" Schüssler Fiorenza puolustaa naisten auktoriteettia kristinuskon tulkinnassa vetoamalla kirkon alkuaikoja koskevaan tutkimukseensa. Sen mukaan naiset toimivat miesten tavoin varhaiskristillisen liikkeen johtajina ja opettajina. Näin ollen ne, jotka nykyisin vastustavat naisten pappeutta, eivät voi vedota alkukirkossa vallinneeseen tilanteeseen.
Naiset toimivat miesten tavoin varhaiskristillisen liikkeen johtajina, katsoo feministiteologian pioneeri Elisabeth Schüssler Fiorenza. Feministiteologia tutkii ja tulkitsee uudelleen kristillistä perinnettä. Anni Tsokkinen on selvittänyt väitöstyössään, mitä Harvardin yliopiston professorina toimiva Schüssler Fiorenza ymmärtää tarkoitettavan naisten auktoriteetilla kristinuskon ja Raamatun tulkinnassa. Schüssler Fiorenzan ajattelun ytimessä on näkemys naisille kuuluvasta oikeudesta määritellä kristinuskon keskeisiä sisältöjä.
Markuksen evankeliumin jälkeenpäin lisätyn loppuosuuden (viimeinen luku) selvänä kertomuksena siitä, että Magdalan Maria (siis ei se ilotyttö-Maria) perusti ensimmäisen seurakunnan. Ja miehet, mm Jeesuksen biologinen veli Jaakob, kaappasivat vallan kun seurakuntaan alkoi virrata ihmisiä ja rahaa. Jaakobin lahko oli vain yksi kymmenistä eri messias-lahkoista ja selviyti "voittajana" lopulta vain väkivallan, väärien huhujen levittämisellä ja vainon avulla. Jaakob esiintyi röyhkeästi "Kristuksen sijaisena" sukulaisuutensa turvin ja siksi yhä paavin istuimen yläpuolella lukee sama teksti.
Gnostilaiset lahkot korostivat Jeesuksen ja Johannes Kastajan opetusten ehdotonta henkilökohtaista eettisyyttä, omaehtoisuutta omana prosessina ja henkistä kasvua tärkeämpänä kuin Jaakobin ja synagogan gestapojohtaja paavalin kirkkoseuran rituaaleja ja sokeaa jäsentottelevaisuutta.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti