Käynnissä oli sekä kirkolliskokous että kirkkopäivät.
Kirkkopäivillä paikataan sitä, mikä kirkolliskokouksessa repeää.
Toimittajat ovat vuosisatoja tottuneet suojelemaan kirkkoa ja tuottamaan propagandaa koko kansan kirkosta.
Arkkipiispa puhuu kauniita suvaitsevaisuudesta mutta täysin konservatiivien ja fundamentalistien ehdoilla: hyssytelläkseen enemmistö-luterilaisia jotta kalvinismia edustavat konservatiivit saisivat olla rauhassa.
Olemme facebookissa nähneet viime päivinä, kuinka arkkipiispan puheet "lohduttavat" monia.
Kuitenkin arkkipiispa on selvästi sanonut että hän ei aja muutosta kirkkoon eikä esitä teologisia linjauksia, hän vain esittää toivoa eikä tee teologisia tulkintoja tai johtajan päätelmia kirkon toiminnasta.
Lohdutusta ilman protestanttista tahtotilaa.
What would Luther do?
Onko tämä arkkipiispan hyssyyttely ja taktikointi aidosti protestanttinen asenne?
Jos muistatte demonisaarnaaja jalovaaran. Arkkipiispa suuriäänisesti hyssytteli median sanomalla että tämä ei käy. Nyt sama saarnaaja saa jatkaa rahankeräystään kirkoissaan kunhan varoo "tiettyjä sanoja". Ei hyvää päivää.
Jos Luther olisi käyttäytynyt kuin arkkipiispa Mäkinen,
voisi olla ollut mahdollista historian taantuminen, että meillä ei olisi tietokoneita eikä tähtitiedettä, ei kirurgiaa eikä antibiootteja sillä kirkko olisi kieltänyt ne puhdasta uskoa uhkaavana. Vatikaani olisi yhä se alkuperäinen EU.
Mikä on kirkon merkitys?
Perussuomalaisten kansallisidentiteetin suuri tukija? Kansan moraalistandardin opettaja? Pappiskultin, pappisvallan ja armeijan suojelija? Vallassaolevien arvovallan tae sokeana siunaajana?
Elämänvaiherituaalien arvovaltaisin suorittaja valtion suojeluksessa ja kuoleman ahdistuksen lievittäjä pelastuslupauksilla, hautausmaiden laittomalla yksinoikeudella?
Onko kirkon perinteiden ja rituaalien säilyttäminen ilman perusteltua ihmiskuvan mielekkyyttä, modernia ihmiskuvaa, vain vanhojen taikauskoisten asenteiden ja magian suojelemista?
Siltä ainakin kirkon viralliset reaktiot nyt vaikuttavat. Suojautumista, torjumista, teologisen keskustelun kieltämistä ja outojen lahkojen suojelemista. Taantumista ja median harhauttamista 900 vuoden perinteillä Suomen maalla.
Kirkko on ollut osa pakkovaltaa ja pakkokulttuuria julmien kolonisaatiolakien voimalla yhtenäiskulttuurin muokkaamiseksi.
Sen perinne on siis hyvin rajussa ristiriidassa luterilaisen vapauden periaatteen kanssa. Ev.lut. valtionkirkko ei totetuta luterilaista kahden regimentin oppia vaan on valtion kyljessä erityislain suojeluksessa ja verotuksen erityisoikeudella muiden uskontojen yli.
Kirkko ei käytännössä ole luterilainen vaikka siihen jatkuvasti vetoaakin modernina identiteettinä ja tyhjänä perusteluna etuoikeuksilleen.
Arkkipiispan tuoreet jalot puheet suvaitsevaisuudesta seksuaalirasismia vastaan eivät ole kirkon virallisia puheita sillä arkkipiispa itse mitätöi omat puheensa sanomalla että vaikka hän toivoo seksuaalista suvaitsevaisuutta eikä julmuutta yhteiskunnassa niin hän ei pidä sitä tarpeellisena tai teologisesti velvoittavana kirkolle viralliseksi linjaukseksi.
Olemme saaneet uuden mittayksikön tekopyhyydelle.
Kirkko on paljastanut taas todelliset taantumuksen karvansa.
Luterilaista uskonpuhdistusta ja selkeää ihmiskuvaa ei puolusteta vaan arkkipiispa ei halua syyllistää suvaitsemattomuutta ja rasismia.
