päivitetty 16.5.
Mannerheim määräsi keskitysleirit Itä-Karjalaan - HS
"Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".
prokuraattorille (oikeuskanslerille) elokuussa 1918 osoitettu kirjelmä:"...Minulle on tuntematonta kenen sotilas- t. siviilihenkilön sekavissa aivoissa ensinnä syntyi ajatus suurien vankileirien perustamisesta, vaikka olisi pitänyt ilman muuta olla selvää, että lähes sadantuhannen vangin ruokinta, vaatetus ja hoito on sula mahdottomuus maassa, joka juuri on saanut kestää kansalaissodan kaikki vauriot ja missä elintarpeiden puute on suuri." Kirjelmän oli laatinut asianajaja Väinö Hakkila, joka oli omin silmin nähnyt oloja eri punavankileireillä.
"...Useat vangit pyytävät, että heidät ammuttaisiin mieluummin kuin näännytetään kuoliaaksi nälällä".
Jokioisten kylän keskustasta tappotoimet siirrettiin aluksi aivan kirkon kupeessa olleeseen soramonttuun, jonka joukkohaudassa on ainakin 200 ammuttua. Kirkkoherran kerrotaan toukokuussa 1918 voivotelleen soramontusta kuultuja laukauksia, mutta sanoneen, että "rikkaruohot täytyy kitkeä pois Herran seurakunnasta." - hirvasnoro.blogspot
Suomessa muistellaan 90 vuoden takaisia tapahtumia Helsingissä. Tuolloin valkoinen kenraali Mannerheim ratsasti Helsinkiin joukkoineen suuressa juhlaparaatissa. Historian tutkijan, professori Laura Kolben mukaan yleisesti ei ole tiedostettu, että todellisuudessa kaupunki oli tuolloin saksalaisten määräysvallan alaisena.- Saksalaisten panos Helsingin vapauttamisessa ei ollut lainkaan Mannerheimin mieleen. Hän suorastaan vastusti heidän tuloaan kaupunkiin. - MTV3 nettiTV
Presidentti Tarja Halonen ei lämpene vaatimuksille, joiden mukaan valtiovallan tai hallituksen tulisi pyytää anteeksi vuoden 1918 tapahtumista. Hän pitää anteeksipyyntöä aina henkilökohtaisena asiana, joten tässä tapauksessa hän ei pidä anteeksipyyntöä tarpeellisena. - Aamulehti
Ajankohtainen kakkonen
1918-keskustelu
" Ensinnä oikeuslaitos. Se ei voi niin täysin hakea juuriaan mistään muualta kuin sodasta jälkitoimineen, joihin sidottiin maan koko syyttäjä-, tuomari,- ja lakimieskunta opiskelijoita myöten. Vuoden 1918 kaikkiaan 70000 kapinatuomion valama oikeuskäytäntö takasi sen, että viileä tasapuolisuus ja poliittinen riippumattomuus häädettiin vuosikymmeniksi etäälle Suomen lakituvista. Oikeushistorian tutkimuksesa puhutaan laillisuuden haaksirikosta.
Valtionkirkko sotilaspapistoineen hitsautui valkoisiin viimeistään sodan viikkoina. Liitto kävi yhä vain tiiviimäksi, kun kirkosta vakiintui"ensimmäinen tasavallan" horjumattoman ideologis-moraalinen taustakuoro - yhdessä historiankirjituksen ja eri oppilaitosten kanssa. " - HS
"Isoisä kuoli 94-v., vielä teräväpäisenä miehenä, jonka tarinoita lapsena kuulin paljon. Ai että miksi punakaartiin? Isoisän töissä ei enää maksettu palkkaa, kaikki työntekijät liittyivät punakaartiin, koska siellä sai sentään leipää. Lukekaa kirja ja muistakaa, että tuolloin leireillä todellakin kuoltiin nälkään tai luotiin useammin kuin sairauksiin. Heikkohermoiset voivat jättää väliin..."
" ...isoisäni sattui olemaan lääkärinä Tammisaarin vankileirillä ja luotan enemmän aikalaistodistukseen tällaisessa asiassa. Hän oli valkoinen upseeri ns. henkeen ja vereen, mutta piti vankileirejä hirvittävänä häpeänä. " - Kirsti / Hurraa hakaristi
Sodan päättymisen jälkeen annetuissa rangaistuksissa oli poliittisen puhdistuksen piirteitä. Niissä pantiin enemmän painoa tekijän henkilöyteen kuin hänen tekemisiinsä. Rangaistuksille oli ominaista tavaton laaja-alaisuus ja kovuus; vertailukohteeksi sopii hyvin Francon Espanja. - Jukka Kekkonen HS
A2: " 90 vuotta sitten Tampereella käytiin sisällissodan ratkaisutaistelut.
Sisällissodassa kuoli yhteensä noin 35 000 suomalaista.Vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä. Onko se kansallinen kipupiste, joka vaatii jälkihoitoa? Vai lietsooko sisällissodasta ja sen seurauksista keskusteleminen vastakkainasettelua? Sodan jälkeen kansa jakautui kahtia vuosikymmeniksi. Miten sodan jäljet näkyvät meissä tänään? Riittääkö 90 vuotta sovinnontekoon? Näistä aiheista keskustelevat suorassa lähetyksessä punaisten ja valkoisten jälkeläiset sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijat. "
Kirkko antoi itselleen anteeksi
-kirkon järjestämästä käsienpesuseminaarista
Alkoiko sisällissota Viipurista?
Aikajana 1917 - 1918
Sotasurmasivut
Puolet HS-raadista pitää valtiota syyllisenä vuoden 1918 sotarikoksiin.
Liki puolet HS-raadin vastaajista, 49 prosenttia, katsoo Suomen valtion syyllistyneen sotarikoksiin vuoden 1918 sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä. Vain 8 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtiota voi pitää ainakaan juridisesti vastuullisena sisällissodan aikaisista julmuuksista. - HS
Vuoden 1918 sisällissota pysyy edelleen tuoreena suomalaisten mielissä. Aamulehden teettämän tutkimuksen mukaan melkein puolet kansasta on sitä mieltä, että sisällissota jakaa edelleen suomalaiset. - HS
Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk) toivoo valtioneuvoston järjestävän seminaarin vuoden 1918 tapahtumista - HS
"... Kirkko oli kantansa kiinni lyönyt. Arkkipiispa Gustaf Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät pitäisi tappaa ja piispa Otto Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa takia ”Jumalan kirouksen alainen ja jätettävä Saatanan haltuun.”
Punavankileirit – suomalainen murhenäytelmä 1918",
Tuulikki Pekkalainen ja Seppo Rustanius
SEPPO MYLLYNIEMI Sodan monet kasvot.
Sisällissota Hämeessä 1918. SKS 2007. 190 s.Esko Salminen: Päättymätön sota 1918.
Sisällissota julkisessa sanassa 1917-2007. Edita. 245 s.
Antero Karttunen: Valkoiset perheet punaisten
puristuksessa 1918. Minerva. 175 s.
Kuka todella pelasti Mannerheimin
sotasyyllisyysoikeudelta?
JÄÄKÄRIMARSSI
Syvä iskumme on, viha voittamaton,
meill' armoa ei, kotimaata.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on,
ei rintamme heltyä saata.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi,
mi katkovi kahleitansa.
KEYWORDS :: civil war finnish civilwar finland 1917 jääkärien asehankinnat punaiset valkoiset terrori mannerheim keskustelu historia tulkinta sotatuomareiden arkisto luokkasota kapina vallankumous saksalaiset sotilastuomareiden historiantutkijat sananvapaus torjunta dissosiaatio sotapsykoosi veljessota vapaussota historiankirjoitus arkistot jääkärit liittäminen saksaan teloitusryhmä teloitukset jääkäriliike
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti