keskiviikkona, marraskuuta 12, 2008

Mihin kirkon jäsenet uskovat 2008 - tutkimuskeskuksen raportti

Niin luterilaisena aina mainostettu Suomi on uskomustodellisuudessaan kuin haulikolla ammuttu hiekkapaperi. Mureneva ja joka suuntaan hajoava mutta silti jollain tapaa määriteltäessä yhtenäinen.

Kirkon jäsenten tuhannet uskomukset ja laskevat tilastot:
Kirkon tutkimuskeskus - Monikasvoinen kirkko - PDF


Toisaalta kirkon maailmanlaajuisesti verrattuna ainutlaatuinen suosio perustuu juuri luterilaiselle joustavuudelle ja elastisuudelle eikä tavallista jäsentä kovin pienestä syyllistetä enää uskon noudattamisen kaavoista. Tenttaus-kinkereillähän aikoinaan lyötiin, jos vastaus ei pappia tai lukkaria vakuuttanut.

Kirkon matalaprofiilisen suosion ja yksilön jäsenyyden jatkuvuuden suoranainen ehto nyt onkin, että kirkon jäseneltä ei vaadita enää sitoutumista kirkon viralliseen oppiin ja toimintoihin, vain rituaalinen jäsenys riittää "riittävään" hyväksyttävyyten kunnon kansalaisena ja kristittynä. Kirkko on pitkälti rituaalilaitos, hyväksyvät ja saattavat vaiherituaalit ovat valtaosajäsenten "ainoa" toive kirkolta. Kirkon oppikeskeinen maailmankuva on vaihtumassa organisaatiokeskeiseksi kulttuurilaitokseksi - ellei fundamentalistien vastavallankumous ja hiljainen vallankaappaus onnistu.
sivu 63
Vuonna 2003 eroamista harkitsevia oli kahdeksan prosenttia, nyt 11 prosenttia.
Kirkon suurin imago-ongelma onkin juuri kirkon vanhoillisin siipi ja sitä monessa tapaa edustavat piispat, jotka pitävät vielä kiinni 1800-luvun kirkkokulttuurista ja ihmiskuvasta, varsinkin seksuaalisuuden käsittämisessä vielä kirkon hallinnan piiriin kuuluvana tekijänä.

Kirkon kivijalkana onkin maailmanennätystahtiin suosittu rippikouluinitiaatio, joka on varsin muodikas nuorten kohtaamistapa aikuisuuden kynnyksellä (sivu 138). Nimellinen uskonnolliseen kulttuuriin tutustuminen on keino saavuttaa suvun juhlallinen kiitos aikuisuuteen kasvamisen rituaalisena välitilana ja voimakas nuorten keskinäinen sitoutumisen muoto. Leirillä voi tutustua uudella tavalla tuttaviinsa ja kokea ensimmäistä kertaa yhdessä "tunteellisia kokemuksia" ilman kilpailua. Jälleensyntymiseen uskominen ei tunnu haittaavan "perusluterilaista" kansalaista. Suomalaisten uskonnollisuten kuuluu miksailu. Ytenäsikulttuurin päämäärätietonen murentaminen yhteisön kotrollin vapautumisessa.

Tutkimuskeskuksen järkäleessä näkyy monta alaspäin liukuvaa tilastoa. Työntekijöiden motivaatiossa on usean vuoden ajan ollut jyrkkää laskua.
sivu 302
Yli neljännes (27 %) kirkon työntekijöistä piti melko tai hyvin
todennäköisenä, että saattaa vaihtaa työpaikkaa seuraavan viiden
vuoden aikana muun työnantajan kuin kirkon tai seurakunnan
palvelukseen.

Seurakuntalaisten top ten-listan kärjessä kirkon toiminnoista on hautajainen. Mitään ei kirkolta niin innokaasti odoteta kuin hyvin toimitettuja, mahtavan juhlallisia ja rauhallisia hautajaisia (sivu 51).

Alkuperäiset karjalalaiset hautajaiset olivat sangen erilaiset. Itkijänaiset nostivat esiin ja käsittelivät kaikki tunteiden ääripäät. Välillä itkijänaiset ulvoivat vainajan rakastettavuutta ja lähimäisten ikävää mutta välillä taas vainajan huonoja ominaisuuksia, itsekkyytä ja pahoja tekoja sekä sukulaisten katkeruutta. Vuoronperään kumaakin. Kuulostaa mielenterveydelle paljon paremmalta ratkaisulta kuin nkyinen kirkon lanseeraama mahdollisimman emootiohygieeninen tunteiden peittäminen hinnalla millä hyvänsä ja vainaja suoranainen palvonta usein tuntemattoman papin laatiman ylistyspuheen saattelemana.

Mielenkiintoista on, että samalla kun kirkon palveluksien ja tilaisuuksissa käymisten määrä vähenee, vanha kuolemankulttuurinpohjainen haudoilla vierailu ja haudan kunnostaminen on lisääntymässä koko ajan.
sivu 59
...mahdollisuus yksityiseen hiljentymiseen oli kirkon jäsenille
huomattavasti merkittävämpi kirkkoon kuulumisen syy kuin
mahdollisuus osallistua jumalanpalveluksiin.
Kirkon pelastuksen on ja tulee olemaan show-lunteiset puoliviihteelliset tapahtumat.
Ruotsinkielistä pääsiäisnäytelmää Maria Magdalena esitettiin
yhteensä 68 näytäntöä yli 11 000:lle katsojalle vuosina 2006–2007.
Margareta Skantzen käsikirjoittamaa ja Johan Fageruddin ohjaa-
maa näytelmää vastustettiin aluksi joissakin seurakunnissa ja se
herätti paljon keskustelua ja kiinnostusta.
Kirkon sisällä ovat amerikkalaiset ja viidesläiset uskomusmaailmat ovat kasvaneet yhteistyöhön vanhoillisen kirkkoklikin kanssa. Heille fundamentalismi, jäykkä ihmiskuva ja kirkkokulttuurin korostaminen tulee olemaan ongelmallista krikon valtaenemmistön uskomusten ja vapaan ihmiskuvan suhteen. Syntien ja henkilökohtaisen uskonelämän korostamisessa voi nähdä yksilökeskeisyyttä mutta tämä yksilökäsitys on kuitenkin sidottu 1800-luvun käsityksillä yhteisön määräävästä luonteesta yksilön uskonnollisessa määrittämisessä ja hyvksymisessä.

Karismaattiset ilmiöt tulevat myös koettelemaan kirkon kansanluonteen imagoa yhä enenevässä määrin. Valtion arvovaltaan ja ehdottomuuteen ennen tukeunut piispainstituutio joutuu tukeutumaan nykyhetken poliittisen valintansa seurauksena yhä enemmän viidesläisiin ja muihin amerikkalaisiin ihmeitä janoaviin uskonnollisiin piireihin.

Ellei uskonpuhdistuksen ideaa taas löydetä, modernin vapaan ihmisen ideana. Kirkon tähänastinen valtakonsepti on ollut oppikäsitysten lukitseminen, kirkon muuttumattomuuden korostaminen, uskonnollisen kulttuurin eriytymisen puolustaminen, patriarkaalinen heimo-/mieshegemonia ja ylhäältä alaspäin toimiva valtahierarkia mutta se ei vaan enää toimi tuhansien heimojen virtuaali-Suomessa.

Esi-isiemme uskonnossa jokainen heimon jäsen sai kuulla itse sen niityn hengen kutsun, johon hän tunsi vetoa palvoa.

Jos tarkastelemme kristinuskon eräänlaisia alkuhetkiä, Jeesuksenkin toiminnan ydinkohta oli yhtenäiskulttuurin ja statususkonnon tuhoaminen.

Ihmiset eivät olleet papistoa varten vaan henkinen ihmiskuvan mietiskely ja arviointi oli ihmistä varten.


Suomessa on tutkimuksen mukaan lähes 300 erilaista uskonnollista yhteisöä:


Opaskirja uskonnolliseen kirjoon
Uskonnot Suomessa
Kimmo Ketola 2008


"Jäsenyysluvut kätkevät kuitenkin lisääntyvän hengellisen moninaisuuden, vaikka muita merkkejä uskonnollisen aktiivisuuden lisääntymisestä ei ole", arvioi Kimmo Ketola.
Hän tiivistää uskonnon mukautumisen modernisaation haasteisiin kahteen havaintoon: Monista eri uskontoperinteistä on noussut esiin menestyviä liikkeitä, joissa näkyy voimakas pyrkimys uskonnolliseen demokratisoitumiseen ja yksilön voimaannuttamiseen.

Uskontojen muuttuva kenttä Suomessa PDF

Uskonnollisten yhteisöjen määrä
Suomessa kasvaa nopeasti



Uskonnolliset yhteisöt Suomessa, tietokanta:
uskonnot.fi


Suomalaisten uskonnollinen identiteetti

Suomalaisten uskonnollinen identiteetti
Kirkkomonitor 2007 -tutkimuksen raportti:
identiteetti.pdf


Skientologit eivät ole saaneet uskonnollisen yhteisön statusta valveutuneimmissa Euroopan maissa. Suomessa hävityt oikeudenkäynnit muuttivt heidän toimintansa hiljaiseksi värväykseksi tuttavapiirien kautta. Saksassa viranomaiset valvovat tätä uskonnollisten lahkojen keinoja käyttävää bisnesyhteisöä hyvin tiukalla otteella, tietysti oman fanaattisen historiansa opettamana. Uusin kirja "The Complex: An Insider Exposes the Covert World of the Church of Scientology", by John Duignan, valottaa sisäpiirijäsenen entistä tomintaa scifi-uskonnon lavasteiden takaa. Puhdasta tietoisuutta lupaava lahko lupaa uutta identiteettiä mutta johtaa kauas tiedostamisesta.

I Escaped Scientology


My escape from Hubbards' cult -
John Duignan

SCIENTOLOGISTS are furious about a new (UK banned) book by an Irish writer that is set to expose the controversial church's military plans - including a sinister mission to 'clear the earth'.



Mitä iloa uskontotieteestä?

Uskontotiede teologien aarreaittana
Toiseuden ymmärtäminen on tuleville teologeille hyvin konkreettinen haaste,
jossa tarvitaan sydämen viisautta mutta myös käytännön tietämystä, jotta
ihmisten arjessa tapahtuva kulttuurien välinen vuorovaikutus saadaan sujumaan.


USKONNONTUTKIJA

USKONNONTUTKIJA on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä
uskontotieteeseen ja sen kysymyksiin keskittyvä verkkojulkaisu.

www.uskonnontutkija.fi










4 kommenttia:

dudivie kirjoitti...

tuo 2004 2007 sisallysluettelo vakuutta minut ainakin yhesta asiasta, etta kirkon sydan edelleen ovat heratysliikkeet..

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Kyllä, herätysliikkeet ovat kirkon kävelykepit mutta samalla myös viimeinen ansa.

Piispat hylkäävät maltillisen kirkon syvät rivit ja antavat herätysliikeiden radikalisoitua ja puuhata rauhassa amerikkalaisten oppien mukaan - ja maltillisten jäsenten kirkkoverorahoilla. Käytännön viidesläisyydellä, amerikkalaisia tv-saarnaajia ihannoivilla liikkeillä ei ole mitään tekemistä Lutherin oppien kanssa.

Anonyymi kirjoitti...

Miten totta on tuo kuvaus kirkon järjestämistä hautajaisista.

Voivat tuntuvat myös kaukaisilta ja luonnottomilta. Niin kliiniset. Jäykät ja etäiset. Hautajaisissa missä viimeksi olin, pappi teki niistä synkemmät kuin tarvetta meillä omaisille olisi siihen ollutkaan. Teennäisiltä tuntui surunvalittelut ja käyttäytyminen. Liian hallittua ja "pyhää". Vaikka kuinka olivat hautajaiset.

Tuntuu myös että luterilaisen kirkon Jumalanpalvelukset olisivat alituiset hautajaiset, tunnelmaltaan.

Anonyymi kirjoitti...

niin paras yhteiskunta olisi sellainen jossa lapset eivat ollenkaan ajattelisi kuolevansa

sanavahvistus nouti, sceptio