Olen 15 vuotta yrittänyt puhua teologituttavilleni kirkon ansasta ja sen vääristyneestä teologiasta, sen taantuneesta keskusvallasta: kirkkoa mainostetaan luterilaisena mutta se kallistuu vahvasti roomalais-katolisen kirkon teologian huomaan ”virkateologiana”.
Kirkko on myös osa armeijaa sotilaspappeineen mikä ei myöskään ole luterilaista teologiaa. Kirkko kannustaa taas näin nuoria ihmisiä valloitussotiin, Afganistaniin ja Maliin, kuten jatkosodan aikana rajan yli Neuvostoliiton tuhoamiseen ja joukkomurhiin saksalaisten veriveljien kanssa.
Jotakin kuitenkin kuohuu ja lasikatto säröilee.
Nyt liberaalit ovat uskaltaneet kirjoittaa Helsingin Sanomienkin sivuille ennenkuulumattoman vihaisia kirjoituksia kirkon taantuneisuudesta kirkolliskokouksen kylmän ja keskustelemattoman konservatiivisuuden takia. Byrokratiaa ylistetään, valtaa keskitetään linnoitustyönä ja Suomen Vatikaani keskittyy torjuntataisteluun ilman jatkuvan uskonpuhdistuksen periaatetta.
Arkkipiispan tärkein tehtävä
on nyt hämätä kirkon enemmistöä ja toimia toivon täkynä ilman toimintaa. Hän toimii nyt siis täysin vanhoillisten ja kalvinistien toiminnan suojana.
Valtaeliitin mieliksi.
Antaen turhaa toivoa ja estäen konflikteja, jotta taantumus voi edetä kirkossa yhtenäisyyden retoriikan alla.
Toimia muuttumattomuuden ja kirkon eliitin vallan tulppana.
Keulakoristeena, joka ”lohduttaa” pastoraalisesti mutta estää lutherlaisen uudistustoiminnan.
Arkkipiispa ei vedä teologista linjaa protestanttisen teologian mukaan ja siis selvästi alistuu konservatiiveille ja kalvinisteille. Mikä johtaja. Alistuja, elitisti. Turha toivoa muuta.
Mitään muutosta on turha odottaa protestanttisen ihmiskuvan ja kirkon puolesta, kun liberaalien esikuvana on alistuja, lannistaja, toiminnan estäjä, taantumukseen vetoaja ja harhaopin puolustaja. Kaikki harhaoppinen toiminta sallitaan kirkossa vetoamalla nostalgiseen ”muuttumattomuuteen”.
Ei voi olla epäluterilaisempaa asennetta.
Kirkon uskottavuus on hurjassa alamäessä nuorten keskuudessa. Helsingissä nuorista 50% sanoo mieluummin olevansa ateisteja ja lasten kasteprosentti laskee vauhdilla.
Mitä tapahtuu tämän kesän rippikouluissa?
Jotakin pahaenteistä.
Taas paljastui julkisuuteen, että ev.lut valtionkirkon rippikouluissa on levitetty 20000 kappaletta kalvinistista ja katolilaista seksuaalirasismia opettavaa "Nuotta"-opasta nuorille.
Itsetyydytys julistetaan synniksi ja vahngolliseksi tässä oppaassa.
Ahdistusta, pelottelua, häpäisyä, psyykkisiä ongelmia, henkistä väkivaltaa, nuorten halveksimista aikuisten kieroa auktoriteettia ja kirkon avioliitovaltaa ylistäen.
Perinteistä seksuaalikeskeistä uskontovaltaa yksilön intiimiä itsehallintaa kaapaten ja itsenäistä seksuaalisuutta kanavoiden uskonnollisen vallan lokeroihin. Yksilön määrittelyä ja sitomista uskonnon alaisuuteen häpeäkontrollilla.
Uskonto seksuaalikontrollin apparaattina Vatikaanin ja kalvinismin seksuaaliaggressoiden mukaisesti luonnollisen itsenäistä kehitystä sabotoiden.
Mitä tekee nyt kirkko, piispat ja sen pääkallonpaikka kirkkohallitus oppaan paljastuttua medialle?
Ei mitään, sallii kalvinistisen ja fundamentalistisen oppaan käytön tämän kesän rippikouluissa pappien opetuksen välineenä.
Puheet ilman muutostoimenpiteitä ovat vihdoinkin synnyttäneet myös kauhistuneita reaktioita liberaalien eli tosiprotestanttien keskuudessa.
Liberaalit ovat suostuneet suostuttelijoiden vaatimaan passiivisuuteen kirkon yhtenäisyyden tähden mutta nyt keskusvallan kova strategia alkaa selvitä liberaaleille luterilaisille.
Kirkkoa kammetaankin nyt kirkon rakenneuudistuksessa takaisin syvemmälle Vatikaanin hierarkiamalliin pois demokratiasta.
Kirkko kieltäytyy tiiviisti yleisestä pappeudesta, mikä on yksilökeskeisen protestanttisen teologian ehto. Papit eivät ole seurakunnan kutsumia ja valitsemia vaikka teologisessa jargonissa puhutaan jatkuvasti hämäyksen takia seurakunnan kutsumista papeista.
Mikä on kirkko?
Tällä hetkellä se ei ole enemmistöjäsentensä kirkko vaan vähemmistö on kaapannut kirkon byrokraattisilla ja pirullisilla säädöksillä panssaroiduksi perinnelaitokseksi ja vatikaanilta perityksi eliitin valtapeliksi.
Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että pieni vähemmistö ohjaa valtavaa kirkon rahallista budjettia.
Seurakuntia ei siis enää ole itsenäisinä. Vallan keskittäminen etenee.
Tämä on kirkkohallituksen brutaalia torjuntataistelua kirkon hajoamista ja itsenäisiä seurakuntia vastaan, seurakuntamääritelmän muutosta vastaan. Muutospainetta torjutaan rakenteellisella ohjailulla. Teologista muutostarvetta torjutaan ja vähätellään keskittymällä byrokraattiseen toimintaan.
Minkä varassa kirkon uskottavuus enää on?
- Kirkkopäiville on kutsuttu
kansainvälinen lohduttaja Alister McGrath.
- Hän ohittaa kaikki tilastotutkimukset keskusvalta-kirkon romuttumisesta ja julistaa kirkon johdolle vain kirkon uutta kulta-aikaa.
McGrath julistaa ihmisten tarvetta kirkon rituaaleille epävarmassa maailmassa.
Ja että kirkon ei tarvitse muuttua.
Mutta Mcgrath ohittaa teologian, etiikan ja ihmiskuvan ongelmat täydellisesti kirkon vanhoillisessa valtarakenteessa - suhteessa ihmisten modernin tiedostavaan ihmiskuvaan.
Suomessa korkeakirkollinen eliitti sulkee paniikinomaisesti silmänsä kirkon oman tutkimuskeskuksen tuloksille ja linjauksille sekä tietysi myös tavallisen kirkon jäsenen vaatimuksille kirkon nopealle muutokselle.
Lääneissä lehdet ihmettelevät miksi kirkko ei tee mitään kun ihmisten hyljintäreaktio on selvä ja vain pieni vähemmistö pitää valtaa enemmistöä väheksyen.
Tyypillinen stagnaatiokonsultti eliitin kyvyttömyyden ja korruption suojana. Hänelle jäykkä aateliskirkon mukainen keskusvalta on ihanne ja itsetarkoitus vaikka ihmisille se ei ole. Muutostulppa samassa sävellajissa kuin arkkipiispakin. Lisää kulisseja.
On mielipuolista, jos kirkko luulee voivansa kiistää ja kumota uusateismin ja humanismin uskon aakkosilla.
Suomessa valtionkirkko on yrittänyt estää homojen ihmisoikeudet, kansalaisten sosiaaliturvan sekä lasten kouluvelvollisuuden. Kirkon aatehistoria Suomessa on järkyttävä myös natsi-Saksan kannattajana.
Piispat käyttäytyvät kuin murrosikäiset kakarat.
He luulevat voivansa käskyttää humanisteja vaatimalla vain kirkkoa rakentavaa keskustelua.
Tietysti Tuomas Enbuske ja muut humanistit voivat kritisoida ja halveksua kirkkoa ja sen maagista ihmiskuvaa, keskiaikaisia rituaaleja, kuntapolitiikan valtaa, varsinkin kun kirkko vaatii valtaa kaikkien kansalaisten yli, jopa uskonnonvapauslain rikkomista kouluissa lapsille pakollisella tunnustuksellisella uskonnonopetuksella ilman lasten omaa valinnanvapautta valita rinnakkainen opetussuunnitelma ET.
