keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007

Rakkautta ei tarvita


Rakkautta ei tarvita.

Kun on kontrollia.


Se, että ongelmat ulkoistetaan demonisiin ryhmiin tai saastuttavaan "nettiin", on vain ongelmien pakenemista. Jo Platonin mielestä utopia on paikka, jossa on kahdenlaisia kansalaisia: ne, joita kontrolloidaan ja ne, jotka kontrolloivat ja määrittävät ihmisarvon rajat. Toiset ovat luonnollisesti tasa-arvoisempia kuin toiset.


Pääministeri Matti Vanhanen:
Netin käytön kontrolloinnista keskusteltava

Hänen mielestään on syytä esimerkiksi pohtia, missä lapset voivat käyttää tietokonetta.

- "Onko koululaisen tai lukiolaisen pystyttävä käyttämään verkkoa omassa huoneessaan vai olisiko sopivin paikka tietokoneelle perheen yhteisessä tilassa?," pääministeri kysyi keskiviikkona Mäntykankaan koulun vihkiäisissä Kokkolassa. IL



Jälkipuintia riittää varmasti moneksi vuodeksi Jokelan tapahtumasta.

Vanhanen kuitenkin luulee, että nimenomaan emotionaalisesti hylättyjen lasten netin käyttämistä olisi joku valvomassa. Tai että se olisi "ratkaisu". Edes himpun vertaa. Harhainen maailmankuva kuvaa nyt parhaiten Vanhasen uhoavaa moralismia, poliittista näytelmää.

Vanhanen esittää uhkaskenaarion epäsuorasti.
Kuka on uhka? Nuorten kontrolloimattomuus.
Mille? Nähtävästi yhteiskunnalle.
Mikä tarvitsee lisää moraalia ja keppiä?
Nuoret, ei yhteiskunta. Ei poliittisesti valittu ihmiskuva.

Eli implisiittisesti Vanhasen diskurssissa yhteiskunta ja kilpailukulttuurin kilpailuvimma ei ole uhka nuorille, vaan nuoret ovat nyt uhka yhteiskunnalle. Kovien arvojen kapitalismi, anti-humanismi, "sosiaalidarwinismi" ja sen luoma asennepiiri ei huoleta Vanhasta lainkaan mutta hän luo kuitenkin selkeästi diskurssinsa arvo-hegemonialla (tavoitteellisella puhetavalla arvoasetelmista) oman kauhuskenaarion, uhkakuva-hegemonian. Ja myös siis uhkakuvina hänen imaginääristen ihannekansalaistensa arvoille.

Vanhanen ei julista hyvinvoinnin jakamisen ja aikuisten perimmäisen vastuun tärkeyttä.

Ehei. Hänen ei tarvitse riskeerata poliittista tanssahteluaan turhalla toiveikkuudella. Kyynisyys ja uhkakuvat ovat aina nopein retorinen keino saada vahvan miehen imagoa kekkoslandiassa. Syytä heikoimpia vastuullisiksi.

70-luvun kulttuurihumanismin suuri käsitys oli se, että hyvinvoinnin jakaminen luo hyvää oloa. Matkimme (ensin kateellisuuden motivoimana) Ruotsia humanistisena yhteiskuntana - ja tulosta alkoi tulla. Suomi sivistyi eurooppalaista laajakatseisuutta ja innovaatioita kohti ultrapikavauhtia koko maailman mitassa. Nokia ei ole Nokia vaan suomalaisen humanistisen hyvinvointikoulutuksen tulos.

Nyt sosiaalinen kuolema nähdään hyväksyttynä karsintatapahtumana sosiaalidarwinismin mukaisesti. Menesty tai leimaudu, tuhoudu. Moni aikuinen haluaa kieltää lapsen lapsuuden nykyajan Abrahamina, juosten innoissaan suoritusten vuorelle uhraamaan esikoisensa ajan hengen vaatimuksien velvoittamina.


Moralismi tuntuu olevan nyt yhteiskunnan (poliittisten päättäjien) tärkein keino torjua lasten pahoinvointia. "Netin" tuomitseminen syynä on aika kavalaa ja tajutonta; onhan aina ollut puukkojunkkareita ja tappoja Suomenmaa täynnä.

Ei ole ollut kultaista aikaa "silloin joskus". Suomi on aina johtanut alaikäisten tekemien tappojen tilastoja Euroopassa. Ja aikuisten murhaamien alaikäisten suhteen myös.

Nyt teen oletuksen ja yhden pohdinnan tilanteesta.
Surullisinta tässä tapauksessa on se, että jos ampuja on ollut koulukiusattu, pilkattu, luuseri, varoittava esimerkki, tms, ja sitä menneisyyttä ei avata Jokelassa rehellisesti vaan jatketaan menestyvien kullannuppujen turvaksi luotua syntipukkikulttuuria joka antaa luvan leimata luuserien luuserikulttuuri moralistisen vihaisesti tai pilkallisesti, ne pärjäämättömät. Luuserit. Varoittavat esimerkit. Opettajien avoimen tuhahtelun aiheet.

Me ja ne, me onnistujat, kiitettävät - ja ne muut outoina, jopa uhkana.

Silloin jää monta vaarallista jännitettä nuorten ja opettajien tajuntaan kytemään. Jos lisätään vain menestymisen ja tottelemisen arvojaottelua nuoren arvon määrittelynä ja kehutaan kiihkeästi vain ihannenuorten ja suorittajanuorten suurta merkitystä Suomelle aikuisten määrittämillä ihannetavoilla, isketään syrjäytymiskiilaa yhä syvemmälle. Idealistiseen moraaliin sidotut uhkakuvat ovat itsetoteutuvia ennustuksia.

Totuus tekee vapaaksi? Vai harkittu kuilun syventäminen "toisen luokan kansalaisia" kohtaan?
Tekee kenet vapaaksi ja rakastavaksi yhteiskunnan aktiiviseksi kansalaiseksi?

Poliitikkojen outo unelma on Kontrolloitava kansalainen. Mikä tästä kuohunnasta on poliitikoiden tiedostamista ja mikä propagandaa?

Siellä, missä ei ole rakkautta, on aina kontrollia.



Jokelan koulun ampumisvälikohtauksesta kärsineet tarvitsevat apua neljä vuotta. Rahaa kriisiapuun kuluu vuoden 2011 loppuun mennessä 4,8 miljoonaa euroa. - Helsingin Sanomat


Opetusministeri: Oppilaiden ongelmiin on puututtava entistä herkemmin. - Helsingin Sanomat

KW: patologinen käyttäytyminen poliittinen peli väkivaltaviihde poliitikot eduskunta kokoomus keskusta sdp sosiaalidemokraatit vihreät moralismi fanaattisuus fanaattinen ihminen uhkakuvat suomalaiset yhteiskunta sosiologia yhteiskuntakeskustelu sosiaalipolitiikka syrjäytyneet nuoret. kiihkeä keskustelu jokela tuusula ampumistapaus koulu lukio pelon maantiede psykologia fobia nihilismi kasvatusfilosofia nietzsche nietzcshe nietzhe nietche maanisuus suuruudenhulluus sosiaalidarwinismi grandiositeetti fantasiat angsti youtube video rikos joukkomurha bipolaarinen häiriö bi polaarinen bipot persoonallisuushäiriö ahdistuneisuushäiriö opetusministeriö opetushallitus opetussuunnitelma sosiaalinen helsingin sanomat hs is propaganda sinisilmäisyys harha historia väkivaltainen brändi brändäys massa media is medium finland school shooting uhrit viha lehdistöä kohtaan. loukkaantuminen.

Ei kommentteja: