Kun nyt ihmetellään kirkkoherrojen viehtymystä ja suopeutta Jalovaaran suggestiovaltaan ennen toimittajien aiheuttamaa julkista "uskonpuhdistusta", niin täytyy mennä 5500 vuotta ajassa taaksepäin:
Sumeriin, jossa shamanismi sulautui yhdenmukaistavaan keskusvaltaan bränditemppeleinä.
Pappis-Kuningas -instituutio eli valtionkirkko loi sitten vallan muodostaa ammatti-armeija ja ohjaileva yhtenäiskulttuuri: ensimmäisenä Sumer.
Rooman valtionkirkko, Mars-temppelikultti, toteutti täysin sumerilaisen valtionkirkko-instituution uusittuna ja siitä se siirtyi suoraan roomalaiselle marttyyrilahkolle eli roomalais-katolilaiselle kirkolle keisarin kainalossa ja keisarin "kristillistä" valtaa korostamaan Jumalan edustajana.
Sumerissa papeista tuli myös sotilaspappeja ja tätä samaa valtakulttuurin motivointikaavaa Rooman Mars-jumalan temppelikin toteutti ja mitä meillä "ev.lut" kirkko toteuttaa Suomessa vuonna 2013.
Afganistanissa suomalaiset ovat olleet ainoita, joiden mukana on liikkunut aseistettu ja ampuva sotilaspappi Sumerin ja jatkosodan hengessä.
Käytännössä Ruotsin aateliset ja kuninga s toteuttivat aikoinaan Suomen kolonisaatiossa Sumerin pappiskuninkaan strategiaa ja keksusvallan hierarkiamallia totaalisessa kulttuurimuokkauksessa.
Valtionkirkkomalli on selvästi Sumerista ja sielläkin temppelin rauhaa suojeltin "demonien", pahojen henkien, poisajamisilla, ehtoollisella ja yhdenmukaistamisella.
Yhtenäiskulttuuri on pappiskuninkaiden tärkein valttikortti yhden ison armeijan muodostamiseksi. Sumerin 4 kaupunkivaltiota olivatkin jatkuvasti sodassa keskenään vaikka jumaluudet olivat aika samat. Sama tapahtui Euroopassa monta kertaa.
Pappiskuninkaan valta ja verotusvalta Sumerissa oli temppelibrändin varassa.
Tämä loi pappiskultin josta luther ja protestanttiset kapinallliset yrittivät päästä eroon. Mutta eivät täysin onnistuneet.
Joka asutuksen keskellä Sumerissa oli samanlainen temppeli ja samat jumaluudet. Vallan keskittäminen vaati uskonnon brändäämistä. Tätähän europpalainen kirkkobrändikin on ollut.
Sumerissa keksittiin myös pyhä kolminaisuusoppi, hallitsevien jumalien oppi, jossa yhdistettiin eri heimokulttuurien trendit yhden uskonnon alle. Yksi jumalista oli Es, joka käveli vetten päällä ja joka ruokki kannattajiaan kalasaalisihmeillä.
Heimouskonnot eli shamaanikulttuurit olivat alunperin tasapainon, luontosuhteen ja samalla luonnonhenkien palvomista ja meditatiivisesta sisäistämistä yksilöuskontona - mutta myös kriisitilanteissa shamaanin taidoilla yhteisöä kokoavaa.
Hyvin rationaalista, inhimillistä ja joustavaa ilman sortavaa ja muokkaavaa yhtenäiskulttuuria. Shamaani ei ollut johtaja vaan leirin ulkopuolinen parantaja, yksinäinen susi. Aito shamanismi ei ikinä ole ns. yhtenäiskulttuuri ja pappiskultti kuten kirkkokulttuurissamme vaan voit valita sinua puhuttelevan luonnonvoiman ja niihin liittyvät personifikaatiot, hengettäresi ja henkesi, jotka puhuttelevat ja joita voit palvoa. Shamaani sitten ottaa kriisitilanteessa yhteyttä henkeesi ja selvittää yhteisön yhteiset sosiaaliset konfliktit, jos sairaus iskee ja menetät harmoniasi.
Suomen valtionkirkot vastustavat sitä että luonnonuskonnot hyväksyttäisiin valtion taholta virallisiksi uskontokunniksi. Kirkon jäsenet ovat valtion asiantuntijaraadeissa varmistaneet, ettei luonnonuskontoja hyväksytä kirkon dogmipohjaisilla "kriteereillä".
Pelko on aiheellista sillä luononuskonnot olivat esi-isiemme originaali elämänfilosofian muoto ennen kirkon kolonisaatiota ja kulttuurimme ja luonteenlaatumme järjestelmällistä tuhoamista.
II
Onko olemassa "alkuperäistä" kristillisyyttä?
On todellakin totta, että tässä katolisen kirkon perintöön tukeutuvassa "ev.lut" kirkossakin on jätetään pois huomiotta historian vaiheissa ohitettu ja nujerrettu vahva kristillinen suuntaus, gnostilainen eli meditatiivis-filosofinen kris tillisyys.
Jonkin verran Luther yritti tuoda sitä takaisin mutta joutui osaltaan peräytymään.
Luther oli mystikko ja luostarissa ollessaan pyrki nälällä, itsensäruoskimisella ja valvomisella saavuttamaan shamanistisia ekstaasitiloja erään naispyhimyksen kohtaamiseksi. Jeesuskin meni eräaahan etsimään tiedostavia näkyjä ekstaasin ja enstaasin avulla.
Luther oli laajakatseinen mutta ahdas saksalainen tapoja kunnioittava kirkkokansa sai hänet taipumaan monessa seikassa takaisin katoliseen kirkkokuriin ja -tapaan kunhan paavin magiasta ja verotusvallast oli päästy eroon.
Rakenteeltaan gnostilaisuus se oli modulaarista eikä keskusjohtoista "yhtenäiskulttuurin" valtapolitiikkaa.
Gnostilaisuus oli paljon laajempi ilmiö kuin roomalaiskeskeinen kristillinen lahko, joka vallanhimoisena sitten teki sopimuksen keisarin kanssa.
Kaikki kastajakristityt, jotka tekivät sitten liiton Rooman lahkon kanssa, vainosivat alusta saakka gnostilaisia. Paavalin kirjeet tuomitsevat jatkuvasti gnostilaista yksilökeskeistä mietiskelykulttuuria ja filosofista Jeesuksen seuraamista viisaana elämänä.
Gnostilaiset eivät kastaneet lapsia kuten ei Jeesuskaan. Jeesus puhui aikuisen sisäisestä suunnanvaihdoksesta.
Jeesus kehotti rukoilemaan yksin gnostilaiseen tyyliin eikä ekstattisesti ryhmässä, kuten Pietarin ja Paavalin kastajakristityt hurmosuskontoaan kehittivät.
Paavali takoo ja toistaa teksteissään keskusvallan tärkeyttä.
Valtaa. Vallan keskittämistä ja alistumisen ihanuutta seurakuntalaisille yhdessä muotissa ja instituution kautta valmisannoksina ilman mystiikkaa.
Tästä muodostui aatelisten valvoma yhtenäiskulttuurin teollinen tuotantolaitos eli roomalais-katolinen kirkko.
III
Ihminen on homo religiosus.
Ei uskonnollisuus koskaan poistu vaikka valtionkirkko voikin haihtua.
On paljon terveellisempiä uskonnollisuuden muotoja kuin Mooseksen sotilas-Jahven palvonta valtion sokeana tukemisena - ja vaihtoehtoja niitä kannattaa esitellä.
Ihminen on elastinen olento ja sosiaalisesti merkitystä etsivä.
Skeptikot suuntaavat tulevaisuususkonsa eli uskonnollisuutensa eri tavalla kuin verimagiaan uskovat jeesususkovaiset.
Tiede on luonut uusia tapoja uskoa tulevaisuuteen.Mutta kuten tiedämme jopa tieteen pohjalta niin kulttuurin, poliittisen todellisuuden ja luonnonmullistusten muutosten ennustaminen, oman tulevaisuusvision ja tieteellisten johtopäätösten toteuttaminen on äärimmäisen hankalaa ja jopa mahdotonta.
Tiede ei voi määrätä poliittisen kulttuurin ja hallita vihakulttuurin muotoja kuten Platon toivoi.
Tieteentekijät eivät voi luoda optimaalista kulttuurinmuottia. Tiede on vaikuttanut tiettyy realismiin kulttuurissamme mutta tiede ei voi olla koskaan kulttuuri. Tieteen soveltaminen on kulttuuria ja sekin on aina subjektiivista ja ideologista.
Mutta silti ihminen luo visioita tulevaisuudesta ja omista tavoitteistaan - tämä on uskonnollisuuden laaja määritelmä uskontotieteessä.
Mahdollisuuksien visiointi, optimismin optimointi kulttuurin kautta. Jotkut soveltavasti jotkut konventionaalisesti.Kaikki ihmiset ovat skeptisiä!
Jopa kiihkeät Jeesus-Perkele-maailmanloppu-uskovaiset ovat skeptisiä ja epäileviä
- siksi he etsivät koko ajan todisteita ja ihmeitä!
Jokainen ihminen oman päänsä sisällä taistelee pessimismiään ja skeptimismiään vastaan sillä optimismi on aina uskomista ja ei ole hengissäpysvää ihmist, joka ei loisi optimistisia visioita. Itsemurhaajat valitsevat 100% skeptimismin: he tuntevat, etteivät voi visioida ja hallita tulevaisuuttaan lainkaan.
Nykyisessä jäykässä kirkko-teologiassa on vakavia uskontofilosofisia ongelmia. Otetaan yksi.Se ei ota huomioon mm. Buddhan vaikutusta Jeesuksen oppeihin. Jeesuksen veljen aidoksi uskotussa kirjeessä puhutaan elämänpyörästä, mikä on selvästi buddhalaisvaikutteinen termi.
Luterilaisen teologian ytimessä on kuitenkin muutos ja protesti.
Valta-aseman saavuttanut kirkkoeliitti luonnollisesti vastustaa protestia ja muutosta.
Mikään ei ole muuttumatonta ihmisen kulttuurissa ja tämä on moderni perusoivallus Lutherin ja muiden kapinallisten toiminnan taustalla. Aivotutkimuksissa skeptikkojen aivoissa oli jotain toimintaa, mitä uskovaisilla ei ollut. Hyvin mahdollista.
Mutta ei se poista ihmisen perusyllykkeitä kun jotkut nousevat korkeammalle tasolle todellisuuden havainnoinnissa ja tiedostamisessa.
Luterilaisuus hyvksyi skeptisismin eli itsekorjaavuuden.
Mutta silti jokainen skeptikkokin luo itselleen subjektiivisia todellisuusvisioita ja uskomuksia omasta tulevaisuudestaan kuinka itse kaltaistensa voi vaikuttaa omaan parempaan tulevaisuuteen, jotta olisi motivaatiota toimia tässä, jossa tulevaisuuteen ei voi määrätä.
Sokrates on suurin esimerkki skeptikosta.
Yhteisö tappoi hänet, koska hän kyseenalaisti tottelemisen, hierarkiset konventiot, statusmääritelmät ja jumaluskomusten tärkeyden aidossa viisauden etsimisessä. Silti hän uskoi Daimoniin, henkiolentoon, joka kuiskii hänelle vaihtoehtoja ja kysymyksiä.
Sokrateen ihmiskuva oli aikaansa ja sen semantiikkaan kuitenkin sidottu vaikka hän loi denokstrutkion eli uuden tieteellisen maailmankuvan mahdollistavan filosofian. Sokrateen Daimonilla ei voi perustella mitenkään modernin saarnaajan demonien esille manaamista.
Tulevaisuusvisiot ja utopiat ovat skeptikkojen "uskonnollisia" visioita, motivaattoreita, nämä erilaiset spekulatiiviset ja omiin optimistisiin uskomuksiin perustuvat mallit joihin tukeudutaan, jotta olisi oma tulevaisuudenhallinta, päämäärä ja usko muutokseen.
Jokainen ihminen on uskomustensa varassa.Uskontotieteilijän silmin monen skeptikon tiedeusko ja varsinkin usko Nasaan ja pelastavaan tähtiretkeen pois maapallolta on puhdasta uskonnollisuutta. Utopiaa.
- Uskonnon kruununa on aina utopia, jokin harmoninen tila, joka saavutetaan uskomalla ajatustapoihin ja uskoa estävät elementit sivuuttamalla.
- Tieteellinen utopia on itseään korjaava ja päämäärien keinoja tarkasti pohtivaa uskonnollisuutta. Sekin kulkee pimeässä ja rajatuilla rvovalinnoilla mutta on paljon realistisempaa kuin saarnaajien valitsemat utopiakäsitykset.
Luterilisuudessa usko ei kuitenkaan saa ohittaa sosiaalisuuden perussääntöjä eikä toimia tieteenkieltäjänä.
- Mystiikka on todellisuuden löytämistä luterilaisessa metafysiikassa.
Tietysti luterilainen teologia pohjautuu kreikkalaiseen ja mesopatamialaiseen metafysiikkaan. Hyvin vanhaan linjaan viisausopeissa.
Kulttuuri on jaettua optimismia.
Että on jotakin yhteistä ja yhteisiä arvoja.
Tämä on tietysti aina ristiriidassa muutoksia ajavien yksilöiden suhteen.
Mutta Luther kapinallisena loi periaatteessa oivan modernin kulttuurin, jossa tiedostava muutos on osa kulttuuria.
Materian ja energian olemassaolo ja lähtökohta on mysteeri ja siitä mysteerista kaikki mytologiat ja semiuskonnolliset olemassaolon merkityksen pohdinnat lähtevät.
Tietoisuus ei ole ikinä puhtaasti objektiivista vaan subjektiivista oletustietoisuutta. Humanistisesti tämä oeltustietoisuus vaatii kuitenkin tiettyjä yhteisiä objektiivisuuden myöntämisehtoja. Sydänlääkitystä ja syöpälääkitystä ei voi lopettaa saarnaajan hurmoksen tähden vaikka lääkkeet eivät olisikaan vielä 100% toimivia.
Ihmisen aivotoiminta on rakentunut luomaan kokonaisuuksia vaikka ei ole mahdollista saada "aitoa" tietoa kaikesta. Näin tietoisuutemme on aina oletustieoisuutta ja tulevaisuuden simulointia. Uskonnollista merkitysten hallintaa.
Tiede ei voi tarjota yksilölle olemassaolon merkitystä vaikka vajaita olemassaolon selityksia tiede voikin tarjota.
Humanistisesti yksilön on itse löydettävä mielekkyytensä toisia kunnioittamalla ja heikkoja suojelemalla. Mitään suoraa kaavaa ei ole sisäiseen valaistumiseen.
Freud tarjosti työtä ja rakkautta sopeutumalla tarkoitukseksi - mutta se ei kaikille ihan riitä. Ei edes tiedekeskeisille skeptikoille.
Luther sekä Freud olivat kuitenkin myös sosiologeja - he pohtivat, mikä on ihmiselle hyvää, jotta yhteiskunta kehittyisi. Luther korosti nuorena miehenä tietysti mystiikkaa enemmän kuin Freud mutta näki ihmisen oman itsensä herrana uskonnossa ja politiikassa.
Tieteen rahoituksen valintaratkaisut eivät ole tiedettä vaan tiedeuskon tulosta: mistä on hyötyä, mikä tuo "hyödyllistä" tietoa. Politiikka on uskonnon jatke ja uskonnolliset instituutiot politiikan välineitä. Kuten valtionkirkkomme ovat hallituksen vallan vakauden tuottajia ja yhtenäiskulttuurin illuusion rakentajia. Nän on ollut historiassa ja näin on kulttuurissamme vaikka kuinka leikimme rationalisteja tai idealisteja. Tiettyjä demokraattisia rajoja ja muutostiloja kontrolloitukin lumedemokratia ja politiikka noudattelee kuten nyt EU-virkamiesten valheet ja eliittikeskeinen ideologia ovat paljastumassa niin eurokansalaisten vastareaktio lähesyyy lujaa vauhtia.
* ( Luther tuli vanhempana kajahtaneeksi rasistiksi ja luopui kaikista humanistisista periaatteistaan, ehkä liiasta alkoholin käytöstä sodan keskellä mutta nuorempana Luther oli eri mies eri ajatuksillaan. Ehkä hän ajautui itsetuhoisaan korruptioon ja loputtomaan myönnyttelyyn seurakunnalleen ja rahoittajilleen. Tämä Lutherin muuttuminen konservatiiviseksi paskaiseksi on vaikuttanut paljon suomalaiseen "luterilaisuuteen" ja valtionkirkkomalliin )
Vatikaanikin huojuu double standard moralismissaan
- Vatikaanin itsepetos ja valtamoralismi voi tuhota koko instituution
- Nykyisin toimittajana työskentelevä entinen pappi Dowd sanoo homoseksuaalien olevan massiivisesti yliedustettuina Vatikaanin kirkon sisällä.
-Noin puolet on homoja Vatikaanissa.
"Torjuttu homoseksuaalisuus on tikittävä aikapommi"
.
Tekstit
2 kommenttia:
Miksi valtionkirkko täytyy lopettaa ja valtion erillisoikeudet valtiokirkoille lakkauttaa - ruhtinaiden sodat ovat valtionkirkon tärkein syntysyy ja peruste.
Valtionkirkoilla ja valtioilla on vaihtokauppa: valtio tukee valtionkirkkoja ja ne tukevat vallassaolevia kritiikittömästi. Kevyt höpinä köyhien puolustamisesta ei ole uhka vallassaolijoille.
Valtionkirkko luo valheellista epäpoliittisuuden turvaa ilman todellisia poliittisia muutoksia ja ilman demokratiaa.
Ennen kuin lama suurenee, on suomalaiset valtionkirkot lakkautettava - tai niiden pollittisesti sokeuttava vaikutus kasvaa.
- - Katso elokuva uskontojen sodasta Euroopassa
- viihteellinen mutta myös informatiivinen elokuva:
http://film.list.co.uk/article/35069-the-princess-of-montpensier-la-princesse-de-montpensier/
Hellօ, I enjoy reading through your articlе.
I like too write a lіttle comment to suрport you.
Feel free to ѵisit my blоg post; can i buy instagram likes
Lähetä kommentti