lauantaina, helmikuuta 23, 2013

Timo Soini brittiläisessä grillissä


Timo Soini brittiläisessä grillissä
Timo Soini brittiläisessä grillissä
Timo Soini brittiläisessä grillissä
Timo Soini brittiläisessä grillissä


 
Soini brittiläisessä grillissä 

Isällinen poliitikon loukkaantuvuus ja aatelinen herkkähipiäisyys, ylimielinen väistely ja kaiken koomisointi, hiihtäjä-Kekkonen koko kansan Kekkosena - se on onnistuneesti soittanut suomalaisten toimittajien porvarillisen häpeäkurin herkkiä sielun kieliä  "haastatteluissa"  - kuten on sama ilmiö muokannut suomalaisia talonpoikia  aatelisten dominoimassa yhteiskuntaluokkakulttuurissa.

Soini on kuningas Kekkosen roolisuorituksen seurannut tarkkaan ja on omassa rooliversiossaan "kaikelle hymyilevä ja kaikkea vähättelevä Kekkonen".
Katainen on taas rooissaan vaihtoehdottomuuden ja uhkailun kuiva-Kekkonen, joka ei myöskään suostu kuulemaan kysymyksiään eikä ole vastuussa kenellekään.

Auktoriteetin roolin vakuuttava esittäminen laukaisee satojen vuosien ajan sisäänajetun alistuvan kansalaisen avuttomuuden ja lamaantumisen.

 Toimittajiksi taitaa Suomessa hakeutua ihmisiä, jotka haluavat julkisesti  osoittaa avuttoman lapsen alistuvuuden rooliaan ja kiitoksen kerjäämistä koko elämänsä osoittaakseen tärkeytensä porvarillisen hierarkian ja status quon pönkittämisessä.

Meidät on saatu uskomaan, että eliitin suojana oleva status quo - konsensus -  on välttämätöntä vallanhaluisten poliitikkojen lepyttämiseksi ja se onkin: tärkeintä  mieltenhallintaa, valtaa eristäytymisellä ja pelon kulttuurilla. Kansalaisille varatut roolit ovat aivan kuin lapset avuttomuuden fantasioissaan: tärkeintä elämässä on vain varoa ettei isi tai äiti suutu.
Elop the Trojan Horse - effect - something like Mauno Koivisto, the architect of great depression
Elop the Trojan Horse - effect - something
like Mauno Koivisto,
the architect of great depression
   Tämä on kaukana demokratiasta.
Kaukana keskustelukulttuurista.

Pelon kulttuuria. Sitä aitoa ja vahvaa suomettuneisuutta absoluuttisen hierarkian harhassa.
Osoita hyväksyväsi lapsen osa ja eliitti harkitsee "suopeutta" vallankäytön kohteeksi alistuville.

Suomenruotsalaisten opettama "sivistys" suomalaisille on  aina tarkoittanut "kunnon kansalaisen" alistumista ja pelokasta eliitin ihailua. Vähemmistön, tuon eliitin vapaamatkustajien ja keinottelijoiden vimmaa toimia enemmistön ja tavallisten ihmisten määrittelijänä ja moralisoijana  ilman moraalia.
Nyt poliitikot saavat yhä samaa suojelua ja hyssyttelyä kuin aateliset ja papisto aikaisemmin.
Eliitin peliteoriassa on tärkeintä osoittaa olevansa koskematon, ei luotettava ja vastuullinen.
Timo Soini brittiläisessä grillissä
Suomessa on voimassa yhä herrakulttuuri, jossa poliitikot saavat kieltäytyä vastaamasta kysymykseen ja toimittaja reagoi kuin tsuhna ja häpeää - vaikka vallanhimoisen ja salailevan poliitikon tulisi hävetä ja erota.

Elämme poliittisessa sumussa ja itsesäälin usvassa.

Kukaan poliitikko ei joudu vastuuseen ja jos hänet tuomitaan oikeudessa, puoluetoverit hurraavat hänelle kuin mafiaveljet kädet veressä.
"Herraviha" Suomessa on etupäässä vain pään painamista alas ja hiljaa kiroilua - eikä poliittista solidaarisuutta selvän yhteisen päämäärän määrittelemiseksi ja aktivoitumista poliitikkojen vaihtamaiseksi.
Lyhyen aikaa  1970-luvulla kansa oli kateudesta Ruotsin elintasolle yhdessä päättäväinen ja yhteisten asioiden tähden solidaarinen vaatiakseen samaa yhteiskuntasopimusta lakkojen avulla - ja eliitti vapisi ja taipui. Mutta Kekkonen säilytti eliitin korruptoivan voiman korruptoimalla suosikkinsa kabinettivallalla ja kaksinaamaisella salailulla, joka pääsi taas vapaaksi eliitin diktatuuriksi 80-luvun vaurastumisen sokeuttavassa tilassa.
Kaikki oli aluksi niin hyvin, että kansan demokratiaa ja hyvinvointia halveksittiin kaikin keinoin juppihurmoksen, pankien veronkierron ja lainojen noustessa - lopulta demokratian mitätöinti räjähti myrskyn lailla pankkien ja poliitikkojen aiheuttaman laman varjolla laman aiheuttajien suojaksi ja uran jatkoksi.

Ymmärrän vapisevia  toimittajia - tietyllä psykologisella tasolla ja historiamme synkeässä valossa.
Toimittajan elämä on julmaa giljotiinissa vapinaa ja sielunsa murskaamista uransa voitelemiseksi poliittisesti kabineteissä valmennetun päätoimittajan kengän kannan alla.
Tiedät menettäväsi työsi loppuelämäksesi suurella todennäköisyydellä, jos sanot, että kuninkaalla ole vaatteita, että eliitti elää puhtaista valheista, salaliitoista ja törkeästä salailusta.

Samaistut eliittiin ollaksesi eliitin suosiossa mutta aina valheen varjolla.

Toimittajat on vallannut ihmettelyn kulttuuri.
Omaa uraansa suojellakseen he eivät tee johtopäätöksiä ja vaadi selkeitä vastauksia poliitikkojen toimintojen päämääristä.
Poliitikko on poliitikko juuri saavuttaakseen päämäärän.
  • Jos poliitikko väittää tukevansa, tekevänsä ja ajavansa jotakin asiaa ilman päämäärää,  hän valehtelee.

Kansa on turtunutta, koska Kekkosen aikana toimittajien turtumus ja ohikatsominen runnottiin ihmisille esimerkkinä maan tavasta. Poliitikko ota valtaa mutta ei vastuuta.
Toimittaja toimii esittelijänä eikä todellisuuden avaajana.
Emme tiedä aidosta demokratiasta ja vapaasta mediasta, koska sitä ei ole koskaan meillä ollut. Virallinen media on jotakin pyhää kuin Raamatun sana ja siksi valtaosa kansasta ei etsi totuutta vaan vain vahvistusta "yhteiselle viralliselle" totuudelle ja yhdeksän uutisten maailmanrajaukselle.
Suomettumisen aakkoset ja demokratian syöpä - tuhoavan itsesensuurin ja alistumisen ihailu "sivistyksenä".

Poliitikot ovat vastuussa valinnoistaan meille.
Loukkaantunut ja väistelevä poliitikko on vain uusi aatelinen, joka haluaa ihmisten tuntevan olevan osa vain harmaata ja halveksittavaa massaa ilman valtaa.

Demokratiaa ei ole eikä tule, jos kansa ei ymmärrä olevansa vallan lähde.
Siksi eliitin EU jatkaa voideltua jyräystään Soinin ja Urpilaisen suosiollisella, epä-älyllisellä ja ihailevalla avustuksella kokoomukselle
- ja "kansan viha" kanavoidaan nimenomaan mitätömään populistiseen politiikkaan - rasistiseen uhoon, susivihaan ja kokoomuksen perinteiseen vasemmistofobiaan (vaikka perussuomalaisetkin vetoavat humanistien hyvään Suomeen eli hyvinvointivaltioon) sekä todellisuutta pakenevaan mediaviihteeseen poliittisten julkkisten "tunnetiloista".
- sillä nämähän ne ovat ajamassa Suomea liittovaltioon, 200 miljardin velkavankeuteen ja valtion hävittämiseen, niinhän?
Ei ole todelista politiikkaa ilman prioriteeteja ja prioriteettien ehdoilla poliittista painotusta päämäärien saavuttamiseksi; tämä on nk ideologiaa. Vahvatahtoista ideologiaa.

Perussuomalaisten laiskassa populismissa korostuvat aivan mitättömän turhat asiat. On todella kummallista, että veropolitiikka ja 23 miljardin vuosittaiset verohelpotukset varakkaimmalle keskustan ja kokoomuksen eliittiydinjoukolle ei kiinnosta "kansan puoluetta" analyyttisella otteella. Suurin salaisuus taitaa olla se, että audiperussuomalaiset ja bemarikansamiehet kannattavat kokoomuslaista nykyistä rikkaiden tasaveroa eivätkä hyvinvointivaltion veroprogression ehtoja.








Perussuomalaisten äkkiväärä Nato-lobbaus.
Itsenäisyyspuheesta kokoomuksen alistumispuheeseen

  • Eduskunnassa EU:n ja NATO:n hehkutus nimeltä turvallisuuspoliittinen selonteko



    - tilannearvio armeijan ja puolustuspolitiikan valitsemasta surkeasta Naton käskyttämästä  Nato-aseistuksestan vain Naton tarpeiden keskieurooppalaisen strategian mukaisesti on liian karu joten perussuomalaiset valtasikin yht'äkkiä saksalaismielinen nostalgia olla osa saksalaisten armeijaa keskipisteenä taktisena Saksa.



Ei kommentteja: