lauantaina, helmikuuta 15, 2014

Suomalaisten tyttöjen itsemurha

Uudestaan julkaistu 2013, päivitetty ii-versio (2007 originaali)

Terveyskeskuslääkärit tunnistavat harvoin itsetuhoisuuden

"Pohjoismaissa parhaiten voivat ruotsalaislapset ja huonoiten suomalaislapset. Suomalaisten 15-24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkeinta maailmassa." - MTV3


Jane Katch, author & speaker on childhood development and aggression
Home page for Jane Katch


Suomalaisen kuoleman-/itsemurhakulttuurin vastapainona on aina ollut moralistinen kuttuuri. Kasvattava, mustavalkoinen ihannekulttuuri. Kun itse hain apua lapsena, kunnan psykologi sanoi minulle kahden minuutin "kuuntelun" jälkeen: "Ei sinulla ole todellisia ongelmia." Koska minulla ei ollut fyysisia vammoja, koska sain ruokaa joka päivä, koska en impannut luokkakavereitteni tapaan, koska vanhemmat olivat yhteisössä menestyneitä, koska arvosanat olivat keskiarvoa paremmat.

Hoitokulttuurimme on vieläkin käskevä ja nuhteleva normikulttuuri.

1800-luvun saksalaista tabu-kulttuuria. 

 Hyvän kansalaisen, työkykyisen, synti-tabukuttuurille pelokkaksi ja tottelevaiseksi muokattu,  kelpaavan  muotti-kansalaisen valvontaa ja ohjeistusta; Miksi ei itsemurhaaja näe mahdollisuuksiaan kilpailla ja menestyä ja näyttää muille kelpaavuuttaan? Itse-murha on jo sanana rikollisen määre.

Niin kauan kuin hoitokulttuuri näkee itsemurhat moralistisena ongelmana eli kun itsemurhasta puhuminen nähdään turhamaisuutena, väärin toimimisena, vääränä keinona, vääränä elämänhallintana, lähimmäisten halveksintana, kyvyttömyytenä tai muuten vain ärsyttävänä, aikuisia ahdistavana ilmiönä, on maamme oleva itsemurhakulttuurissaan yhä tilastohuippua. Jos itsemurhan hankalin ja merkillepantavin ilmiö on aikuisten ahdistuminen, ei samaistumista ja ymmärrystä tapahdu nuorten suhteen vaan vain normeja ihailevien aikuisten ihanteita kohtaan.
"- Koulusuoritusten painottaminen liian varhain on vaarallista. Lapsuusvuosia on suojeltava, koska talo ei pysy pystyssä, jos perusta on pielessä, Järventie vertaa."
Yleisesti kulttuurissamme tunteiden ilmaiseminen koetaan heikkoutena, aivan samoin kuin japanilaisten häpeäkulttuurissa.
  • Häpeäkulttuuri korostaa vahvaa ihmistä eli tunteiden ailahtelu, tunteiden merkitys ja varsinkin negatiivisten tunteiden ilmaiseminen on heikkouden merkki. Yhteisön sosiaalinen merkkijärjestelmä vaatii yksilöltä vahvuuden osoittamisen merkkejä: "Itsemurha on aivan turha ja itsekäs teko".

Kuolemakulttuurissamme on ugrilaisen kuolemakulttuurin perintönä kuoleman uhmaaminen ja valitseminen tietyllä tavalla kunniakasta. Rohkeaa. Shamaanien kemiallisesti ja henkisesti tuotettu transsitila on ollut hyvinkin ihailtua kuoleman uhmaamista, rajan takana vierailemista. Kuoleman valitseminen on ollut myös kunnian viimeinen mahdollisuus, vanhuuden, heikkouden tai häpeän langettua yksilön harteille.

  • Nyt kun ruotsalaisen kirkkokulttuurin yksilön leimaamisen ja hallinnoinnin häpeämalli ahtaan ihmiskuvan kautta on ajettu maahamme maksimaalisella teholla, niin vanha kunniamalli reagoi tämän "kristillisen" häpeäkulttuurin kanssa voimakkaasti - tämä on tärkeää ymmärtää.


Olemme selviytymiskulttuuria, nyt taloudellisten arvojen uhkakulttuuria, jossa vahvimmat ovat yhteisön kiitoksen ja ihailun kohteena.

Itsensä hyväksyminen yhteisön ohi on kuin rikos kulttuurissamme.

Asenne voi tappaa. 

Kova vahvuuskulttuuri, asenneilmapiiri, jossa henkinen väkivalta nähdään vahvuuden osoituksena ja karaisemisena. Fyysinen väkivalta onkin sitten vain henkisen väkivallan jatke. Lasten fyysisen kurittamisen hyväksymisessäkin olemme läntisen Euroopan ankarin maa. Tukistaa saa - mutta koetapas tukistaa aikuista työtoveriasi ja sano sen olevan pedagoginen toimenpide.

Suomalaiset isät karttavat vanhempainvapaata

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suomalaiset isät käyttävät vanhempainvapaita tällä hetkellä hämmästyttävän vähän. Vain joka kymmenes suomalainen isä pitää vanhempainvapaata, kertoo puolestaan Kansaneläkelaitos Kela. Haluttomuutta vapaiden jakamiseen selitetään usein asenteilla ja perinteisiin roolimalleihin jämähtäneellä ajattelulla.

Se, että itsemurhien nopea vähentäminen on ylpeä itseisarvo ja diagnostinen haaste hoiva-ammattilaisille, on rakenteellista väkivaltaa. Että saadaan kansa ruotuun ja toteuttamaan kiitollisen kansalaisen roolia. Tilastojen taakse piilotettua kärsimyksen todellisuutta. Ei kohdata todellisia ongelmia, ei uskalleta tehdä todellisia diagnooseja eikä todella hoideta todellisia ongelmia vaan luodaan virtuaalisia parametrejä kansallisen terveyden "parantumiselle". Pikapillerit tilastot kirkastaa ja tunteet dumppaa.

STAKES:in menneet "tilastolliset" propagandauutiset iloisella verbalisoinnilla ja suhteettomalla tilastokikkailulla eivät nyt kovin vakuuta tämän uuden kansainvälisen vertailun rinnalla. Olemme yhä synkeiden tilastojen kärkijoukossa.

Suicides are more common among Finnish men than other European men. Mental health is also more often the reason for suicide than elsewhere on the continent




Diagnostisointi, pilleripörssi ja luokittelu ei auta
eksistentiaalisten elämänkysymysten suhteen. Jos aikuisten ihanteena ja tärkeimpänä tavoitteena ovat tottelevat ja toivoa antavat uljaat nuoret, sitä kauheampi on itsemurhakulttuurin panos vastakulttuurina.

Hoitokulttuuri on kylläkin vähitellen ymmärtänyt että yksi kulttuurimme osa-alue on itsemurhakulttuuri. Itsemurhaa ei voi diagnostisoida, sillä se ei ole sairaus, vaikka STAKES:in johtajat ovat sitä uhonneet 30 vuotta.
STAKES:in uljailla lausunnoilla ei ole mitään vaikutusta nykyiseen tilanteeseen aikuisten itsemurhatilastojen väliaikaisessa laskussa. Itsemurhien lasku on vain uusien lääkkeiden ja halvan viinan sivuvaikutus. Tilastoihinhan ei alkoholikuolemaa lasketa itsemurhaksi, kiitos pääministeri Matti Vanhanen. Elämänlaatua ja suomalaisten perustraumojen selvittämistä ja hoitotakuuta ei ole sinänsä/lainkaan parannettu. Psykodynaamista itseymmärryksen kehitystä ei ole haluttu lisätä sillä terapian osittainen korvaus hyvin tiukasti karsitulle pienelle joukolle on KELA:n medikalisaatioprojekti: ensisijaisesti lääkkeitä, vain vaikeimmin oirehtiville ja itsemurhalla uhkaileville suodaan mahdollisimman minimoitua keskustelutukea. Ei todellista kansalaisen hoitamista kuntoon.

Kärsimyksen dominopelissä drastisimmin kaatuvat lapset, joita psykoottiseen elämänhallintaan pakotetut tehoaikuiset hylkäävät ja murjovat korjaamattomaan kuntoon.

Hukkasin lehtileikkeen Lönnqvistin lausunnosta joskus -94, jossa hän julisti about että itsemurha on diagnostisoitava oireyhtymänä perusteelliseti, sillä itsemurha ei saa olla osa kulttuuriamme eli kulttuuri ei saa olla syyllinen. Lönnqvist antaa oikeistolaisesti synninpäästön kulttuurille.

 Aivan kuin itsemurha olisi "tauti", joka uhkaa yhteiskuntaa - eikä yksilön uhkana olisi epäinhimillinen yhteiskunta, joka hylkää apua tarvitsevat eikä pyri selvittämään vuosisatojen traumaattista väkivallan ja henkisen kovuuden siirtymistä uusille sukupolville.

Ongelmien ja sokeiden kestävyyden "ihanteiden" vaatimusten siirtäminen on todella ongelmien siirtämistä myös sukupolvelta toiselle.





Suomalaislapset voivat Pohjolan huonoimmin

”-Suomalaiset lakkaavat leikkimästä ikätovereitaan aiemmin, mikä lisää riskiä pahoinvointiin”. Aula kertoo itsekin hätkähtäneensä tutkimustuloksia, jotka kertovat karua kieltään. WHO:n tilastoaineiston perusteella suomalaisten 15–24-vuotiaiden tyttöjen itsemurhakuolleisuus on toiseksi korkein maailmassa. Pojat ovat samassa vertailussa viidentenä. - HS




Laine ja Kangas ovat haastatelleet korkeasti koulutettuja, työelämässä menestyviä ja yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria teemanaan nuorten pahoinvointi. Suomalaisen työelämän hektinen rytmi, pätkätyöt ja (yli)tehokkuutta korostava arvomaailma näyttää julmat kasvonsa myös työelämässä hyvin pärjäävien nuorten elämässä. Joidenkin nuorten mukaan työstä on tullut yksi "extreme-laji" muiden joukossa.


