vai miten on?
Onko ideologista selkärankaa?
Löytyykö yhteistä vastarintamaa ja tahtoa siirtämään kokoomus oppositioon?
Onko viherpestyn omantunnon varaan nojautuvien porvarinuorten omaksuma paranoidinen inhomielikuva vasemmistoliittoa/ "köyhälistöä" kohtaan liian suuri? Ovatko kokoomuksen mainostoimistot tuhonneet solidaarisuuden ja hyvinvoinnin jakamisen ideologian ylimielisyyden, luuserikansanosan ja putoamisen pelon mielikuvilla?
Vasemmistoliitto voi kasvattaa kriittistä massaansa vain ehdottomuudella ja SDP:n potkiskelulla. Juuri nyt. Säätytalolla.
(lisäys: huonolta näytää, kansalaisten peruselintasosta ja erveydenhuollosta suostutaan karsimaan mutta ei vrkkailta tukien ja verohelpotusten saajilta)
Ideologia on tuotava selvästi esille ja reagoitava aina nopeasti vastalauseilla niin kansalaisille voisi kehittyä ideologisen politiikan tilannetajua ja halua.
Jos vihreät eivät päätä ovatko vasemmistoa vai oikeistoa, he ovat oikeistoa ja kerjäävät kokoomuksen tarjoamaa menestyjien omahyväistä statusleimaa.
Voittamista eikä jakamista?
Houkuttaako kokoomuksen niljakas mielistely liikaa Hallitusneuvotteluissa vihreitä olla voittajien puolella? Taas? Voittajat vaurastukoon ja kansa kurjistukoon?
Sokeus jatkukoon keskustan ja kokoomuksen peruskorruptiolle, yritystuille ja verohelpotuksille, jotta raha ei menisi terveydenhuoltoon ja koulutukseen? Jotta hyvinvointiyhteiskunta ei haittaisi voittajien vaurastumista yli äyräiden?
Kilpailevatko SDP ja vihreät kokoomuksen suosiosta, onko se heidän ainoa visionsa menestymisestä juosta menestysmielikuvaa heiluttavan paremminvointivaltio-vittuilun ja pelotekuilun perässä peläten kokoomuksen luuserirummutusta ja samaistumista köyhiin?
Olen aina ihmetellyt, kun puhutaan että suomettumisen aika loppui silloin ja silloin.
Ei se ole loppunut koskaan.
Myöskään toimittajat eivät tiedä, että Paasikivi-Kekkosen linjaa ei ole koskaan ollutkaan. On ollut vain Kekkosen linja. Paasikivi korosti poliittisen ylpeyden ja erillisen identiteetin muodostamista suurvallasta.
Nyt Neuvostoliittoa polittisena aseena käyttävää suomettumisideologiaa käytetään suuren ja mahtavan EU:n äärioikeistolaisessa valtion purkamisessa ideologisesti - vaikka julistetaan ideologioiden kuolemista "järki"-perusteiden eli suurfirmojen vaatimusten edessä.
Tulevaisuudenhallinta on politiikkaa ja se on aina ideologista toimintaa. Visiointia. Arvojen mukaan valintaa, tosiasioiden luomista eikä "tosiasioiden" seuraamista"
Kokoomus esiintyy talouden asiantuntijana vaikka he ovat ennustaneet kaikki talous-, ruuan hinnankehityksen, EU-pakote- ja pankkitoimintakuviot Euroopassa päin helvettiä.
Taloudellinen tuki EU:sta onkin muuttunut kokoomuksen pakotteiksi EU-unelmissa. Järjetöntä. Kaaosta. Ylikansallisten pörssiyhtiöiden ja pankkien mielivaltaa ja EU-lakien ohittamista. Pörssimoralismia voittajien oikeuksista, kurjistumisen välttämättömuudestä.
Vielä ei ole myöhäistä pyyhkäistä oivalluksen hurmiossa ja selkeässä solidaarisuudessa kokoomus pois pöydältä ja ottaa käyttöön perussuomoalaisten voima parempana vaihtoehtona humanistisen hallituksen perustamiseen.
Perussuomalaiset ovat paljon lähempänä poliittisesti vaikka mielikuvana vihreät ja SDP ovat lietsoneet hysteriaa perussuomalaisten populismista. Onko vihreillä mitään identiteettiä vai onko suomettunut loisidentiteetti kiinnittnyt orgaanisesti vain kokoomuseen ja voittajien koviin arvoihin? Sokeasti, vaistomaisesti, ilman analyysiä suunnasta ja arvoista? Ilman taistelun mahdollisuuttakaan?
Jos vihreät ja SDP tunnustaisivat oman menneen ja nykyisen oikeistolaisen menestyjä-porvari-populisminsa ja kieron samaistumishalun kokoomuksen illuusioon menestyjiin assosioitumisesta mainostoimistojen kikoilla, niin Suomi voisi herätä vertailemaan konkreettisesti taas poliittisia päätöksiä Ruotsiin, 70-luvun hyvinvointiyhteiskuntamme perustaan.
Sillä sieltä me saimme maailman nopeimman elintason nousun esikuvan. Teimme maailmanennätyksen elintason jakamisessa 70-89 eikä se olisi mahdotonta nytkään. 70-luvulla se vaati vasemmiston 1000 isoa lakkoa mutta nyt - vain kokoomuksen valheita vastustavaa poliittista vastarintamaa?
Suomettuminen, konsensuksen sokea haamu ja linjattomuuden liero ilman poliittisesti rehellistä vastakkainasettelua.
Kapitalismi on rahan virtaa.
Rahan virtaa voi kasvattaa Suomessa vain jakamalla, jotta kansalaiset voisivat kuluttaa ja laittaa rahaa kiertämään. Vaurastumisen kasaaminen pienelle kärjelle yli kohtuullisuuden on vain rahan siirtämistä ulkomaisen sijoitusmolokin kitaan, pois Suomesta.
Bisnes ei kehity luomalla kuilua ja pahoinvointia systeemissä. Kokonaisuudessa. Kapitalismi on mahdollisuuksien jakamista, kyvykkyyden tukemista ja lannoittamista.
Viisaus alkaa tosiasioiden näkemisestä.
Elämme pseudokapitalismissa, jossa voittajien hurjat voitot ja johtajien mielivaltaiset palkat ilman vastuuta sosialisoidaan verotuksella tavallisilta työtätekeviltä.
- "Outi Alanko-Kahiluodon valinnat hallituskumppaneiksi osuivat SDP:hen ja vasemmistoliittoon. Perusteluna oli se, että nämä kaksi ovat hänen kokemuksensa mukaan pitäneet selkeimmin esillä sitä, että tuloeroja on kavennettava ja julkisesti tuotettuja palveluja on puolustettava."
- "Isommat palkat, isommat eläkkeet, isommat asunnot, isommat säästöt.... vaikka suomalaisilla meneekin hyvin, niin ruotsalaisilla menee vielä paremmin." -Taloussanomat
liitä Facebookkiin:
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti