keskiviikkona, tammikuuta 30, 2013

Miksi Mauno Koivistoa ei haasteta oikeuteen lamajuntan perustamisesta


Miksi Mauno Koivistoa ei haasteta oikeuteen lamajuntan perustamisesta

  1)

1989 Lamajuntta  eli Mauno Koivisto, Holkeri, Viinanen ja Sailas ym estivät hysteerisesti Yleisradion, Helsingin sanomien ja aamulehden avulla kaiken poliittisen keskustelun ja vaihtoehtojen pohtimisen.

Lain vastaisesti presidentti käskytti myös tuomareita.
Poliittinen muutos estettiin - pelokas eliitti onnistui säilyttämään valtansa ja väistämään vastuunsa.

Oikeistolainen talouspuhe ajoi pienyrittäjien totaalista tuhoa eikä kyseenlalaistanut pankkien 80-luvun rahankylvämistä, ihmisten katteettomasta houkuttelusta ja valheita ikuisesta nousukaudesta ja pörssin Sammosta.
Pörssikeinottelun luoma lama esitettiin kovaäänisesti vasemmistolaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja tuhlailevan kansan syyksi.

Luotiin äärimmäinen oikeistolainen status quo lamahysteriaksi,
vaativa ja keskustelematon "talouspuhe", joka esitti kaikki vasta-argumentit vasemmistolaiseksi "ideologiaksi" ja uhkaksi, joka estää "talousrationaliteetit" ja "talouskasvun".
Ruotsissa tehtiin toisin: valtiota vahvistettiin ja yksilöitä pelastettiin pankkien valheilta.
  • Vaikka samat lamavaltaa vaativat lamajuntan ja "talouspuheen" miehet olivat Suomessa aiheuttamassa 1989 lamaa oikeistolaisilla opeilla, hyvin epäoikeistolaisella vahvan valuutan keinottelulla ja pankkien vapauttamisella velkaorgioihin ja juppisijoittajien rahoittamiseen Suomen pankin takauksilla. 

Tämä on suurin puuttuva pala taloushistoriastamme, tämä vääristi ideologisen tajuntamme;  Mauno Koiviston brutaali salaliitto ja perustuslain murskaaminen Kekkosen junttakabinetti-keinoin - ilman Kekkosen tasapainoilevaa politiikkaa oikeiston ja vasemmiston kesken - ilman Neuvostoliiton uhkaa oikeisto otti kaikki uhkailevat aseet käyttöönsä demarieliitin luovuttaessa ideologisen kentän pankkimies Koiviston pankkieliitille


  • Lue myös:  Seppo Konttisen kirja "Salainen pankkituki" (2008)
  • A.P. Pietilän kirjan ”Pankkikriisin peitellyt paperit” (2008)

 Salailu merkitsee vallan kaappamista. Aina.


    2)

Media koettaa tehdä ideologisesta keskustelusta
mahdollisimman hauskan - eli vähäteltävän. Taloudesta annetaan kuva, että se ei ole ideologisen ajattelun keskustelun kohde.

Tämä diskurssityyli eli ohjaileva puhetyyli on myös politiikkaa ja vallan käyttöä uusliberalistisessa ideologiassa - neuvostoliittolaiseen eliittijohtamisen malliin.
Eliitti esiintyy arvojohtajana mutta sensuuri on heidän ainoa päämääränsä julkisessa keskustelussa. Nuhteleva isähahmo, joka loukkaantuu helposti ja jota toimittajien on lepyteltävä.

Europankkien kriisin harkittua ideologista taustaa ja euroeliitin ideologisia päämääriä eliitin hyväksi ei haluta vieläkään myöntää - tätä Neuvostoliiton eliittikommunismin mallin mukaisesti markkinakapitalismin ja valtiotalouden tuhoamista EU- lakien ja suuryhtiöiden tieltä -  eikä siitä saa keskustella valtamediassa suoraan. Saa vain esittää ihmetteleviä sivulauseita, joista ei keskustella.
Koska kaikki on perusteltu "talouspuheella".

Demokratian mitätöinti on  yltynyt suoriksi vaatimuksiksi teknokraattien diktatuuri-liittovaltiosta. Talouspuheen päätepysäkki on suuri demokratian ja yhteiskuntasopimusten vastainen ideologinen konflikti, jota ei voi enää piilotella.

Katastrofin aiheuttajat käyttävät katastrofia valtansa lisäämiseksi 
 - kuten 1990 Mauno Koiviston hovi käynnisti laman varjolla kulissientakaisen rahaeliitin vallankaappauksen ja valtion purkamisen, jonka sensuroimisessa valtamedia oli kiinteästi mukana.

Ideologisen harhautuksen taustalla on yleinen median retorinen ideologian vähättely-taktiikka; se on tukenut implisiittisesti oikeistolaista "talouspuhetta", joka on luovutettu kielenkäytössä ja hallituksessa kiihko-oikeiston äänenkannattajille, kokoomukselle ja EK:lle. Tietysti myös todellisen vallan ytimessä eduskunnassa puoluekurin ja kansanedustajien saaman väärän infoomaation kautta.
Oikeistolaisen, uusliberalistisen "talouspuheen" vastustaminen on viime aikoihin saakka leimattu lapselliseksi, taantuneeksi ja vaaralliseksi eli "ideologiseksi" puheeksi.

Kokoomuksen ideologia on jyräävä ja kärkevä mutta sen olemusta on päätoimittajien runttauksella luotu lehdistössä mahdollisimman "epäideologiseksi", rationaaliseksi "talouspuheeksi", joka saa ehkäistä analyysia  ja kritiikkiä leimaamalla kaiken muun "ideologiseksi" höpinäksi. Faktapohja talouspuheen tueksi on päätoimittajien hellällä huolenpidolla pidetty vääristyneenä.

Kun suomalainen toimittaja viittaa tekstissään "ideologiseen" puheeseen ideologia-sanalla niin se eksplisiittisesti aina viittaa "vasemmistolaiseen" puheeseen.

Kokoomuksen loistava pilkkakampanja ja vasemmiston käsitteiden kaappaamisprojekti huipentuikin "paremminvointiyhteiskuntaan" ja "työläisten puolueeseen", jolla pilkattiin onnistuneesti hyvinvointivaltion ennennäkemätöntä menestystä ja maailmanhistorian nopeinta elintason ja talouden nousua Suomessa. Ivamarkkinointi tapahtui samalla ivaavalla paatoksella kuin porvarien retoriikka 1900-luvun alussa: jokainen luulee nyt olevansa porvari - hyvinvointivaltion nostaman elintason tähden. Valtavaa ironiaa.
  • Todellakin: Suomessa ruotsalaisen sosialistisen kapitalismin mallin mukainen valtiomalli, valtionyhtiöt ja veroprogressio toi maailmanennätysnopean elintason ja kapitalismin sosialaidemokraattisilla periaatteilla. Ja aivan kun tämä olisi nyt unohtunut ja jotakin hyvin, hyvin mahdotonta "talouspuheen" jälkeen. 

 3)
Sosiaalidemokraattinenkin puolue luopui sosiaalidemokratian periaatteista kokoomuksen ja oikeistolaisen soluttautujan Mauno Koiviston lamashokki-vaatimuksilla -  ja nyt meillä on mitä ihmeellisin oikeistolainen hallitus  yhä alistuneena jo konkurssin tehneelle "talouspuheelle" ja lamapelotteelle. Jonka syitä demarieliitti kieltäytyi pohtimasta laman alkaessa. Lipponen jatkoi Koiviston oikeistolaista sosiaalidemokraatein dumppausta ja kokoomussidonnaisuutta.  
  • Lamasta tuli kokoomuksen ase halpamaisilla keinoilla kun siitä olisi voinut tull amahdollisuus uudelle demokraattiselle pöydän pyyhkimiselle. Mutta kirkkokin messusi kansalle kuninkaan antaman perinteisen tehtävänsä puolesta, että meidän rukoiltava laman aiheuttaneiden poliitikkojen puolesta ja annettava heille "työrauha".
Kun poliitikoista tehdään aatelisia, emme voi puhua demokratiasta kansalaisten luullessa harhaisesti valaien olevan uskollisuudenosoitus aatelisille.

Nykyisin luotu ja virallistettu oikeistolainen diskurssi/puhetapa on luonut suomalaisille harhan, ettemme ole oikeistolaisen ideologian ja eliitin hegemonian alla - sekä tuloerojen kasvattamisen eetoksessa - vaan että oikeistolainen talouspuhe olisi europuheen rationalismin "linnake" ja jopa suoja ikivanhaa porvarien "kommunismin" pelkoa vastaan.
Euroidentiteettiä esitetään rauhanaatteena vaikka se on vain suuryhtiöiden, pörssin ja liikepankkien kulissientakainen lobbausoperaatio.
  • Talouspuhe on johtanut jopa sotilaalliseen alistumiseen Natolle ja oman armeijan pulustuskyvyn hajottamiseen Suomen  käyttämiseksi palkkasotilasreservinä (nyt palkkasotilaina 200-400 n. suomalaista hyökkäystoimissa + päiväpartioinnin "rauhanturvajoukot" veronmaksajien rahoilla Afganistanissa, Malissa ja Libyassa, ehkä muuallakin), sillä Nato on osa europankkiirien uuskolonialistista liittovaltiopolitiikkaa, jossa tärkeintä on pörssille alistetut kaivokset: itsenäisiä valtionyhtiöitä ei suvaita globaalisti.
Ruotsissa valtionyhtiökaivokset tuottavat tänä vuonna n. + 2 miljardia ( 2000 miljoonaa €) voittoa kansalaisille puhtaana käteen.
  • Pankkidiktatuurin päämäärä on yksinkertainen: pankit korvaavat valtion rahan kontrolloijana - ja verotus kulkee sitten eliitin yhä suuremma tuloeron luomiseen ja halaptyövoiman pakottamiseen.

 EU ei kuitenkaan näytä nyt rationalismin linnakkeelta keinottelijoiden ja veronkiertäjien 4000 miljardin velkakeinottelu-ansassa ja pankkien eliittisosialismissa, pankkien verotusokeudessa eruokansalaisilta mm. EVM:n kautta kohti eliitin plutokratiaa liittovaltiossa.
Talouspuheen suurin utopia ja päämäärä, pankkisäätelyn vähentäjä EU, on kuitenkin nyt romahtanut ja vähitellen toimittajat häpeillen ja kierrellen ymmärtävät jo kannattaneensa yltiöideologista propagandaa uusliberalismista eivätkä rationaalisia talousteorioita.




Median joka vuosi ohittama Koiviston salaliitto ja salainen perustuslain vastainen lamainkvisitio, joka teki lamasta helvetin, raivasi kokoomukselle valta ja tuhosi demokratiaa EU:n tieltä.


Vieläkin joku voisi haastaa Koiviston, korkeimmat tuomarit ja hänen kokoomushovinsa virkamiehet valtionpetoksesta, jos löytyy rahoitusta lakimiehiin.

  Uusliberalistien yhä vaikuttava salakerho, kabinettivaltaa ja lehdistöä ohjailevan diskurssitaktiikkojen/puhetapojen & sensuurin hiontaa, oikeistolaista konsensusta, kerhon päätoimittajien ja kustantajien toteutettavaksi:  



  ::  Loistava analyysidokumentti :: 
  • Matka ideologiaan voi alkaa.
    Elokuvan kantavana voimana ovat Žižekin populaarikulttuurista poimimat esimerkit, joita hän käyttää selventääkseen ajatuksiaan ideologian luonteesta. Mukaan pääsevät niin Titanic, Kellopeliappelsiini kuin Rammsteinin Reise Reisekin. Kokemus on kuin älyllinen flipperi, joka saa valoja syttymään aivoissa.

       ::


  •  "Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa toimii Suomen merkittävin työelämän motivaation ja palkitsemisen tutkimusyksikkö.

    Raha oli niiden mukaan huono motivoija. Yhteisölliset ja moraaliset palkinnot olivat paljon tehokkaampia. "

    - Jouko Kajanoja: Ajatuksia perustulosta
      (Anna Kontulan vieraskynä)




     Ideologista keskustelua 2013:



Onko Suomessa mitään ideologista keskustelua?
Pinnan alla, Facebookissa. Ja joskus jopa Uudessa Suomessa.

 





Ei kommentteja: