keskiviikkona, syyskuuta 20, 2006

Pakosarjat - dystopian oivin ylläpitäjä

Miksi "Pako"-TV-sarja on katsotuimpia sarjoja Suomessa.
900000 katsojaa. Whaii?

Ylituotettu, tylsä, sävytön, laimeaa viihdelogiikkaa, epäuskottavaa pseudopsykologiaa, juntattuja henkilöprofiileja, ohjailtua oivaltamottomuutta.

Mutta tärkeintä on ajatus.
Viso.
Tilaus. Unelma. Kaipaus.
Mentaalinen attituudi.
Tilaus ja tarjonta kohtaavat.

Sarja on suomalaisille nähtävästi psykososiologinen statement.
Paon ajatteleminen taitaa olla suomalaisille tuttu yhteinen salainen toive. Katsojat nähtävästi pystyvät samaistumaan sarjan asetelmaan todella hyvin. Enkä ihmettele sitä yhtään.
Oli käsiksen laatu mitä tahansa.

Sama semanttinen synkronisaatio on "Sopranos"-sarjan asetelmassa. Eihän se kerro katsojalle mistään mafiasta vaan tavallisesta suomalaisestakin managed by perkele-työpaikasta. Työpaikkavaltarakenteistahan, valtakuvioista, pätemisestä, nokkimisjärjestyksestä siinä sarjassa peilaillaan. Tai persoonallisuushäiriöisen patriarkan/matriarkan sukuvaltakuntaa.

Pakoon - ainakin tunnin ajaksi tosissaan.
Kauhistellen ja ihaillen.

Älkää kans alaiset unohtako morbidin hykerryttävää, elämänläheistä Mullan alla / Six feet under-sarjaa. Se ei ole pakosarja. Siitä saa jo viidennenkin kauden DVD-boxina ja nyt 10.10. MTV-kolmoselta. Ehkä parasta draamaa sarjana (ainakin 3 ekaa kautta - joten jos nyt aloitat katsomaan niin mieluummin älä katso, tämä viides laimein kausi ei anna mitään jos et ole nähnyt 1-3 kautta).


2 kommenttia:

elvenroot kirjoitti...

Eipä ole montaa Six Feet Underin voittanutta. Pako ei jaksanut kiinnostaa minua ensimmäisen jakson muutamaa ensimmäistä minuuttia kauemmmin.

Mane the Mean kirjoitti...

Amerikkalaisen vankilafetisismin maahantuonti pitäisi estää tullein ja maksuin.