Mistä kapitalismiin saisi kohtuutta?

Erno Paasilinna:

"Suomi on syvä uni."

Nyt talousammattilainenkin uskaltaa puhua samaa kuin mitä sosiologit ja sitoutumattomat taloustutkijat 1989-1994 laman aikana - ja varsinkin laman jälkeen.

Mistä kapitalismiin saisi kohtuutta?

Jos lama olisi aikanaan hoidettu paremmin, Suomi olisi tänään velaton maa. Näin sanoo Tapiola-yhtiöiden pääjohtaja Asmo Kalpala.– On aivan käsittämätöntä, että laman hoidossa keskityttiin vain pankkien pelastamiseen. Teknokraatit unohtivat ihmisen, Kalpala sanoo.

- kauppalehti.fi

Mutta Kalpala puhuu vain unohtamisesta eikä uskalla tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka Harri Holkerin ja Mauno Koiviston johdolla, myöhemmin Esko Aho:n ja Raimo Sailaksen giljotiinipolitiikalla, poliitikot peittelivät päämäärätietoisesti omat hirvittävät virheensä, ammattitaidottomuutensa, eliitin keskinäisen valtataistelun aiheuttaman korruptoituneisuuden ja vääristyneen maailmankuvansa.

Pankkien oikeudenkäynneissä syytettyjen kohteeksi otettiin vain pankkien hallitusten siviilijäsenet, eivät ne ammattitaidottomat rahanjakajat, jotka kriisin todella aiheuttivat.

Uskaltaako Kalpala vielä joskus nähdä jälkiä harkitusta lamapaniikin lietsomisesta?

Kansalaisten pelottelusta.
Poliittisen ongelmajätteen piilottelusta.

Valtaeliitin valtapelistä.
Vastuullisten pelastamisesta.
Vallankumouksesta, jonka nimi oli vastuunpako.

Lama oli ennen kaikkea eliitin moraalinen konkurssi. Se vain käännettiin taloudelliseksi konkurssiksi mitä saatanallisimmin keinoin, vyöryväksi sumuverhoksi, jotta eliitin mennyttä toimintaa ei voitaisi suoraan arvioida ja arvostella. Kovat taloudelliset arvot ja hyvinvointiyhteiskunta olivat mitä mainioin lavaste. Vain siksi hyvinvointiyhteiskunta muuttui yhtäkkiä poliitisen eliitin viholiseksi. Ruotsissa valtio otti tavallaan vastuun lamasta ja teki kaikkensa pehmittääkseen kansalaisen kohtaamaa iskua.

Kun Suomen kansalaiset oli heitetty julmaan lamahelvettiin, samat poliittiset kykloopit saivat jatkaa kansan YYA-paimentamista vain vaihtamalla ideologiansa nimikilven Kovaan Kapitalismiin. Ilman ymmärrystä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden orgaanisesta yhteydestä. Vallan jatkuvuuden ja ehdottomuden tähden.

Kyseessä ei olut kansalaisten unohtamisesta vaan Neuvostoliitosta omaksutusta valtapelistä ja ideologiasta, jossa kansa täytyy pitää voimattomana ja valtaeliitti koskemattomana, poliittinen keskustelu tukahdutettuna, kaikin keinoin uudistumista ehkäisemässä.

Vaikkapa lama aseena.

Lisäksi lama aiheutti vahinkoa, joka ei ole rahassa mitattavissa. Kalpala sanoo, että Suomen kahtiajakautuminen alkoi lamasta.

– Ihmisiä nöyryytettiin turhaan. Samalla varmistettiin, että lama-ajan yrittäjistä ei enää ole yrittämään.

Asmo Kalpala, 57, on eriskummallinen hahmo suomalainen talouselämässä. Eettisyydestä puhuva menestynyt yritysjohtaja on harvinaisuus. Ihmisyyden kunnioittamisesta Kalpala puhuu nytkin.

Suomalaisten eläkerahoja sijoitetaan entistä enemmän salaperäisiin sääntelyn ja valvonnan ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin.

- Helsingin Sanomat

KEYWORDS TAGS:: Talouspolitiikka talousministeri futurologia pelote ryhmäkuri puolueet kokoomus sosiaalidemokraatit keskusta pankkien tukiaiset talousrikokset talousrikos Suomen historia tulevaisuustutkimus 1989 sailas politiikka pahoinvointi hyvinvointivaltio yhteiskunta sosiologia keskustelu keskustelupalsta talouskeskustelu a studio helsingin sanomat viinanen perkele