Espoo Cine lähestyy 2014
Breathe
::
Indie?
What Snowpiercer’s Video-on-Demand Success Means for Indie Films
Massiivisena ongelmana on yhä massamarkkinoinnin rajaaminen: mainonnalla ihmiset suggestoidaan kuluttamaan nyt vain brändipalveluita, Netflixiä ja paria muuta - joihin ei aitoa indietä päästetä.
Pienet nettijakelijat on tuhottu järjestelmällisesti: jos joku indiejakelija menestyy, se ostetaan pois ja tuhotaan. Satoja hyviä indie-elokuvia on unohdettuina ja digijulkistaminen estettynä eri keinoin.
Tämä esimerkkielokuvakin on surkean kaupallinen ja pinnallinen hollywood-pastissi, amerikkalaisilla ahtailla tyyli- ja konventiospekseillä kyhätty, viihdeväkivaltaa, ei aito indie-elokuva, vaikka kuinka toimittajat valheellisesti hehkuttavat "erilaisuutta" amerikkalaisen brändikulttuurin korventamina sätkyukkoina. On säälittävää kuinka sivistymättömät toimittajat on saatu ihailemaan amerikkalaista elokuvaa elokuvailmaisun ahtaana mittayksikkönä ja täysin höttöisen "elokuva-analyysinkaltaisen" viihdeimitaation eli markkinoinnin lähtökohtana. Toimittajat näyttävät kokevat olevansa viihdebisneksen markkinoinnin osatekijä ilman mitään tuntemusta elokuvakulttuurin syvämerkityksistä ja sen mahdollisuuksita, versatiiliudesta uskomattoman ilmaisumuotona brändiajattelun ulkopuolella.
Indie-elokuvankin kelvollisuus esitetään tässä hehkutuksessa amerikkalaisten plot-oppien ja viihde-tyylikertoimien kautta eikä sen kautta, kuinka elokuva pystyy järkyttämään katsojan harhoja ja viihde-/kulutuskulttuurin manipuloimaa mieltä. Luomaan uusia ulottuvuuksia. Bränditurvallisuus on kaupallisesti lukitussa ja ohjelmoidussa mielessä, jossa katsojat tulevat ottamaan massakokemuksen, josta kaikki katsojat kokevat aivan saman kokemuksen ilman vaaraa subjektiivisesta ja aktiivisesta elokuvan kokemisesta. Mauttomuus esitetään intersubjektiviisena "jakamisen kokemuksena" mikä on irvikuva taiteelle ja henkiselle kehitykselle.
Kerta kaikkiaan säälittävää idiotismia ylistää amerikkalaisen väkivaltaviihteen matkijoita vaihtoehto-elokuvana. Mitä enemmän matkit amerikkalaista maailmankuvaa, sitä enemmän sinua ylistetään - kuten uusfasistinen Iron Sky sai hehkustusta natsiestetiikalla mässäilystä.
BORGMAN on harvinainen esimerkki vaihtoehtoelokuvasta joka pääsi nyt ruotsalaisten omistaman Finnkinon ohjelmistoon. Mutta senkin markkinointi oli luvattoman huonoa ja laiskaa.
Apflickornan -esitys Finnkinolla tuhottiin totaalisen luokattoman idioottimaisella mainonnalla. Miksi? Jotta indie-elokuvat eivät olisi liian houkuttelevia massapotaskan rinnalla.
Sisäistetyt ajatusmallit brändikulttuurin työntekijöillä on sama kuin ideologia. Toimintaa ohjaava arvomatriisi ja arvoasetelma myös aggressioina aitoja indie-elokuvia ja kokeiluja kohtaan.
Kuinka nostaa Amerikan armeijan kanssa yhteistyöllä tuotettua Hollywood-paskaa jalustan päähän ja leimata "halvempi" elokuva säälittäväksi.
Elokuvan tehtävä ei ole vain viihdyttää: elokuvalla on monta funktiota. Järkyttäminen, "vieraannuttaminen" dramaturgisena uudelleentulkintaefektinä ja maailmankuvan valheiden paljastaminen on kiellettyä elokuvakulttuuria korostamalla viihdebulimiaa ja erotisoitua fantasiaväkivaltaa. Nämä muut funktiot on työnnetty tunkiolle viihdebrändi-aivopesun ja oikeistolaisen asennesodan myötä.
Snowpiercer on karmeaa ja turpeaa, sävytöntä hollywood-apinointia viihdebisneksen ehdollistamia katsojia harhauttamaan ja kaiken lisäksi surkeaa aasialaisestetismin maustettua näyttelijätyötä katteettomalla indieleimalla.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti