marttyyri.
Kun vastuuta ei jaksa kantaa ja saa turpaan syystä, niin aina on ilmoille päästettävissä marttyyrin vaikerrus ja suomalainen jörötys:
Tarkoituksena on luoda loukkaantuneen johtajan varjon uhka Kekkosen tyyliin. Kekkonen on ollut suurieleisin mielensäpahoittaja tässä maassa, kaikkien työpaikka- ja koulukiusaajian arkkityyppi, joka halusi olla kaiken mitta.
Marttyyriroolinotto tapahtuu kummallisella paatoksella ja tavalla, oli poliitikko väärässä tai oikeassa.
Se edellyttä taustajoukon aiheuttamaa painetta.
Kun poliitikon pitäisi ottaa vastuuta valinnoistaan ja seuraamuksista, hän ensin lieventää, vetoaa ja käyttää me-puhetta. Mutta politiikassa valtaa ottaneella on vallan vastuu. Jos ajattelemma demokraattisesti - mitä poliitikot eivät välttämättä halua eliittikabineteissa ajatella.
Vaikka poliitikko tietäisi olevansa oikeassa, hän ottaa Suomessa suomettuneen marttyyriroolin suojellakseen itseään moralistiselta ryhmäjunttaukselta.
Anneli Jäätteenmäki valitettavasti ei valinnut moraalisen taistelijan roolia paljastaessaan Paavo Lipposen salaisen ulkopolitiikkavedätyksen - vaan otti marttyriroolin.
Hän olisi voinut johtjana vetää esille hyvin tarpeellisen keskustelun demokratian luoneesta ja junttavallan perinteestä Suomessa mutta marttyyrirooli tuntui turvalliselta paniikkiratkaisulta. Hänkin jäi pahalla tavalla jurnuttamaan vaikka olikin moraalisesti ja poliittisesti oikeassa. Hän uskoi miesten valtaan vaikka oli tehnyt naisen työn päästessän pääministeriksi, kovaan vallan paikkaan. Hän ei uskaltanut käyttää moraalisesti hänelle delegoitua valtaa perustellusti.
Kiviniemi taas koettaa lapsellisesti väistää vastuuta keskustan poliittisen identiteetin huojunnasta ja sen oikeistolaisesta tendenssistä kaupantekijänä kokoomuksen apupuolueena Vanhasen hyvinvointivaltion tuhoajaisissa sekä niin keskustalaisesta korruptiosta.
Keskusta ei ole selvittänyt mitään keskenänsä. On vain paine, vaikka on jännitteitä.
Sosiaalidemokraateilla on vielä pahempi tilanne: on vain uni ja turtumus, ideologian kadotus.
Saamme odottaa vain lisää korruptiota ellei Väyrynen osaa ottaa nuoria poliitikkoja mukaan ilman Kekkosen keinoja ja manipulaatiota.
Voiko Väyrynen kaiken uuden joustavuutensa ja huumorinsa lisäksi herätä poliittisen korruption ja suomettumisen unesta?
Vai kiroavatko poliitikot vain taas kuivettuneen kukin oman viikunapuunsa pääsiäisenä showesityksenä kuin kärttyinen Jeesus ja tuloksena on vain lisää vapiseva opetuslapsiparvi?
Marttyyrien mestarimarttyyri jatkaa verbaalista itsetulkintaansa:
"Vahvuuteni on käännetty heikkouksiksi" - Väyrynen -
Retro-Väyrynen tuulettaa:
Valtionpurkaja ylistää itseään ja sama koulutuksenpurkaja ylistää koulutettuja suomalaisia:
--
Kirjan sisältö
Vesa Kataisto: Presidentti Väyrysen puhe Ikaalisten pato- ja matologisen tiedeinstituutin avajaisissa marraskuussa 2019
Harri Erkki: Kalevan uskon paluu
Tuomas Saloranta: Kari Tenho Väyrysen tapaus
Vesa Sisättö: Paavo Väyrysen Ääni
Jussi Katajala: Paavo Väyrynen - elvyttäjä
Timo Surkka: Tulette ällistymään
Niko Aslak Peltonen: Varjo Väyrysen yllä
Juha Roiha: Kasvojen kutsu
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti