perjantaina, syyskuuta 08, 2006

Sivistyksen suurin uhka - stressikapitalismi




Liika työnteko tappaa aivosolusi


Työpaikoille vaaditaan lepohetkiä. Pitkäkestoinen stressi tappaa aivosoluja tavallista nopeammin.   - Taloussanomat.fi 2008

TYöSTRESSI
AIHEUTTAA
YRITYKSILLE SUURIA TAPPIOITA


-"Työstressi on mielestäni 2000-luvun musta surma", sanoo professori Cary Cooper, joka on työstressin huippuasiantuntija maailmalla. -YLE


"
Työstressin ja ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin välistä yhteyttä väitöskirjassaan tutkivan Mirka Hintsasen mukaan yhteys ilmenee jo nuorilla aikuisilla."

"It-yrityksissä ja maatiloilla yötöitä aiempaa enemmän"

BBC:n artikkelissa on länsimaisten uhkakuvien kasvavin osa-alue esittelyssä:


Stressi.


Stressi tekee kilpailukykyiseksi.

Stressi tekee kilpailevaksi.

Stressi tekee aggressiiviseksi.

Stressi tekee avuttomaksi avuttomuuden, ennustamattomuuden ja riittämättömyyden mielikuvilla.

Stressi tuhoaa.

Stressi tappaa.


Jatkuva, aiheeton työnarkomaniastressi ja identiteettikelpaavuustaisteluun liittyvä pitkitetty stressi tuhoaa virusten ja bakteerien suhteen vastustuskykyämme.

ESS: Toimihenkilöunioni aikoo puuttua Nokian työoloihin
-
"Jos rivityöntekijä tai luottamusmies nostaa päätään näissä asioissa, Nokiassa alkaa hirveä myllytys. Sitä en tiedä, mitä ne pystyvät ammattiliitolle", Rinne toteaa Etelä-Suomen Sanomissa. * Helsingin Sanomat -STT 15.9.06

Tämä on yhteiskunnan päämäärä.

Jossa ihmiskuvan valinnasta nouseva suojeleva säännöstely on kielletty.
Stressi ei ole vain yksilön ongelma vaan koko ihmiskunnan tulevaisuuden vaa'ankieli.

Stressidystopia.

Orwellin valtakuntavisio, jossa stressi ohjaa kaikkea.
Jossa vapaus stressistä on ehdottomasti kielletty.

Mikä on tämä ideologia nimeltä kapitalismi, jossa ihmisarvon määre liittyy narsistiseen työmaniaan ja narsistiseen vertailuun? Onko tosiaankin näin, että persoonallisuushäiriöiset ovat kaapanneet talouskulttuurimme ja sen myötä ihmiskuvamme? Hyvä olo ei saa tulla perusturvasta ja säännöllisyydestä.


Kilpaile tai häpeä.


Kaikki lähtee äidin sylistä.

Vaativa, kirkuva, hylkäävä, tyytymätön äiti on kapitalismin tosi keho ja kehto.

Kun lapsi saa nähdä suuntaa vain kelpaamattomuuden kautta,
on päämäärä vain vanhempien tilausvisio,
ihannekuva lapsesta. Muu ei kelpaa.

Muuten lapsi ei kelpaa.

Kelpaamattomuuden kasvatusoppi.
Perisynnin perillinen.


Vuorovaikutuksettomuuden ahdistava paine.
Kelpaamattomuuden uhka.

Kerjäämisen alipaine. 
Mielistelyn ylipaine.
Kapitalismi.



Stressi on arvovalinta.

Arvovalinnat ovat kulttuuria.
Kulttuuri on valinta.





Jari Sarasvuo ja muiden Zarasvoiden, yritysmangustien virsi "positiivisesta stressistä" kilpailuideologian selkärankana on skeidaa. Oikea yksilömotivaation käsite harkitun väärin käytettynä oikeistolaisena peukaloruuvina.

Se, että pomo säästää olematta palkkaamatta lisää työntekijöitä työmäärän ja tilausten lisäännyttyä, ei ole strategista tehokkuuden maksimointia vaan hyväksikäyttöä, alaisten elämän rauniottamista ja työmotivaation raiskaamista. Kannustamisella ja ahdistelulla ei ole mitään yhteistä. Niitä ei kannattaisi sekoittaa.

Määrä ei ikinä korvaa laatua, piiskaideologit.

Positiivinen stressi voi lähteä vain yksilön omasta valinnasta, motivaatiosta,  ei ulkoisesta tsemppikategoriasta. 

Kaikissa laboratoriotesteissä ovat stressaantuneiden eläinten poikasten älykkyys ja terveys aina selkeästi alempi ja huonompi kuin turvallista elämää elävien eläinten. Mitä voimme tästä ajatella? Paljon.

Mangustit, hyeenat ja kaljurotat ovat esimerkkejä strategisesta stressidespotismista. Despoottiemo, joka on ainoa lisääntyvä lauman jäsen, näykkii ja uhkailee jatkuvasti muita sukukypsiä naaraita, jotta nämä eivät pelosta ja stressistä johtuen tule kiimaan.


Stressinhallinta on turhaa,

jos stressiä ei voi poistaa.

Stressi tappaa.

Köyhdyttää.


"Projektivillitys lyönyt jo yli"

- Professori Yrjö Engeström pelkää, että liiallinen projekteilla johtaminen häivyttää näkyvistä sen, mihin ollaan menossa.

Mahdollisuuksia ei ole, jos mahdottomuutta ei voi poistaa.
Johtajien bonukset ovat viimeisin asia,
mikä vähentää stressiä kultturissamme.


Mikä oli Suomessa kivikaudella ihmisen työpäivän pituus?


Kieli vyön alla 14 tuntia?..
Ehei.
Asiantuntijoiden arvion mukaan 4-7 tuntia.
+ lomat.
Stressivapaa kivikausi. Hippikausi.



Olen toiminut uskonnon- ja psykologian opettajana lukioissa ja monet nuoret luulevat että enää ei ole idelogioita - Suomessa. Että on vain järkipolitiikkaa.

Vaihtoehdottomuuden politiikkaa.
Stressikulttuuria.

Moni suomalainen aikuinenkin luulee että poliitikkomme eivät toimi ideologioiden mukaisesti, että järkipoliitikkomme ovat ideologioista vapaita toimijoita. Että elämme Rationaalisessa parlamentarilismissa. Suurempaa harhaa ei ole.

Tulevaisuusvalinnat ja ihmiskuvavalinnat ovat aina ideologisia. Kun valitaan perusteet, ne pohjautuvat aina osittain ideologisille ratkaisuille ja oletuksille.

Uskontotieteilijänä uskon että ihminen on aina tulevaisuushypoteettisena olentona "homo religiosus". Eli ihminen elää aina uskomusten ja mielikuvien varassa. Todellisuutta ei ole sinällänsä vaan vain ihmisten toiveiden, pelkojen ja oletusten mukaisesti.

Sitä nimitetään kulttuuriksi.
Tottumukset ovat kulttuuria.
Uhkakuvat ovat kulttuuria.

Kun ministerimme ja kauppa ja teollisuusministeriö hyväksyivät Soneran 4 miljardin euron tuhlausretken hypoteettiseen mielikuvitustekniikkaan 3G-markkinoille, se tapahtui ideologisesti. Uskottiin nopeaan teknologiseen riemuvoittoon kuin venäjällä reaalisosialismiin vain jokin aika sitten. Harhakuvat ja riskit maksoivat kansakunta molemmissa tapauksissa.

Se, että Soneran uhkapelin maksoivat veronmaksajat eikä turhaa firmaa ajettu nurin, oli vain ideologinen päätös. Päättäjillä oli Soneran osakkeita ja se vaikutti heidän päätöksiinsä. Sitten on hyvä jatkaa terveydenhuollon alasajoa ja puhua tehostamisesta, kun on sosialisoitu kansan varat kovan kapitalismin peliin. Vaikka arvot ovat mielikuvia, todelliset arvot ilmenevät valinnoissa.



Muoti on hyvä esimerkki uskonnollisesta kulttuurista.
Rituaalikulttuuristamme.
Hyvän ja pahan ymmärryksen pakkomielteestä.
Hyväksynnän varmuuden pakkomielteestä.

Uskontotieteellisesti muoti ei eroa 50 000 vuotta vanhoista maagisista uskomusjärjestelmistä. Mikä eilen ei kelvannut vaatteeksi, kelpaa nyt. Joskus jonkin tyylin uskotaan olevan in ja joskus aivan totaalisesti out. 70´s on in. Vaikka et uskoisi.

Kelpaaminen on hyvinvointia.

Rauta-ajan ihmiset kertoivat
kulkusilla sosiaalisen asemansa


Rituaalinen kelpaavuus on sosiaalista hyvinvointia.
Rituaalisen kelpaavuuden määrittely on kulttuuria. Se on ihmisten hallittavissa. 

Joukkoon kuuluminen on hyvinvoinnin edellytys - sekä myös pahoinvoinnin taustavoima.

Muodikas, tehokas, ihailtava, nujertumaton, kunnianhimoinen.

Ihminen uskoo teoillaan saavuttavansa jotakin.
Teot ovat uskon predikaattiverbejä.

Saavutusmielikuvat perustuvat aina uskomuksiin. Ihmisarvo perustuu aina uskomuksiin ja ideologiaan. Aina. Ihmisarvo ei ole seuraamus reaalipolitiikasta tai luonnonvalinnasta.

Jokainen teko on seuraamuksien arviointia. Avohoitopolitiikka on "säästö"tekona päätös hylätä avuttomat ihmiset mielenterveystapauksina, koska he eivät vastaa uutta ihmisarvoa kilpailevasta ihmisestä, tehoihmisestä. Yli-ihminen näkee ali-ihmisiä.

Nuorten depressioihmisten eli nuorten kilpailukyvyttömien hylkääminenkin on myös arvopäätös.

Tehokkuuslaskelma. Ihmiskuva.
Tai ihmiskuvattomuus. Ei vahinko.

Poliitikot ovat hylänneet ja mitätöineet asiantuntijoiden lausunnot avun tarpeesta, hoitotavoista ja sitä kautta nuoret ihmiset. Uuden arvojärjestelmän mukaisesti. "Vahvat eivät tarvitse yhteiskuntaa."



 

Depressio on kapinaa

Tehokkaidenkin sosiopaattien mielestä.
He ovat siinä oikeassa, osittain.

Se nähdään tehokulttuurin vihollisena ja avoimen häpäisyn kohteena. Suurin pelko. Pysähtyminen. Uudelleenarviointi.

Pahoinvoivia yksilöitä täytyy dumpata- jotta yhteisöä ei tarvitsisi muuttaa.

Kilpailukyvyttömien kapinaa ja tyytymättömyyttä konsensusta vastaan, joka pitää vaimentaa halvasti ja nopeasti.

"Kilpailu tuo hyvinvointia".
Oh yes.
Arvo? Arvojen sijainen?

Kilpailu vaatii hyvinvointia statuksen määrittelyn kautta - ja torjuu pahoinvointia. Kulisseilla.

Depressiiviset ihmiset täytyy jättää omaan arvoonsa - tai siis arvottomuuteensa/avuttomuuteensa::

Miksi tyttö masentuu?

Joka viides teinityttö oireilee.

Masennuslääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut.


-Masentunut tyttö on usein pärjännyt hyvin koulussa, hänellä on runsaasti
harrastuksia, ulkonäköpaineita, odotuksia tulevaisuudelta, kunnianhimoa ja kova
vaatimustaso, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Kari Moilanen luettelee. "

- 1.9.2006 IL
Tämäkin tutkimus tukee mm. Freudin näkemystä siitä, kuinka moraalisesti ja sosiaalisesti vaativat vanhemmat voivat olla erittäin vahingoillisia lapsen identiteetin kehitykselle. Jäykkä ihannelapsuus vanhempien toiveita varten. *


Lapsi ei koe olevansa silloin kelpaava sinänsä vaan kaikki tapahtuu vertaamisen ja suorittamisen kautta. Omaa ainutlaatuista ja kehittyvää persoonallisuutta "ei tarvita", on vain muotteja ja malleja joiden kautta kelpaisi vanhemmille.

" Asiantuntijat ovat huolissaan teini-ikäisten tyttöjen masennuslääkkeiden käytöstä Asiasta kirjoittaa Hufvudstadsbladet.


-Professori Erkki Palva Lääketurvalaitoksesta kertoo, että masennuslääkkeiden käyttö lisääntyy, vaikka osa lääkkeistä lisää itsemurhariskiä ja -ajatuksia etenkin hoidon alussa. "



" Koululaisten masennus lisääntynyt

-Peruskoulun yläluokkalaisista keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta koki 13 prosenttia ja lukiolaisista 10 prosenttia. Tutkimuksen mukaan masentuneisuus on lisääntynyt erityisesti tytöillä. Nyt siitä kärsii peruskoululaisista 18 prosenttia ja lukiolaisista 14 prosenttia. Lisäksi vajaalla puolella masentuneista oppilaista on myös koulu-uupumusta. Myös koulu-uupumus on lisääntynyt. Siitä kärsi noin 12 prosenttia vastaajista. "


Vaikka ahdistus on tilastollisesti lisääntynyt ja paljastunut niin luulen, että suurin syy nyt depression prosentuaaliselle esiintulolle on lasten vapautuminen.

Tässä maassa on syvä väkivallan perinne. 
Voittajien perinne.

Piittaamattomuutta, vaatimuksia, tunneköyhyyttä, tasapäistämistä, positiivisten tunteiden kieltämistä
- lapsia kohtaan ja lapsilta.

Lapsuuden kieltämistä.
Lapsuuden stressaamista.

Mahdollisimman aikaisin aikuinen, työhullu, syyllistyvä
ja tunteensa dumppaava lapsi on ihanne.
Ihmelapsi.

Ihmelapsen ihanteita, aikuisen toiveita, pakeneva lapsi on kauhistus.
Vapaa lapsi. Muokattava lapsi.

Lapset uskaltavat tavallaan nyt ilmaista itseään vapaammin suhteessa vaatimuksiin eivätkä ymmärrä alistua aikaisemman kulttuuriperinnön mukaan vaan uskaltavat edes sentään sairastua. Oireilla. Vetäytyä. Oireilua ei kuitenkaan sosiaalisesti siedetä kun suurempia yhteisön ongelmia ei tunnusteta. Kilpailukyvyttömät ovat kilpailuyhteiskunnan vihollisia.

Suomalaiset syövät reippaasti eniten ja enenevässä määrin depressio & psykoosilääkkeitä. Se merkitsee paljon pillereitä ja kemiallisen turtumuksen lisäämistä. Psykoosilääkitys merkitsee aina syvää persoonallisuuden hajoamista. On uskomatonta että julkisissa viroissa on kuulemani mukaan psykoosilääkkeiden syöjiä ja heidän välillä oudot puheensa vaikuttavat paljon joidenkin kansalaisten maailmankuvaan ja perusturvallisuuteen.


Depression pohjatuntemus on aina kelpaamattomuus, riittämättömyys, liian suuri erilaisuus. Häpeä. Tytymättömyys muottiin ja voimattomuus muotin mukaiseen suorittamiseen. Mutta tyhjyydessä on uusi mahdollisuus.

Erillisyys, uudelleenarvionti, Uusiutuminen.
Kilpailukyvyttömät ovat usein itsensä etsijöitä.
Kilpailukyvyttömät ovat kilpailuyhteiskunnan vihollisia.

Kun työhulluudesta ja ylityöobsessiosta tulee identiteetti, ihminen arvioi oman arvonsa vain ulkoisten kriteerien kautta, työroolissa onnistumisen ja kelpaamisen kautta. Tätä kutsutaan korvikeidentiteetiksi: ihminen tekee sitä mitä ei halua mutta ei halua tehdä muuta.

Ylityöhulluus perustuu siis alunperin riittävyyden ajatukselle, mutta sitä ruokkii riittämättömyyden kadotus. Olet olemassa vain roolisi kautta ja jos kieltäydyt pirteästä ja tehokkaasta roolista ja uskallat vastustaa ylityötä, oletkin äkkiä luuseri, petturi, helppoheikki muiden työtaakan lisääjä. Tilatut ylityö- ja zarasvuolaiset kilpailuhengen psyykkaajat, itsetunnon palkkatappajat, luovat mielikuvaa itsensäylittäjästä, joka hakee ihailua muilta ja jolle täytyy suoda ihailua. Yli-ihmisen fantasiapeli, jossa vain tehokkain on vertailukohta, ei tervein ja tasapainoisin.


Tiedän suuren ikäluokan ihmisiä, jotka on tosi tehokkaasti lapsena kurin tai jumalan perusteella peloteltu ja syyllistetty luulemaan olevansa itse kaikkien ongelmien syy. Koko suvun ongelmien syy.
Niin että "systeemiä", yhteiskuntaa tai perhettä, ei voi kyseenalaistaa, koska systeemi antaa arvon ja merkityksen. Monet ovat oppineet siirtämään ja naamiomaan neuroottisesti vuosikymmeniä lapsuuden traumojaan, jopa eläkeikäänsä saakka - tai hautaansa ja ainakin omiin lapsiinsa. Jotkut murtuvat sitten psykopatiaan, koska elämän tärkein asia on suojella mielikuvaa omien vanhempien järkevästä mielivaltaisesta toiminnasta.

Nykyään lapset uskaltavat sentään ilmaista tunteitaan ja ongelmiaan paljon vapaammin.
He uskaltavat jonkinverran nähdä väkivallan ja aikuisten vastuuttomuuden, keisarin ilman vaatteita.


Depressio on itseilmaisun viimeinen keino.

Sulautumattomuutta.
Piilotetun väkivallan paljastamista.
Itseoivallusta. Kipeää sellaista. Itsemanipulaatiosta luopumista.

Depressio vaatii aina jonkinasteista tiedostamista.
Oksentamista, kaiken pakotetun, kopion ja väkisin syötetyn.
Mutta se sulautumattomuus ja maastoutumattomuus lisää myös stressiä ja sopeutumiskyvyttömyyttä. Toisaalta olet yksilöllisyyden suunnistusretkellä mutta kompassi heittelehtii mielipuolisesti.

Ja entäs.
Ajavatko kunnalliset ja valtakunnalliset poliitikkomme lisärahoitusta naurettavan vähäiselle psykiatriselle ja terapeuttiselle nuorten tukisysteemille kun nämä oheiset tilastotiedot on julkistettu ja valtion verotulo erittäin hyvä? Eivät varmasti.

Heillä on kiire alentaa veroja hyvätuloisilta suuren ikäluokan edustajilta.
Hyvinvoivien hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Eläkeikää lähestyvien ylimielisen vapauden ekstaasinomaisen tilan tyydyttämiseksi.
Vastuuttomuuden vallan todistamiseksi.

Nuoret maksavat vastuuttomien velat, saasteet ja eläkkeet.
Nuorilla on toivonkantajan viitta harteillaan ja se on lyijystä kudottu.



