Kassila: Suomi on kurjien käsikirjoitusten maa

Suomi on kurjien käsikirjoitusten maa, 

    sanoo Kassila

kts    http://areena.yle.fi/tv/1950620


Kassila ei sano nyt suoraan sitä kuinka tuottajat pilaavat käsikirjoituksia urakalla

 - kun juttelin Kassilan kanssa, se oli hänenkin kantansa.



Oikeistolaisen opetusministeriön 100% poliittisesti valvoma elokuvasäätiö estää kaikki aidosti yhteiskuntakriittiset ja kriittisen humanistiset elokuvat.

Kiroilu, sosiaaliporno jengeistä ja humalasekoilu ei ole yhteiskuntakritiikkiä. 


Tragediat on kielletty, jotta oikeistovirkamiesten valtion purkamisprojekti ei häiriinny.
Loppunostatus on pakollista myös teatterimaailmassa.
Katsojia ei saa ahdistaa ja haastaa.
  
Yhteiskunnan tilannetta ja poliittista korruptiota ei saa nostaa esille.

Ahdistus, jota kuvataan, ei jäsenny suomalaisissa elokuvissa yhteiskuntakritiikiksi sillä oikeistolainen opetusministeriö ja elokuvasäätiön uranoususta haaveilevat sisäpiirin työntekijät ja tuottajien sisäpiirikierto pitävät siitä huolen.

Keskinkertaisuus ja tuottajan omahyväiselle  murjonnalle suostuminen on ainoa tapa saada käsikirjoitusta eteenpäin. Tilanne on toivoton. Hyvät käsikirjoittajat on karkoitettu sisäänpäinlämpiävästä elokuvasäätiön klaanipiiristä.

Tuottaja ei saa olla kilpaleva über-käsikirjoittaja vaan käsikirjoittajien työn toteuttaja kuten isoissa EU-tuotannoissa on pykälin varmistettu.


Vuosaari -"elokuva" on esimerkki pahimmasta pseudo-yhteiskuntaelokuvasta, köyhyydestä tehdään vain irrallisesti kaoottista ja samalla maagisen "itsenäistä" porvarielämää kadehtivaa: Vuosaaren lopun nopea ja perustelematon positivistinen fiiliksen nousu ja henkilöhahmojen porvarillinen muutos.
Oikeistolaista yksilön nousua ihaillaan. "Sisäiset sankarit" hylkäävät yhteiskunnan käsitteen ja ovat neuvostoliittolaisen propagandan tyyliin esimerkkisankareita katsojille.

Nousukausi -"elokuva" oli jopa vielä pahempi porvarifantasia ja virkamiehiä ihastuttava todellisuuspako.

- Tärkein asia, jonka aikoinaan opin Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla oli se, että venettä ei saa keikuttaa. Siellä ei järjestetty opiskelijoille oikeastaan mitään opetusta, mutta siitä ei saanut puhua.

http://kaukanaespoosta.blogspot.fi/2013/09/miten-opin-keikuttamaan-venetta-osa-1.html

::

Pohjoismainen elokuva
ja karakteerikeskeinen dramaturgia