Ihminen on tyhmä tappaja.
Susi on älykäs tappaja.
Susi on ekologiaa tärkeimmillään.
Susi on mm. hirville tarpeellinen tappaja.
Suden suuhun joutuminen on luonnon tapa pitää hirvikanta terveenä ja sairaat yksilöt nopeasti luonnon kierrossa.
Susi on välttämätön osa hirvien ja ihmisten ekologiaa ja elämänlaatua. Tätä kutsutaan evoluution ekologiseksi toimintamalliksi.
Myös kaikkia jyrsijäkantoja susi hoitaa tehokkaasti - jos ihminen antaisi sen liikkua pelloillaan luonnollisesti.
Ihminen tappaa terveimpiä hirviäkin ilman suden vaistoja raukkamaisesti teknologian avulla hevosenlihaa mässyttäen kyttäystornissa ja siten heikentäen hirvikantaa.
Ihmisellä ei ole enää originaalin luontokulttuurin tuhoamisen jälkeen metsän viisautta, vaistoa hirvikantaa auttavasta tappamisesta. Sudella on.
Suden tappajalle on olemassa hyvin yksinkertainen psykologinen testi, kuinka selviää omien päänsisäisten ongelmien laajuus, mielisairauden ja epärehellisyyden sairastuttava uhka metsästäjälle itselleen.
Jos tunnet iloa tappaessasi suden, olet selvästi torjumassa omia ongelmiasi ja siirtynyt sadistiselle tunteittesi käsittelemisen ja torjumisen vaiheeseen (nk negatiivinen sublimaatio), jossa pakenet ymmärrystä ja tunnet sairasta iloa luonnon tuhoamisesta paetessasi elämäsi, lapsuutesi, yhteisösi ja mielenterveytesi todellisia ongelmia. viha ja turhautuminen johonkin "turvalliseen" vihan kohteeseen, johon voi lietsoa ja pelotella muita ihmisi yhdessä vihaamaan.
Yksinäisyyden ja avuttomuuden tunteet vähenevät joukkovihassa - hetkellisesti mutta todelliset psykkiset ongelmat pahenevat pinnan alla.
- Projektio tarkoittaa omien ongelmien torjumisesta nouseva paine projisoida ahdistus ja yhteisöllinen viha johonkin symbolisella tavalla "helposti" vihattavaan kohteeseen.
Ihmisen viha sutta kohtaan on haitallista ennen kaikkea ihmiselle itselleen sillä aivan selvää on, kun koska Suomessa metsän opettama susi ei tapa ihmisiä niin ihmisten viha metsällä on yksinkertaisesti sosiaalista perää, yhteisön ja suvun ongelmien selvittämättömyyttä ihmisten yhteisöllisistä ja psykologisista ongelmista, usein siis lapsuuden perheväkivallasta ja tunnekylmyydestä nouseva vihaa, joka puretaan johonkin mahdollisimman outoon kohteeseen, ettei ihminen joutuisi selvittämään todellisia ongelmia.
Vapaa susi myyttisessä metsässä on ongelmiensa orjalle houkutteleva vihan kohde mutta itsepetoksen paikka.
Kulttuurissamme on kirkon satojen vuosien opettaman syntikulttuurin jäänteinä sairastuttava asenne yksilöiden ongelmiin: ongelmista ei saa puhua eikä edes ajatella itsekseen, muuten leimaudut oudoksi ja pelottavaksi ja olet kuin syntipukki, muiden halveksunnan ja pilkan kohden, kuin uhkaava susi metsän laidalla.
Ihmisten tunne-elämän todelliset ongelmat ovat yleensä hyvin vaikeita. Jotain muuta kuin aito susi metsän laidalla tuijottmassa.
Ihmisten kokemat vääryydet ja traumat ovat vaikeita selvittää, sillä yleensä yhteisöissä tapahtuva henkinen väkivalta on kielletty puheenaihe.
Oman lapsuuden kokemuksien selvittäminen on myös tavattoman vaikeaa, sillä ihmiset ovat usein keksineet itselleen suojaksi täysin fiktiivisen tarinalapsuuden ja torjuneet arkitajunnastaan pahat kokemuksensa mutta kun paha olo jää valheista huolimatta, täytyy löytää turvallisia etäisiä vihan kohteita, joilla ei ole mitään tekemistä oikeiden ongelmien suhteen.
Siis on vihattava sutta, vaikka se ei tapa ihmisiä eikä aiheuta mitään uhkaa ihmisille metsän virkamiehenä mutta koska muinoin kirkon opettama pyhä viha metsän eläimiä kohtaan ja aateliston halveksunta metsäsuomalaisten luonnonkulttuuria kohtaan on vielä kulttuurissamme vaikuttamassa mielikuvina ja hyväksyttävinä vihan kohteina niin kuvittelemme tulevamme hyviksi ihmisiksi, kun keksimme taas yhteisiä vihollisia ja demoneja pimeästä metsästä.
Kirkon opetuksien mukaan ihmisistä tuli parempia kristittyjä vihatessaan "metsän voimia" ja alkuperäistä metsää kunnoittava kultuuriamme. Vatikaanin ja paavin käännytys-opetukset vaikuttavat yhä kultturissamme asenteina ja järjettöminä pelon tunteiden ohjaamisena.
Jos miehet luulevat susijahdissa olevansa ristiretkellä yhteisön puolesta, niin silloin myös heidän poliittinen tiedostamisensa on toivotonta ja yhtä helposti harhautettavaa.
II
Poliittisen kanavan puuttuminen
Maakuntien taloudelliset ongelmat muuntuvat sosiaalisiksi ja psyykkisiksi ongelmiksi.
Aina on kriisin aikana hyvä etsiä syntipukkeja - vaikka olkoon se pukki nyt poliittista avuttomuutta tunteville suomalaisille vihattava susi. Uhri meidän isiemme synneistä ja veri meidän ongelmiemme edestä.
Ongelmien kokonaisuutta on vaikea ymmärtää, niistä ei saa helposti tietoa ja keskustakin keskittyi valtansa aikana tekemään vain verovähennyksiä ja tukiaisia länsi-Suomen varakkaille alueille.
- Poliittinen vaikuttaminen on nykyisn
vaikeaa ihmisten elämän ja ongelmien helpottamiseksi ja siksi harva
ihminen uskaltaa ajatella poliittisesti ja rehellisesti yhteisön ja oman
elämän vaikeimpia ongelmia. Poliittinen ongelmien tiedostaminen on nyt
hyvin vaikeaa niin kaupungeiss akuin maaseudulla.
Ongelmia ei kanavoida poliittisesti ja siksi ne purkautuvat vihakulttuurina mm. susia tai vihreitä vastaan eikä poliittisesti jäsentyneenä keskustaa, kokoomusta ja demareita vastaan.
Puolueorganisaatio on hylännyt paikallistason keskittääkseen sokean valtansa omalle puolue-eliitille. Poliittisen kapinan esittäminen puolueen sisällä on tehty erittäin vaikeaksi ja koyhimmän Suomen ongelmien esiintuojat yksinkertaisesti vaijetaan tai heitetään ulos puolueesta.
III
Summaus
On ääretön oksymoron, että ihmismetsästäjät vihaavat metsän älykästä ja tarpeellista kuningasmetsästäjää, sutta.
Jos susi on utelias ihmisiä kohtaan,
niin ei se ole merkki susien ta paavin vihollisen Saatanan suunnitelmista ihmisten metsästämiseksi.
Sudet ovat älykkäitä ja sosiaalisisia nisäkkäitä kuten ihmiset - kaikki älykkäät olennot ovat uteliaita outoja ilmiöitä kohtaan.
Ihmiset ovat outoja metsän eläimille mutta silti lapsikin tajuaa, että savulta, pippurilta, lihakarjan antibiooteilta, hiivavehnän bakteeriviljelmältä, Koffin happamalta oluelta ja muovilta haiseva ihmisen liha ei metsässä eniten ihmisen kaltaisia liikkuvia älyolentoja kiinnosta, ei karhua eikä sutta. Ei todellakaan. Todistetusti.
IV
Opettakaa lapsianne ja naapureitanne luonnon viisauteen
Älkää opettako lapsianne tahallaan ärsyttämään metsän liikkujia ja aiheuttamaan omasta syystään vääriä tilanteita.
Opetelkaa metsien tavoille:
kuinka kohdata karhu ja susi.
Karhut ovat uteliaita.
Jo tämän tiedon panttaaminen ja väärentäminen voi ehkä johtaa kuolemantuottamukseen omille lapsille - ihmisen opetetun pelon takia.
- Tytöt jatkoivat kävelyään jäljistä huolimatta. Kuinka ollakaan, niiden päässä, kuusikon reunassa, vastaan katsoikin karhu. Tytöt pinkaisivat karkuun, eikä eläin onneksi lähtenyt heidän peräänsä. Tytöt kertoivat, että ruskea pää vain katsoi sieltä.
Jo tämä asetelma olisi voinut johtaa tragediaan.
Tytöt toimivat väärin.Tytöt aiheuttivat itse vaaratilanteen juoksemalla.
Mitään muuta ongelmaa ei ollut.
Karhut katsovat. Sudet katsovat. Ihmiset katsovat.
Kysymys ei ole reaktioista vaan kuinka lapsille opetetaan pedoista mm. pelotesatujen ja vihapuheen avulla.
Tyttöjä ei ole opetettu toimimaan oikein villieläinten kanssa, vaikka asuvat kansallispuiston vieressä. Järjetöntä aikuisten vastuuttomuutta. Kaikki vastuu tyttöjen kohtalosta olisi ollut vanhemmilla, jos olisi käynyt huonosti. Ei karhun.
- Pohjoisen pedot eivät ole kiinnostuneita ihmisistä, paitsi jos ihminen paniikkijuoksullaan muistuttaa tahallaan saaliseläintä.
Karhuja ja susia ei saa ikinä juosta pakoon.
Vain ihmisen oma pelko tappaa älykkäiden karhujen kanssa.
Nähdäkseni kaikki raadellut lenkkeilijät ovat yrittäneet ensin pakoon eivätkä ole yllättävässä lähikontaktissa oikealla tavalla heittäytyneet heti maahan.
Miksi aikuiset turvautuvat pelkoon lasten kasvatuksessa?
Kirkkouskontomme on tuotu meille pelolla ja esi-isiemme muinaista luontoläheisyyttä vihaten.
Kirkonmiehet ja nimismiehet eivät pitäneet suomalaisten eläinten kunnioittamisesta, luontosuhteesta, ja niin alkoi kirkon tuhannen vuoden sota suomalaista luonnonuskomuskulttuuria vastaan.
Ja se jatkuu yhä peloissamme.
Jos olemme pelkojemme orjia, teemme järjettömyyksiä ja luonnottomuuksia.
- Yksityiskohta, extra fakta
Siksi kotisutemme eli koirienkin sylki on terveellistä ihmisille - kun taas kissojen sylki on erittäin vaarallista ja bakteeripitoista.
Apokalyptinen susifobia:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti