Olli Rehn ja suomettumisen opit
Olli Rehn on jo vuosia ollut suoraan Kafkan Oikeusjuttu-kirjasta repäisty hahmo
Rehnin asenne on siis sama kuin nimettömällä vallalla Kafkan kirjoissa:
- vaihtoehdoista ei saa puhua ja
- ongelmista puhuminen ja analysointi tuottaa lisää ongelmia.
- "Jokin aika sitten komissaari Olli Rehn ilmaisi julkisuudessa huolensa siitä, että eurosta eroamisen taustaselvittelyt voidaan ymmärtää tahdonilmauksiksi, ja kierre olisi valmis."
Auktoriteetti on koskematon ja aina vapaa vastuusta.
"Väärinkäsitys". Mutta vaatii lisää valtaa. Lisää. Ehdottomasti, ilman ehtoja.
Ja silti nöyrät toimittajat kohtelevat Rehniä kuin totuuden lähteenä vaikka hän asiattomasti vääristää jokaista asiakysymystä vaatien tottelevaisuutta ja "tukea" - kafkamaisella otteella. Kieltäytyen ehdottomasti ottamasta vastuuta valintojensa seuraamuksista.
Rehn on kafkamainen Sfinksi ja Rehn onkin tuonut Kekkoselta opitut vallan elkeet, opit ja tyylit EU-virkamiehille aimo annoksin.
Rehn kannattaa julmaa uusliberalismia ja tuloerojen sekä pankkien vallan kasvattamista. Hän ei ole demokraatti eikä humanisti. Hän on plutokraatti silmää räpäyttämättä.
Häntä ei kiinnosta saksalaisten virkamiesten petokset Italian velkojen ja veronkierron peittelyssä. Häntä ei kiinnosta rikkaiden veropakoilu. Häntä ei kiinnosta, miksi köyhät eivät kouluttaudu. Häntä ei kiinnosta, miksi köyhät nyt kuolevat Suomessa yhä nuorempana -70 luvulla rakennetun hyvinvointivaltion alasajossa ja maamme tilastot alkavat muistuttaa 60- ja 50-luvun tilastoja alkoholin käytössä.
Kafkamainen vallan Todellisuus, ei-demokraattinen ja verhottu todellisuus, on rakennettu siis vain auktoriteetin ympärille - ja siksi kontrolloitu "todellisuus" tuottaa yksilölle kafkamaisia kokemuksia, koska rehellistä havainnointia ja puhetta ei voi tehdä. Jokainen lahko ja puolue on tämän kafkamaisen lumouksen kourissa.
Suomalaiset puolueet ovat nyt jokainen kafkamaisen johtajakultin varassa: vain johtajaan luottaminen tuottaa turvallisuutta johtajan ympärille rakennetussa ankarassa puoluehierarkiassa. Puolueiden iskusana on kontrolli eikä uudelleenarviointi.
Ja sitähän EU:kin on ja siihen se pyrkii: näkymättömään ja koskemattomaan valtaan, jolla ei ole mitään tekemistä demokratian ja yhteisesti valittujen arvopäämäärien kanssa.
Alkuperäinen hyvinointivaltion ajaja SDP ei alunperin ollut johtajan ympärille rakennettu hierarkia mutta lamapaniikin varjolla Mauno Koivistosta tehtiin puujumala, vaikka olikin pankkimiehenä pankkieliitin asialla, ja lopulta Paavo Lipponen hajotti konkreettisesti SDP:n paikallisosastojen keskusteluihin perusutuvan alhaalta-ylös -rakenteen. Kekkosusko voitti työväen aatteen solidaarisuudesta ja demokratian alhaalta-ylös-periaatteesta.
Rehnin märkä unelma on valtioiden teurastajana päästä jonakin päivänä eurokeisariksi tai vähintäänkin liittovaltioruhtinaaksi, demokratian tavoittamattomiin. Rehn on pettynyt demokratiaan elettyään suomettuneessa Suomessa ja on nyt valinnut demokratian helpon ja laajan tuhoamisen eurourallaan sen sijaan että ajaisi uutta demokratiaa massivisia velkapankkeja vastaan.
Pankkikriisi johtuu pankeille annetusta vallasta - ja nyt Rehn painostaa meitä antamaan lisää valtaa liikepankeille. Kafkan oikeissa unissa toistuva painajainen yhdestä ainoasta virastosta Euroopan valtakeskuksena on toteutumassa.
Rehn puhuu kuin ylipappi elämää suuremmasta tarkoituksesta, EU:sta. Hänellä on myö papin amoraali : kun elämää suurempi tarkoitus on tarpeeksi suuri, niin voi valehdella pikkuasioissa (kuten esim Espanjan velkaantumisesta ja varakkaiden veronkierrosta Kreikan velkaantumisen syynä)
Kootut EU-valheet
- kuinka eduskunta ja Suomen pankki saatiin hämättyä antamaan jo n. 70 miljardia europankeille pois suomalaisilta veronmaksajilta:
- "Muistatko vielä nämä asiat, jotka EU kiisti ja jotka sitten tapahtuivat? BGC Partnersin analyytikko Louise Cooper kokosi listan EU-johtajien väittämistä tai puheista, jotka osoittautuivat loppujen lopuksi vääriksi, kertoo The Guardian -lehti."
- Kreikka ei laiminlyö velkojen maksua.
- Eurooppalaisilla pankeilla ei ollut rahoitusongelmia syksyllä 2011 (selvästi ongelmia oli, sillä muuten pankit eivät olisi tarvinneet 500 miljardin euron lainaa EKP:lta).
- Kreikka ei tarvitse tukipakettia.
- Espanjan pankeilla ei ole pääoma-ongelmaa.
Karmea lista.
Pelkkiä valheita, ei tämän tason poliittisissa vallansiirto-operaatioissa ole virheitä.
Pelottavampaa on kuitenkin se, että kansanedustajat eivät tee johtopäätöksiä - eivätkä myönnä tulleensa hämätyksi. Kafkamaisen kunniansa ja puoluejohdon saneleman ryhmäkurin tähden.
- Helsingin Sanomien taloussivuilla Petri Sajarin jutussa kerrotaan viimeinkin vähän laajemmin siitä, että suuri joukko taloustieteilijöitä pitää julkisten menojen leikkaamista täysin vääränä vastauksena velkakriisiin, jonka pääsyy on yksityisen sektorin pankkien ym ylivelkaantuminen. Nettisivuilleen Hesari ei ole tätä juttua ainakaan vielä päästänyt. Mutta siinä mainittu Paul Krugmanin, Richard Layardin ja lukuisten muiden ekonomistien vetoomus löytyy oheisesta linkistä englanniksi. Vastaavia, ja radikaalimpiakin taloustieteilijöiden vetoomuksia on viime aikoina tullut monia muitakin. - Yrjö Hakanen
- The Telegraph kirjoittaa nopeasti syvenevässä
talousahdingossa tarvittavien säästöjen olevan niin massiivisia, että ne vaarantavat koulujen avaamisen kesäloman jälkeen. Kaupunkien pelätään jättävän konkurssihakemukset. Alueellinen työttömyys kasvaa. Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous samalla kun se on maailman kolmanneksi velkaantunein maa Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen ja Euroopan toiseksi velkaantunein Kreikan jälkeen, kertoo Kauppalehti.
- Etelä-Eurooppa on koekaniini, sanoo Syrizan Tsipras
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/283826...
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti