1)
Revittely Ilen kuolevaisella olemuksella on myös osa kekkoslandian karnevalisointia, menneisyyden jälkijättöistä kirjopyykkiä, jota media uskaltaa vasta nyt tehdä - sopivan tilaisuuden tullen. Ile on vanha koira ja vanhat kirput tiesivät mistä purra. Todellisista hyökkäyksen motiiveista ei puhuttu mutta kalavelkoja on paljon.
2)
Myös tähän riemunhorteisen hyökkäykseen liittyy mielikuva koskemattomasta isästä, sillä suomalainen auktoriteettikultti on pitkälle japanilaistyylinen, koskemattoman vallan mielikuvaan nojautuva vallan kulttuuri. Niin kauan kuin johtaja pystyy pitämään yli-inhimillistä ja koskematonta imagoaan pystyssä, hän on kunnioitettu. Mutta jos hänet voidaan vetää muiden kuolevasiten tasolle, hän on vapaata riistaa eikä "ansaitse" enää patriarkaalisen kulttuurin kunnioitusta - ja pelkoa.
3)
Vallankäyttäjän profiiliin ei meillä liitetä siis seksualisuutta.
Meille on jäänyt poliittisen näytelmän kulttuuriperintönä Ruotsin ja Venäjän virkamiesajalta aatelisen ihmisen ylemmyyden tuntoinen, erilainen entiteetti. Vallassaolijat on opittu pitämään tavallisen kansan tapojen, viettien ja tarpeiden yläpuolella liikkuvina aseksuaalisena aatelisena, jota seksuaalisuus ja halut eivät mukamas heilauttele. Erilaisuuden mielikuvilla on luotu ehdottoman vallan gloriaa.
Aseksuaalisuus on kulttuurissamme valtaa.
Aseksuaalinen vallan voima.
Mitä etäisempi, sitä erilaisempi ja voimakkaampi hahmona.
Jos joku onnistuu antamaan vaikutelman aseksuaalisena toimijana, hän saa kansalaisilta lapsenomaista kunnioitusta ja kiitosta. Kirkko onnistui häpäisemaan suomalaisten seksuaalisen ihmiskuvan läpikotaisin ja siten tavallisen kansan seksuaaliset suhdekuviot ovat olleet oleellisena osana suomalaisten huonoa itsetunntoa, jota pappien ja sivistysaktivistien on ollut helppo tuomita halveksittavana sivistymättömyytenä.
4)
Kirkko sai suuren osan valtaansa vetoamalla jumalallisen olevan aseksuaalista. Vaikka Suomi sitten luteralisoitiin kuninkaan käskystä ja papit saivat avoimesti vaimonsa niin kirkkoisä Augustinuksen seksuaalivihamielinen pseudofilosofia syntiinlankeemuksen seksuaalisesta syystä jäi kansanvalistuksemme kulmakiveksi.
Kekkosen lakeijat ja toimittajat suojelivat Kekkosen ja muiden poliitikkojen valloitusretkiä eivätkä uutisoineet Kekkosen hovin rakastajattarista. Kansa luuli olevansa autoeroottisesti yli-inhimillisen isä aurinkoisen tärkein huomion kohde. Varsinkin ulkoministeriön virkamiesten peuhailut ulkovaltojen agenttien kanssa vaijettiin täysin vaikka olisivat kuuluneet jo lain mukaan tuomioistuimen eteen tietojen luovuttamisesta. Mutta tärkeintä oli virkamieskunnan kulissi.
Virkamiesvalta on aina perustunut illuusioihin, jotka ovat transparentin demokratian vastakohtia.
Orpo piru
- idänkaupan ihmeitä. Kari Holopainen 2007. Kirja nollasummapelistä, ulkopolitiikasta, keskiaikaisesta hovista, joka kerran hallitsi modernin Suomen sisäpolitiikkaa.
Erotetun ulkoministerin Ilkka Kanervan (kok.) toiminta tekstiviestikohussa kertoo sovinismin olevan yhä voimissaan, arvioi ruotsalaislehti Dagens Nyheter pääkirjoituksessaan keskiviikkona. Lehden mukaan Suomessa on kautta aikojen suhtauduttu Ruotsia suvaitsevammin poliitikkojen toilailuihin yksityiselämässä, olipa kyse sitten alkoholinkäytöstä tai naisseikkailuista. Tämän katsotaan tosin johtaneen samalla siihen, että myös miehistä vallankäyttöä pidetään yhä hyväksyttävänä. - taloussanomat.fi
1990-luvun hallinnon uudistukset toivat mukanaan ajatuksen ministereistä
strategisina johtajina. Valtiotieteiden maisteri Minna Tiilin Lipposen
hallitusten ministereihin kohdistuneen tutkimuksen mukaan ajatus on jäänyt
pitkälti vain ajatukseksi. TM Minna Tiili väittelee 4.4. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä
tiedekunnassa
TAGS:: TEKSTIVIESTIT TEKSTIVIESTIKOHUT uusi ministeri Alexander stubb jyrki katainen arvovaltakysymys kokoomus laulu uutisointi mediapeli mediakriittinen kohu uutinen maailmalla mediakritiikki kulttuurikritiikki yhteiskuntakritiikki kokoomuksen arvovalta
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti