Teatterin määritelmä

Yksi kysymys jäi mietityttämään.
Onko Smedsin ohjaama esitys teatteria?

Itse määrittelisin teatteriesityksen esitykseksi, joka pitäisi pystyä esittämään myös ilman äänitehosteita ja videota. Vain näyttelijät ja lavaesineet. Se ei onnistuisi Smedsin esityksellä ilman rampaa sivumakua. Performanssin voima on erilaisissa efektiivisissä tekijöissä ja siksi sitä kutsutaan aktiivisella nimellään perfor-mance.

Siksi pidän Smedsin Tuntematonta performanssina.

Itse määritelmähän ei määritä esitystä mutta performanssilla on vain jostain syystä turhan huono klangi Suomen piiperoisissa taidepiireissä. Hyvä performanssi on yhtä kova kamaa kuin hyvä teatteri. Vapaampi perinteistä ja muodoista.

.

Smedsin ylitajunta

Uuden sukupolven esitys.
Vanhoille sukupolville.
Mutta hieman jälkijättöisesti.

Smedsin esitys, Tuntematon sotilas on harvoja ns provosoivia esityksiä kaupallisissa teattereissa. Harvinaista herkkua?

Onko kevytprovosointi sallittua vain silloin show-tyylisesti, kun voidaan tehdä rahaa putsaamalla hieman "järkyttävästi" ja mediaa houkutellen pölyjä kansakunnan raamatuista?


Minua häiritsee kuitenkin tämän kulttuurikeskustelun se seikka, että lähes kaikki kriitikot arvosteluissaan kiirehtivät julistamaan ja vakuuttelemaan että tämä ei olekaan kuvainraastantaa. Mitä markkinamiehiä konsensuskriitikot luulevat olevansa? Taide-eliitin etiketin tiedostavia sisäpiiriläisiä? Sekö on kriitikolle moraalinen tai taiteellinen helpotus että tämä on sittenkin sympaattista ikonien silittelyä?

Sekö tekee taiteesta vakuuttavaa että Suomen taidekaanonia ja pyhiä arvoja yhtenäiskulttuurin "perinnöstä" ei sitten "oikeasti" pilkata?


Hieman jäi puolitiehen esityksen ns ajankohtaisuus.

Tämä olisi ollut huikean kova ja tarpeellisen rohkea esitys 90-luvun alussa, silloin kun teatteri meni polvilleen porvariunelmien edessä, kansakunta pakotettiin pikatorjunnan tilaan YYA-aikakauden elitismin suhteen ja kansalaisten täytyi nöyrtyä lamanöyryyteen ja häpeään poliitikkojen kolossaalisten valheiden ja virheiden puolesta. Nyt tämä esitys oli vähän kuin tyyliin no jonkun tämä nyt on tehtävä joskus. Ja tuskin olisi kulttuurieliitti kehunut ennen ensi-iltaa, jos olisi tuntematon ohjaaja tämän tuotannon tehnyt. Nimi on suurin sinetti Suomessa.

Ryhmäteatterin viime ja ensikesän Tuntemattoman isänmaallisen ynseään propagandaversioon verrattuna tämä on hysteerisen hauska ja herättävän angstinen. Tätä esitystä markkinoitiin kuitenkin hyvissä ajoin turhan halvalla mielikuvalla että nyt möyhennetään Linnaa, voi kauheata, tule ja kauhistu.

Hyvä, että äänivalleja ja efektejä on nyt tarjolla kulttuurieliitin nyökytellä jo etukäteen kehutulle ja suitsutetulle näytökselle. Mutta Smedsin kesäteatteriestetiikka on haastavaa lähinnä lukiolaisille ja yli 60 -vuotiaille (sisällissodan valkoisten sukujen jälkeläisille). Tärkeintä tuntuu vieläkin olevan kriitikoille korostaa ja julistaa että tämä esitys ei ole rienausta. Eli rienaus on siis kielletty teatteripoliittisesti kriitikkojen arvoskaalassa. Moralismi on pienen maamme pienen kulttuuritajunnan määräävä tekijä, vaikka Smeds päästettiinkin poikkeuksellisesti vapaaksi käyttämään ison teatterin luksusvoimavaroja.

Suomessa teatteri on aina poliittista - varovaisuuden kannalta. Arka paikka. Hyvin kontrolloitua. Hyvä teatteri on systeemille "Hyvää tekevää" teatteria. Herkkähipiäistä.

Moraalisesti säänneltyä, hierarkiaa rikkomatonta.


Siksi kulttuurihenkilöiden on toitotettava, ettei teatteri ole politiikkaa vaan taidetta.

Tätäkin esitystä on turvallista kehua näyttäväksi ja viihdyttäväksi, virksitäväksi - ja olla ottamatta sisältöön kantaa. Ohjaajan energia olikin keskittynyt aika paljon efektiivisyyden varmistamisessa.

Esitys lepäsi vahvasti sen varassa, että jokaisella on jo valmis kuva(sto) aiheesta, kulttuurinen ikonsostaasi, ja siihen viittauksilla ja tutuilla roolihahmojen alter egoilla revitään sieviä aukkoja kansakuntamme myyttiseen kuvastoon. Sotaestetiikan purkamista ja sodan tuomista lähelle, karnevalisoiden ja vulgarisoiden. Rohkea taktiikka sinänsä merkkiteatterilta ja varmasti katsojalle nimenomaan jälkikäteen eniten prosessointia jättävää, post-traumaattista eläymystä.

Kuitenkin esityksen esityksellinen "taktiikka" oli yhtä kuin dramaturgia ja tavallaan siksi itse itseään mainostavaa propagandaa vaikuttavuudesta. Katsoja on mukamas köydellä kävelijä, vaikka häntä talutetaan kädestä.

Kohtausten teho ja painopiste on tässä teoksessa aika paljon kiinni efektiivisyydestä, efektien tehokkuudesta. Keinoista. Äänistä. Erilaisesta ilmaisutavasta. Pääosassa on kikka- ja keinodramaturgia. Kokonaisuudella ei prosessina ole paljoa väliä. Aivan kuten Hollywood-elokuvissa, kunhan on näyttävää ja hengästyttävää vauhdin tuntua. Mitähän nyt kokeiltaisiin. Mikähän nyt olisi ikonia (pinnalta) raapivaa. Musiikilliset kohtaukset olivat aika halpaa lukiolaisten revittelyteatteria ja tunnelman kohotusta.

Onneksi löytyi pahastuneita ja moraalisesti närkästyneitä katsojia.

Hauskaa on huomata, kuinka suomalaisessa kulttuurikeskustelussa taas vaatimukset onnellisesta lopusta käsitetään aiheellisena kulttuurikeskusteluna. Turvallinen taidekokemus. Ranskassa, jos joku vaatisi kulttuurikeskustelun pyörteissä johonkin teokseen onnellista loppua, tällaista pidettäisiin aivan hönönä.

Siinä Jouko Turkka on todella oikeassa että minkä ihmeen takia Smeds säästi lopun tähtäimestään talouseliitin kermaperseet.

Rohkeammat analogiahypyt yritysmaailmaan muutenkin olisivat voineet olla enemmän kuin ajankohtaisia ja kokonaisuutta hahmottavia sodan uudella analogialla. Smedsin loppuhuipennukseen olisi odottanut Väinö Linnan joutumisen tulilinjalle hämmentyneimpien katsojaparkojen overloadin kunniaksi. Puhumattakaan Mannerheimista. Ällistyttävintä oli valtakunnan virallisen isähahmon asemaan ujuttautuneen molokmoralisti Matti Vanhasen säästäminen viimeiseltä tuomiolta. Smedsiä viehätti selvästi katharttisempana äidintappo.

Mutta joku tolkku sentään. Taiteelle.


Yksi kysymys jäi mietityttämään.
Onko Smedsin ohjaama esitys teatteria?

Itse määrittelisin teatteriesityksen esitykseksi, joka pitäisi pystyä esittämään myös ilman äänitehosteita ja videota. Vain näyttelijät ja lavaesineet. Se ei onnistuisi Smedsin esityksellä ilman rampaa sivumakua. Performanssin voima on erilaisissa efektiivisissä tekijöissä ja siksi sitä kutsutaan aktiivisella nimellään perfor-mance.

Siksi pidän Smedsin Tuntematonta ensisijaisesti muodoltaan performanssina. Ikonien uudelleen esittelynä. Kierrätystaiteena.

Itse määritelmähän ei määritä esitystä mutta performanssilla on vain jostain syystä turhan huono klangi Suomen piiperoisissa taidepiireissä. Hyvä performanssi on yhtä kova kamaa kuin hyvä teatteri. Vapaampi perinteistä ja muodoista.


Smeds aikoo uudelleenkierrättää nyt 2008 aikaisemman teatteriesityksensä “Jumala on kauneus” , joka on myös mielestäni performanssiesitys täysin efektien ja jekkujen varassa. Mukavaa onkin välillä nähdä non-lineaarista taidetta "ammatti"-teatteriryhmiltä mutta jos skemaattinen lähtökohta on palvoa hartaasti jotakin tunnettua taiteilijaa, niin esityksestä tulee mieleen ennemminkin jumalanpalvelus, uskontunnustus, pirteä ja virikkeellinen sellainen mutta junnaava ja rituaalisen toistava yhdellä raiteella. Suurin osa Smedsin tuotannoista ovat tähän mennessä käsitelleen taiteilijahahmon tuskaa. Kulttuurintekijät ensisijaisena kohdeyleisönään.

Tuntematon Smeds 2009 TV-esitys

Ihmiset ostavat hypen

- Juha Seppälä

Sodan ja taistelun asetelmat kulttuurimme jatkumossa - vai tyhjiössä?

Yleisö hurrasi seisaaltaan Smedsin uudelle - HS.fi

Huippuopiston miehet yrittää kääntää mun pään mutta se ei onnistu koska kuulen korpeimme kuiskintaa.

WHO : Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisin maa. - HS.fi

Suomalaisvanhuksille syötetään runsaasti psykoosilääkkeitä

Mielenterveysongelmista iso lasku. Vuonna 2005 ennenaikaisista eläkkeistä naisilla
46 prosenttia jamiehillä 41 prosenttia myönnettiin mielenterveysongelman vuoksi,
ilmenee Kansanterveyslaitoksen tutkimuksesta." -Mediauutiset

KW: Blogikirjoitukset blogi blogit Kansallisteatteri teatterikulttuuri teatteri Kristian Smeds esityksen teatterikritiikki Helsingin kulttuuritarjonta kulttuuri dramaturgia kriitikkojen Väinö Linna sotaromaani blogiarvio blogeissa kritiikki kriitikot katsojien kokemukset katsomassa kriitikkoen anarkistinen kuvainkaataja turkkalainen teatteriesitykset .

Isäntappajan filosofia :: Nietzsche ja kerjääjien lauma

Olin maanantaina osallistumassa Nietzsche-keskusteluun Toveri-pubissa. Tässä alustava toinen Nietzsche-mietelmäni, jota olen täydentänyt keskustelutilaisuuden jälkeen. ** Pekka Hongiston keskusteluklubi

Siis. Alussa oli Sokrates.

Ja lopussa seisoo Nietzsche, joka haluaa lopettaa ihmiskunnan historian ja varsinkin sen tulkitsemattomuuteen perustuvan tyytyväisyyden "pysyvistä, muuttumattoman oikeista tulkinnoista".

Virallisesti filosofiaa opiskelevat ja viralliset harrastajat ovat jaksaneet hämmästyttää minua uskonnollisella antaumuksellaan Nietzscheä kohtaan. He pitävät ihaillen Nietzscheä objektiivisena superfilosofina ja viittauksien kiinteänä lähteenä, vaikka subjektiivisempaa ja epästabiilimpaa ajattelijaa saa todella etsiä.

Nietzscheläisenä itseään pitävät palvovat Nietzscheä epänietzscheläisesti. Ihan kuin filosofieiksi opiskelevat eivät olisi kuulleet ikinä spekulatiivisesta ajattelusta ja dekonstruktiivisesta spekulaatiosta.

Systemaattinen ajattelu kuulostaa järkevältä mutta onko mahdollista tehdä miljoonien ihmisten erilaisista todellisuuksista systeemifilosofiaa?

Mikä tahansa systemaattisen filosofian koulukunnasta on todellisuuden järjestelyä ja luokittelua, kun taas sokraattinen (metodi), kirkegaardilainen tai nietzscheläinen filosofinen keskustelufilosofia (poleeminen kostruktivismi) lähtee mielikuvien, ideologioiden ja todellisuuskäsitysten purkamisesta. Fiolosofian yhtenä alkuna on Sokrateen ihmettely vapaan kreikkalaisen miehen orjien omistamisen oikeuttamisesta. Mitä on vapaus orjan omistajalle?

Nietzsche iloisesti halveeraa varmuuteen ja toistettavuuteen nojautuvia ajattelijoita, jotka luulevat voivansa ratsastaa ja rakentaa itseään Filosofina suuren ajattelijan niskavilloista repien. Nietzschen fanit, tietäjät, knoppailijat ja tuntijat eivät oikein hiffaa kuinka Nietzsche halveksi tietämistä, vetoamista ja oppirakennelman hiomista suhteessa elävään ajatteluun sekä haastamiseen. Kuinka halvaannuttavaa ja degeneroivaa onkaan ihmiskunnan halu tuntea kokevansa tietää ja pysähtyä palvomaan kuvia.

Useat Nietzschen nuoret edustajat eivät sitten havaintojeni mukaan uskalla sanoa mitään omia mielipiteitään oman elämänsä ystäväpiirissä. Kommentoiden, vedoten ja ihaillen Lopullista Filosofia, jotta ei tarvitsisi nähdä eksistentiaalista filosofiaa ehtona omalle elämälle ja omehtoisten valintojen ehtoa kokonaisvaltaiselle elämänfilosofialle. Nietzscheläisittäin voi sanoa, että ei voi olla jaettavaa ja systeemiksi määriteltävää filosofiaa - eikä kukaan voi sanoa olevansa yhden filosofin opetuslapsi ja saavansa siitä onnen ja varmuuden.

Se olisi valhetta subjektiiviselle ajattelijalle.
Se olisi uskonto.


* Hongiston keskusteluklubissa kysyin muilta osallistujilta kuinka he erottavat käsitteet ja käsitykset. Onko olemassa käsitteitä, jotka ovat objektiivisia ja täysin jaettavissa objektiivisina määrittäjinä - vai onko vain käsityksiin sidottuja käsitteitä.

Minusta hyvä esimerkki käsitteestä, joka on täysin käsityksen valtaama on demokratia. Suomalaiset poliitikot ovat yksinkertaisesti valinneet, että Venäjä on demokratia (paitsi tietysti Heidi Hautala ja pari muuta). Se on poliittinen julistus ja nenänhierontaa "diplomaattisesti". Elämistä toivossa. "Kunnioittavaa" alistumista.

Miliisi taltutti kovakouraisesti opposition marssin Pietarissa - Hs.fi

Ihmisen valheiden tärkein motiivi on "diplomatia". Myötäily, harhautus, nyökyttely, valkopesu, liittoutuma, samankaltaisuuden korostaminen rituaalisesti. Diplomatia ja nenänhieronta on ymmärrettävää mutta harva suostuu tiedostamaan omia ilmaisun ja tietoisuuden rajaamisen tapojaan. "Diplomaattinen sanojen käyttö" on aina oman hyödyn tavoittelun maksimointia, kitkan minimointia, lumouksen luontia.

Kun luodaan "systeemi", tärkeintä ei ole lähtökohta tai "todellisuus" vaan päämääränä on systeemin tukeminen ja kaiken muun tulkitseminen systeemin ideologian kautta. Käsitteiden määrittelyä käsitysten tiukassa ohjauksessa.

Dogmaattiset koulukunnat niin filosofian kuin lääketieteen alalla määrittelevät käsitteiden käyttöarvon äärimmäisen tarkkaan. Ideologisen "todellisuuskuvan" tilkintään. Lääketieteessä genetiikasta on tullut ideologia, jota ei missään nimessä saa nimittää genetiikaksi. koska se on siihen uskoviin vain tiedettä. Ällistyttävin häränpylly on suomalainen psykiatria, joka nykyisin uskoo geneettisten täsmälääkkeiden eli solujen manipulaation ratkaisevan mielenterveysongelmia.

Systeemin rakentajat eivät sovita systeemiään todellisuuteen vaan todellisuutta systeemiin.

Joka hallitsee tulkintaa, hallitsee todellisuutta.

Nietzscheä on syytetty nihilismistä, mutta Nietzschen poleemisen kirjoitustyylin päämääriä harvoin käsitetään. Nietzsche käytti samaa semanttista tekniikkaa kuin Kierkegaard ja Platon. He esittelevät erilaisen ihmiskuvan omaavia kirjallisia hahmoja, joiden kautta he esittlevät ideoita, dikotomioita ja ristiriitoja. Poleeminen diskurssi jättää lukijalle hyvin paljon tilaa johtopäätösten tekemiseen. Mitä on todellisuus, kuinka eri tavalla ihmiset rakentavat oman todellisuutensa.

Meistä jokainen elää omassa maailmassaan vaikka kuinka yrittäisimme olla jonkin heimon, muotisuuntauksen tai jengin jäsen.


Nietzsche halveerasi vittuillen juuri tietoon tukeutujia ja referoijia ja siksi kävi oppi-isänsä Sokrateenkin kimppuun ainakin osoittaakseen olevansa orpo ja ylpeä löytöretkeilijä totuuden armottomissa labyrinteissä. Kuinka löytäjä ei voi olla (sokraattisesti) tietäjä. Helsingin yliopiston filosofisessa tiedekunnassa rakastetaan jaotteluita ja "järjestelmällisiä järjestelmiä filosofiana". Ikäänkuin subjektiivisuuden voisi häivyttää pois suuren totuuden systeemillä. Juuri sitä kuppikuntaista turva-ajattelua vastaan Nietzsche kirosi maat ja kuvitellut taivaat.

Nietzsche vei isäntapponsa vulgaarisella tavalla överiksi. Nietzsche iskee esimerkiksi Sokratesta monta kertaa todella raskaalla miekalla, yrittää pilkata sokraattista metodia ja Platonista isäkuvaa sokraattisella metodilla - kun itse käyttää sitten ahkerasti sokraattista esittelyn, pilkkomisen, kyseenalaistamisen ja uudelleenarvionnin monologidialogimetodia vaikka mihin.

Todellisuuden Nietzsche osasi avata kuin sillipurkin.
Nietzschen itsetarkkailua ja kierkegaardilaisen äärimmäistä subjektilähtöistä dialogia itsensä kanssa ei tarvitse tulkita narsistiseksi projektiksi vaan järkyttäväksi todellisuuden kohtaamiseksi; kuinka armottomasti jäsennämme todellisuudessa todellisuuden vain itsemme kautta, vaikka kuinka yrittäisimme muuta. Jokainen ihminen on saari ja viestit välillämme ovat pullopostia.

Mutta.

Mikä oli Nietzschen suurin ongelma?

Totuus.

Hän vetosi itsekin aina suurimpaan merkitystä antavaa totuuteen Oikeasta yli-ihmisestä, totuutta konstruoivasta Ajattelijasta - vaikka pilkkasi kaikkea totuuskulttuuria. Nietzsche julisti ajatuksiaan aika epänietzscheläisesti. Hän ei halunnut kenenkään olevan idoli mutta oletti olevansa tuleville seurajilleen idoli.

Nietzschen itsetuho alkoikin turhan totisesta paradoksien kiertämisestä. Ihmisen toiminnan ja identiteetin motivaatio on aina kovin paradoksaalista. Mutta huolimatta Nietzschen ego-ongelmista hän korosti hyvin humanistista ihmiskuvaa, jossa ihminen ei saa turvautua uskonnollisiin turvakuviin tai systematisointeihin kriittisessä ja tiedostamiseen pyrkivässä ajattelussa.

Nietzschelle, Kierkegaardille, Jeesukselle ja Sokrateelle oli yhteistä se, että he uskoivat todellisen vaikutuksensa alkavan vasta heidän kuolemansa jälkeen. Se on aika viiltävä ja jännitteinen minäkuvan perusta. Profeetallinen filosofia.

PS. kts edellinen Nietzsche-kirjoitukseni

Isäntappajien teatteria:
Tuntematon sotilas - video Kristian Smeds
Kansallisteatteri 2007
Yleisö hurrasi - HS.fi





Kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapia








II
Väärinkäyttö.

Ymmärrän että on suuri houkutus käyttää natsien väärentämiä Nietzschen kirjoja ja lauseita ideologiseen länsimaisen rappion kontrastiseen kuvaamiseen kaunokirjallisesti kristillisen romanttisesti "moraalin vastustajana", suuri saatana, yhtenäiskulttuurin hajottaja

 mutta on erotettava selkeästi natsien luoma retorinen tuomiohahmo, josta on tehty idyllisen moraalin vastustaja-hahmo, preparoitu fiktiivinen natsien nihilisminäkemyksen nihilisti-Nietzsche ja siitä todellista vapaudesta ja todellisesta rohkeasta vapautuvasta yksilöstä puhuva todellinen Nietzsche, joka ei salli ihmisen vedota kirkon tai ideologiseen huntuun ja valmiiseen identiteettipakettiin ratkaisujen perusteluna.
 
Todellinen Nietzsche

oli äärimmäisen intuitiivinen ja optimisti yksilökeskeisyydestä ja historiasta vapautumisen puhuja. Yksilövastuu on äärimmilleen viritettyn

Venäjällä Nietzschen vastakohdaksi nostettu Tolstoi puhui taas uskomattoman jäykän dogmaattinen yhteisön moralistisesti ja romanttisten standardien uskonnollisesti määrittämästä ja häpeällä ohjaamasta yksilöstä.

Nietzschen keskipisteessä oli luova, itseään uudestaan luova, dogmahistoriasta vapautuva ja tiedostava ihminen,

Tolstoilla  alistuva, kirkon rituaalimystiikkaan mukautuva nationalistinen ja kirkkoisien moraalimystiikan avioliittokeskeinen tavallinen ihminen ideologisen harmonisoinnin kohteena konservatiivisessa nostalgiassa,

jossa Vatikaanin Mithra-kultin uhri-opista luotu itäinen kirkkoversio nostetaan ihmisen dogmaattiseksi määrittäjäksi hyvin jäykillä esikuvilla ja rajamääreillä,

( mm uhri-estetiikassa jopa avioliitto-suhde on vain romanttinen uhri ja moralistisen unelman toteuttaminen eikä suhde).
 
Väärän natsien luoman varjo-"Nietzschen" runollinen ja retorinen käyttö äärimmäisen dikotomioiden luomiseksi on ymmärrettävää kontrastien luontia ihmisen aivojen kontrasteja vaativien mekanismien vuoksi

 -  mutta on vain natsien ja siskon luomaa filosofista perversiota ja raiskattua filosofia, josta on tehty ideologinen preparaatti kontrastiksi ja vihan filosofiksi väärinkäyttäen/faktisesti sanoja väärentäen oikean filosofin kielellisiä mielikuvia.

KW: Epäjumaltan hämärä uskontotiede sosiologia also spracht Zarahustra Ahura Mazda monoteismi kapitalismi Marx Karl Sigmund Freud teatteri teatterikeskustelu keskustelu katsomassa kokemus esitys ensi-ilta dramaturgia psykologia Filosofian opiskelijat opiskelu tiedekunta filosofinen ajattelu eksistentialismi olemassolon pohdinta kysymys dilemma aatos saksalainen itävalta itävaltalainen platon kansalliset symbolit itsenäisyys itsenäisyyspäivä kutsut linnan juhlat estetiikka anarkismi anarkistinen socrates ontologia semantiikka semanttinen angst angsti ahdistus. viha depressio katharsis oidipus oedipus rex kuningas macbeth shakespeare Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden yhdistys yliopisto-opinnot kauhun tasapaino illuusio harha länsimainen ajattelu historia mentaalinen Soren Kierkegaard kierkegaardilainen suomennokset Eurooppa kierkegaardin uskon hyppy oivallus olemisen tapa tasot torjuttu dissosiaatio verhottII
u puhetapa dikotomia HS-raati vaatii Platonin ja Nietzschen opetusta lukioihin - HS.fi regressio brändit brand mainonta mainonnan estetiikka alitajuinen subliminaalinen assosiaatio tautologia dogma dogmatiikka profeetta Jesaja Jeremia job jobin kirja raamattu vanha testamentti Franz Kafka kafkamainen kafkaesque linna valtio seitsemän veljestä seitsämän vaarallinen altistaa johdattaa alttiit alttina vaikutteille assosiaatio kokemus käsitys käsite ihmiskuva maailmankuva aleksis kivi oppi oppilaat opetus opetussuunnitelma Friedrich Kahdeksankymmentä prosenttia HS-raadin vastaajista haluaa, että lukiolaiset saavat Platonin Valtiota koskevaa opetusta. Liki yhtä pontevasti raati puoltaa Friedrich Nietzschen käsittelyä. Filosofian opetuksen sisältö nousi keskusteluun Jokelan koulun tragedian seurauksena. Surmatyöt tehnyt abiturientti viittasi viesteissään Platonin ja Nietzschen teoksiin. Opetusneuvos Pekka Elo opetushallituksesta penäsi Helsingin Sanomissa (HS 18. 11.) opettajilta kriittistä suhtautumista Platoniin ja totesi, ettei Nietzscheen tutustuminen ole välttämätöntä filosofian peruskurssilla. Monet raadin jäsenet leimasivat opetushallituksen reaktion hätävarjelun liioitteluksi. "Hämmentää, että taas ollaan yhtä kreikkalaista tuomitsemassa 'nuorison turmelemisesta'", toteaa ohjaaja Eero-Tapio Vuori viitaten Sokrateen kohtaloon antiikin Kreikassa.Kirjailija Juha Seppälä ei usko, että koulu olisi mediayhteiskunnassa ratkaisuroolissa. "Pitäisikö samalta pohjalta pysyä vain herra Hulot'ssa ja pidättyä Tarantinosta?" Monet filosofit nähtiin Platonia ja Nietzscheä turmiollisempina. Museonjohtaja Juha Kuisma ja tutkija Markku Ruotsila mainitsevat Karl Marxin."Miksi Platon ja Nietzsche olisivat sen 'vaarallisempia' kuin Adam Smith tai Jeremy Bentham, jotka ovat paljon voimakkaammin pönkittämässä väkivaltaan johtavaa yhteiskunnallista epätasa-arvoa", kysyy professori Martti Koskenniemi.Useimmat Platonin tai Nietzschen pakollisen opetuksen vastustajista vierastavat pakon ajatusta – opettajille haluttiin jättää harkintavaltaa. Professori Kari Enqvist ihmettelee klassikoiden ylivaltaa. Helsingin sanomat 2007 "Nykyihminen luovisi filosofian karikoissa pitkälle lukemalla pelkästään David Humea."

Suomen massiivinen miniarmeija

Armeijan teho on sen taktiikassa.

Jos armeijan budjetti käytetään väärään taktiikkaan ja uhoamiseen, välineurheiluun eikä todellisuuteen, ei meillä ole puolustusta olemassakaan.

Tunnen muutamia hyvin korkeaoktaanisia ja puolustushenkistä tyyppiä, joiden tiukka asiantunteva kiinnostus suomalaisen armeijan toimintamalleihin voisi vaikuttaa päällisin puolin machohössötykseltä mutta huoli Suomen puolustusvoimista on realistinen. Pienellä maalla ei olisi varaa matkia suurvaltojen muodikkaita ja kalliita, vähätehoisia asehankintoja vaan ymmärtää historian raskaat oppitunnit ainoasta sen strategiasta, jolla olisi mahdollisuuksia pitää seuraava konflikti jotenkuten hallinnassa. Sissisota. Suomi on esimerkiksi ainoa maa, jota viikingit eivät onnistuneet valloittamaan miekalla jo silloin kehitetyn suomalaisen sissisodan ansiosta.

Hullussa jutussa ensi viikolla käsitellään tätä aihetta nykyisen armeijan tuhlauskampanjan varjossa. Ehkä hieman kieli poskessa tai tuleessa lepattaen mutta todellista ongelmaa käsitellen:

"Liitytäänkö Natoon ja montako kopteria ostettaisiin? Keskustelu puolustuksesta on juuttunut kalliin varustelun uralle samaan aikaan kun telkkarista joka ilta näemme, miten sissisodan keinoin pystytään puolustautumaan ylivoimaista vihollista vastaan. Sissisotaa Suomenkin malliksi esittää everstiluutnantti-evp Erkki Heinilä. Antaa vihollisen miehittää, sitten isketään arkaan paikkaan ja kadotaan yöhön."

ma 3.12.klo2120 - ja ti 4.12.klo15

Armeijan rahankäyttö on keskittynyt NATO-aseistuksen ja NATO-strategian toteuttamiseen eli armeijan tärkein tehtävä on tällä hetkellä show-pullistelu tulevalle liittolaiselle eikä todellisten uhkakuvien kartoittaminen. NATO:n strategiassa ilmavoimat ovat hyökkäysvoimana pelote.

Yksi yksityiskohta todellisessa skenaariossa on Suomen pienet ilmavoimat ja sen pahvikulissi. Sotastrategit arvioivat, että jos konflikti syttyy, kaikki Suomen koneet on tuhottu 30 tunnin sisällä. Se siitä 30 miljardista eurosta, mitä ei käytetty todellisen puolustuksen ja ammattiarmeijan rakentamiseen. Hornet-hävittäjillä on hyötyä vain kenraalien itsetunnon nosteena rauhan aikana.

Psykologi-poliisi

Poliisi, joka ei halua väittää itseään psykologiksi, antaa julkisen psykologisen profiilin koulusurmaajasta.

Poliisin tutkimuksissa on tullut ilmi myös, että ainakin osa koulun opettajista tiesi Auvisen kiusaamisesta. Tiettävästi kiusaamiseen ei kuitenkaan koskaan puututtu. Rikosylikomisario Rabbe von Hertzen korostaa, ettei kiusaaminen kuitenkaan selitä veritekoa, johon Auvinen sittemmin päätyi.

- Kun en ole psykologi, en osaa sanoa, miten nimittely on häneen vaikuttanut. Se on kuitenkin selvää, ettei koulukiusaaminen yksin aiheuta tällaista tekoa.

En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka ensin kieltävät olevansa jotakin tai kykenevänsä arviomaan jotakin ja sitten heti perään lausuvat oman varman arvionsa. Hakevatko tämäntyyppiset lausahtelijat myötähäpeällä sanoilleen painoarvoa vai yrittävätkö he vain hämätä kuuntelijaa suomalaisella muka-nöyryydellä? Suomen kielessä pitäisi olla oma kieliopillinen määreluokka itse itsensä vähättelylle.

En ole eri mieltä ylikomisarion kanssa, mutta mitä hän yrittää ristiriitaisella viestinnällään kertoa omasta arvovallastaan? Voi sanoa mitä tahansa vähättelemällä itseään?


Ja sitten tämän Iltalehden artikkelin toimittajan arvomaailma.
Huomatkaa sana "vain".

Käsiksi häneen ei tiettävästi koskaan käyty. Koulutoverit vain nimittelivät omintakeisen tyylin valinnutta nuorukaista.

- Iltalehti

Eli henkinen väkivalta ei ole verrattavissa fyysiseen väkivaltaan?
Kerro lisää lapsuudestasi.

.

Retorisen munauksen pohjanoteeraus

Voiko pahempaa retorista virhettä enää tehdä?

Jo viime viikolla Lynchin esitelmätilaisuus Berliinissä synnytti protesteja, kun liikkeen saksalainen edustaja Emanuel Schiffgens puhui "voittamattomasta Saksasta" ja arveli, että Hitleriltä "oli puuttunut siihen vain tekniset keinot".

Amerikkalainen elokuvaohjaa David Lynch ei saa rakennuslupaa yliopistohankkeelleen Berliinissä. Transsendenttinen mietiskely on Saksassa kiistelty ilmiö. Sitä pidetään epädemokraattisena ja autoritaarisena liikkeenä.

- Helsingin Sanomat

Onko kysymys historian ymmärtämisen sivistymättömän ironisesta käytöstä vai ideologisesta suuruudenhulluudesta?

Siveä kirjastonhoitaja

Naisten pehmopornoromaanit ovat kirjastotätien mieleen. Ne ovat hyvää viihdettä. Niiden kaupallisuus ei haittaa kulttuurin valvojia.

Jos kirja puuttuu kirjaston valikoimasta, voi olla, ettei sitä vielä ole ehditty hankkia, tai että kaikki kappaleet ovat kadonneet. Vantaan Tikkurilan kirjaston musiikki-informaatikon Heikki Poroilan mukaan syiden seassa on myös yksi huono: sensuuri, jonka olemassaoloa ei myönnetä.

"Ei Suomessa sellaista täyssensuuria esiinny, että jotakin kirjaa ei hankittaisi mihinkään kirjastoon – lukuun ottamatta värikuvapornografiaa." Hänen kirjoittamansa Luurangot portinvartijan kaapissa (BTJ Kustannus) pureutuu kirjastojen ammattietiikkaan.

Helsingin Sanomat

Tehyhoito

TEHY ajoi asiansa läpi.

TEHY leimattiin hetimmiten kuntatalouden rasitteeksi. Hallituspuolueet pesevät kätensä lupauksistaan järjestää oikeutettu palkkatason nosto ja kieltävät valtion osavastuun hyvinvoinnin jakamisesta.

Mutta onneksi olkoon TEHY, rohkeaa toimintaa. Ranskan malliin.
Onnitteluni. Ranskassa ovat opettajatkin jo barrikaadeilla.

France faces massive protests on
Tuesday as a continuing transport strike combines with a walkout
by public sector workers in a serious challenge to President
Nicolas Sarkozy's programme of economic reform.

TEHY pelästytti poliitikot ennen näkemättömän vilkkaasti mutta lama-ajan dumppauspolitiikka jatkuu kitkattomasti. Veroproggressiota puretaan ja verotaakkaa siirretään mm kunnallisveron kautta jokaiselle työtätekevälle pienituloisellekin. Rikkaiden rikastumisen esteet on poistettu ja poliitikot ovat tyytyväisiä saavutuksiinsa.

Hyvinvointiyhteiskunnan purku jatkuu.
Eriarvoisuus on eri arvo kuin ennen. Eriarvoistaminen on poliitiikkaa ja sen tarkoitus on luoda maahan pelotteeksi luusereiden kansanosa, jotta selviytyjiksi haluavat tsemppaisivat niin maan perkeleesti.


tutkija Heikki Niemeläinen kirjoittaa 28.10.2007 Hesarissa tähän asti painavimman puheenvuoron suomalaisesta talouspolitiikasta- ja ennenkaikkea sen puutteesta:

"Suomen talouspolitiikka on lama-asennossa, vaikka emme ole enää lamassa. Suomella on nyt edellytykset kohentaa asemaansa kansainvälisessä taloudessa.Minkä verran Suomi tarvitsee kilpailukykyä ja vaihtotaseen ylijäämää suhteessa muihin kansoihin? Mihin tarkoitukseen suuria ylijäämiä kerätään, ja kuka niiden käytöstä saa päättää? "

HEIKKI NIEMELÄINEN & HS - keskustelu

Seuraavat ärsyyntyneet jonossa ovat opettajat. Opettajat ovat kouluttaneet itsensä korkeasti ja joutuvat jatkuvasti itseopiskelun, kotitöiden ja itsekritiikin kautta kehittämän itseään - muihin hyvinvointivaltioihin verrattuna hyvin minimaalisella palkalla. Opettajilla ei vaan ole realistista näkemystä siitä kenen kanssa ovat vapaaehtoisesti sängyssä. Opettajien palkka on Tanskassa yli 70% suurempi kuin Suomessa (kun lasketaan tanskalaisten opettajien verovähennykset, "työhuonevähennykset", mukaan).

Akava on äärimmäisen oikeistolainen järjestö, joka on ollut mukana jatkamassa
laman jälkeistä hämäyshysteriaa ja palkkojen dumppausta.

Hyvä on, jos opettajien tietoisuus ja viha nousisi... mutta en oikein usko, sillä Akava on juntannut nöyryyttä, pelkoa, "hyvät tavat" ja herran pelon alemman palkkaluokan "akavalaisiin". Porvari-identiteettiä, nöyryyttä porvarilliseen piilopolitikointiin.


Lamasta tehtiin lamauttava ase työtätekeviä kohtaan ja Suomesta muokattiin Euroopan oikeistolaisimpia halvan työvoiman maita. Omaisuusverosta vapaa eliitti kiittää halvan työn tekijöitä kutsumuksesta. Opettajat ovat myös niitä nöyriä höynäytettyjä, jotka suostuvat tekemään työtään kyykyssä. Kansakunnan parhaaksi.

Asenteet TEHYä kohtaan olivat nyt hyvin avoimen värittyneitä ja estottomia. Poliitikoilla onkin kauhea hätä valehdella ja piilotella Suomen taloudellista hyvinvointia, jotta varainsiirrot rikkaimmalle 4% osalle väestöstä pysyisi poliittisesti sokeassa nurkassa.

Suurimman oppositiopuolueen Sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta tyrmistyi Vanhasen puheista. Feldt-Rannan mukaan ne ovat osoitus pääministerin vallantäyteisyydestä, vinoutuneesta suhteellisuudentajusta ja kylmäkiskoisuudesta. Hänen mukaansa Vanhanen yrittää hallituksineen vetäytyä vastuusta Tehy-kiistan ratkaisemisessa ja syyttelee kriisistä kylmästi muita. -HS

Lääkärithän lakkoillessaan saivat uhkailla ja kiristää ihan vapaasti ilman ministereiden moraalista tuomiota. Ei mitään TEHY:lle julistettujen moralistista paatosta. Rahaa kouraan ja vikkelään. Aivan toisenlaiset äänensävyt olivat nyt pääministerinkin tuomioissa.

Kovan linjan lama-ajan politiikkaa yhä vetävät poliitikot eivät muuten usko kuin kova kovaa vastaan. Vihaiset kansalaiset työtaistelujen seuraamuksena ovat ehkä ainoa mahdollisuus saada jotakin kansallista herätettä ummehtuneeseen politiikan vastuunväistämisperinteeseen.

Poliitikoilla on outo kieroutunut turvallisuuden tunne siitä, että yhteiskunta pysyy kasassa hyvää tarkoittavien, halpatyövoimana laahustavien ihmisten varassa.


Hyvinvoinnin jakaminen tulisi olla kuuma ideologinen ja poliittinen keskustelu. Mutta ei. Omaisuusvero vaan pois. Pääomaverotus Euroopan matalimpia. Rikastumisen "mahdollisuus" kansalaisen unelmaksi, porvarilliseksi arvoksi perustyöläiselle.

Vihreätkin ovat pysyneet maltillisen pelokkaina viime 15 vuotta. Kaikki veroprogression purku on sallittu sosiaalidemokraattien kovan linjan oikeistolaista tulevaisuusoptimismia tihkuvassa "realismissa". Valtion päätehtäväksi on muodostunut pääoman suojelu - kansalaisten kustannuksella. Veroprogressio on siis loivennettu ja hyvinvointiyhteiskunta onnistuneesti purettu. Fortumin mielettömät miljoonaoptiot monopolifirman monopolituloista saavat sentään ministerien eettiset puolustelut ja ymmärryksen osakseen.


Sitten ihmetellään että minne rahat menee vaikka rahaa liikkuu.

Miten ihmeessä? Minne? Niin. Kysymys on ideologiasta, jota vastaan on taisteltava, jos vauraus ei tavoita kansalaisia.

Ja niin kauan kuin valittavat OAJ-opettajat luulevat olevansa porvareita ja Akavan "täysjäseniä", ei heillä ole mitään toivoa muiden pohjoismaiden kaltaisesta arvostuksesta opetustyötä kohtaan. Sairaanhoitajat ottavat loparit työstään, opettajien taas täytyisi ensin ottaa loparit Akavasta. Ja heti, bronto suprissimo. Viha vapauttaa.

Joskus "neuvottelu" ei ole oikean ja harkitun asian eteenpäin ajamista.

Neuvottelemalla ei ole nykyistä kovan oikeistolaisen talouspolitiikan käytäntöäkään meille tuotu. Oikeudenmukaisuus ei tule niin vain hempeän demokraattisilla toiveilla ja yhteisymmärryksellä. Valtion pitäisi edustaa kansalaisten arvoja, jos kehtaa toimia demokraattisen systeemin toimeenpanijana.

Tietty osa talouskasvusta pitäisi käyttää huono-osaisten aseman kohentamiseen, katsoo Kelan yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanoja. Hän uskoo, että tähän olisivat myös kansalaiset valmiita, vaikka nykyisin kovasti puhutaankin itsekkyyden kasvusta.

Huono-osaisten ja hyväosaisten väliset erot näyttävät edelleen kasvavan. Kajanojan mielestä toimeentuloturvan suhteellinen heikentäminen ei ole kestävää kehitystä. Nykytilanne aiheuttaa turvattomuutta kaikille. Kajanoja esittää näkemyksiään Kelan sanomissa.

- Nyt kuljetaan hiljalleen kohti yhteiskuntaa, jossa hyväosaiset turvaavat tulevaisuutensa sijoituksilla ja yksityisillä vakuutuksilla. Näin julkinen järjestelmä jää vain luusereiden järjestelmäksi.

- Aamulehti / STT

KW: palkankorotus palkankorotukset nettopalkka bruttopalkka sopu ratkaisu Jaana Laitinen-Pesola ja Jyrki Katainen. Tehyn valtuusto oaj opettajien ammattijärjestö ammatillinen järjestö järjestöpolitiikka tasa-arvo kunnallista virka- ja työehtosopimusta kunnallinen virka- ja työehtosopimus korotuspaineet työtaistelu

Ripple Effect

7/7 Ripple Effect


Lähes tunnin mittainen uusi dokumenttivideo Lontoon 7/7 2005 terrori-iskuista.

Document of state sponsored terrorism in London.




Gordon Brown reveals 'Fortress Britain' plan



SPECIAL REPORT: Turning The Police State Apparatus Against Dissenters.
Artikkeli kertaa Yhdysvalloissa tapahtuneita viimeaikaisia lainsäädännöllisiä
muutoksia kohti totalitarismia. Lähes kuka tahansa hallituksen politiikkaa vastustava
Yhdysvaltojen kansalainen voidaan periaatteessa määritellä "vihollisen
taistelijaksi" jolloin hänellä ei ole perustuslain takaamia oikeuksia.


Mideast hawks help to develop Giuliani policy.
Presidenttiehdokas Rudy Giulianin neuvonantajina toimii kovan linjan
uuskonservatiiveja. Eräs heistä, Norman Podhoretz saarnaa neljännestä
maailmansodasta ja Iranin pommittamisen välttämättömyydestä, ks The Case for Bombing Iran.
WeAreChange pisti hänet hiljattain lujille kirjakaupassa pidetyssä tilaisuudessa.


Riippumattoman tutkimuksen ja journalismin havaintoja
911-iskuista, terrorismista ja maailmanpolitiikasta:

www.11syyskuu.org





.

Anomaliaa ja naamioita

Teatteri Naamio ja Höyhen uskaltaa tehdä kokeilevaa ja katsojan varaan jäävää performanssia. Voimakkaita tunnetiloja, anomalian kiihkoa ja ilmaisun rajojen rääkkäämistä. Jos lähestyvän joulun jyräävä bulkkivarmuus ja raskas tunnottomuus puuduttaa herkkyyden veks, käy höyhentämössä.

Alice ad Infinitum - videot



.

Rakkautta ei tarvita

Rakkautta ei tarvita.
Kun on kontrollia.

Se, että ongelmat ulkoistetaan demonisiin ryhmiin tai saastuttavaan "nettiin", on vain ongelmien pakenemista. Jo Platonin mielestä utopia on paikka, jossa on kahdenlaisia kansalaisia: ne, joita kontrolloidaan ja ne, jotka kontrolloivat ja määrittävät ihmisarvon rajat. Toiset ovat luonnollisesti tasa-arvoisempia kuin toiset.

Pääministeri Matti Vanhanen:
Netin käytön kontrolloinnista keskusteltava

Hänen mielestään on syytä esimerkiksi pohtia, missä lapset voivat käyttää tietokonetta.

- "Onko koululaisen tai lukiolaisen pystyttävä käyttämään verkkoa omassa huoneessaan vai olisiko sopivin paikka tietokoneelle perheen yhteisessä tilassa?," pääministeri kysyi keskiviikkona Mäntykankaan koulun vihkiäisissä Kokkolassa. IL

Jälkipuintia riittää varmasti moneksi vuodeksi Jokelan tapahtumasta.

Vanhanen kuitenkin luulee, että nimenomaan emotionaalisesti hylättyjen lasten netin käyttämistä olisi joku valvomassa. Tai että se olisi "ratkaisu". Edes himpun vertaa. Harhainen maailmankuva kuvaa nyt parhaiten Vanhasen uhoavaa moralismia, poliittista näytelmää.

Vanhanen esittää uhkaskenaarion epäsuorasti.
Kuka on uhka? Nuorten kontrolloimattomuus.
Mille? Nähtävästi yhteiskunnalle.
Mikä tarvitsee lisää moraalia ja keppiä?
Nuoret, ei yhteiskunta. Ei poliittisesti valittu ihmiskuva.

Eli implisiittisesti Vanhasen diskurssissa yhteiskunta ja kilpailukulttuurin kilpailuvimma ei ole uhka nuorille, vaan nuoret ovat nyt uhka yhteiskunnalle. Kovien arvojen kapitalismi, anti-humanismi, "sosiaalidarwinismi" ja sen luoma asennepiiri ei huoleta Vanhasta lainkaan mutta hän luo kuitenkin selkeästi diskurssinsa arvo-hegemonialla (tavoitteellisella puhetavalla arvoasetelmista) oman kauhuskenaarion, uhkakuva-hegemonian. Ja myös siis uhkakuvina hänen imaginääristen ihannekansalaistensa arvoille.

Vanhanen ei julista hyvinvoinnin jakamisen ja aikuisten perimmäisen vastuun tärkeyttä.

Ehei. Hänen ei tarvitse riskeerata poliittista tanssahteluaan turhalla toiveikkuudella. Kyynisyys ja uhkakuvat ovat aina nopein retorinen keino saada vahvan miehen imagoa kekkoslandiassa. Syytä heikoimpia vastuullisiksi.

70-luvun kulttuurihumanismin suuri käsitys oli se, että hyvinvoinnin jakaminen luo hyvää oloa. Matkimme (ensin kateellisuuden motivoimana) Ruotsia humanistisena yhteiskuntana - ja tulosta alkoi tulla. Suomi sivistyi eurooppalaista laajakatseisuutta ja innovaatioita kohti ultrapikavauhtia koko maailman mitassa. Nokia ei ole Nokia vaan suomalaisen humanistisen hyvinvointikoulutuksen tulos.

Nyt sosiaalinen kuolema nähdään hyväksyttynä karsintatapahtumana sosiaalidarwinismin mukaisesti. Menesty tai leimaudu, tuhoudu. Moni aikuinen haluaa kieltää lapsen lapsuuden nykyajan Abrahamina, juosten innoissaan suoritusten vuorelle uhraamaan esikoisensa ajan hengen vaatimuksien velvoittamina.

Moralismi tuntuu olevan nyt yhteiskunnan (poliittisten päättäjien) tärkein keino torjua lasten pahoinvointia. "Netin" tuomitseminen syynä on aika kavalaa ja tajutonta; onhan aina ollut puukkojunkkareita ja tappoja Suomenmaa täynnä.

Ei ole ollut kultaista aikaa "silloin joskus". Suomi on aina johtanut alaikäisten tekemien tappojen tilastoja Euroopassa. Ja aikuisten murhaamien alaikäisten suhteen myös.

Nyt teen oletuksen ja yhden pohdinnan tilanteesta.
Surullisinta tässä tapauksessa on se, että jos ampuja on ollut koulukiusattu, pilkattu, luuseri, varoittava esimerkki, tms, ja sitä menneisyyttä ei avata Jokelassa rehellisesti vaan jatketaan menestyvien kullannuppujen turvaksi luotua syntipukkikulttuuria joka antaa luvan leimata luuserien luuserikulttuuri moralistisen vihaisesti tai pilkallisesti, ne pärjäämättömät. Luuserit. Varoittavat esimerkit. Opettajien avoimen tuhahtelun aiheet.

Me ja ne, me onnistujat, kiitettävät - ja ne muut outoina, jopa uhkana.

Silloin jää monta vaarallista jännitettä nuorten ja opettajien tajuntaan kytemään. Jos lisätään vain menestymisen ja tottelemisen arvojaottelua nuoren arvon määrittelynä ja kehutaan kiihkeästi vain ihannenuorten ja suorittajanuorten suurta merkitystä Suomelle aikuisten määrittämillä ihannetavoilla, isketään syrjäytymiskiilaa yhä syvemmälle. Idealistiseen moraaliin sidotut uhkakuvat ovat itsetoteutuvia ennustuksia.

Totuus tekee vapaaksi? Vai harkittu kuilun syventäminen "toisen luokan kansalaisia" kohtaan?
Tekee kenet vapaaksi ja rakastavaksi yhteiskunnan aktiiviseksi kansalaiseksi?

Poliitikkojen outo unelma on Kontrolloitava kansalainen. Mikä tästä kuohunnasta on poliitikoiden tiedostamista ja mikä propagandaa?

Siellä, missä ei ole rakkautta, on aina kontrollia.

Jokelan koulun ampumisvälikohtauksesta kärsineet tarvitsevat apua neljä vuotta. Rahaa kriisiapuun kuluu vuoden 2011 loppuun mennessä 4,8 miljoonaa euroa. - Helsingin Sanomat

Opetusministeri: Oppilaiden ongelmiin on puututtava entistä herkemmin. - Helsingin Sanomat

KW: patologinen käyttäytyminen poliittinen peli väkivaltaviihde poliitikot eduskunta kokoomus keskusta sdp sosiaalidemokraatit vihreät moralismi fanaattisuus fanaattinen ihminen uhkakuvat suomalaiset yhteiskunta sosiologia yhteiskuntakeskustelu sosiaalipolitiikka syrjäytyneet nuoret. kiihkeä keskustelu jokela tuusula ampumistapaus koulu lukio pelon maantiede psykologia fobia nihilismi kasvatusfilosofia nietzsche nietzcshe nietzhe nietche maanisuus suuruudenhulluus sosiaalidarwinismi grandiositeetti fantasiat angsti youtube video rikos joukkomurha bipolaarinen häiriö bi polaarinen bipot persoonallisuushäiriö ahdistuneisuushäiriö opetusministeriö opetushallitus opetussuunnitelma sosiaalinen helsingin sanomat hs is propaganda sinisilmäisyys harha historia väkivaltainen brändi brändäys massa media is medium finland school shooting uhrit viha lehdistöä kohtaan. loukkaantuminen.

Jeesus tukistaa - Jesus Camp

Jesus Camp

Hysteria on kätevin aivopesun muoto.

Lempeä Jeesus vai ankara jeesus.
Ja ankara kenelle?
Lapsille?

Aina siellä täällä blogeissa, jotka tuntevat sympatiaa Raamattu-keskeiselle maailmankuvalle, omnipotentille iiltokuvajeesukselle, "ainoalle oikealle uskonnolle", "lapsenuskolle", kysellään että mitä muka ne fundamentalistit on. Tässä on yksi tyylinäyte.

Tämä on aika totaalinen johdatus ja yleiskuvaus evankelisen liikkeen eli Yhdysvaltain uskonnollispoliittiseen skeneen.

Tämän dokumentin jeesussotureita kouluttavan "power and hell with Jesus"-tädin hengenheimolaisia löytyy aika monta suomalaisista viidesläisistä nuorten mielten möyhentäjistä. Kaverini oli jo -70 luvulla tämän dokumentin kaltaisella leirillä. Suomessa. Luterilainen kirkko ei pelkästään salli lahkoja systeeminsä sisällä vaan suojelee niitä. "Uskonvapauden" tähden vanhoillislestadiolaiset saavat käyttää henkistä väkivaltaa uhkailevalla helvettipainostuksella lapsiinsa kirkonkin tiloissa. Missä on nuorten uskonvapaus manipulaattoreiden ja helvettisissien kourissa? Missä on piispojen selkäranka lasten suojaksi?

DVD



Arvostelu xvidsubs.com


Trailer video clip Quicktime / Youtube Flash video clip

Wikipedia info

”Antakaa lasten tulla minun tyköni”, totesi eräs opettaja lähes 2000 vuotta sitten. Yhdysvaltojen Pohjois-Dakotassa vanha kehotus on viety äärimmilleen. Kesäisten urheiluleirien sijaan lapset kokoontuvat intensiiviselle Jeesus-leirille. Tapaluterilaisuudesta poiketen kyseessä ei ole hillitty rippikoulu. Näillä lapsilla on erityinen tehtävä. Heistä on tuleva ”Jeesuksen armeija”, jonka on astuttava aikanaan maan johtoon. Leirin vetäjän Becky Fischerin mukaan potentiaali Yhdysvaltojen sairaalloisen nykytilan muuttamiseen on kasvavassa kansassa. Siksi avainsukupolven koulutus on aloitettava varhain, ja leirille osallistujat ovatkin kymmenestä kahteentoista vanhoja.

Leirinjohtajan mielestä lasten mielenmaisemaa on syytä muokata, sillä Yhdysvaltojen viholliset toimivat samoin. ”Maailmassa on vain kahdenlaisia ihmisiä, heitä jotka rakastavat Jeesusta ja heitä jotka eivät.” Intensiivisten päivien aikana raamattuleiriläisistä muotoutuu ryhmä, joka syntyy vahvoista eronteoista muihin. On olennaista sanoutua irti niin islamilaisista kuin liberaaleistakin; Harry Potter on ehdottomasti noituutta. Keinotekoiset vihollisuudet ja vastakkainasettelut hitsaavat samalla uuskristityt tiukasti yhteen.

Pelkän hurmoshenkisyyden sijaan raamattuleiri on osa suurempaa kokonaisuutta. Leiri heijastelee Yhdysvaltojen viimeaikaista ulkopolitiikkaa. Varustautuminen toisin ajattelevia ja ”roistovaltioita” vastaan on ulotettu kirjaimellisesti ruohonjuuritasolle. Uuskristittyjen ehdoton usko omaan totuuteensa oikeuttaa uskontoon verhotun poliittisen propagandan. Jesus Camp paljastaa hätkähdyttävät keinot tuon näennäisen totuuden levittämiseen. Aseeksi on otettu lapset; heikoimmat ja vaikutuksille alttiimmat. Dokumentin myötä mieleen nousee toinenkin opetus: ”Minkä te teette yhdelle näistä pienimmistä, sen te teette minulle.” - EW

Ohjaus: Ewing Heidi, Grady Rachel

Jeesus linjoilla

www.datejesus.com

Wikinews: 'Jesus Camp' shuts down
- November 9, 2006

"The evangelical christian summer camp "Kids on Fire " featured in the documentary Jesus Camp will shut down for several years due to negative reactions to the film, negative e-mails, phone calls and letters. Many accuse camp leader Becky Fischer of "brainwashing" the children."

David Byrne: American Madrassas

In the film "Jesus Camp," the Rev. Ted Haggard is shown preaching. Haggard was fired by a Colorado church amid allegations of gay sex and drug use.
-The Seattle Times

Laboratorio nimeltä pörssi

Pörssi on toteuttanut Paroni von Münchausenin tarinan ja unelman.

Mitä huonommin on raaka-ainetta saatavilla, sitä enemmän se tuo vaurautta, sitä enemmän sillä voi tehdä "rahaa". Eli mitä sotaisampi, epävakaampi ja kriisialttiimpi ihmiskunta on, sitä paremmin pääomasijoitukset tekevät rahaa.

Öljyä riittää noin 100-150 vuodeksi. Vietnamin, Norjan ja Brasilian rannikoilla on valtavat öljyesiintymät, joita öljy-yhtiöt ovat koettaneet vähätellä.

Miksi Öljyn hinta vain nousee, vaikka loppua ei käytännössä ole näkyvissä?

Wall Streetillä hyväksyttiin Bush vanhemman siunauksella nykyinen futuurikauppasysteemi, jolla spekuloidaan kuin Las Vegasissa mahdollisia voittoja ja tappioita, kulutuksen kiihtymistä ja mahdollista kulutuksen tulevaa säännöstelyä sadan vuoden päässä. Eli ei tarvitse ostaa tavaraa, voi vain lyödä vetoa pörssikursseista. Kuin hevosista. Tätä hintoja nostavaa pelisysteemiä kutsutaan pörssin vapauttamiseksi valtion sääntelystä.

Pörssisysteemi on ideologia.
Se ei ole realistinen, sen ei tarvitse olla; se ei ikinä ole ilman ideologisia spekulaatioita ja valintoja.

Citi: Wall Streetillä testataan ääri-ilmiöitä

Maanantai 12.11.2007 Kauppalehti Online

Wall Streetillä testataan parhaillaan erilaisia ääri-ilmiöitä, Citigroupin ekonomisti Steven Wieting kuvailee. Ekonomisti puhui epävarmuuden aiheuttamasta noidankehästä, joka on viime päivinä tuntunut osakemarkkinoilla. - Kullan hinta on ennätyksessä ja dollari on ennätyshalpa. Öljy maksaa lähes sata dollaria, asuntotaantuma jatkuu ja subprime-alaskirjaukset yleistyvät, Wieting sanoi maanantaina.

Pörssi toteuttaa myös Bertol Brechtin "Äiti peloton"-näytelmää. Äiti tekee hyvät rahat, kun vie perheensä sota-alueelle tekemään bisnestä, eikä anna poikien kuoleman hidastaa bisneksen tekoa.

Kapitalismi ei ole ikinä realismia.
Ideologia ei ole ikinä realismia, jotakin vaihtoehdotonta.
Pörssi-ideologiassa inflaatio on systeemin toivottu tulos. Tuoloerojen kasvattamiseksi, halpatyön mahdollistamiseksi.

.

Ääripäitä änkeää

Tutkija: Tulojen ääripäät kasvavat

Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon, sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala. Tuloerojen kehityksessä on hänen mukaansa ollut selvä trendi 10–15 viime vuoden ajan.

–Polarisaatio näkyy tilastoissa selvästi.

Taipale: Tietoyhteiskunta uuvuttaa työntekijöitä (14.04.08)

Tuonelan kansa

The Times kirjoittaa aika synkeän ja ylityylitellyn kuvan Suomesta.

In the old days Finns used to believe in the dark power of Tuonela, the mythical land of the dead. Now they believe in YouTube, the land of the virtual living. Kids as young as 6 take mobiles to school; a child’s first text message is a matter of parental pride. Clinical depression is high, the suicide rate too.

The youth who ran amok signalled his intentions using the codename Sturmgeist89. The word means “storm-spirit” in German and probably refers to a Norwegian heavy metal band, but it provides a marker of sorts: when he took the gun in his hand he seems to have imagined himself as a hero, a corrector of wrongs. There is nothing very modern or YouTube-ish about that self-image. In ancient times the Finns used to worship Ukko, the mythic god of the sky and thunder.

Toisaalta taas Suomen ulkoministeriö/eduskunnan PR-henkilöt antoivat tahallaan väärää positiivista tietoa CNN:lle ensimmäisten tuntien aikana ja muulle ulkomaiselle medialle, että Suomessa on vähän ampumatapauksia - vaikka meillä on neljänneksi eniten maailmassa ampumalla tehtyjä väkivallantekoja (ei sodassa olevista maista). Tämä on surullista aikaa poliitikoille, jotka ovat ajaneet alas psykiatrisen hoidon ja kouluterveydenhoidon. Viranomaiset kieltävät ongelmallisen todellisuuden aivan päämäärätietoisesti.

Tämä on väkivaltainen maa. Jossa ei saa apua, kun sitä tarvitsisi. Jossa avun tarvitsijoita uhkaillaan yhteiskunnan ulkopuolelle tippumisella. Jossa vain kilpailukulttuuria ajavat poliitikot väittävät, ettei tätä ja seuraavia tapauksia ole voinut ennustaa.

Kulttuuria, jossa poliitikoilla on otsaa puhua vastuun ottamisen tärkeydestä opettajille, joiden työmärää on lisätty, luokkakoot räjäytetty maksimiin ja työtä tukevia voimavaroja vähennetty. Poliitikot eivät vastaa kun kysytään, miten Tanskalla on varaa maksaa kaksinekertaista palkkaa opettajille ja antaa tukea koulutoimea tukeville organisatioille. Poliitikot eivät vastaa, miksi suomalaiset nuoret ovat Euroopan tyytymättömimpiä ja vihaisimpia oppilaita asennegallupeissa.

Lapsia sentään muistetaan valistaa lasten oikeuksista.


Väkivalta on ennenkaikkea suomalaisen kestävyyden ja tunnehallinnan kulttuurissa.

Elämme yhä tunteiden kieltämisen kulttuurissa.

Muita ihmisiä täytyy suojella omilta tunteilta. Tunteet esille päästävä on uhkatekijä ja haastaja, varsinkin miesten kulttuurissa. Häirikkö. Hallitsematon. Joka nostaa muidenkin "hallittuja" tunteita vastenmielisen piinallisesti pintaan. Kiusattu on kiusallinen hahmo rehtorille, joka haluaa uskoa oman koulunsa lavasteisiin.

Muistan hyvin kuinka esimerkiksi opisekeluaikana uskalsin itse ensimmäisen kerran avautua toiselle miehelle. Tein virheen. Itkin mies miehelle ja kerroin Ystävälleni tunteistani, mitkä sillä hetkellä olivat ongelmallisia.
Vastauksena Ystäväni löi minua.
"Lopetatko nyt?"
En usko että olen ainoa, joka on kohdannut suomalaisen miehekästä tunteiden hallintaa. Ruotuun palauttamista.


Kieltämällä todellisuus, voidaan uskoa poliittisiin käsitteisiin kuten "avohoito" ja terveydenhoidon "tehostaminen", järkeistäminen, rationalisointi - vaikka kyseessä on usein mielenterveysasiakkaan heitteillejättö. Nuorten naisten itsemurhatilastot ovat Euroopan karmeimmat. Ja kasvussa.

Suomalaiset popsivat eniten Euroopassa mielenterveyteen vaikuttavia pillereitä - aivan huvikseen? Paetakseen? Unohtaakseen? Turruttaakseen. Kolmasosa suomalaisista uskoo väkivaltaan kasvatuskeinona. KELA ei korvaa kuin työkykyisten psyykkistä kuntouttamista. Muut ovat Kelan arvioissa toivottomia ja kannattamattomia investoinnin kohteita. Ne muut, ne toiset, joista ei ole hyötyä.

"Ongelma ei ole pelkästään opetushallinnon", Johnson painottaa. "Yksikin kouluterveydenhuollon ulkopuolelle pudonnut on vaara yhteiskunnassa." - HS (Rehtorit: Meidät on jätetty yksin)

Enää vastuuta ei määritetä ja ilmaista empatian kautta vaan pelon.


Kovat arvot ovat aina käytäntöä, eivätkä vain periaatteita. Maailma rakennetaan mielikuvilla. Veroprogression poistajat ja kilpailukulttuurin hysteeriset kannattajat omaavat aivan saman tylyn linkolalaisen periaatteen kuin toivottoman joukkomurhan tehnyt: "humanity is overrated". Kapitalistisen kilpailukulttuurin ensimmäinen periaate.

Johtotason elitisti-Suomen ihailema Sarasvuon tsemppifilosofia pohjautuu tähän nihilismiin, jossa arvot määrittää kilpailu ja turhautumisen uhka on suurin motivaatio. Sarasvuolla raha on evoluution uusin tekijä, Linkolalla taas miljardin vuoden evoluutioperiaatteet. Ilman humanistista ihmiskuvaa.

Kun verotus siirretään hyvävaraisia suosivaksi (siis veroprogressio muutetaan loivaksi), niin silloin otetaan rahat pois terveydenhoidosta ja kulttuurista. Se on yksinkertaista matematiikkaa ideologian ehdoilla. Siksi ei ole varaa samanlaiseen terveydenhuoltoon kuin Tanskassa ja Norjassa ja Ruotsissa. Ideologian takia.

Tunteiden ilmaisu on Suomessa usein avoimesti halveksittua. Heikkoutta. Tunteitaan hallitsevia arvostetaan arvona sinänsä. Poikien ja tyttöjen kasvatuksen käytännöissä on hysteerisiä eroja. Sosiologisissa testeissä äidit ovat paljon fyysisestikin kovakouraisempia kuin tyttöjen kanssa. Mitä se kertoo kansastamme?

Land of Iceman.
Selviytyjien maa, jossa elämä nähdään selviytymisenä eikä nauttimisena, kokeiluna tai kasvuna.

"Luokaton lukio jättää nuoret yksin"

(MTV3 NETTI-TV12.11.)

Joskus mainoskampanjoiden ja mediaviihteen kontrastia hakevat viritykset eivät soinnu kauniisti todellisuuden kanssa. Nelonen nöyrtyi tänään olemaan näyttämättä "Dexter"-sarjamurhaajaa sympatiseeravaa verisen viihteellistä sarjaa. Kalevala Jewelryn "Torin vasara 2.0 kampanja" Helsingin kaupunkikuvassa saisi The Timesin toimittajan nyökyttelemään kauhuissaan päätään...

KW: Kapitalismi pahoinvointi kilpailukulttuuri kulttuuri psyykkinen umpikuja jouko linkola linkolalaisuus nihilismi uhka yhteiskunta kouluen turvallisuus helsigin sanomat hs iltalehti nuorisokulttuuri nuorten itsemurhat eduskunta kalvinismi luterilaisuus addressi viha hiljaiset psykologit tunnistaminen .

Kauhu on muotia

Kauhu on viihdettä. Liian monelle.

Kauhu on todellisuutta. Liian monelle.

Kauhun erotisoiminen on viihdeteollisuuden yksi tärkein päämäärä.

Aivan kuten oli natsi-ideologialle ja on fasistiselle yhteiskuntanäkemykselle.

"Kauhu on muotia"
- Stefan Lindfors teki karmean peliautomaatin

Suomen tunnetuimpiin muotoilijoihin lukeutuva Stefan Lindfors on suunnitellut Dead Rich -nimisen peliautomaatin, jossa on luurankoja, hyönteisten siipiä, tutteja ja pääkalloja sekä 10 000 euron voittopotti.

- Kun olin analysoinut peliä ja siihen käytettävää tekniikkaa ja sen mahdollisuuksia, halusin luoda jotakin tuoretta, ajankohtaista ja kuitenkin yllättävää. Kauhu on nyt muotia ja erinomainen keino herkistää pelaajan aisteja sopivilla yllätyksillä, esimerkiksi omituisilla symboleilla ja äänillä, Stefan Lindfors sanoo.

- Markkinointi & Mainonta

Kauhutematiikka on yksi vakaa trendi mm. peliaddiktioiden luomisessa ja ylläpitämisessä.

Kauhu on tärkeä osa taidetta ja rehellistä draamaa/ tregediaa, mutta kun siitä tehdään itsetarkoituksellista viihdettä, sen vaikutus ihmiseen on aivan eri kuin elämän ymmärtäminen.

Viihde ja pillerit on poliitikkojemme tarjoamat ratkaisut hyvinvointiyhteiskunnan alasajossa, sillä Suomessa kouluoppilas ei saa psykologin riittävää ja toistuvaa apua tunne-elämän ongelmissa, jos ei yritä vaarallisesti itsemurhaa.

Joillekin elämä on kauhua - ja joillekin sitten kauhu on elämää, psykoottisena ratkaisuna.

KW: Jokelan yläaste ampumistapaus ampuja joukkomurha tiedotusvälineet keskustelu youtube niin journalismi irc galleria nettipäiväkirja video. Jokela koulu depressio psykoottinen Tuusula ampumatapaus tapaus hätäpuhelu pelottava tulevaisuus pelottaa, poikien angsti pelote minäkuva julkisuuskipeä jälkihoito poliisi toiminta pelastuneet välikohtaus traumaattinen koulukeskus ampuminen suru viha ja sureminen. surevat miksi Pekka-Eric Auvinen pelottava kokemukset mielenterveysongelmat väkivaltaviihde tappaja murhaaja yksinäinen itsetuhoajatukset, Eksistentialismi, Itsemurha, Kulttuurikritiikki, Kulutusyhteiskunta, Nuorisotutkimus, Psykoanalyysi, Psykologia, Stressikapitalismi.

David Lynch Helsingissä - vaikutelmat ii

Meditointi on pop.

Se on makea uskonnollisuuden muoto, joka sopii niin nirsoille naistenlehdille kuin muotimoguleillekin.
Rauhaa.


Meditointi on minusta OK ihmisille, joilla elämä ja perusturva on hallussa ja valmiiksi ns itsereflektointikykyä, elämänkokemusta sekä sietokykyä nähdä ihmisen tietoisuuden rajat ja rajallisuuden ongelmat.

Mutta Maharishi-tekniikat ovat mielestäni tarkoitettu lähinnä bipolaarisen epävakaille persoonille, persoonallisuushäiriöisille, jotka saavat rauhaa ja vakautta depersonalisaatiota tuottavista harjoituksista, joilla saavat "turrutettua" oman egonsa häilyvyyttä/ylilyöntejä ja rajua heilahtelua. Joille vuorovaikutus on lähes tuntematon ilmiö.

Ihmiset, jotka eivät kestä (inhimillisen) tietoisuuden dynaamista luonnetta ja joilla tuo dynaamisuus on jo ylilyövää, tuskaisaa, kontrolloimatonta, valmiiksi epäkiinteän ristiriitainen, lähes skitsotyyppinen persoonallisuus, tarvitsevat ehdottoman ihania ja kiistämättömiä totuuksia, akseleita, jotka määrittävät koko maailman - ja oman persoonallisuuden tuntemisen keinot uusiksi.

Perusongelma joogauskonnossa on nähdä itsekontrollointi = tietoisuutena.

Minusta se ei ole kovin helposti sivuutettava eksistentiaalisen semanttinen paradoksi. Lynch on niin valtava ego, että ehkä voi olettaa hänen kohdallaan tämä mantrajooga ei ole dumpannut kuin osan hänen persoonallisuudestan ja ehkäpä hyvin sivunvaikutuksin.

Onko jumalallista kontrolloida omat tunteensa kuin ohjelmoija tietokoneohjelmaa, on kysymys joka ratkaistaan sitten valittujen ihanteiden ja ihmiskuvan mukaan. Minusta liike on kohtuullisen totalitaarinen, jos luodaan sairaan absoluuttinen kontrollin ihanne emootioiden hallinnasta.

Jossa ihanteet ovat emootioiden määrittäjiä ja "tarkkailijoita".
Jossa Kontrolli on tärkeämpää kuin emootio.



On kahdenlaista uskonnollista kokemistapaa, enstaattista ja ekstaattista.

Lynch edustaa ultraenstaattista turruttamisnirvanaa, jossa luodaan kuvitelma että yksilö emootioitaan ohjaamalla pois "ajasta ja paikasta" alkaa mystisesti vaikuttamaan ympärillä olevaan universumiin mantran voimalla. Kuulee sfäärien soittoa ja alkumeren kohinaa ja kelluu universumin kantoaalloilla. Wonderful. Täytyyhän passiivisen mantran miljoonalla toistokerralla olla joku vaikuttava, aktiivinen motivaatio.

Yhteys koko universumiin on mahtava omnipotentti fiilis, varsinkin silloin, jos se korvaa yhteyden omaan persoonalliseen ja ainutlaatuiseen itseensä.

Itsensä kontrolloiminen vastuullisena yksilönä ja oivaltava tietoisuus (sivistys) ovat aivan eri asia kuin yhden totuuden ihanneuskomusjärjestelmä ja ihanteiden mukaan ohjattu tunteiden kontrollointi.

Lahkot opettavat aina että on yksi ainoa ratkaisu Rauhaan. Tunteiden kontrollointi manipuloimalla, kontrollointi itsetarkoituksena ja transsiohjelmoinnilla ovat mielestäni lyhyitä ja väkivaltaisia oikoteitä todellisen Tiedostamisen sijaan. Lynch aika estottomasti demosi kuinka lasten meditaatio on niiin helppoa ja ihmeellistä, ihailtavaa.

Keskittymisharjoitukset ovat OK lapsille, kunhan ei mennä itsepsyykkaamisen puolelle. Lapsen mieltä ja tunnemaailmaa ei saa tehdä kontrollin ihanteiden kohteeksi. Jos lapselle kailotetaan, että kontrolloimattomuus ja ailahtelevaisuus ovat pahasta, "syntiä", halveksittavaa, epäihailtavaa, niin luodaan todella häiriintynyt lapsuus. Aikuinen on vastuussa lapsesta, lapsi ei ole vastuullinen aikuisen ihanteista ja tyytyväisyydestä. Lapsi ei ole mini-aikuinen vaan lapsi.

Keskittymisharjoituksia vastaan minulla ei ole mitään kulmahampaita teroitettavana mutta omnipotentteja kontrolli-instituutioita vastaan minulla on useampikin.

Haastattelu uusimmasta elokuvasta

INLAND EMPIRE - Interview BBC

KW: valokuvaaja arhi kuittinen. Transcendental Meditation program Consciousness, Creativity and the Brain meditaatio meditaatiosta meditatiivinen elämänhallinta elämän tarkoitus kuvat kuvia lehdistökuvat pressikuvat artikkelit foundation messuhalli messukeskus messukeskuksessa haastattelu haastattelussa valokuvaaja arhi kuittinen uskontotiede uskonnot intialaisperäiset intialaiset uskonnot uskonnolliset liikkeet käännytys yk yliopisto university.

David Lynch images 2007 Helsinki

Ensivaikutelmat.

David Lynch yritti värvätä ihmisiä lahkoon, joka tavoittelee sekoitusta niin ns Platonin lanseeraamaasta valtiosta jonka johdossa ovat viisaat henkiset ajattelijat kuin myös kirkkovaltiosta, jossa on ideologia ohjaamassa oikeanlaiseen valaistumiseen ja ihmiskuvaan.

David Lynch puhui mukavia. Mukava mies.

Kuitenkin tilaisuudessa oli piirteitä, jotka voisivat olla Lynchin elokuvasta. Kaksi tohtoria, jotka olivat loppuosuuden Lynchin seurassa lavalla pastellikesäpuvuissaan, olivat tyypillisen depersonalisaatioon pyrkivän joogalahkon pelottavia esimerkkejä. Pehmeästi puhuvia, ilman mitään vaikutelmaa antavia olentoja, kuin ketään ei olisi enää kotona. Maallinen maja on jo jätetty kierrätykseen ja henkinen suunta on kauas toiseen ulottuvuuteen.

Lynch mainosti että nimenomaan hänen joogakuntansa tekniikka on ratkaisu rauhalle ja että se poistaa ristiriitoja.

Kuitenkin tosimaailmassa esimerkiksi Norjan vankiloissa aloitettu joogakokeilu jouduttiin keskeyttämään, koska vankien väkivaltainen käytös lisääntyi huomattavasti.


Täydellinen rauha olisi tarjolla yksilölle ja koko maailmalle, jos ihminen:

a) uskoo vilpittömästi ja ilman kritiikkiä
b) ihmisen tulee luopua kaikesta negatiivisuudesta ( ja kriittisyydestä)
c) ihmisten tulee iloiten maksaa 1600 euron lasku ensimmäisestä mietiskelykurssista
d) Lynchin säätiö maksaa köyhille hakijoille ekan kurssin hakemuksia vastaan
e) Jopa lapsi voi mietiskellä toistamalla hänelle annettua mantraa ja kehittyä sitä kautta ihmisenä

Kuvia

Mother moon

Tämän viikon tiede-Prismassa, esim. ma, ti, sunnuntaina TV 1:

Prisma: Kuu - kiehtova kiertolainen. Kuu sai jo esi-isämme sekaisin.

Kuu on merkinnyt muinaisuskonnoille yleensä feminiinisten prinsiippien palvontaa. Esi-isämmekin palvoivat kuuta mutta suomensukuisten muinaisuskontojen erittäin harvinainen piirre oli se, että myös aurinkoa palvottiin feminiinisenä kohteena. Tiettävästi missään muissa kulttuureissa ei ole sekä aurinkoa että kuuta palvottu feminiinisenä voimana.

Agricolankin sappea kiehuvista teksteistä voi lukea ja tulkita, että suuri osa finnojen maan asukkaista eli matriarkaateissa, naisten johtamissa yhteisöissä.