Kapitalistisen retoriikan profeetat sekoittavat pahasti motivaation ja "positiivisen stressin" käsitteinä.

Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa suorassa suhteessa, vain jos oma-aloitteisen motivaation takia henkilö haluaa saada suorituksensa valmiiksi. Positiivinen stressikään ei voi olla jatkuvaa. Valmisteleva luovuus, löysäily on luovuuden ehto.

Stressivapaus on todellista vapautta.

"Ulkolähtöinen motivointi", tsemppaus ja houkuttelu, pelottelu ei ole aitoa motivointia "positiivisena stressinä".

Varsinkaan johtoportaan bonuskukkoilu ja koskemattomat erityisoikeudet ei ole nuorta insinööriä motivoivaa vaan masentavaa, kun muut vievät hänen tuotantonsa hedelmät.

Suomalaiset päättäjät luulevat todellakin että Tanskaa 25%-40% alempi reaaliansiotaso on hyväksi tsempiksi suomalaisille. Enemmän keppiä, liian hyvät lastehoitosäädökset, kerta kaikkiaan. Kyykkyyn tyytyväisinä pahempaa peläten.

Tanskalaiset muuten ovat onnellisin kansakunta viimeisimmän onnellisuustutkimuksen mukaan - opettajilla on siellä 70% suurempi palkka verovähennyksineen kuin kollegoilla täällä. Kummassakohan maassa arvostetaan opetusta ja opettajia enemmän? Kummassa maassa valtion monopoliyhtiön johto saa kymmeniä miljoonia euroja bonuksia?


Stressivapaa yhteiskunta - on suomalaisessa kristillisessä syyllisyyskulttuurissa mahdoton ajatus.

Vaarallinen ajatus.
Ylimielinen ajatus.
Kapinallinen ajatus.

Stressi kasvattaa aikakäyrän mukana yksilölle
aina biologisia hyökkäysimpulsseja ja stressisignaaleja - sadistisia impulsseja psykologisesti katsottuna.
Sadistista viihdekulttuuria riittää epäpolitisoituneille stressityömuurahaisille tässä mediatodellisuudessa, jossa hyökkäykset ja kriisit ovat yleisintä news-entertainmetttia, uutisviihdettä.

Ratkaisematon Stressiahdistus vaatii aina suurta Ratkaisua.

Voiman tuntoa. Vihan siirtoa. Sotaa. Ennustusta.

Helpotusta. Perustelematonta Optimismia.
Uskoontuloa. Muuttamattomia Dogmeja.
Uutta multihyperultrakännykkää. Ratkaisua kaikkeen.

Pelon Kohdetta. Vapahdus epäilystä. Unohdus.
Lapsuuden Unohtamista. Väkivallasta kiittämistä.
Varmaa Paremmuutta. Menestystä. Kiihotusta.
Tyydytystä. Varmuutta. Ylpeiltävää. Kiitosta.

Heikomman Hyveellistä Säälimistä
- surkuttelua halveksunnan peittämiseksi.


Ihmisen "tappelusignaalit", aggressiotensio eli taistelun aloittaminseen tähtäävä biokemiallinen kuohtunta on biologisen stressimekanismin tärkein tavoite. Stressiin liittyvät hormonit nimenomaan nostavat aina ja ennenkaikkea aggressioita ja laskevat sosiaalisuutta, tulkinnanvaraisuutta. Ei ihme että sodat jatkuvat.


Ihmiskunnan itsetuhomekanismi
liittyy yksilön stressiin.

Jo parinsadan miljoonan vuoden ajan.
Nisäkkäiden sukukunta selviytymisen kriisiaikoina.

Taistelua, uhoa, vakuuttamista, vastakkaisen sukupuolen mielenkiinnon herättelyä, pöyhkeilyä, ylivoimaisuutta, mittelöä, energiahukkaa, valmiustilaa, jengiliittoja, nepotismia, isänmurhaa, kateutta, sosiaalista hierarkiaa, sotia.

Bush on todistanut kafka-ulottuvuuden todeksi.
Kuvitelkaan tilanne ::

että turkulaisia liikemiehiä viedään yhtäkkiä laumoittain Lapin thundralle lämmitettyihin kanahäkkeihin. Lehdistöä ei päästetä paikalle sillä tiedossa on suuri oikeudenmukaisuus, jolla paljastetaan väärintekijöitä. Syytteitä ei lueta, sillä syyttäjä haluaa olla perusteellinen eikä yksikään epäilty voi päästä vapaaksi, sillä sillä olisi negatiivinen vaikutus yleiseen moraaliin ja luottamukseen virkavallan toimia kohtaan. Kansaa pyydetään luottamaan virkavaltaan, jotta maahan saataisiin vihdoinkin kunnon kuri. Sillä joku oli polttanut puutalon Turussa, joka oli suojeltu. Asian käsittely jatkuu ja viranomaiset kieltävät, että ihmisen pitäminen kanahäkeissä olisi kidutusta sillä heillä on hyvä ruokahalu. vähitellen kansa unohtaa kanahäkit ja vaimot miehensä.

Bush on todistanut kafka-ulottuvuuden todeksi.

Syyttäminen on jo tuomio Suuren Uhan kafkalandiassa.

Stressattu kansakunta
tai heimo ei uskalla nähdä/uudelleenarvioida itse toteuttamiaan vääristyneitä arvoja tuhoavina ja vaarallisina vaan miljoona vuotta vanha liskoaivojen ohjaama stressi/aggressio-reaktio pääsee valloilleen. Stressattu heimo turvautuu helposti... uhrikulttuuriin.
Joku on uhrattava.

Heikompi ryhmä, heimo tai vain yksilö on tuhottava.

Konsensus.

Kulttuurimme ei hyväksy lepoa ja ihmisarvoa helpolla vaan lepo on luusereille narsistisen ihmiskuvan syövyttämässä kokonaiskuvassa. Et saa hyväksyntää ellet ole työhullu ja vertaile saavutusta tavaroissa, brändeissä, euroissa, neliöissä, hevosvoimissa, hehtaareissa, bonuksilla ja ylityötunneilla.


Olen kuullut menestyvän miehen suusta että :

 " ... nyt vielä pari vuotta pitää nöyristellä niin sitten pääsen
niin hyvään asemaan että
pääsen vapaasti vittuilemaan muille,
vaikka ihan huvin vuoksi".


Vapauden mielikuvia?


Kilpaileva ihminen.
Homo altius fortius.

Fittuileva Psyko Mortales.
Stressi tappaa. Köyhdyttää.


Autuaita ovat syrjäytyneet, jotka eivät stressaa.
Eivätkä syyllistä tai halveksi toisia materialististen saavutusten mukaan.
Autuaita ovat tarpeettomat, jotka eivät nojaudu turvattomuuteen.



Uhkakuvat ovat tehokkain keino luoda demokratian illuusio.

Terrorismin naurettavan vähänen uhka on tehty mediaseksikkääksi mediatulitukseksi. Joka päivä hurjaa spekulointia terrorismista, vaikka aggressiiviset autoilijat, tupakointi, halpa viinavero, hoitamaton depressio, stressi, turhat lisäaineet elintarvikkeissa tappavat miljoona kertaa varmemmin kuin terroristi.

Kysymys ei ole pelosta vaan pelon tuotteistamisesta, pelon hyödyntämisestä.

Ei meitä uhkaa terrorismi vaan totalitarismi. Mediaharha. Sopeutumisen sokeus. Iso veli, lain suorittaja, joka on lain yläpuolella. Itse uskon että WTC-tornien terroristit päästettiin tahallisesti maahan. Niin moni FBI:n ja kongressin raportti kertoo selkeästä suojeluohjelmasta terroristeille.

Meitä stressataan uhkakuvilla ja poliitikot ovat innoissaan.

Kekkonenkin tilasi kalakavereiltaan Neuvostoliitolta ukaasin, sopivan tulisen noottikriisin ja kaikki ihailivat Kekkosen pelottomuutta suuren maan uhkailun edessä. Se ei ollut pieni kuntapoliittinen pila vaan itsenäisen valtion raiskaus oman Johtajan kädestä. Ja Kekkonen pääsi presidentiksi.

Joka ei ole elänyt Kekkosen puheiden aikaa, ei tiedä elävästä jumalasta mitään. Lipponen sentään onnistui hiukan imitaatiossaan, koska Kekkonen on meillä vielä verissä.

Kapitalistista idealismia ei tarvitse perustella ja keskustella, kun on outo uhka. Suuri vastustaja, joka tekee meidätkin suureksi Suuressa seikkailussa. Uhka yhdistää pienen heimon myös savannin yössä, ihmiskunnan aamunsarastuksessa. Uhka laittaa pienet kansalaiset nöyräksi. Uhka pakottaa konsensukseen.

Ei ole sattumaa, että EU kunnioittaa hiljaa Kiinan ihmisoikeustaistelijoiden ja mietiskelijöiden joukkoteloituksia. Jokainen valtaa himoitseva virkamies unelmoi absoluuttisesta vallasta, siitä vallasta, jonka Josef K kohtasi Oikeusjuttu-kirjassa. Jonka me kohtaamme kasvavassa dystopiassa, jossa vapaus täytyy uhrata terrorismipelon alle.

Jossa pelko on viihdettä. Jossa terrori on jokapäiväistä leipää. Jossa ei ole uutista ilman terroria. Pelkää tai sinut hylätään anarkistina, yhteisten Arvojen halveksijana. Smash asem ja poliisin gladiaattoriotteet lisäsivät ihmeesti monen nojatuolimoralistin elämänhalua ja turvallisuudentunnetta - ja pyhää vihaa puhtaan isänmaan puolesta.

Oi suuri Arvo.
Oi suuri provokaatio.

ESS: Toimihenkilöunioni aikoo puuttua Nokian työoloihin

-
"Jos rivityöntekijä tai luottamusmies nostaa päätään näissä asioissa, Nokiassa alkaa hirveä myllytys. Sitä en tiedä, mitä ne pystyvät ammattiliitolle", Rinne toteaa Etelä-Suomen Sanomissa. HS / STT

Nokia.
Pelastajamme.
Suurin yhteinen arvomme antaja. 

Suurin yhtenen katastrofimme.

Nokia on esimerkillisen työtehokas firma.
Nokian voittomarginaali on paras kännykkäfirmoista.


Kännykkätehtailla surkeat olot Aasiassa
Matkapuhelinteollisuuden arki on kaukana johtavien kännykkäyhtiöiden yhteiskuntavastuun julistuksista, osoittaa tänään julkistettu tutkimus. Kansainvälisiä standardeja ja paikallisia lakeja rikotaan ylipitkillä työpäivillä ja riistopalkoilla, myös Nokian alihankkijoiden tehtailla. -Taloussanomat


Nokia soveltaa esimerkillisen rankkaa työetiikkaa.

Ihmiskunnan yhdistämiseksi,
verbaalisen smalltalkbulimian maksimoimiseksi.
Uuden maailman luomiseksi.
Uusien laitteiden lisäämiseksi.
Tulkoon uuden sukupolven himoittava tyylikännykkä
ja täyttäköön maailman markkinat.

Nokiakin käyttää hikifarmeja, joissa työläiset on lukittu vapaan työn leireille, josta ei saa poistua. Ja joissa ei saa seurustella vastakkaisen sukupuolen kanssa. Työilon kasarmeja.

Nokia, eettisesti tyylikäs valinta.
Pakkovalintojen firma. Tehokkuusajattelun firma.
Pakkoetiikan firma. Pinnalla pysyvä firma.
Pörssiarvojen mukaan.

Reippaasti oletetulla tulevaisuusarvolla
ja röyhkeysindeksillä spekuloitu pörssiosake,
huikeasti suurempi kuin firman todellinen arvo.
Mahtavaa.




Nokiahan toimii vain olosuhteiden pakosta... vai?
Pörssispekulaatioiden pakottamana?
Ilman ideologista valintaa? Ilman valintaa?
Ilman omaa suuntaa?

Nokia on huippufirma ainakin siinä mielessä, kuinka suuri stressipaine ja joustavuustarve, työntekijävaihtuvuus siellä on - suurin prosentuaalisestikin Suomessa. Uudet työntekijät huomaavat joutuneensa kastilaitokseen, jossa pärjätäkseen on madeltava jotta voisi myöhemmin päästä madaltamaan muita.


Onko Faustilaiselle kiihdytyskulttuurille vaihtoehtoa?

EU voisi valita stressikulttuurin sijaan laajemman humanistisen protektionismin,
kontrolloidun rahapolitiikan ja työpolitiikan, globaalin stressirajoja koettelavan ja mielivaltaisen kilpailutustalouden sijaan, sillä sillä on jo protektionismia mutta vain rajatusti maailmanpankin kilpailua lisäävän ideologian mukaisesti. Humanistinen protektionismi vaihotehtona,


 Jolloin ei ::
a) hyväksikäytettäisi orjapalkalla idässä suljetuille alueille pakotettuja työläisiä
b) ulkoistettaisi työntekopaikkoja - käytettäisiin ensisijaisesti eurooppalaista työvoimaa
c) tuotteiden hinnat eivät laskisi loppumattoman kilpailun takia
d) tuotteiden loputon siirtely ei kuluttaisi energiaa ja saastuttaisi - peruskulutustuotteiden tuottamisetäisyys kulutusalueesta olisi rajoitettu
e) ei voisi ilman raskaita rangaistuksia tuhota luontoa, tuhlata energiaa, rikkoa työlainsäädäntöä
f) ulkoistamista kehitysmaihin ei sallittaisi kuin selkeästi rajoitetusti - ei jatkuvaa muutosstressiä
g) uusiutuvat energiamuodot pakotettaisiin osaksi energiapolitiikkaa
h) ei käytettäisi ylimielisesti ja huolettomasti raaka-aineita vaan raaka-aineiden hinnat pidettäisiin korkealla ja kauppa yksinkertaisesti kiellettäisiin epäeettisten tuotantotahojen kanssa - mm. halpa liha kiellettäisiin (kuten tiedämme, liha halpana kiduttaa eläimiä ja tuhoaa laajojaalueita argentiinassa ja brasiliassa)
i) ei pelättäisi ohjailla raskaalla verotuksella mm sähköauotoilun lisäämistä kaupungeissa, kaupungin sisäiseen liikenteeseen sähköpakettiautot olisi vain vuokrasysteemin kautta käytössä - Dieselsaaste on yksi pahimmista astman aiheuttajista ja keuhkojen tuhoajista


Protektionismi olisi demokratiaa elämän laadun puolesta. 
Protektionismi olis ihmisyyden vapautta.
Yhteisen elämän hallintaa.
Yhteisen maailman oivaltamista.

Halpa on globalisaation avainsana. Rikkaus on halvassa, toisten köyhyydessä.

Halpa kulutus, halpa itsetuho, halvat saasteet.

Halpa ilmastonmuutos on vain "halpa energia"-ajattelun äpärälapsi. Halpa ei ole demokratiaa. Demokratia on elämän jatkumisen ajattelua, nyt-toimintaa tulevaisuuden kautta.

Demokratia ideana on pohjimmiltaan vain järjellisten ratkaisujen yhteiskunta, yhteisön suojelua ja yhteisen parhaan ajamista.

Retorisesti meidät on vain sokeutettu halpa-ajattelulla ja vapaudella jopa saastuttaa. Kreikassakin monet poliittiset puhujat kamppailivat keskenään juuri tällä aksellilla : "pikaisesti nyt heti - vs - seuraamukset tulevaisuudessa".




Kirjoja tsekattavaksi:

Sigmund Freud :: Ahdistava kulttuurimme
Oswald Spenglerin :: Länsimaiden perikato








- kw: palkka palkkatyö työkulttuuri rajoitteet palkkio palkat verotiedot verotieto verotus

7 kommenttia:

Timo kirjoitti...

Vahva ja tärkeä puheenvuoro. Linkitin.

rinsu kirjoitti...

"Valmisteleva luovuus ja löysäily on luovuuden ehto. Stressivapaus on todellista vapautta."

Tämä on harvinaista vapautta nykyään...

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Harvinaista vapautta, kyllä, ja totta, puitteet ja paineet työkulttuurissa ovat yksilöä painostavat
mutta
eniten minua ihmetyttää ihmisten asennevamma, stressivimma ja näyttämishalu eli stressistä on tullut statusväline - niin kuin Zarasvuon perkele asian ilmaisi siinä ohjelmassaan kerran että "...työtä täytyy painaa ja tehdä aina parasta, ylittää itsensä aina vaikka olis psykoosissa".
Huh.

Ehkä persoonallisuushäiriöiset eivät saa systemiään ja rooli-identiteettiään pidettyä kasassa ilman hirveää uhoa ja tuhotonta työnarkomaniaa, näennäistä paremmuutta kovilla todisteilla.

Coenin elokuva "Ladykillers"-DVD:llä on muuten hieno minidokumentti kitarantekijästä, joka näyttää kuinka arvostetu mestarikäsityöläinen hoitaa duuninsa ilman stressiä ja pitää itsensä vireessä ja herkkänä.
Sen DVDn saa tilattua Hesan kirjastosysteeminkin kautta lainaan.

Junakohtaus kirjoitti...

Linkki räpsähtää täältäkin. Kaikkea en allekirjoita, mutta stressipuhe on viisainta, mitä olen aikoihin lukenut.

Konsonantti kirjoitti...

Täytyy palata paremmalla ajalla vielä syvemmin. Kiitos ajatuksista.

Hämmentävää huomata, että kaikkien stressikapitalismin sairauksiksi nostamien psyykkisten ilmiöiden hoitaminen - niin paljon kuin onkin yksilön tasolla sairauden hoitamista - lopulta vaan tekee suuremmasta joukosta "kilpailukykyisiä" ja kiristää menoa entisestään. Kellokäyrää ei pääse pakoon.

Nukapai kirjoitti...

Tulin Junakohtauksen kautta (kun se ukko sattuu olemaan vanha kamu).

Ne mita sa stressista kirjottelet tunnetaan taalla meilla oikein hyvin. Meilla = omassa elamassani ja meilla = Englannin tyokulttuurissa.

Taalla ei yleensa esimerkiksi makseta lisaa palkkaa, jos vaaditaan lisaa tyota (tunneissa tai muuten).

Mulle maksetaan 40:sta tunnista per viikko; yleensa teen noin 60, joskus lisaa. Jos haluan "edeta" uralla, tai oikeastaan tassa vaiheessa edes pitaa samasta tasosta kiinni, niin ei voi mitaan, ellen rupee freelanseriksi taas niinkun oon joskus ajatellut, mutta siita nyt ei AINAKAAN tyoviikot lyhene!

Anonyymi kirjoitti...

"Ilahduttava" uutinen kaikille stressissä eläville: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/EK+haluaa+pidentää+työaikaa+seuraavissa+tuponeuvotteluissa/1135222366024