tiistaina, syyskuuta 22, 2009

Säästölamppujen kirous ja kurjuus


** Päivitys:

Energiansäästölamput ovat aiheuttaneet isoja sähköhäiriöitä. Lamput voivat pahimmillaan rikkoa elektronisia laitteita tai sytyttää jopa tulipalon, kirjoittaa Aamulehti. Ne voivat aiheuttaa asiantuntijoiden mukaan myös terveysongelmia. - AL

"Britannian tekniikan ja teknologian instituutin julkaiseman lehden E&T:n selvityksen mukaan kuluttajia johdetaan jatkuvasti harhaan energiansäästölamppujen tehokuudesta"


Energiansäästölamppu voikin
kasvattaa ympäristöpäästöjä



Nyt kun lempeän hehkeä hehkulampu on EU:n viisaiden virkamiesten kieltämä (ilman EU:n terveystutkimusta), kannattaisi miettiä kolme kertaa, mitä ostaa ja millä energiansäästölampulla valaisee aivojensa toimintaa:


Loisteputkisäästölamput (spiraalilamput ja pitkä putket),
vai
LED-lamput
vai
Halogeenivalaisimet (pienet kuumat halogeenilamput).

Turvallisin ja vähiten rasittavin halpa valaisin aivoille & silmille on nyt halogeenivalaisin hehkulamppujen sammuessa historiaan. Yli 10000 Hz loisteputket ovat sitten kalliimpi ja terveellisempi vaihtoehto.

Miten niin turvallisin?

Kysymys on välkkymisestä. Rasituksesta.

Loisteputket välkkyvät sähäkästi sähköverkon 50-100 Hz taajuudella ja näkyvät häiritsevästi jopa suoraan EEG-aivosähkökäyrissä esim. jo 2 tunnin altistumisen jälkeen. Loisteputkissa on myös ns epäjatkuva spektri, joka on äärimmäisen epäluonnollinen valon muoto ihmissilmälle. Sieltä täältä eri valon taajuuksia puuttuu terävän "piikkimäisesti".

Lampputesti: Kituen syttynyt
lamppu putosi leikistä


Ruotsissa tehtyjen kokeiden mukaan - esim:
" Dosentti Rikard Küller Lundin teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin ympäristöpsykologiselta osastolta on v. 1998 saanut valmiiksi laajan tutkimuksensa, jossa hän tutki järjestelmällisesti, miten perinteisten loistevalaisinten värinällinen valo ja korkeataajuisilla elektronisilla liitäntälaitteilla varustettujen valaisinten värinätön valo vaikuttaa keskushermoston stressitasoon. "
- useimpien ihmisten keskittymistaso laskee yli 50%-60% 8 tunnin työpäivän jälkeen loisteputkivalaisimen loisteessa - siis 60% enemmän kuin ei-välkkyvässä hehkulamppuvalaistuksessa. Hehkulamputkin välkkyvät hieman mutta taajusvaiheen välillä valovoima ei kerkeä laskemaan niin jyrkästi kuin loistepurkessa eli välkyntä ei ole läheskään niin ankaraa.

Halogeenivalaisimet välkkyvät vähiten energiavaloista, tästä jäljelle sallitusta kolmikosta.

LED-lamput ovat yleensä tasavitamalleja, joten välkyntää ei ole. Valon spektrijatkuvuus ei ole kuitenkaan aivan luonnollinen, mutta jos niitä hankkii, kannattaa ostaa alle 3000 Kelvinin lämminvalomalleja. Mitä suurempi Kelvinluku, sitä "kylmempi", stressaavampi ja sinisempi valo on. LED-valoissa ei ole yhtä laajaa spektriä kuin auringon valossa, joten päivänvalomalli on aika kova silmälle ja hormonisysteemille.

On saatavana myös loisteputkien paikalla LED-putkia. LED- valot ovat turvallisia viileinä lapsillekin.

* Lämmin valo, alle 3200 Kelviniä, on myös stressiä vähentävä - sininen on stressihormoneja puskevampi. Kirkasvalolamput päivän kirkkaalla Kelvinluvuilla kyllä herättävät aamulla mutta voivat illalla pakottaa liikkaa hormoneja ihmisen aineenvaihduntaan. Kelta-oranssisen suotimen voi laittaa laajaspektrivalon päälle, jos haluaa keholle rennompaa fiilistä ja siis illalla vähemmän kovan päivänvalon aiheuttamia hormoneja.

Aivomme värähtelevät omalla taajuudellaan vireystilasta riippuen ja silmien toiminnalla on oma virkisitystaajuutensa henkilöstä ja vireystilasta riippuen.

50 Hz ja sen alle välkyntä häiritsee vakavasti aivojen omaa liikennettä, aivosähkön omaa synkronisaatiota.

Jokainen terveysasemalla työskentelevä voi tehdä oman kenttäkokeen: viikonloppu- tms lomapäivien jälkeen testataan kaksi henkilöä. Toinen tekee työtä hehkulamppu (tai halogeeni huoneessa, toinen loisteputkien valossa. EEG-aivosähkökäyrä mitataan aamulla ja työpäivän jälkeen. Lopputulos voi olla aika villiä.

Tietokoneen näytön virkistystaajuus tulisi olla aina 75 Hz tai yli 120 Hz. Muuten ilkeä vaikutus voi tuntua "tuntemattomana uuvahtamisena".

Tietokonenäytön yhteydessä halpa säästölamppu eli pieni putkilamppu tai perusloisteputki 50/100 hz on pahin mahdollinen yhdistelmä virkeystasollesi!

Migreenistä ja yliherkkyydestä kärsivien tulisi hankkia Sonyn vanhempia Trinitron kuvaputkinäyttöjä, joissa virkistystaajuuden saa aivoille jostain syystä jotenkuten sopivan 75 Hz.

LCD-näytöt ovat useinmiten 50 hz mutta kunnossa oleva LCD-näyttö ei "syki"  kuten loisteputki. Jos katsoo liikkuva kuvaa ja elokuvia LCD:llä, sen pitäisi olla vähintää 75 Hz virkistystaajuudella. Web-sivun pehmeä scrollaus on myös liikkuvaa kuvaa.

 LCD-televisioissa ja Plasmatelevisioissa on myös malleja, joissa on 200-100Hz Hz virkitystaajuus - suositeltavaa migreenisuvuille. Kuvaputkitelevisioilla ja -näytöillä on lisänä putken resonanssiääni, joka laukaisee joillakin ihmisillä ja koirilla migreenin tai jopa ahdistusreaktion.

Esim. Philipsillä ja Adluxilla on yli 10000 Hz kalliimpia, erinomaisia erikoisvalaisimia migreenialttiille ihmisille. Joillekin kuitenkin käy vain hehkulamppu. Jos lapsi itkee tai hermostuu halvan loisteputken valossa niin tiedät nyt yhden syyn.

Kelta-oranssisen suotimen voi laittaa laajaspektrivalon päälle, jos haluaa keholle rennompaa fiilistä ja siis illalla vähemmän kovan päivänvalon aiheuttamia hormoneja.

Yksi suomalainen suositeltava valmistaja:

Adlux

http://www.adlux.fi/public/tuotteet/tuotteet.html

- kts vaikka kotiympäristöön-listaa

40000-110000 Hz välkkymättömät lamput !

(40000 Hz = 40 kHz)


Rohkeimmille vinkiksi: työpaikalta loisteputket helvettiin ja pikaisesti. Terveyshaitat voivat olla vakavia - työsuojelusäädökset eivät ole ajan tasalla suurimmassa ongelmassa.





.

14 kommenttia:

anitak kirjoitti...

Täysspektrinen päivänvalolamppu on aika hyvä, valo on valkoista eikä rasita silmiä. Se ei värise. Käytän sitä kun työskentelen tietokoneella. Se helpottaa lukemista. Keitössäkin se on vallan mainio. Energiasäästölamppujen valo on liian keltaista. Se vääristää värejä.
Halogeenilamput on siitä ikäviä että ne kuumenevat liikaa.

Led-lampuista minulla ei ole kokemusta.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Energiasäästölamppujen väri ei ole keltaista vaan siitä puuttuu hyvin keinotekoisesti, piikkimäisesti spektrin eri taajuuksia - ja jotkut ihmiset aistivat sen värin keltaisena tai vihreänä.

Täysspektrilamppu jos on 50 Hz taajudeltaan se väsyttää aivoja huomaamatta, vaikka olisikin kirkkaan tuntuinen.

anitak kirjoitti...

Mun päivänvalolamput on 34 Hz taajuudeltaan. En ole käyttänyt niitä kovin kauan. Saa nähdä mikä vaikutus niillä on mun aivoihini. Ennen sain herkästi migreeniä kirkkaista, välkkyvistä valoista.

jyrki kirjoitti...

hmm.. Miksi korkean värilämpötilan omaava valaisin olisi silmää rasittavampi? Onhan esim. auringonvalo jossain 5600 kelvinin tienoilla, eli paljon sinisempi kuin suosittelemasi max 3000 kelviniä?

Lisäksi energiansäästölampuissa on integroitu elektroninen kuristin, joka muuttaa taajuuden 50 hz:sta 20 khz:aan. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteputki).

Käsittääkseni (voin olla väärässä) myös perinteinen loisteputki värisee 100 hz:n vauhdilla, kuten myös perinteinen hehkulamppu vaihtovirrasta johtuen. Sen sijaan 50 hz televisioita kannattaa varoa. Värinän voi jopa nähdä heiluttelemalla sormia edestakaisin ruudun tai valonlähteen ja silmien välissä.

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Jos vertaat LEDin 5600 K valoa ja auringon valoa, esim jos käsi on pilvettömän päivän auringonvalossa ikkunasta ja pahvin tms eristämä toien käsi led-valossa, ihon väri on aivan erilainen. LEDin spektri ei ole niin laaja ja tsainen kuin auringon niin että kovuus korostuu.

20 Hz voi kuvitella olevan vielä pahempi, lähellä silmien omaa virkistystaajuutta, ai, ai.

100 Hz tavallisissa loisteputkissa??
No kuitenkin loisteputkien vaihevälkyntä on paljon pahempaa, siis jyrkempää kuin LCD-televisioissakin ja varsinkin verrattuna kuvaputkitelevisioihin.

Kuvaputkitelevisioissa valoisuus vaiheissa ei ehdi sammua niin jyrkästi ja niin selvällä volyymillä kuin loisteputkistrobossa.

Suomalainen firma tekee 10000 Hz laajaspektrivaloja, joku firma...

Arhi Finnsanity kirjoitti...

...

Yksi suomalainen valmistaja:

Adlux

http://www.adlux.fi/public/tuotteet/tuotteet.html

- kts kotiympäristöön-listaa

40000-110000 Hz lamput !

ja

Tässä yksi tutkimuksista:

" Dosentti Rikard Küller Lundin teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin ympäristöpsykologiselta osastolta on v. 1998 saanut valmiiksi laajan tutkimuksensa, jossa hän tutki järjestelmällisesti, miten perinteisten loistevalaisinten värinällinen valo ja korkeataajuisilla elektronisilla liitäntälaitteilla varustettujen valaisinten värinätön valo vaikuttaa keskushermoston stressitasoon. "

http://www.adlux.fi/public/tyo/varina_kuller.html

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Lämmin valo, alle 3000 Kelviniä, on myös stressiä vähentävä - sininen on stressihormoneja puskevampi.

Kirkasvalolamput kyllä herättävät aamulla mutta voivat illalla pakottaa liikkaa hormoneja ihmisen aineenvaihduntaan.

Kelta-oranssisen suotimen voi laittaa valon päälle, jos haluaa keholle rennompaa fiilistä.

jyrki kirjoitti...

tuossa ed. kommentissani siis oli kyse muutoksesta hertseistä kilohertseihin tuossa energiasäästälampun yhteydessä, ei viidestäkymmenestä hertsistä kahteenkymmeneen.

Ja kyllä, olen samaa mietä tuosta kapeaspektrisyyden hankaluudesta. Sensijaan en näkisi pelkästään pahana tuota stressihormonien erittymistä kylmän valon vallitessa, ennemminkin kannattaa yrittää rytmittää kylmäsävyinen valo tilanteeseen, jossa tarvitsee aktivointia ja lämminsävyinen valo iltaan ja rauhoittumiseen (tämä kai selittyy ihmisen normaalilla vuorokausirytmillä: laskevan auringon lämmin valo on opittu yhdistämään unille menoon, siis evolutionäärisesti).

tuo loisteputken strobon hertsiarvoon on jostain syystä netistä hankala löytää yksiselitteinen selitys. Tuolla asia selvitetään kokeellisesti: http://per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/jtahvanainen/tutkielma.pdf

oleellinen tässä lainauksessa:

6. Seuraavat kaksi demonstraatiota osoittavat verkkovirran olevan vaihtovirtaa. En-
simmäiseen demonstraatioon tarvitaan levysoitin, jonka pyörimisnopeutta voidaan sää-
tää, ja stroboskooppilevy tai kiekko, jonka kehälle on piirretty viiva kahden asteen vä-
lein. Asetetaan kiekko levysoittimeen ja valaistaan sitä loisteputkella. Laitetaan levy
pyörimään ja säädetään pyörimisnopeutta kunnes viivat näyttävät pysähtyvän paikoil-
leen. Levy pyörii tällöin 33 1/3 kierrosta minuutissa. Avataan verhot. Tässä valaistuk-
sessa viivat vilistävät yhä edelleen. Viivat näyttivät pysähtyneen, koska loisteputki
välkkyi 100 Hz taajuudella ja koska levy kiertyi 0,01 sekunnissa tasan kaksi astetta.
Jos levysoittimen pyörimisnopeutta ei voi säätää, kokeillaan erilaisia viivojen tai
tummien ja vaaleiden sektoreiden määriä. [2, s. 71; 8, s. 154]
Toiseen demonstraatioon tarvitaan valaistusvoimakkuusmittari ja mittaustietokone
tai CBL-järjestelmä. Seurataan loisteputken tai hehkulampun valaistusvoimakkuuden
vaihtelua ajan funktiona. Havaitaan, että valaistusvoimakkuus vaihtelee säännöllisesti
noin 0,01 sekunnin pituisissa jaksoissa. Tämä merkitsee sitä, että verkkojännitteen suun-
ta vaihtuu 100 kertaa sekunnissa. Siten sen taajuus on 50 Hz.

Anonyymi kirjoitti...

Läppärien virkistystaajuus on 60 hz eikä sitä pysty muuttamaan.Nörtti kaveri väittää että läppärit eivät välkkyisi

Arhi Finnsanity kirjoitti...

Jotkut LEDit sykkivät verkkovirran tahdissa.

Nykyiset LED-näytöt ovat yleensä 50 Hz, vaikka ohjekirjassa lukisi jenkkien verkkotaajus 60 sillä LEDit luultavasti ottavat ihan verkkovirran HZ-luvun tai sitten näytöt ovat parantunet ja Hz taajuus on vähintään 100 Hz tms.

Vanhempi LCD-näyttömalli sykkii myös mutta näytön valo ei ehdi sammua nin paljoa että se rasittaisi silmiä.

Anonyymi kirjoitti...

Loistevalo provosoi migreenitilan

Itselläni loistevalo provosoi alle minuutissa lähes epileptisen migreenitilan. Ongelma tässä on se, että kaikissa julkisissa tiloissa käytetään loistevaloa (myös terveyskeskuksessa).

Eli kun käyn terveyskeskuksessa, rankka migreenitila provosoituu. Terveyskeskuskuksessa on turha sanoa sitä, että kyse on migreenistä, vaan tila luokitellaankin skitsoidikseksi käyttäytymiseksi (näin Oulussa).

Näyttää lisäksi siltä, että tämä loisteputkista johtuva migreenitila on johtanut pysyvään työsyrjintään työnoton yhteydessä. Ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei migreenin perusteella taida oikein päästä. Tosin työnantaja voisi ratkaista ongelman pienellä joustolla, mutta...

Ystävällisin terveisin
Oulun menninkäinen

Anonyymi kirjoitti...

"LCD-näytöt ovat useinmiten 50 hz eli ei kovin hyvä taajuus. Sonyn LCD-televisioissa on myös malleja, joissa on 200 Hz virkistystaajuus - suositeltavaa migreenisuvuille."

Täytyy korjata tässä esiin tuleva väärinkäsitys: LCD-näytöt eivät värise lainkaan samalla tavalla kuin kuvaputkinäytöt. Kuvaputkinäytössä jokainen ruudunpäivitys vain välähtää ruudussa esim. sen 50 tai 100 kertaa sekunnissa ja sitten sammuu. LCD-näytössä jokainen "osakuva" taas on jatkuvasti näytöllä, kunnes se vaihdetaan toiseen. Tämän takia LCD-näytöissä voi olla vaikka 10 Hz virkistystaajuus, eikä se välky samalla tavalla kuin CRT-näyttö. Kuva vain päivittyy pidemmin väliajoin. Hidas päivitystaajuus kyllä erottuu liikkuvan kuvan nykimisenä, mutta se ei ole samalla tavalla häiritsevää kuin välkyntä.

Eli; paikallaan olevasta kuvasta ei erota, onko LCD-paneelin päivitystaajuus 10 Hz vai 200 Hz. Teoriassa LCD-näytön taustavalo voisi väristä loistelampun tapaan, mutta itse en ole moiseen koskaan törmännyt. Varsinkin nykyisillä led-taustavalaistuilla laitteilla tämä lienee käytännössä poissuljettu mahdollisuus.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Hyvä tietää.

Mieleen on sitten vain jääneet vanhemmat alkuajan LCD-näytöt, joissa oli varmaan jotain väärin suunnitellun virransyötön ongelmia ja ne sykkivät kuin loisteputket.

Korjaan tekstiä.

Arhi Kuittinen Finnsanity kirjoitti...

Päivitys.
" Energiansäästölamppujen on huomattu aiheuttavan isoja sähköhäiriöitä. Häiriöitä poistaakseen verkkoyhtiöt joutuvat rakentamaan suodattimia. Ne ovat niin kalliita, että sähkön siirtomaksut moninkertaistuvat.

Tutkija Mikko Ahonen Tampereen yliopistosta toteaa, että halvat energiasäästölamput tuottavat paljon iholle vaarallista UV-säteilyä, sillä lampuissa ei ole suodattimia tai suojaavia kaksoiskuoria."

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194681805264/artikkeli/halpa+energiansaastolamppu+voi+sytyttaa+kotisi+palamaan.html