osaan.

Norjassa Afganistan-kohu:

• "Sota on parempaa kuin seksi"