tiistaina, huhtikuuta 01, 2014

Sanoutuuko arkkipiispa irti lestadiolaisten puhtausmagiasta


Sanoutuuko arkkipiispa irti lestadiolaisten hengistä

Sanoutuuko arkkipiispa myös irti lestadiolaisten ihmisiä jaottelevista hengistä, ns henkiopista, ja kieltää vanhoillislestadiolaisten pappien toiminnan ev.lut. kirkossa?


Tämä arkkipiispan ”damage control” eli jälkiviisas julkisuudenhallinta toimittajien edessä mediatietoisuuden rauhoittelemiseksi on jotenkin niin sanoinkuvaamattoman pinnallista ja teeskentelevää julkisuusmoralismia kun samalla vanhoillislestadiolaisten omien "seurakuntaa uhkaavien" jäsenten "henkien" manauksiin ja tottelemattomien henkilöiden kirousjulistuksiin arkkipiispa ei millään puutu mutta tälläiset julkisuusponnahdukset saavat arkkipiiskasta hetkittäin luterilaisen moralistin

- kun muuten tavallisesti tuomiokapituli käskee ihmisten pitämään ongelmat ominaan "ettei tuomiokapituli toimi inkvisitiona".

Ehkä puolessa seurakunnista toimii Sanan ja rukouksen viidesläinen iltatoiminta, joissa puhutaan pahoista hengistä ja halukkaat manataan vähintäänkin "nurkan takana" kirkon tiloissa. Toiminnassa on myös kielilläpuhumista, parantamista ja ennustamista.

Vanhoillislestadiolaisten toiminta ja oppi on täynnä kirkkolain, luterilaisen teologian ja kirkkojärjestyksen vastaista opetusta kalvinismin suuntaan niin että vanh.lestadiolaisia ei millään tulkinnalla voi kutsua luterilaisiksi protestanteiksi. 
    mm.
  •   "Ilmianto-oppi sisälsi myös SRK:n uutta opetusta, henkioppia. Niinpä vanhoillislestadiolaiset raportoivat myös epäilyksensä uskonystäviensä sieluun asettuneista henkivalloista, joita vastaan Jumalan Valtakunta tuolloin taisteli."  http://freepathways.wordpress.com/2011/10/11/harhaoppeja/

Sielunhoito-opetuksissa vanh.lestadiolaiset ovat  suorasanaisesti kieltäytyneet kirkkojärjestyksestä ja vain papeille määrätystä toiminnasta.

Vanhoillislestadiolaiset ovat ihmisoikeuksien vastainen lahko arkkipiispan, valtionkirkon ja viranomaisten suojeluksessa.

He kieltävät uhkaillen naisilta valinnan ehkäisyyn ja vaativat Jumalan nimessä suojaamatonta seksiä - vain aviomiehen valitsemalla määrällä ja ajankohdalla ilman naisen omaa tahtoa.

Nuoria uhataan helvetillä esiaviollisesta seksistä ja nuoret ajautuvat 16-18-vuotiaina avioliittoihin.
  Tämäkö on valtionkirkon oppi? 


Vuosaaressakin on manattu kaikenlaista kirkkoherrojen luvalla afrikkalaisten viikonloppukokouksissa.

Onko manaaminen siis luvallista kirkossa vai ei?
Onko seksiin pakottaminen luvallista arkkipiispan suojeluksessa?

Tilanne on täysin epäselvä. Onko kirkon linjat vain etupäässä julkisuustorjuntaa ja -hallintaa? Kirkollisverojen varmistamista ilman teologiaa ja kirkkolakia? Kulissikirkko valtokirkon tittelin, verotusoikeuden ja verohelpotusten ylläpitämiseksi? 



    II


 Ja miksi arkkipiispa antaa kirkkolain mukaan asiattoman piispan hääriä ev.lut pappien kanssa - pappien antaessa jopa kirjallisen julistuksen, jonka mukaan he seuraavat ulkopuolien piispan oppia?



     Kirkko kirkon sisällä, Luther-säätiö



Miksi valtionkirkko väittää noudattavansa kirkkolakia valtion suojeluksessa, jos sitä ei kuitenkaan noudateta piispojen "Pax Lutheruksessa"?

Tämä ilveily valtionkirkon venytetystä asemasta perinteen varjolla ja lahkojen suojelu vastoin kirkkolakia on karmeaa valtapeliä ihmisten mielenterveydellä.

Kirkon tulisi erota valtiosta ja heittäytyä täysillä rakastamiensa henkien ja lahkojen pariin. Valtionkirkon arvovaltaa käytetään järjestelmällisesti väärin.




Viidesläiset henki-iltojen järjestäjät haluavat nyt piispoilta ohjeita ja rajoja:



Piispainkokous haluaa nyt edistää löysää "ykseyttä"  eli kritiikittömyyttä ja keskusvaltaa mutta taitaa olla täysin todellisuudesta irtaantunut haaveissaan. Luther oli superkriittinen ja tarkka periaatteissa, jotta vallanhimoiset lahkosaarnaajat ja papit eivät saisi enää valtaa.


Nyt Tampereen seurakuntien omaisuus kaapattiin 2014 hurjalla vauhdilla ja kirkkohallituksen painostuksella kirkkohallituksen ja seurakuntayhtymän omaisuudeksi.

Enää seurakunnat eivät voi erota piispojen kirkosta.

Aito protestanttinen kirkko ei saa olla valtakeskittymä rakenne ja verotus tärkeimpänä toimnnan määreenä  eli valtionkirkko, jos kirkko kutsuu itseään protestanttiseksi . Tuntuu siltä että kirkon sokeat peesaajat ja äänenkannattajat alkavat kuitenkin heräilemään laajan ykseyden katastrofaaliseen vaatimukseen: 
  •    "Poikkipuolisen sanan lausujat leimataan usein liberaaleiksi riidanhaluisiksi räyhähengiksi, joita uhkaillaan erilaisilla maallisilla ja taivaallisilla rangaistuksilla.

    Kirkon ykseyden nimissä kirkko ja sen johto antaa arvovaltansa, henkisen ja usein myös taloudellisen tuen mitä erilaisimmille hengellisille tahoille, liikkeille ja järjestöille.  Tämän vuoksi omaa nahkaansa varjeleva kirkollinen media on laiska puuttumaan ongelmiin"
    - Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Seppo Simola
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/10718-ki...




  III


Kirkon tilanne on kiihtyvä kriisi piispojen välttäessä uutta oppia ja protestantismin ydintä, jatkuvaa uskonpuhdistusta. 


Luterilaista jatkuvaa uskonpuhdistusta ja rituaalivallan eli pappiskultin ja henkilöityvän saarnaajavallan purkamista. 


Valtionkirkko on roomalaisen lahkon vallan unelma keisarin kainalossa  mutta selvästikin se on hajoamassa uudistuskyvyttömien piispojen vältellessä ongelmia.

Piispat eivät ole ymmärtäneet luterilaisuuden ideaa ja vallankumousta.
Tärkeintä ei ole muoto vaan sisältö.

Tärkeintä ei ole perintö ja dogma vaan ihmisen eksistentiaalinen tiedostaminen.
Jeesukselle ihmisläheinen tulkinta, rakkaus, inhimillinen ihiskuva  ja totuuden etsintä oli ylivoimaisesti tärkeämpää kuin perinteet, puhtauden neuroottinen määrittely ja veriuhrirituaali.
Jeesus kumosi uskonnot rakkauden käskyllä ja kapinalla.

Helsingissä on tapahtunut maailman nopein ateismin leviäminen: Helsingissä nuorista ja nuorista aikuisista 50% uskaltaa sanoa nyt gallupissa olevansa ateisti. Luterialaisessa kirkossa olisi tilaa mös ateismille. Tärkeintä on rakkaus, ei rakkauden julistaja tai rakkauden rituaali, ehtoollinen. 


Piispat pelkäävät Ruotsin tilaa. Kirkko on pelkkä perheen rituaalitila elämänvaihemuutoksissa eikä kirkon opetuksilla ole väliä.

Siksi kirkoissa ei välitetä teologiasta tai seurakuntalaisten mielenterveydestä kirkkoherrojen sallimassa hurmostoiminnassa sillä piispatkin edellyttävät toimintaa jättimäisten kirkollisverojen "vastikkeeksi". Tyhjät kirkot ovat aika nolo tilanne yhtenäiskulttuuriin vielä nojautuvalle "valtionkirkko"-opille.


Kansalaiset kokevat kirkon perinne- ja rituaalikoneistona, joka siirtää ritualiseesti ihmiset eteenpäin elämän muutosvaiheissa.

Eksistentiaalista merkitystä ja pohdintaa kirkko ei tuo mutta rituaalista tapojen turvaa kylläkin. Hautajaiset ovat suomalaisille ja ruotsalaisille kirkon tärkein tehtävä.

Gallupin mukaan ihmisten  uskomukset juoksevat yhä kauempana konservatiivisten kirkkodogmien luota. Piispat pitävät mm. kiinni yhä Neitsyt Marian ikuisesta neitsyydestä kirkon oppina.

Kirkko on kuninkaan ja valtion virastona korostanut, että kirkossa ei etsitä kokemuksia tai totuutta vaan kirkko tarjoaa valmiita maagisia rituaaleja ja dogmaattisia totuuksia.

 Pappien puhetaidot ja karisma ovat puheammattilaisina  ottaen hyvin kyseenalaiset, sillä papit ovat tottuneet etäiseen virkamiesmäiseen arvovaltaan ilman yhteyttä ihmisiin.  
Tiedekin on mysteerien tunnustamista: nykytiede tunnustaa paljon mysteerejä. Se on hyvin luterilaista. Etsimisen periaate omahyväisyyden ja turhamaisen varmuuden sijaan.



Ehkä kirkon pitäisi jakautua kahteen toiminnalliseen kirkkokuntaan ja kirkkolaki lakkauttaa, jotta ei olisi valtionkirkkoja epädemokraattisina suosikkeina.

Liberaali ja konservatiivi-siipi.
Kirkon varallisuus jaettaisiin jäsenten valikoitumisen mukaan
eli jos jäsenistä 72% haluaa liberaaliin selkeän luterilaiseen kirkkokuntaan niin se saisi prosenttiosuuden mukaan kirkon varallisuutta ja tuloa.
Rakennuksia sitten molemmat käyttäisivät.
Mutta eihän piispoilta tähän tahtoa löytyisi eikä kirkolliskokoukseen soluttautuneilta viidesläisiltä - tai ehkä he voisivat lämmetä rehdille asetelmalle.
Kirkko vain hiipuu ja notkahtelee pois Ruotsin tyyliin
- skandaalien säestämänä, koska piispat haluavat eristäytyä ongelmista ja käydä Vatikaanissa kahveilla.
"Luther"-säätiö on kuin hai, joka odottelee notkahduksia ja pelottelevat piispoja. (Ei ole luterilainen lahko).
Uudistus on pahin painajainen jäykille piispoille.
Siksi innostuneet ja vauhkoavat lahkot ovat heille mieluisampia kuin pettyneet luterilaiset.



  IV


Voiko kirkossa olla terapeuttista hurmostoimintaa 
luterilaisella pohjalla ja shamanistisen kulttuurin jatkumona?

 Voi.


 Mutta luterilaiset papit eivät sitä kuitenkaan itse halua vaan luovuttavat kirkkoherran käskystä kiihkeät ja jännittävät tilaisuuden viidesläisten kalvinistien järjestettäviksi. Aikaisemmin kirkossa on kielletty kaikki emotionaalinen rituaalitoiminta ja vain pappi on saanut kirkossa puhua ja ilmentää tunteita.


Kirkko hylkää ihmisten henkisen etsinnän ja estää uskonpuhdistuksen.

Jako on nyt omituinen: pitäessään kiinni jäykistä dogmeista, perinteistään ja papin arvovaltaa korostavasta etäisyydestä kieltäytyessään uudistumasta päämäärätietoisesti luterilaiseen suuntaan - kirkko päästääkin irti mielenterveyttä uhkaavan lahkotoiminnan, jotta piispat eivät joutuisi uudistamaan itse varsinaista kirkon toimintaa.

Eli kirkko ei suostu uudistamaan mutta antaa täysin epäkirkollisen toiminnan kirkon ulkopuolisiin käsiin kirkon kiinteistöissä, jotta ihmiset eivät ohjaudu kirkkoveron ulkopuolelle.

Hyvin epämoraalista johtamista kirkkoherroilta ja piispoilta.


Kuninkaan kirkko pyrki korostamaan vain pappien ja virkamiesten arvovaltaa ja kuninkaan "Jumalalta saatua oikeutta hallita".

Nyt kirkon funktio ja muoto voisi olla jotain muuta kuin valtaeliitin ja vanhoillisen konservatiivien kritiikitön tukeminen krikkopolitiikassa mm. keskustalaiset lestadiolaiset.

Uudistumisen paineet annetaan purkautua viidesläisten fundamentalismiin koska piispat haluavat estää uudistumisen kirkon ytimessä.


    Hurmosta on kahdenlaista.

 a)

 Luther itse kannusti enstaattiseen kokemuksen hakemiseen eli mm. hiljaiseen mietiskelyyn ja aistien sulkemiseen.
Joogaklubit tarjoavat enstaasia, jota mm. nuori Luther etsi ennen uskonpuhdistusta.

 b)

Ekstaattinen tarkoittaa kiihtymistilan kokemusta, joka tapahtuu yleensä hitaasti kiihdyttäen musiikilla, liikkeillä, dramaturgialla, dramaattisilla tarinoilla ja emotionaalisilla puheilla yms.

Vanhin uskonnollisuuden yhteisömuoto eli Shamaanin parannustilaisuus on ollut yhdistelmä kumpaaakin:

Shamaani on ensin yhteisön laulun, rummutuksen ja runojen avustamana kiihottanut itsensä ekstaasiin rytmisesti liikkuen  ja on sitten vaipunut enstaasiin tai jopa syvempään transsiin liikkumattomana.




Kahdeksan eri kirjoittajan kirjoitusta demonologiasta ja käsitysten sekä maailmankuvan muuttumisesta - uskonpuhdistus on uskontojen ainoa suunta. 

Demonioppi ja psykiatria,

 - kirjoittaja Hannu Lauerma
, tutkimusprofessori, THL; vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala

   http://kirkonkellari.fi/








1 kommentti:

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Nyt Tampereen seurakuntien omaisuus kaapattiin 2014 hurjalla vauhdilla ja kirkkohallituksen painostuksella kirkkohallituksen ja seurakuntayhtymän omaisuudeksi.

Enää seurakunnat eivät voi erota piispojen kirkosta.