Nuorten pahoinvointi kasaantuu pojille
- Nuorten elinolot -vuosikirja



Lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ei tiedetä riittävästi




Itsemurha-ajatukset yleisiä suomalaisilla





Eiköhän tehdä yhdessä itsemurha?

Japanilainen on ryhmäihminen loppuun asti: kuollakin halutaan ryhmissä.
Nuoriso etsii ja löytää itsariseuraa netistä. - Ylioppilaslehti





Suomussalmi -keskustelu SUOMI24



kullervokalervonpoika.wordpress:

Miksi Suomussalmella voidaan pahoin?



Kanta itsemurhaan - X-Stage





Bullying, depression,
and suicidal ideation

in Finnish adolescents:
school survey About 1 in 10 schoolchildren
report being bullied weekly at school.

Bullies are often as depressed as those who are bullied,
and suicidal ideation is even more common among bullies.
Adolescents who are bullied or who are bullies
have anincreased risk of depression and suicidal ideation

http://www.bmj.com/cgi/content/full/319/7206/348






Sweden and Iceland has roughly 1/2 the suicide rate of Finland.

Suicide mortality in the European Union.
Results: Finland had the highest suicide rate, while Greece
had the lowest for the latest available year (1997).
http://eurpub.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/13/2/108






Itsemurhakulttuurimme pohjavireitä:



Nuorten mielikuvia itsemurhasta

- suomalainen itsemurha mielikuvana ja kulttuurin osana

- Arhi Kuittinen



ja toinen samankaltainen:


2008 Haastattelukysely
Helsingin yliopisto, Pyry Hannila, fil. yo, pro gradu -tutkielma
kuolemantietoisuuden vaikutuksista nuorten aikuisten
(18-39 vuotta) elämänkatsomukseen. Aiheesta kiinnostuneet nuoret
aikuiset osallistuivat kirjoittamalla ajatuksistaan.





The 'silent taboo' of suicide
among young men in the UK


What makes a seemingly vital young man take his own life? Suicide is the biggest cause of death in men under 35 yet it is seldom discussed, with parents left feeling ashamed and that they have failed their child. Catherine O’Brien talks to families who want to bring ‘the greatest taboo’ into the open.

.




Lapsen hylkäämisen ja kaltoinkohtelun seurauksista - PDF

keywords:: nuorten itsemurhat suomalainen itsemurha suic
ide.net .com .eu mielenterveyspalvelut kuoleman ajatukset kuolema-ajatukset palveleva puhelin adolescence depressio depersonisaatio suomessa suomen mielenterveysongelmat puhumattomuus häpeäkulttuuri häpeä voimattomuus ohjeita itsemurhasta puhuvan nuoren vanhemmille auttavalle ennakkoluulot kulttuurinen käsitys











kulttuuritutkimus nuorisotutkimus finland suicide finnish lasten palveleva puhelin psykoanalysi psykodynaaminen aggressio aggressiot piiloaggressio passiviaggressivinen passiivisaggressiivinen terapia keskusteluterapia pillerit itsemurhayritys uhkailu julkisuus media mediassa psykologia psykoterapia psykodynaaminen terapia ihmiskuva nuorisokulttuuri stakes.fi kela puhuminen konflikti puhumattomuus kadonneet katosi Nora Bhatia löytyi kuolleena http://www.nuortenkriisipiste.com tai http://www.nyyti.fi torjunta vihainen nuori hämentynyt uskonnollinen henkinen väkivalta helvetin pelko tyhjyden kokemus eksistentiaalinen ongelma

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletan,että joidenkin ihmisten kyvyttömyys sosiaaliseen vuorovaikutukseen johtuu ns. aleksitymiasta.Kyvyttömyydestä purkaa sisäosiä ongelmia ja henkisiä paineita verbaalisti.

Edelliset ongelmat taas kilpistyy dopamiini-radan eli ns-palkitsemis-radan toimimattomuudesta.Kun se ei toimi,henkilö ei yksinkertaisesti tunne mielihyvää puhumisesta.Siinäpä syntyy kovat paineet-ja kys. henkilö tarttuu helposti pulloon kuin oljenkorteen .Maaninen juominen taas laukaisee depression,mikä entisestään luo ahdistusta.
Synttyy ahdistus-alkoholi-depreeio-itsemurha -SYNDROOMA.
Nyky-yhteiskunta ei pysty vastaamaan haasteeseen!Monet,uskomattoman paljon heitä on-kärsivät ja kuolevat hoidonpuutteesseen.
Eräs näkyvä kriteeri-alkoholisti ei pysty enää rentoutumaan ilman alkoholia!

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...


Elokuva seuraa nuoren miehen matkaa lapsuudesta kohti mielenterveyden järkkymistä ja lopulta itsemurhaa. Tositapahtumiin perustuvaa tarinaa tukevat kuuden ihmisen henkilökohtaiset kokemukset itsemurhasta.

2014

http://www.mesta.net/leffat/uutiset/?aid=31116