Kirkko lisäksi verottaa ateisteja ja muiden uskontokuntien jäseniä ylimielisen yhteisöveron kautta joten kaikki kova kritiikki on hyvin perusteltua kirkon roomalaiskatolisen vallankäytön ja valtaopin takia.
Uskonto rikkoo yhä perustuslakia monessa suhteessa, mikä on parempi syy kritisoida kovalla kädellä?
Kirkkohan painosti uudestaan virkamiehiä ja nyt koululaissa lukee taas että uskonnonopetus on tunnustuksellista. Joten valtaa kirkko osaa käyttää ja sitä on kritisoitava.
Koulu ei saa olla uskontojen käännytys tukija. Mutta silti hovioikeus ei asiaa käsittele.
Kirkon oma moraaliton tilanne liityy aina rahaan.
Laajin jäsenkanta, sen jäsenten tarpeet sekä teologinen tulkinta on ohitettu kirkon rahojen ohjaamisessa sen eliitin ja staattisen konservatismin haltuun. Tästä syntyy paineita ja ihmettelyä jota hallitaan valheilla ja liberaalien sanojen käytöllä konservatismin hyväksi.
Kirkosta on tehty nostalgiakone, kirkkomuseo ja vuosikymmenten puheet luterilaisesta muutoksesta onkin ollut vain muutosta estävää tehokasta jargonia hierarkian puolustamiseksi. Puhetta ja retoriikan kaappausta liberaaleilta toiminnan ja johtopäätösten esteenä.
Tähän on syynä pirullisen ovela kirkon 1650 vuotta kehitetty byrokratia, jota on naamioitu demokratiaksi mutta on ollut kirkkoherrojen despotismia.
Seurakuntavaalit tuotetaan niin aneemisiksi, sammutetuin valoin ja kirkon jäsenille hahmottomaksi, että tavalliset jäsenet eivät tiedä, mitä ehdokkaat edustavat.
Vaalipaikalla ei saa olla selosteita äänestettävistä eikä karttoja ehdokkaiden opillisesta sijoittumisesta. Konservatiivit pelkäävät eniten avoimuutta.
Viime seurakuntavaaleissa monet konservatiiviset ja fundamentalistiset ryhmät muuttivat nimensä "uudistusmielisiksi" jotta kaappaisivat liberaalien ääniä kaikilla moraalittomilla keinoilla.
Suvaitsemattomat ovat alkaneet vaatia suvaitsevaisuutta suvaitsemattomille.
Koskemattomuutta vähemmistön vallalle.
Mielettömyyden ja linjattomuuden sirkusta koko kirkko?
Mutta olen melko varma että liberaalit alkavat vähitellen perustamaan uusia seurakuntia kirkon ulkopuolelle kun toteavat konservatiivien käyttämän uuvutustaistelun stagnaation, lahkojen suojelun, epärehellisen retoriikan ja opillisen korruption hinnan luterilaisille alkuseurakuntaa ihaileville.
Ehkä EU kieltää kirkolta verotusoikeuden, varallisuus romahtaa, valtion valvoma kirkkolaki puretaan ja valtionkirkko hajoaa silmänräpäyksessä 2-5 ryhmittymään ihmiskuvan ja eettisen käsityskyvyn mukaan.
Vanhoillisilla on uskomaton taktinen selitys kirkon stagnaatiolle:
jos kirkko suojelee ääriaineksia ja fundamentalismia, niin kirkko voi kontrolloida fundamentalismia kirkon alaisena toimintana.
Voin sanoa suoraan että tämä on mielipuolista.
Valtion kirkkona kirkko antaa nykyisin lahkoille kuten vanhoillislestadiolaisille ja kansanlähetykselle runsaasti arvovaltaa, suojaa sekä konkrettisesti pappien palkkoja ja tiloja käyttöön.
- Protestanttisen teologian kannalta harhaoppiset saavat opettaa useimmissa kirkon "pyhäkouluissa" mitä brutaaleimpia oppeja lapsille mm. Mooseksen joukkomurhien jumalallisesta luonteesta ja evoluution sekä tieteen kieltämisestä.
Suomen Ev.lut kirkko onkin kaikilla tilastomittareilla kulkemassa kohti jyrkännettä alas ja kiihtyvällä vauhdilla.
Sen uskottavuus ja kaksoisstandardit kyllästyttävät ja suututtavat ihmisiä.
Epäuskottava kirkko ei ole hyvä paikka etsiä uskoa.
Väkivaltinen kirkko homofobian ja seksuaalirasismin pesäkkeenä noudattaa vanhaa kaavaa fasististen ryhmien nationalistisena tukijana kuten jatkosodassa, jossa kirkko julistautui natsi-kirkon liitolaiseksi ja kirosi Norjan kirkon, joka kielsi natsiteologian.
Keskiaikaiseen pappiskulttuuin ja pappien palvontaan keskittyvät rituaalit työntävät kaikki tervejärkiset ihmiset kauas kirkosta, joka on myö siirytynyt takaisin 2010 keskiaikaisen magiauskoon ehtoollisvälineiden maagisesta ja totaalisesta muuttumisesta vereksi ja lihaksi.
Jeesuksen opetuksista on aivan turha puhua kirkossa, jonkakeskipisteessä on pappien magia ja pappien merkitys Jumalan erillisinä edustajina.
Kuten Jeesuskin havaitsi, rituaalimagia on vain vallan magiaa ja alistamisen magiaa eikä sitä etsivä sielu tarvitse.
Jeesus kumosi juutalaisen temppelikirkon veriuhrimystiikan, jonka roomalainen lahko kuitenkin palautti Paavalin opeilla Vatikaanin ehtoollisopiksi.
Ehtoollisen veriuhrimagia on suurin teologinen kuuma peruna.
Onko sillä mitään tekemistä Jeesuksen vapausopin kanssa?
Jumalanpalveluksen symboliikka ja dramaturgia keskittyy pappien aseman ja keskitetyn vallan palvomiseen poliittisena instrumenttina myös valtakunnan valtaapitävien vallan korostamsiessa.
Kirkko toistaa 5000 vuotta vanhoja Sumerin, Egyptin ja Rooman keisarikultin temppelirituaaleja ja keskusvaltaoppia, joilla ei ole mitään tekemistä progressiivisen protestanttisen teologian ja ihmiskuvan kanssa.
Luther musersi Vatikaanin EU:n.
- Protestanttisuus tarkoittaa rehellistä muutoksessa elävää mielekkyyttä etsivää ihmistä, henkistä ihmistä, joka ei ole perinteiden ja paavien orjana.
Kirkko on valinnut panssaroitumisen ja torjuntataistelun sekä sairaiden lahkojen suojelun kuten vanhoillislestadiolaisten ja seksuaalisadististen kalvinistien, viidesläisten.
Toimittajat tekevät parhaansa jotta kirkon äärimmäinen kahtiajakautuneisuus ei tulisi julkisuuteen esille.
Vakavin ja konkreettisi kulttuuritaantumisen piste kirkolla on luomisoppi.
Kirkko ei kiellä kreationismin opetusta ja tieteen kieltämistä pyhäkouluissa, uskonnontunneilla tai rippikouluissa. Virallinen kirkko sulkee korvansa ja antaa viidesläisten ja lestadiolaisten paahtaa.
Lutherin mukaan teologia ei missään nimessä voi kieltää tiedettä ja kilpaill tieteen kanssa vaan teologia on jatkuvasti muuttuva tulkinnallinen konstruktio ihmisen hyvän ja jumalakäsitysten määrittelystä ja tavoittelusta.
Voimme nyt vain odottaa liberaalien eroamista tai irtautumista kirkosta uudeksi uskonyhteisöksi.
Protestia, uusia Luthereita, suoraselkäisyyttä vastustaa elämälle vieraita paaaveja.
On aivan turha puhua kirkon yhtenäisyydestä kun puhumme protestanttisesta kirkosta.
Se ei ollut Lutherin tavoite.
”Yhtenäisyys” ja muuttumattomuus ei koskaan ole uudistajien tärkein tavoita.
Rehellisessä tilanteessa suomalainen kirkko voi vain haljeta kahtia sillä nykyinen panttivankitilanne, jossa vähemmistö harhauttaa kauniilla sanoilla enemmistöä kuljettaakseen ev.lut kirkkoa takaisn roomalais-katolisen Vatikaanin kirkon alaisuuteen.
Tämänhetkisessä tilanteessa kirkon jäsen ei aina tiedä, minkä teologian pappia hän tilaa omaan elämänvaiheriutaaliin julistamaan.
Kirkko elää jumalattomassa teeskentelyn tilanteessa, jossa suvaitsemattomia täytyy suvaita ja rasismia suojella.
Kirkko ei voi olla yhtäaikaa suvaitseva ja suvaitsematon. Paitsi että on arkkipiispan hyvin hoitaman kulissin takana.
Kuinka kirkko eliminoi 2013 muita uskonnollisia yhteisöjä vatikaanin tyyliin 900-vuotisen suomalaisen historiajatkumon ja käännytyksen linjassa:
Kun valtionkirkko perustettiin Roomassa niin kaikki keisarin kirkon ja roomalaisen kolminaisuusopin torjuneet "erilaiset" Jeesus-kristityt ja "gnostilaiset" (erilaiset) tapettiin tai karkotettiin. Ein Volk, ein Reich, ein Führer.
Kirkko on valtion kontrollin statuskone valtionkirkkona. Se ei ole pelkästään "perintöä" vaan yhtenäiskulttuurin fasismia, keskusvaltaa yli humanistisen ihmiskuvan. Ei ole sattuma että äärioikeisto (mm. Breivik) pitää nationalistista kirkkoa tärkeänä elementtinään - kuten natsit sotilaiden suostuttelussa.
Kirkko on ollut valtion uskonnon ja rituaalivallan tuotteistava virallinen uskontovirasto, rituaalikone, mielen kontrollin virasto, virallisten rituaalien sekä tunnelmien varmuusvirasto, muuttumattomuuden eetoksen julistaja.
Kirkko on tukenut vahvasti patriarkaalista valtarakennetta "perinteenä" ja vastustanut keskusvallan korostajana tehokkaasti näin alkuseurakunnan vallankumousta tasa-arvoisten ihmisten itsenäistä ja paikallista yhteisöperiaatetta.
- Suomen Ev.lut Kirkko ei myöskään vieläkään tunnusta olleensa tosi fastistisen ideologian edustaja sisällissodassa ja myöhemmin Saksan brutaalin juutalais- & mustalaisvihamielisen natsi-kirkon tunnustajana - Suomen kirkko kielsi kaikki kirkot, jotka kielsivät natsi-Saksan kirkkoneuvoston ja Hitler-opin Euroopan messiaana.
Kirkon ensisijainen olemus on valtakonstruktio ja sinänsä usko ei ole koskaan ollut kirkossa mikään vaatimus papeillekaan vaan vain uskollisuus ja tottelevaisuus on ollut kirkon ainoa vaatimus. Tämä on nyt vain korostunut kun perinteinen hevlettiopetus on kielletty papeilta.
Hassusti tämä uskoa kyselemätön kirkon rituaalikoneisto uudessa media-ajan muodossaan on kääntymässä nyt "suvaitsevaisuudeksi" kansankirkkona erilaisia kirkon omia manipulatiivisia lahkoja kuten viidesläisiä kalvinisteja vastaan - nyt ilman näkyvää syntioppia julkisuuskuvan ympäripyöreyden tähden vaikka piispat eivät sakastissa dogmeista luovukaan.
Lauantaina
ehkä suora videolähetys (?) kirkkopäiviltä klo 15:
- Mitä sinä tekisit itsevaltiaana kirkossa?
Taina West ja Kaarina Hazard (etusivulla) toimivat Kuopiossa kirkkokriitikkoina. Rakentavastiko?Mitkä
ovat kirkon tulevaisuuden kriittiset menestystekijät? Neljä terävää
keskustelijaa pohtivat, mitä he tekisivät, jos olisivat itsevaltiaana
kirkossa.Provokatiivisetkin puheenvuorot kansanedustaja Mikael Jungnerilta, kirjoittaja Kaarina Hazardilta,
käsikirjoittaja-pappi Kai Sadinmaalta
ja kirjoittaja Taina Westiltä. Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalon johdolla pohditaan, miten kirkkoa pitäisi tuulettaa.
Jonkunsortin lähetys Kuopio
https://www.facebook.com/kirkkopaivat
http://www.kirkkopaivat.fi/8-uutiset/51-itsevaltiaana-kirkossa
Pieta Arkapiispa ja pullakahvit
** Lisäys
McGrathin puhe tässä linkki
* lisäys
- Mitä McGrath todella sanoi?
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti