Suvivirsi ja valtionkirkon poliittinen tehtävä

• 
  

Uskonnon pakkosyötössä on kysymys hyvin vakavasta sananvapauden ja uskonnonvapauden loukkaamisesta.

Yhden uskonnon esittäminen yhteisön olemassaolon ja juhlien ehtona ei ole edes perustuslain mukaista.

Uskonnonvapaus on myös vapautta uskonnosta kuin toteuttaa sitä oman uskonnollisen ryhmänsä kanssa.

Uskonnonvapaus on ehdoton oikeus ja vapaus yksilölle valtion ja kunnan tilaisuuksissa. 

Valtion valta ei enää saa perustua kirkolliseen mielenhallintaan, kulttuurivaltaan ja uskonnolliseen kulttuuriterroriin yliluonnolliseen hyvänmäärittelyyn vetoamalla. Jos kirkon kontrolloimia, uskonnollisia, magiaa korostavia ja yliluonnollisia lauluja esitetään yhteisen juhlan ehtona (joihin oppilailla on osallistumispakko), niin sehän on vain selvää jatkoa käännytystyölle ja valtionkirkon vallalle, pakkouskonnon 1100 vuotiselle pönkittämiselle.

Ja jos puhutaan "uskonnollisista perinteistä",

niin silloin pitäisi ehdottomasti palata esi-isiemme perinteisiin hedelmällisyysjuhliin, seksuaalisesti amoraalisiin, vapaaseen ja iloiseen luonnonhenkien ja hedelmällisyyden palvomiseen metsissä ja metsäaukioilla. Uskonnonvapaus toki sallikoon uskonnolliset laulujuhlat ja korkeakirkolliset enkelikultit koulujenkin tiloissa mutta ennen tai jälkeen virallisten ja yhteisten juhlien.

Jos joku nauttii kirkollisesta nostalgiasta tuntematta Suomen historiaa, Euroopan kirkkohistoriaa ja kirkon väkivallan kulttuuria, niin nauttikoon.

Suvivirsi on ideologinen ja oikeistolainen linjaus.
Harva rehtori hyväksyisi kansainvälisen laulamista tai ateistien riimittelyä ja yksilön toivon ilmaisemista eri tavalla  suvivirren rinnalla koulun juhlassa.

• Suvivirressä asetetaan toivo oikeistolaisittain yliluonnolliseen ja kansaa passivoivaan epäpoliittiseen yliluonnollisen olentoon eikä kansan vallan tiedostamisen lisääntymiseen.

Suomalaiset eivät kääntyneet vapaaehtoisesti kristinuskoon ja helvetinpelkoon vaan satojen vuosien aikana niin irlantilaiset sotilasmunkit, tanskalaiset, saksilaiset kuin ruotsalaiset aateliset teloittivat ja uhkasivat teloituksilla sekä elämänhallinnan tuhoavilla ja nälkäkuolemaan ajavilla sakoilla ja veroilla yhä monimutkaisemmilla säädöksillä kolonisaatiosotien jälkeen.

Kolonisaatiosotia ja paavin kiertäviä kuolemanpartioita seurasi 800 vuoden kulttuuriterrori ankarilla kielloilla, laeilla, syntiopeilla ja häpeäidentiteetin luomisella, suomalaisen kulttuurin ja luontokeskeisen identiteetin tasa-painon tuhoamiseksi.
Suomalainen vapiseva sielu ja kelpaavuuden etsintä on saneltu tarpeelliseksi eliitin hyvinvoinnin takaajana.

Ei suomalainen ahdistus ja alkoholismi, alistuva vieraantuneisuus ja eliitin koskematon pöyhkeä maan tapa ole tyhjästä syntynyt.

Historiallisesti ei ole mitään epäselvää siitä, että suomalaiset käännytettiin miekalla ja muokkaavan kolonisaation kaikilla pakkokeinoilla.
Valtionkirkko oli kuninkaan toinen armeija, mielenhallintavirasto ja kulttuurinmuokkausosasto. Uskonto oli suunnattu kansan alistamiseen pelolla ja synnillä.

Kirkko on yhä armeijalle tärkeä sotilaiden harhauttaja sotilaspappien avulla: Jumalaa esitetään armeijassa virallisesti armeijan toiminnan siunaajaksi ja tottelemisen motiiviksi yksilöille.
Suomalaisia nuoria miehiä ja aikuisia sotilaita houkutellaan pappien avulla nyt Naton siirtomaasotiin Afganistaniin, Syyriaan ja Maliin. Jopa palkkasotilaiksi amerikkalaisten kenraalien salaisiin kuolemanpartioihin.

Historiantulkinnasta esitetään yhä naurettavia kirkon pakkovaltaa ja kulttuurihegemoniaa puoltavia tulkintoja kuten se, että ”joka tapauksessa suomalaiset olisivat kääntyneet paavin uskoon”. Tämä väite on pelkkää ohutta ja perusteetonta arvailua.

Kaikki historialliset lähteet kertovat suomalaisten hyvin sinnikkäästä vastustuksesta.
Suomalaisugrilainen kulttuuri on ollut Euroopan vanhimpia kulttuureja ja originaaleja kielilinjoja. Ruotsalaisten kuninkaanmurhien aloittanut kulttuuri taas on ollut sekasikiö erilaisia aateliskulttuureja, jotta ruotsalaiset ryöstelevät heimot voisivat esiintyä muille eurooppalaisille valtakulttuureille suoraan verrannollisina. Tunnemmeko todellakin olomme hyväksi vain jatkamalla ruotsalaisen aateliskulttuurin ja kuningaskulttuurin matkimista kirkkoherran nuhteessa?

Ruotsalaiset tuhosivat lopulta kaikki historiankirjoitukset Suomesta 1700-luvulla mutta islantilaiset saagat kertovat ihaillen voimakkaasta ja ylpeästä kulttuurista Suomessa. Islantilaiset saagat ovat osoittautuneet hyvin luotettaviksi kaikissa varmennettavissa historian kuvailuissa. Suomalaisten heimojen alkuperäinen yhteiskunta oli hyvin jäsentynyttä kolonisaatiosotienkin aikaan.
Toinen säälittävä peruste Ruotsin kulttuurivallan kirkolliselle ihailulle on se, että venäläiset ortodoksit olisivat kuitenkin vallanneet Suomen.

Tällekään ei ole mitään vakaata todistetta: jos suomalaiset olisivat todistaneet venäläisille tsaareille "Paasikiven riippumattomuuden linjaa" ja aitoa liittoutumattomuutta Ruotsalaisten kanssa, Venäläisille olisi hyvinkin kelvannut Suomen itsenäinen passiivinen bufferialue 1000 vuotta.
Niin Suomen sodan jälkeiset Tsaarit kuin Stalin pitivät Suomea vain passiivisena, sinänsä turvaa tuottavana bufferialueena eivätkä olleet kiinnostuneita valloittamaan Suomea totalitäärisessä mielessä kuten Ruotsi aikoinaan. Tsaarit tiesivät suomalaiset kovin itsepäisiksi ja erilaisiksi ja siten Suomi saikin uhkaavien Ruotsin armeijan karkoittamisen jälkeen Euroopan historiassa harvinaisen selkeän itsenäisyyden tilan suuriruhtinaskuntana.

Talvisotakin oli vain Suomen oikeistolaisten ja kirkollisten piirien aiheuttama, poliittinen ja rotuopillinen liittoutumisjulistus natsi-Saksan kanssa suomenruotsalaisten rotuoppien ja aatelisihanteiden mukaisesti: Ruotsi oli jo tehnyt kauppasopimukset natsi-Saksan kanssa ja Ruotsin talouseliitti jakoi Saksan rotuopin suomalaisia "rohkaisten" toimimaan Ruotsin bufferina maailmansodassa.

Suomenruotsalaisista porvareista ja kirkollisista piireistä olikin ihan kohtuullista, että Suomi ajautuisi aktiiviseen talvisotaan, "pyhään sotaan", Ruotsin rintamasuojaksi Ruotsin ja Saksan kauppaliiton suojaksi.

• Kirkollista ja valtahierarkiaa rakentavaa "kristinuskoa" esitetään ”kirkollisessa uskontofilosofiassa” (jolla ei ole mitään tekemistä aidon uskontofilosofian kanssa) uskontojen huipentumana ja sivistyksen huipentumana.

Mutta kun katsoo kirkon julmuutta ja brutaalia ihmisten pelottelua helvetillä, rangaistuksilla ja syntiopilla suomalaisen kulttuurin tuhoamiseksi ja suomalaisten alistamiseksi verotettavaksi karjaksi, kirkon kolonisaatiomuokkauksessa ei ole koskaan ollut mitään sivistynyttä. Agricolakin oli vain suomenkieltä taitamaton ja paikalliskulttuuria vihaava pappi, joka raiskasi Suomen kieliopin ruotsin sekasikö-kielen mukaiseksi.

Suomalaisilta kiellettiin jopa lääkintäoppi yrteillä kirkon käskystä. Maat otettiin kirkolle ja suomenruotsalaisille.


Homoviha

on yksi kirkkaimmista kirkon perinteistä, jonka kanssa moderni suomalainen on nyt ihmeissään koska ei tunne brutaalia kirkkohistoriaamme ja kirkkomoralismin keinoja "Mooseksen lain" hengessä.
Kuninkaan kulttuurinmuokkausarmeijana kirkko loi standardi-ihmisen ja yhtenäiskulttuurin vaatimuksen.

Siten luotiin ihanteita ja rahakeskeisiä statushierarkioita, joita ihmisten tulisi tavoitella.
Hengellisillä asioilla kirkko on aina tukenut materialististia hierarkiaa, statuskeskeistä yhteiskuntahierarkiaa.

Homoseksuaalisuus ei tähdännyt uusien veronmaksajien tuottamiseen joten se oli ”syntiä” välineellisen kirkon tehtävissä.

• Kaikki nautinto oli köyhille syntiä kirkon opetuksissa mutta ei aatelisille ja myöhemmin porvareille.

Perinteinen suomalainen yhteisöasuminen julistettiin synniksi ja aatelisten avioliitto-oppi julistettiin ainoaksi tavaksi toteuttaa seksuaalisuuttaan.

• Hierarkialla luodaan totteleva, kontrolloitava, monistettava ja säädeltävä kansa, joka ei osaa vaatia omia oikeuksiaan eliitin etuoikeuksien määritellessä kulttuurihierarkialla koko kansakunnan tavoitteet eliiitin ylelliseksi hyödyksi.
  
  Vatikaanin ja aatelisten kirkko Suomessa korosti että kuningas on identifioitava Jumalaan ja edustaa Jumalan arvovaltaa maan päällä - tämä oppi on Konstantinuksen kirkkojärjestyksestä, jolloin Rooman alainen valtionkirkko perustettiin. 
  
  Papit toistavat tätä hierarkia-asetelmaa joka sunnuntai jumalanpalveluksien rituaalinäytelmässä, jossa pappi toimii Jumalan edustajana seruakunnan palvomana.
  
  Taustalla on pitkä historiallinen sumerilaisen temppelikultin ja kenraalipapin vallan keskittämisen luonut valtakulttuuri.

Suomalaisilla ei ollut avioliittoa vaan lapset saivat sukunimekseen talon nimen. Lapsen isällä ja avioliitolla ei ollut naisille väliä vaan yhteisö kasvatti lapset. Ketään ei ajettu mierolaiseksi ja köyhäintaloon ruotsalaisen kunniakäsityksen mukaan alkuperäisessä suomalaisessa kulttuurissa sillä yhteisö oli tärkein, ei statuskilpailu ”avioparien” välillä.

Seksuaalisuus alistettiin aatelisten verotuksen alaisuuteen vain "kristityn velvollisuudeksi" eli uusien veronmaksajien ja työläisten tuottaminen tuli seksuaalisuuden päämääräksi ja ehdoksi kansalle. Seksuaalisuus tuotteistettiin statushierarkiaksi verotuksen maksimoimiseksi.
Ruotsalaisten aatelisten viihteellisiin orgioihin kirkonmiehet sen sijaan eivät puuttuneet - muuta kuin osallistumalla niihin. Kirkollinen syntikulttuuri ja syntioppi oli pelkästään köyhennetyn kansan alistamista ja stressillä tyhmentämistä varten.

Rikkaita ei ahneudesta syyllistetty kirkon toimesta mutta kansaa ruoskittiin faktuaalisesti ja verbaalisesti ahneudesta ja tottelemattomuudesta, jotta aatelisten epätasa-arvon yhteiskunta ja elitismi pysyisi pystyssä. Vaikka lapset kuolivat nälkään niin kirkkovero täytyi maksaa kirkkoherralle.

• Suwi-Wirren saapumisella Suomeen oli hyvin irvokas ja ivallinen alku.

Katovuosien jälkeen, kun ihmiset olivat joutuneet syömään kuolleita läheisiään ja naapureitaan ainoana ruokana, kannibalismina - niin papit lanseerasivat suvivirren.
Näin Rönkä: Suvivrsi tuli suomalaiseen virsikirjaan pari vuotta suurten nälkävuosien jälkeen. Mirkka Lappalainen kirjoittaa siitä(kin) upeasti Jumalan vihan ruoska -teoksessaan.
Kun takana oli useita vuosia käytännössä ilman kesää, viljat eivät ehtineet edes oraalle ja ihmisiä kuoli kuin hyttysiä. Voi kuvitella ja ymmärtää, että laululle kasvoi aikamoisia sisältöjä ja merkityksiä, "Laiho laaksossa".
S.Väisänen:  "Totta. Mutta virsi on suomennos, joka ei voinut paljon poiketa alkuperäisestä, joka oli tehty 1695 Ruotsissa ennen katovuosia."
Suvivirsi oli pappien todellisuuspaon ja ihmisten kärsimuksen kieltämisen apex.


Kirkko mukana uusliberalistisessa yhteiskunnan romuttamisessa

Nyt verotuksella on periaatteessa aivan päinvastainen funktio hyvinvointivaltion tasaavana verotuksena:
aikaisemmin verotus oli yläluokan elintason jumalatonta nostamista, nyt taas verotuksella pitäisi taata yleinen vakaus, elintason minimi, kansalaisten toimintakyky, koulutus ja tasa-arvo.
Poliittinen eliittimme ja virkamieskuntamme on kuitenkin nyt kääntämässä verotusta/verovapauksia takaisin eliitin elintason hillittömään nostamiseen ja veronkierrosta on tehty helppoa.
Samalla kirkko puhuu omasta halustaan toimia köyhien säälijänä ”yhteiskunnan apuna”, ns kolmantena sektorina - ja siten tukee tyhjällä retoriikallaan hyvinvointivaltion alasajoa säälimättömästi.

Kirkko ei ikinä ole ajanut tasa-arvoa poliittisena päämääränä vaan tukenut poliittisesti epätasa-arvon, aatelissorron ja porvarien ahneutta.
Kirkko vastusti ankarasti yleistä oppivelvollisuuslakia sillä se menetti halpoja orjia kirkkoherrojen mailta.
Nytkään piispat eivät suostu julistamaan protestanttista teologiaa kirkon teologiana: yleisestä pappeudesta puhutaan periaatteena mutta ei käytäntönä pappiskultin yhtenä kulissina. Ev.lut kirkko nojautuu myös yhä Paavin oppiin seksuaaliopetuksessa ja opettaa avioliittoa pyhänä, sakramentinkaltaisena - vaikka sitä se ei protestanttisesti ole.
Homoseksuaalitkin ovat piispoillemme yhä uhka ja tarpeellinen vihollinen

•  nyt piispojen perustelut ovat muuttuneet omituisiksi: homoseksuaalien hyväksyminen uhkaa kirkon yhtenäisyyttä ja sen "ekumeenisia suhteita" Vatikaaniin.

Mitään ei puhuta piispojen modernissa tuomionjulistuksessa ja apologeeseissä inhimillisyydestä ja ihmisoikeuksista. Arkkipiispakin vaati kirkkopäivävuodatuksessaan vain valtiolta toimenpiteitä ja antoi pelkurimaisesti samalla kirkolle vapautuksen moraalisesta vastuusta homofobian kumoamisesta.

Homot
ovat kirkolle vain kirkkopoliittinen ongelma kun piispat eivät uskalla käyttää kirkon perinteistä syntikieltä puolustaessaan perinteistä kirkon tuomiovaltaa ihmisten määrittelyssä.
Syntikielen sijalla on nyt tekopyhästi aitouskieli: heteroseksuaalien rakkaus on jotakin aitoa.
Tämä on pelkästään Ruotsin kuninkaan verotuspolitiikkaa uusissa kuoseissa: kirkon perinteinen tehtävä lisääntymisen valvojana ja pakottajana.

Seksuaalisuus ja uskonto eivät protestanttisessa teologiassa ole enää yhden kontrollin kulttuuria vallan maksimoimiseksi.

• Protestantismi on kirkon vallan purkamista.

Kun seksuaalisuuden tarkkailusta tulee usknnon tärkein funktio, silloin kyse on Vatikaanin perverssistä kontrolliuskonnosta ja syntiopista eikä protestanttisesta ehdottoman yksilönvapauden ja uskonnonvapauden henkisyydestä.

Ev.lut Kirkon toiminnan ydin ja roomalais-katolinen painotus on pappien vallassa ja pappiskultissa veriuhrimagian hallinnoijina, valtion suojeluksessa kirkkolain ja verotusetuoikeuden avulla.
Valtio käyttää kirkkoa yhä valtansa tukemiseen, vallan siunaajana ilman mitään demokraattisen vallan ehtoja ja siten valtiossa valtaa käyttävät voivat torjua selvän demokratian toetutumista vetoamalla auktoriteetteihin ja hierarkiaan joita kirkko omassa valtarakenteessaan korostaa.

Demokratia on perustettu kansan valtana kumoamaan fiksatut hierarkia, maan tavan ja hyvät veljet.

• Valtion virkamiehet sallivat yhä kouluissa joka koulupäivä julkean perustuslain rikkomisen:

lapset pakotetaan tunnustukselliseen uskonnonopetukseen valtion valvomissa kouluissa vaikka laissa lukee selvästi uskonnonvapaus kaikille.

Kouluissa on jo uskonnonopetukselle samanarvoinen ja rinnakkainenoppisuunnitelma eli ET-opetus mutta kirkko saa yhä pakottaa lapset kirkon kidnappauksen uhreiksi tunnustuksellisille uskonnontunneille vaikka Suomen kansalaisten kirkon pakkojäsenyys kumottiin 1922.
Uskonto on ollut tärkein ei-demokraattisen vallan ja diktatuurin malli mielenmallina.

12%  suomalaisita uskoo enää saatanaan. Tässä on se fundamentalistien ydinjoukko, joka on kaapannut kirkon muutosvastrinnan panttivangiksi.

• Alunperin kaikki kirkot oli maalattu täyteen hehkuvia helvettikuvia  vuosina 900 - 1500. Nyt piispat ovat kieltäneet  puhumasta saatanasta tai helvetistä mutta "kadotuksesta pelastumisesta" ja "sielunvihollisesta" saa puhua. Saatana kurkkii sentään vielä virsissä, joissa perinteinen kirkkopelote toimii vanhoilla keinoilla.

Kaikki pakotetaan kirkon ydinprojektissa  ”aatelisten” eli valtaapitävien kunnioittamiseen ja pappien valtaa korostavaan uskontoon, hierarkianäkemyksiin ja kuolemaan aatelisten sodissa ”talvisodan hengessä”, ”Jumalan nimeen”.

Suomen valtio hyökkäsi Neuvostoliittoon natsi-Saksan rinnalla Jumalan nimessä ja pappien verenhimoisten saarnojen avulla jatkosodassa tuhoamaan "vanhaa Saatanaa" sekä myös Ruotsin ideologista Saksa-liittolaisuutta matkien.
Suomessa kirkko on aina ollut takaamassa fasistista yhteiskuntajärjestystä ja nyt myös erilaisten lahkojen kuten vanhoillislestadiolaisten henkistä terroria lastensuojelulakien vastaisesti kuntapolitiikan osana keskustan valta-alueilla.

• Kirkko ei ole vieläkään virallisesti tunnustanut 1918 sisällissodan ja 1917-1945 fasistisia opetuksia ja virallista liitoa natsi-Saksan natsikirkon kanssa. 

Voisimme matkia nyt Ruotsia järkevissä asioissa kun matkimme vain vanhan Ruotsin kolonisaation hiiltyneitä polttomerkkejä itsetuhoisalla nostalgialla.

Voisimme matkia uuden Ruotsin yrityskulttuuria ja taloudellista itsenäisyyttä omalla valuutalla.
Voisimme jo matkia demokraattisen Ruotsin vapautta uskonnonvapaudessa pois kirkon märittelyvallasta.


 Muslimifundamentalistitkin saavat nyt pakottaa Suomen lain voimalla fundamentalistisia opetuksia lapsille veronmaksajien varoilla.

Ja siihen nyt pakotetaan oppilaita valtion vallan voimalla, poliisin tuella kunnan tiloissa ja kaikkien veronmaksajien varoilla vanhempien uskonnollisen valinnan mukaan.
Koululaki ja perustuslaki ovat vakavassa ristiriidassa.

Joku rahaa omava taho voisi käynnistää oikeudenkäynnin kumotakseen koululain määrittelyn.

•  SUPO fundamentalistien apuna
  
  Supo varmistamassa fundamentalistein opetussuunnitelman koulun tiloissa ja veronmaksajien varoilla:
  
  Aamulehti kirjoittaa, että Supo edesauttoi kompromissia, jossa opettajan avuksi uskontotunneille palkattiin opettajaa valvomaan muslimi ja ryhmäkokoja pienennettiin.
  
  Supo puuttui nyt ensimmäistä kertaa Suomessa uskonnonopetukseen liittyviin erimielisyyksiin.
  
   http://yle.fi/uutiset/al_supo_sovitteli_uskonnonop...

PS
Varokaa,
 kun mietitte keskustan ja sen lestadiolaisen miljonääri-johtajan äänestämistä. Vierailkaa ensin lestadiolaisten valtaamissa kunnissa ja kyselkää ihmisiltä, kuinka siellä vielä uskonto ja politiikka ovat täydellisesti kietoutuneet toisiinsa kirkon tukeman lahkon uskontovaltana.


PS II

Koululakiin todellakin asetettiin takaisin uskonnonopetuksen tunnustuksellisuus muutama vuosi sitten kirkkohallituksen painostuksen takia.

• Uskonnonopetus ei ole neutraalia

• Kirkollinen tulkinta jatkosodasta talvisodan hengessä

Kirkon ydin 

• - Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia ja käydä kirkossa, on hän jokaisen ruotsalaisen edessä henkipatto

       * 1622 käräjäoikeuden pöytäkirja Suomessa


http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/132587-ylen-suomi-on-ruots...




*  Lisäys






http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013033116838834_uu.shtml





On aika turha väittää, että esim. suvivirsi edustaisi kansan yhtä uskonnollisuutta ja kirkon johtamaa yhtenäisyytä kun suomalaista uskoo enemmän ufoihin kuin mitä kirkon opetusten uskottavuuteen;

 24% uskoo ufoihin ja 22% kirkon opetuksiin.

Koulut silti tuskin suostuvat ottamaan yhteislauluihin mukaan lauluja ufoista ja tuntemattomien elämänmuotojen vierailuista.


.




Lisäys



Tässä uusi versio suvivirrestä - suvilaulu.

Tekijänoikeuksista vapaa laulu ja kaikille hyvä mieli ihan samoilla tunnetehoilla ilman uskonnollista nillitystä ja pakkouskontoa 

Kuuntele tai lue PMMP:n hyvä suvilaulu:

http://www.radionova.fi/ajankohtaista/uutiset/PMMP-laittoi-Suvivirren-sanat-uusiksi---Kuuntele-uusi-versio--25349.html


Suvilaulu

Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Kaikille voimaa suopi
taas lämpö auringon,
se luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.

Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa.
Puut metsän huminoivat
taas lehtiverhossa.
Se meille muistuttaapi
mahdollisuudesta,
ihmeitä maailmamme
hoitaa ja varjella.

Taas linnut laulujansa
visertää kauniisti.
Myös eikö maailmaansa
kansatkin kiittäisi.
Mun ääneni sä liitä
myös rauhan kuorohon,
se julmuutta ei kiitä,
vaan laupias se on.

On rakkaus aurinkomme
ja kirkas paisteemme,
sä sydäntemme valo,
ain asu luonamme.
Ja puhdistava liekki
sytytä rintaamme,
luo meihin uusi mieli,
pois poista murheemme.

Ei vertaistasi sulle,
sä metsä ikuinen.
Suo armos lahjat mulle,
oksillas hellien.
Kun mahlas virvoituksen
jokainen saanut on,
kauniinpaan kukkaan puhkee
kuin liljat Aulangon.

Maan, meren anna kantaa,
runsaasti lahjojas,
tarpeemme meille antaa,
sun siunauksestas.
Suo suloisuutta maistaa,
oi luonto, helmassas,
niin lupaan sua aina
ymmärtää suojella.