Ruumiiden tuunausta.
Tuunaushautausmaat sisäänpääsymaksulla - näe uusimmat tuunatut ruumiit ikkunallisista haudoista.
Löydetty ylimmän kuvan mutanttimuumio herättää mielenkiintoisia kysymyksiä.
Uskonnosta, hautausmaista, vapusta, historiasta ja jumalanpojista.
Tylsin vastaus ylimmälle kuvalle mutanttimuumiosta voi olla monelle uskonnolle tärkeä insesti aatelisten ainoana lisääntymismuotona ja jumalallisen ällistyttävien mutanttien synnyttämistapana.
Brittidespoottien jälkeläisissä voimme vieläkin nähdä eurooppalaisen insestiaatelislinjan mutantismin jälkiä, prinssi Charles on aika mutantti, geneettisesti kasautunut insestilinjan näyttävä kruunu.
Kuten Minotaurus-myytistäkin voimme päätellä, mutantit olivat kovaa kamaa ja ehkä aatelishierarkian ja -vallan tärkein perustelu näyttävine, jumalallisine mutanttijälkeläisineen. Eliitin todiste ja show.
Nooan tarinassa Nooan tytäret makaavat Nooan kanssa, kun maanpiiri oli kohdannut suuren kaaoksen, "vedenpaisumuksen".
Moneen heimouskontoon kuului pyhä insesti, jossa kuninkaan on kerran vuodessa maattava jonkin tytärensä kanssa osoittaakseen voivansa ylittää tabu-rajaa ja olevansa tarpeeksi pyhä jumalaisen kielletylle alueelle astumiseen.
Karnevaali, Carn val, lihan juhla. Uskontotieteelliset linjaukset ovat yllättäviä.
Nooan outo ja muunneltu orgiatarina liittyy paljon laajempaan väärän kuninkaan päivään ja kevään orgiakulttiin.
Kulttuurimme syntyyn.
Uskontokulttuurin tärkeimpään vaihepäivään ja uudistumisen rituaaliin. Uudistumisen ja tulevaisuuden hallinnan kulttiin - josta tuli kulttuuri.
Jobin kirja (sen alkuperäiset 2 ensimmäistä sivua) voikin olla jo sumerilaisten pappien kirjoittama tarina ja kaiken teologisen pohdiskelun alku. Vanhan testamentin myytit ovatkin kaikki muunnelmia sumerilaisesta kulttuurista.
Sumerissa muodostui kulttuurimme kaikki perustalinjat tai Sumer ainakin välitti jotakin ikivanhaa.
Kevätpäiväntasaus eli uudenvuodenpäivä oli karnevaalipäivä, tasapainon häviämisen päivä, jolloin kaikki oli väärinpäin eikä mitään seksuaalimoraalia vallinnut juhlan aikana.
Köyhät elivät rikkaina ja rikkaat köyhinä. Seksiä ei rajoitettu. Väärä kuningas hallitsi valtakuntaa ja teloitettiin lopulta kaaoksen syntipukkina.
Analogia roomalaisten kristittyjen lahkon muokkaamaan jeesus-syntipukkitarinaan on häkellyttävä.
Jeesus kumoaa vallan ja luonnonlait, ihmiset pitävät häntä uutena kuninkaana ja lopulta tapetaan ihmisten syntien sekä väärän kuninkuuden tähden. Ja nousee ylös kuin Osiris kevään voimaa ja sykliä todistamaan.
Markuksen evankeliumissa sentään vallankumouksellinen Jeesus vakuuttelee ettei ole messias eikä ihmisten toiveiden täyttäjä. Markus yrittää selvästi torjua niin juutalaisia messiaskenraali-Mooses-myyttejä kuin sumerilais-egyptiläisiä konnotaatioita rituaalikuninkaasta.
Markuksen vallankumouksellinen shamaani hylkäsi rituaaliuskonnot eettisellä yksilön kehitystarinalla kohti yhteyden mysteeriä ja modernia tiedostamista syy-seuraussuhteista ilman kirousmagiaa.
Matteuksen, Luukaksen ja Johanneksen teksteissä korostetaan paavalilaisesti ylösnoussutta Osiris-messiasta. Paavali pyyhkäisi messiaskuvallaan kaikki eettiset opetukset sivuun kuoleman voittajalta ja veriuhrikultin vahvistajalta. Vanha rituaalimagia tarttui roomalaisen lahkon lanseeraamaan Jeesuskuvaan kuin kirppu tervaan.
Konstantinus vieläpä julistautui Jeesuksen sijaiseksi Osiriskultin mukaisesti ja Vatikaanin uskontomuoto ja valtionkirkkomme syntyi ikivanhan pappiskultin jatkajana ilman hedelmällisyyskultin ulottuvuuksia kuoleman ja marttyyriuden kulttina.
Kevään orgastisen juhlan sijaan tuli varmuuden oppi marttyyrikuolemasta ihanteena.
Aidon kevään uudenvuoden orgiakarnevaali ja maailmanjärjestyksen palauttaminen keikauttamis-juhlan jälkeen siirtyi sumerilaisilta egyptiläisille oluen jumalattaren päivänä ja Osiris-ehtoollisena, mistä ei jostain syystä mainita kun luodaan "modernin" naurettavan idealisoitua mielikuvaa Egyptin aatelisten historiasta ja "arkkitehtoonisesta uskonnosta" - mikä oli vain kapea kaistale egyptiläisten uskontokulttuuria.
Juhla kesti kai 3 päivää - ja Jumala sekä valtakunnan kuningas nousivat tomusta jälleen valtansa kunniaan kaaospäivien juhlien jälkeen. Sen ajan Stockamannin todella hullut päivät - jos jotakin avutonta suora analogiaa kuivan anaaliseen kulttuuriimme täytyy vetää yksiviivaisesti.
Mutta Vappuhan on siis aidosti uudelleen herätetty vaikkakin laimea versio tästä esi-isiemmekin kevään ja uuden vuoden uudelleensyntymästä, orgia-keikaus-juhlasta.
Kuolema antaa elämän, talvi kevään. Joillekin vappu on aidon originaalisti rituaalisen irrottelun ja sekoilun juhlana.
Roomalaiselle lahkolle jäi vain kuolema-osuus ikivanhoista siirtymärituaalista, marttyyrioppi.
Roomalaisten sotilaiden veriuhriuskonto, Mithra, oli Osiriksesta kehitetty versio ylösnousevasta Jumalasta ja Roomassa Mithran nimen päälle sitten liimattiin Jeesus. Mithra-temppeleissä Mithran sijaan alettiin puhua Jeesuksesta kuoleman voittajana ja niin Mithran veriuhrirituaalit ja sotilaiden marttyyrikultti muodosti Vatikaanin teologian.
Mithra-Jeesus on Vatikaanin mukaelma kuoleman voittajasta, verimystiikan messiaasta, kuoleman voittajasta ja sotilasjumaluuden veriuhrista.
Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit ovat mithraoppiin ja -kulttiin mukautettuja Jeesus-kuvaelmia Paavalin juutalaisten veriuhrioppien sovelluksia vanhan Rooman uskontoihin, Jeesuksen jumallallistamiseksi, pakanakristinuskon luomiseksi.
Filosofinen Gnostilaisuus oli ensin paljon laajempi kristinuskon muoto kunnes roomalainen lahko sai valtionkirkon aseman ja vainot alkoivat: kristityt vainosivat kristittyjä ja Rooman lahko nimitettiin oikeaoppiseksi ja sijaiskristuksen asuinpaikaksi.
Keisari Konstantinus halusi olla ensimmäinen sijaiskristus, paavi ja marttyyrien luiden valvoja.
Egyptiläisillä papeilla oli jo ehtoollinen osana ylösnousemuksen sykliä, jolloin papit ja johtajat söivät tuonelaan pilkotun Osiris-jumalan - pilkotun leipäpatsaan - Jumalasta tuli siten uudelleen syntynyt elämä egyptiläisille ja kevät saattoi alkaa.
Osiris ylösnousi papeissa, jotka söivät Osiris-leivän.
Leipä oli ensin revitty kppaleiksi ja papin vaimo etsi leivänkappaleet ja toi papille syötäväksi, jotta Osiriksen/MIthran ylösnousemus lavastettaisiin joka vuosi.
Lähetyssaarnaaja ja kielemme röyhkeä raiskaaja Agricola tunsi moralistista kauhua suomalaisten vapaasta kevätorgiasta, yhteisöasumisesta, naisten vapaasta lapsien synnyttämisestä ilman avioliittokäsitystä yhteisökulttuurissa ja luonnonuskonnosta.
Alkuperäinen hedelmällisyyskultti on kauhistus Mithran veriehtoollisen kirkolle.
Mutta takaisin ruumiiden ja hautausmaiden tuunaukseen lestadiolaisten Suomessa.
Kuka sanoi ettei hautasmaalla voisi tehdä bisnestä?
Kirkko, kirkko vinkuu ettei tee rahaa hautausmaalla ja että hautausmaa on hirveä taakka - mutta silti hilpeästi kirkko haluaa väkisin pitää yksinoikeuden hautausmaihin kaikilla kyynärpäätaktiikoilla kuntapolitiikassa.
• Kirkko estää yhä tehokkaasti suomalaisille alkuperäiset luonnonuskonnon mukaiset luonnontilahautausmaat. Pakanat ovat yhä uhka pohjolan valtio-Vatikaanille.
Missään muualla Euroopassa ihmiset eivät kuitenkaan puhu niin paljon vainaille hautausmailla kuin suomalaiset.
Esi-isiemme shamanistisen luonnonkulttuurin mukaisesti.
Kirkkohautausmailla, vieraan uskontokulttuurin armoilla.
Hautausmaiden kirkkomonopoli on uskomatonta keskustalaista, kokoomuslaista ja demarien junttakuntapolitiikkaa valtionkirkon ja ruotsalaisen yhtenäiskulttuurin pönkittämiseksi. Perhehegemonia ja avioliiton "pyhä" status roomalais-katoliseen teologiaan nojautuen on tärkeä mielikuva ja asen suomalaista yhteisökulttuuria, suomalaista kulttuuria vastaan.
Kirkko on näemmä yhä uskomattoman tärkeä poliittinen väline lääneissä, maailmankuvan hallinnassa kun puolueet pitävät kädet kalmanvalkoisina kiinni valtionkirkosta, kuoleman virastosta, kuninkaan lanseeraamista Vatikaanin byrokraattisista uskomuksista ja kirkon yksinoikeudesta kuolleisiin sekä hautausmaihin.
Kuolleiden ja kuoleman kirkkouskonto virsimollissa ilman kevään luonnon orgastista juhlaa ja yhteisön kaaoksen tunnustamista.
Mutantti valtionkirkko-uskontomme, kuninkaan pappien kolonisaatioarmeija muokatussa monokulttuurissamme, josta leikattiin vapauden hurmos, luonnonuskonto ja seksuaalisuus pois kuoleman turruttavan ihailun sekä kontrolivallan ylentämiseksi, ihmisten depressiivisten syntien ja statusaseman loputtoman itsetarkkailumekanismin ja itsevalvonnan luomiseksi - pappisvallan korostamiseksi jopa luonnon yli.
Poliittinen elämämme on nyt papistomme: poliitikkomme luulevat olevansa koskemattomia pappeja, joilta kansan on aneltava armoa.
Osiris
• Kirkon kriisit ja Sumerin alkuperäinen kirkkokulttuuri
• Uskontokulttuurin historiallisilla alkulähteillä
- " Kansalaisella on kaksi vaihtoehtoa:
alistu tai tuhoudu.
Siksi eliitti tarvitsee silmänkääntäjiä, jotka osaavat muuttaa tosiasiat toisiksi: musta saadaan näyttämään valkoiselta, kuolema elämältä, hyvinvointivaltion tuhoaminen sen pelastamiselta.
11/9 jälkeisessä maailmassa massamurhaajat ja pankkiirit puhuvat samaa kieltä. Norjalainen joukkosurmaaja Breivik ja suomalainen pankkiiri Wahlroos sanovat lähestulkoon samoin sanoin demokratiasta.
Breivikille demokratia on enemmistön diktatuuria, Wahlroosille demokratia on enemmistön tyranniaa. Katsokaa heidän kuviaan, Breivikin ja Wahlroosin. Sama omahyväinen, itsevarma hymy molempien huulilla.
Vapaa tila on katoamassa, kun inhimilliset toiminnot valjastetaan rahan ikeeseen. Mahdollisuus omaehtoiseen elämään tapetaan, kun kuluttajuus on ainoa ihmisyyden toteutustapa. Elämää Pääoman Imperiumin ulkopuolella ei ole olemassa." Kai Sadinmaa
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti